Minä oppijana. Helsingin kesäyliopisto, ,

Samankaltaiset tiedostot
Osastonsihteerin muistikoulu

Ajattele aivojasi - mieti muistiasi



Temperamentti ja vuorovaikutus


Temperamentit tutkimuskohteena

Muistista ja muististrategioista

Muistista ja muististrategioista

Temperamentit ihmissuhteissa

Temperamentti ja vuorovaikutus

Tavoitteista totta NLP avuksi

Tutustutaan erityisherkkyyteen

Temperamentti - mitä se on?

Muistin ihmeellisyydestä

Muistin salaisuuksia. Muistin salaisuuksia

Tavoitteista totta NLP avuksi

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Hyvinkään opisto ja


ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen

Hyvinkään opisto ja

Temperamentit tutkimuskohteena

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, , Sinikka Hiltunen

Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen


NLP ja vuorovaikutustaidot

Ilo antaa ja saada palautetta


Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Te ta Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

oppimisella ja opiskelemisella

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Muuta mieltäsi- kehitä itseäsi NLP-peruskurssi

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen

Psyykkinen toimintakyky

Minäkäsitykset ja itsetunto

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy


Hyvän elämän analyysi

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Temperamentit tutkimuskohteena

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Hämeenlinna/Poutala

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Ketola Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ajattelutavat uusiksi

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?

Erityislapset partiossa

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Arvojen tunnistaminen

Temperamenttitutkimuksen alustavia tuloksia: TCI-mittari ja häirittävyys

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Elämäntaitojen nelikenttä

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Kertausta aivovammojen oireista

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Vanajaveden opisto

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Miten opiskelen yliopistossa? Ray Ohtonen, PsM Opintopsykologi

Ajatuksia oppimisesta

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

SKTL, tulkkijaosto, Helsinki, ,

Minäkäsitykset ja itsetunto. Vanajaveden opisto ja

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Transkriptio:

Minä oppijana Helsingin kesäyliopisto, 24.8.2016, 1720.15 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto Kouluttaja: NLP-kouluttaja v:sta 1992, (NLP Trainer, 2000) Muistikoulutuksia v:sta 2002 Temperamenttikoulutuksia v:sta 2006 Kieli- ja kaksikielisyyskoulutuksia v:sta 2012 S.Hiltunen/24.8.2016

Minä oppijana 1. Synnynnäiset temperamentit oppimisen taustalla 2. Erottelutyylit oppimisen apuan ja - haittana 3. Aikuisen tapa oppia: assosiointi, syväprosessointi 4. Oppijana olen kuin S.Hiltunen/23.8.2016

Temperamentti - mitä se on? joukko synnynnäisiä taipumuksia tai valmiuksia: tapa reagoida toistuvasti samalla tavalla samankaltaisessa tilanteessa ulkoisiin ärsykkeisiin ja/tai sisäisiin ärsykkeisiin tapa, jolla toimii, tekee asioita S.Hiltunen/22.8.2016

Temperamentti - mitä se on? temperamentit noudattavat normaalijakaumaa: poikkeavat havainnot (outliers) oleellisia: korkea tai matala temperamenttipiirre: sijoittuu jakauman ääripäihin S.Hiltunen/22.8.2016

Temperamentti - mitä se on? ei tarkoita käyttäytymistä reaktion seurauksena: käyttäytymistapansa ihminen valitsee herkkyys tulla kärsimättömäksi liittyy temperamenttiin, mutta mitä ihminen näyttää ulospäin, on valinta- ja oppimiskysymys S.Hiltunen/22.8.2016

Varhain ilmenevä jotkut piirteet synnynnäisiä: aktiivisuus osa ilmenee hieman myöhemmin, varhaislapsuudessa: ujous S.Hiltunen/23.8.2016

Temperamentin tunnistaminen itsessä Samalla kun esittelen temperamenttityylejä, mieti, kuinka korkea tai matala kyseinen piirre on sinulla tai jollakulla tutulla: 0 50 100 Matala Korkea S.Hiltunen/22.8.2016

Temperamenttipiirteitä Säännöllisyys - rytmisyys korkea: säännölliset rytmit: nukkuminen, syöminen, suolen toiminta jne. järjestys tärkeää: tavarat, teot, jopa ajatukset keräily-järjestely: rahat, postimerkit etc. suunnittelu: pitkä tähtäin, koko elämä ei varasuunnitelmia muutokset hankalia sotkevat kaiken tapojensa orja (jos ei elämyshakuinen) matala: ei mitään rytmiä: voi nukkua/syödä koska vain, missä vain järjestys ja suunnitelmallisuus ei ominaista Oppimisen ja unen rytmit? S.Hiltunen/22.8.2016

Temperamenttipiirteitä: Cloninger (TPQ, TCI) Elämyshakuisuus (Novelty Seeking, NS) innostuu uusista ärsykkeistä, jotka vihjaavat palkkioon tai rangaistuksen välttämiseen: innostuu uusista asioista ja muutoksista, impulsiivinen innokas oppimaan/ tekemään uutta näkee erilaiset asiat: miten asian voisi tehdä toisin kyllästyy rutiineihin, inhoaa sääntöjä tuhlaileva, huolimaton stressaantuu kaiken samanlaisena jatkumisesta: lisää ärsykkeitä! mutta: tuhlailevaisuus... voi jättää asioita kesken (sinnikkyys?) Turvallisuushakuisuus (Harm Avoidance, HA) reagoi voimakkaasti kielteisiin ärsykkeisiin tai niiden mahdollisuuteen (ennakointi): välttää riskejä pitää rutiineista, ohjeista tehdään kuten ennenkin suhtautuu varovaisesti kaikkeen uuteen huolestunut, pessimistinen, väsynyt, varautunut oppijana pääsee varmasti tuloksiin, jos ei muutoksia muutokset - stressin aihe tarvitsee sopeutumisaikaa suorituskyky laskee helposti: esim. oppimisympäristö S.Hiltunen/23.8.2016

Temperamenttipiirteitä Kiitoksenkaipuu (Reward Dependence, RD; Cloninger, TCI) reagoi intensiivisesti etenkin sosiaaliseen palautteeseen: riippuvainen ulkopuolisesta myönteisestä palautteesta sensitiivinen, kiintyvä mielistelytaipumus ylisosiaalinen kunnianhimoinen, mutta: tunnepohjaiset tilannearviot vaihtaa mielipidettä herkästi esimiehenä ei pysty ottamaan vastuuta ikävistä päätöksistä Seurallisuus (Socialability, Buss & Plomin) mieluummin yhdessä kuin yksin: mielihyväpalkkiot: muiden läsnäolo kiva tehdä yhdessä (harrastukset) muiden huomion kohteena: arvostus, kiitos, palkkiot/palkinnot lapsena usein lahja: pidetty, vahvistaa itsetuntoa matala seurallisuus: riippumaton muiden mielipit. muutama hyvä ystävä S.Hiltunen/23.8.2016

Temperamenttipiirteitä Sinnikkyys (Persistence, Cloninger, TCI) pitäytyy palkkion mahdollisuutta lisäävässä käyttäytymisessä ei helposti häirittävissä, palaa nopeasti tehtävän pariin keskeytyksen jälkeen osaa hyvin keskittyä, jatkaa sinnikkäästi loppuun, kun muut ovat jo antaneet periksi lapsena hyvä koulutyöhön keskittyminen mutta jankkaa helposti joskus liika sinnikkyyskin voi olla ärsyttävää voi johtaa kielt.tunteisiin, jos turvallisuushakuisuus korkea tai itseohjautuvuus matala Häirittävyys (Distractibility, Windle, 1992) taipumus vaihtaa tarkkaavaisuuden kohdetta (häiriintyä) helposti unohtaa asioita, kun lähtee uuden ärsykkeen perään lapsena helppo: voi johdattaa huomion muualle mutta unohtelee helposti tarttuu heti toimeen, nopea motivoitumaan asiat jäävät helposti kesken (jos ei sinnikäs) aikuisena voi oppia tekemään monta asiaa yhtaikaa?? keski-iässä haitta: multi-tasking heikompi oppimiskyky, muisti S.Hiltunen/22.8.2016

Tilanne antaa merkityksen: Temperamentti ja ympäristö goodness of fit - kannustavuus ympäristö ylläpitää ja tukee piirrettä perhe ja kulttuuri (mikro- ja makrotaso) kun esim. kulttuuri arvostaa piirrettä, se säilyy pysyvämpänä poorness of fit - lannistavuus yksilön ja ympäristön välinen ristiriita stressi jatkuva epämiellyttävä olo: en kuulu joukkoon S.Hiltunen/22.8.2016

MIETITTÄVÄKSI Valitse yksi temperamenttipiirre, joka parhaiten selittää sinun tapaasi oppia. Juttele siitä hetki naapurin kanssa säännöllisyys elämyshakuisuus turvallisuushakuisuus kiitoksenkaipuu sinnikkyys sosiaalisuus häirittävyys S.Hiltunen/22.8.2016

MIETITTÄVÄKSI Kotona, töissä; aikaa myöten: Keskustele jonkun kanssa KAIKISTA piirteistä vuorotellen: Mistä piirteistä sinulle on hyötyä oppimisessa? Mistä piirteistä haittaa? Miten voisit kääntää haitat hyödyksi? säännöllisyys elämyshakuisuus turvallisuushakuisuus kiitoksenkaipuu sinnikkyys sosiaalisuus häirittävyys S.Hiltunen/23.8.2016

kohti pois Erottelutyylit oppimisen apuna ja haittana yksityiskohdat kokonaisuus samanlainen - erilainen yksin yhdessä sisäinen ulkoinen (motivaatio) S.Hiltunen/ 22.8.2016

NLP neuro-linguistic programming 1975, USA: John Grinder Richard Bandler taidon mallittamista esim. kyky olla hyvä terapeutti sovelluskohteet: lyhytterapiamuoto koulutus ja opetus valmennus (myös urheiluvalmennus) liikkeenjohto ym. ym. S.Hiltunen/ 22.8.2016

Erottelutyylit oppimisen apuna ja haittana Ilmenevät eri asioissa - joskus jopa erilaisina Miten aloitat jonkin asian esim. ongelman ratkaisun, projektin? Miten kerrot asioista muille? Miten motivoidut parhaiten? Mikä eniten motivoi sinua? Miten työskentelet? S.Hiltunen/ 22.8.2016

Erottelutyylit oppimisen apuna ja haittana Samalla kun esittelen erottelutyylejä, mieti, mihin kohtaan asteikkoa sinä asetut: 5 0 5 Kohti jotain Yksityiskohdat Samanlainen Yksin Sisäinen Pois jostain Kokonaisuus Erilainen Yhdessä Ulkoinen S.Hiltunen/ 22.8.2016

1. Kohti jotakin vai pois jostakin Milloin parhaiten/lujimmin motivoidut? esim. jokin sairaus/vaiva miten pyrit ratkaisemaan, mitä näet? näetkö itsesi taas terveenä, haet välitavoitteita vai haluat (äkkiä) eroon ikävästä vaivasta? Entä oppijana? Erottelutyyleistä Mikä motivoi sinua tavoitteet, kunnia, palkkiot vai se, että esim. ei tarvitse enää tehdä jotain ikävää työtä? 2. Yksityiskohdat vai kokonaisuus? Mistä aloitat, kun yrität hahmottaa jotain uutta asiaa etenetkö yksityiskohdista kokonaisuuteen vai päin vastoin? S.Hiltunen/ 22.8.2016

3. Samanlainen vai erilainen? Mihin kiinnität huomiota uudessa asiassa samanlaisuuteen vai erilaisuuteen? esim. äsken temperamentit haitko yhtäläisyyksiä vai eroja muihin asioihin, esim. tietämiisi persoonallisuuspiirteisiin? Mistä innostut samanlaisesta vai erilaisesta? Erottelutyyleistä vrt. Temperamenttien elämyshakuisuus vaihtelu! 4. Yksin vai yhdessä? Mitä harrastat joukkuelajeja vai yksin suoritettavia? Miten opiskelet mieluiten yksin vai yhdessä? S.Hiltunen/ 22.8.2016

Erottelutyyleistä 5. Sisäinen vai ulkoinen palaute? Millaista palautetta tarvitset tarvitsetko kehuja vai tiedätkö itse, miten homma meni? Miten se motivoi jatkossa kumpi paremmin? vrt. kiitoksenkaipuu temperamenteissa! S.Hiltunen/ 22.8.2016

Visuaalinen harjoitus 1. Nouse seisomaan ja varaa tilaa sivulla, takana ja edessä silmät voi vaikka sulkea 2. Valitse jokin erottelutyyli, jossa olet valinnut suuremman numeron kuin 3 jommasta kummasta päästä 3. Sijoita tyylin toinen pää oikeaan ja toinen pää vasempaan käteen 4. Anna kummallekin päälle/tyylin äärilaidalle jokin värisymboli S.Hiltunen/ 22.8.2016

Visuaalinen harjoitus 5. Mieti jotain tiettyä tilannetta, jossa erottelutyyli toteutuu hyvin: käytät nimenomaan jompaakumpaa päätä 6. Kuvittele/näe, missä kohti käsien muodostamaa janaa kyseinen tilanne tapahtuu 7. Kuvittele, että kummankin pään värit alkavat levitä keskustaa kohti ja lopulta saavuttavat kyseisen kohdan 8. Anna värien koskettaa siinä kohdassa toisiaan tai peräti yhdistyä jotenkin toistensa päälle 9. Vie halutessasi vielä käsiä lähemmäksi toisiaan sopivasti S.Hiltunen/ 22.8.2016

Auditiivinen harjoitus 1. Nouse seisomaan ja varaa tilaa sivulla, takana ja edessä silmät voi vaikka sulkea 2. Valitse jokin erottelutyyli, jossa olet valinnut suuremman numeron kuin 3 jommasta kummasta päästä 3. Sijoita tyylin toinen pää oikeaan ja toinen pää vasempaan käteen 4. Anna kummallekin päälle/tyylin äärilaidalle jokin äänisymboli (esim. jokin luonnon tai ihmisen tuottama ääni, musiikkikappale, laulu, jonkin soittimen ääni) S.Hiltunen/ 22.8.2016

Auditiivinen harjoitus 5. Mieti jotain tiettyä tilannetta, jossa erottelutyyli toteutuu hyvin: käytät nimenomaan jompaakumpaa päätä 6. Kuvittele/näe, missä kohti käsien muodostamaa janaa kyseinen tilanne tapahtuu 7. Kuvittele, että kummankin pään äänet alkavat levitä keskustaa kohti ja lopulta saavuttavat kyseisen kohdan 8. Anna äänten koskettaa siinä kohdassa toisiaan tai peräti sointua jotenkin toistensa kanssa yhdeksi säveleksi, rytmiksi tms. 9. Vie halutessasi vielä käsiä lähemmäksi S.Hiltunen/ 22.8.2016 toisiaan sopivasti

KOTONA, TÖISSÄ Käy samalla tavalla vähitellen läpi KAIKKI erottelutyylit, joissa ajattelit olevasi yli 3 jommassa kummassa ääripäässä. Valitse tilanteiksi nimenomaan oppimiseen liittyviä tilanteita. Opeta jollekulle se tehostaa oppimista ja keskustelu avartaa! S.Hiltunen/ 22.8.2016

Muisti mitä se on? Unohtaminen Muistissa säilyttäminen Kielen päällä -tilanteet Tarkkaavaisuus Säilömuisti Assosiointi = Mieleenpainaminen Hakuvihjeet Mieleenpalauttaminen Työmuisti Työmuisti 20-30 s Aistikanavat ja kieli S.Hiltunen/23.11.2015

Muisti ja oppiminen = sisäisten mallien rakentamista ja muuttamista mallit = tietorakenteita: muistissa olevat tiedot eivät irrallisia vaan kytkeytyvät toisiinsa vaatii aktiivista tiedonkäsittelyä, syväprosessointia iäkkäiden etu: paljon vanhoja malleja, joihin uutta tietoa voi liittää! S.Hiltunen/23.8.2016

Muisti - missä? Korteksi eli (iso)aivokuori Havaitseminen - aistialueet Toiminnan ohjaus - otsalohko Assosioimalla oppiminen: - tiedon yhdistäminen - aikaisempien yhdistelmien tuottaminen - assosiaatioalueet päälaella Tiedon säilytys = säilömuisti S.Hiltunen/23.8.2016 SAMA hermoverkko aktivoituu: oppimisvaiheessa JA mieleenpalautettaessa

Muisti - missä? Aivojen syvät osat Etuotsalohko (PFC) Assosiaatioalueet Näköaivokuori Limbiset alueet = Tunnealueet mantelitumake hippokampus Aivokurkiainen Kuuloaivokuori Hippokampus Pikkuaivot http://www.shockmd.com/2009/06/02/hippocampus-and-depression/ S.Hiltunen/23.11.2015

Tunteiden vaikutus oppimiseen Missä kaikessa tunteiden vaikutus = limbisten alueiden toiminta näkyy? S.Hiltunen/22.8.2016

Tunteiden vaikutus oppimiseen Oppimista edistävät mm.: iloinen mieli, hyvä tuuli rauhallisuus, keskittyneisyys kiinnostus, innostus, halu oppia Oppimista haittaavat/ehkäisevät mm.: vihaiset ja/tai ahdistavat tunteet huomion suuntautuminen sisäänpäin, omiin tunteisiin ja tuntemuksiin stressi, jännittäminen S.Hiltunen/23.8.2016

Hermosolut oppimisen perusta Neuronien väliset yhteydet = synapsit muuttuvat lisääntyvät karsiintuvat vain tarpeelliset säilyvät aivomassa kasvaa kyseisellä alueella = kognitiivinen reservi Unen aikana!! http://www.sciencephoto.com/media/307751/view S.Hiltunen/24.11.2015

Keskittyminen ja oppiminen Monta tehtävää yhtaikaa (multi-tasking) - tutkitaan tehtävän-vaihtokokeilla Hiltunen ym. (meneillään) koehenkilöinä tulkit, n = 17 kaksi tehtävää vuorottelee satunnaisesti: arvioi kokoa vs. arvioi elävyyttä S.Hiltunen/23.8.2016

Keskittyminen ja oppiminen Kaksi tehtävää vuorotellen (multi-tasking) Hiltunen ym.: Alustavia tuloksia Reaktioaika keskim. 168 ms hitaampi, kun tehtävä vaihtui vrt. ei vaihtunut vaihteluväli 36283 Virheitä keskimäärin 1,7 kpl enemmän vaihteluväli 06 S.Hiltunen/24.8.2016

Uni on välttämätöntä!! Molemmat univaiheet välttämättömiä: SWS-uni (slow wave sleep) = hidasaaltouni semanttinen ja episodinen oppiminen - ajatusten kaltaisia - alkuyöstä REM-uni (rapid eye movement) = vilkeuni ongelmanratkaisu taitojen oppiminen (myös kielitaito) - näkymiä - aamuyöstä Häiriintynyt uni heikentää muistia S.Hiltunen/23.11.2015

Hoida aivojasi riittävästi unta hoida unihäiriöt! jo kolme peräkkäistä huonosti nukuttua yötä aiheuttaa tulehdustilan elimistössä altistaa: - sydän- ja verisuonitautien puhkeamiselle - aivoinfarkti, aivoverenvuoto - II-tyypin diabeteksen puhkeamiselle viikon heikosti nukkuminen vaikeuttaa tehtävästä toiseen siirtymistä (TTL) S.Hiltunen/23.11.2015

Hoida uniterveyttä Hoida uniapnea ja kuorsaus!! Rytmisyys temperamenttipiirteenä aamu- ja iltaunisuus 2-vaiheinen uni ihmiselle luontaista päivän rytmitys, päiväunet maks. 30 min, ei klo 18 jälkeen - kirkasvalo- ja sarastelamput - aamuisin laskeudu uneen, valmistaudu, rentoudu, rauhoitu - ei liikuntaa, ei runsasta ateriaa n. 2 t ennen huolet, tekemättömät työt kirjoita muistiin illalla jos uni ei tule 20 min, pois sängystä! tee jotain rauhoittavaa valon sinisten aallonpituuksien välttäminen ruudut S.Hiltunen/24.11.2015

Hoida aivojasi Liikunta kaiken a ja o tanssi (ja musiikki) aivojen kannalta kaikkein monipuolisin tasapainoa ylläpitävät lajit MONIPUOLISESTI kaikki aistit mukaan jo ½ tunnin reipas liikunta 3 kertaa/vko parantaa muistia (ja unen laatua) S.Hiltunen/23.8.2016

Hoida aivojasi Kognitiivisen reservin kasvattaminen, tehostaminen ja ylläpito musiikin kuuntelu, erilaista musiikkia! - ei koko ajan taustalla, vaan välillä KESKITTYEN - laulaminen, laulelu, hyräily käsityöt, askartelu, värityskirjat, veisto, metallityöt... jooga, tietoinen läsnäolo (mindfullness), rentoutus Uuden oppimista ei pidä vältellä - monipuolisia tehtäviä ja asioita! S.Hiltunen/22.8.2016

Minä oppijana Oppijana olen kuin Täydennä lausetta usealla vaihtoehdolla Kerro naapurille niistä yksi/tärkein Naapuri antaa ehdotuksia, miten lausetta voisi täydentää vielä paremmalla kielikuvalla Hyväksy tai hylkää: Rakenna parempi kielikuva! S.Hiltunen/22.8.2016

Kirjallisuutta, temperamentit Keltikangas-Järvinen Liisa, 2010: Temperamentti ja koulumenestys Keltikangas-Järvinen Liisa, 2008: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta Keltikangas-Järvinen Liisa, 2010: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot Keltikangas-Järvinen Liisa, 2004: Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys Metsäpelto Riitta-Leena & Feldt Taru, 2009 (toim.): Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset piirteet Zentner, M. & Shiner, R.L. (toim.), 2012: Handbook of Temperament S.Hiltunen/22.8.2016

Kirjallisuutta, muisti ja oppiminen Kohonen A., 1998: Nerokas nolla Salonen S., : Pääteos Lurija, 1996: Suurmuistaja Sacks O., 1988: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi Muistatko vielä minut? Apua ja neuvoja muistihäiriöiden hoitoon ja ehkäisyyn, 2013 Terävä pää kaiken ikää, 2011 - Valitut palat: http://verkkokauppa.valitutpalat.fi Paavilainen P., 2016: Toimivat aivot. Kognitiivisen neurotieteen perusteita Piippo S., 2014: Mielen ruokaa Pihl & Aronen, 2012: Unen taidot Kajaste & Markkula, 2011: Hyvää yötä. Apua univaikeuksiin S.Hiltunen/22.8.2016

Nettitestejä www.thl.fi/toimia/tietokanta - toimintakykymittari ja suosituksia www.edita.fi BBI-15, työuupumuskysely, maksullinen www.ttl.fi -> Testaa itsesi S.Hiltunen/23.11.2015