Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

S e l v i t y s o s a : Valtiovarainhallinto Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina: talouspolitiikan valmistelu hallintopolitiikan valmistelu ja hallinnonalan ohjaus. Talouspolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Taloustutkimus ja talouden ennustaminen Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka. Julkinen toiminta ja talous Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden, keväällä toimintansa aloittavan hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on uuden hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan PARAS -hankkeessa. Valtion toiminnassa keskeistä on tuottavuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, pidättyvyys ottaa vastaan uusia tehtäviä sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkistaminen. EU:n budjetti Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Rahoitusmarkkinoiden säätely Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Verotus ja tullitoimi Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia. Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Valtion varainhallinta Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi. Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Valtion asuntorahaston lainanotossa hyödynnetään valtion hyvää varainhankintakykyä siten, että rahaston tarvitsemat pitkäaikaiset lainat otetaan budjettitalouden lainanoton yhteydessä. Tilastotoimi Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Hallintopolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman asettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulosja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen Valtiovarainministeriö toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelua ja toimeenpanoa koskevan puitelain sekä eduskunnalle annetun hallituksen selonteon pohjalta uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet. Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa. Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni. Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä. Keskeisessä asemassa on tuottavuusohjelman toteuttaminen osana kehys- ja talousarviomenettelyä. Valtiovarainministeriö seuraa ja tukee tuottavuusohjelman toimeenpanoa. Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan. Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana.valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtiokonttori toimii valtion työeläkelaitoksena ja vastaa valtion varoista hoidettavan eläketurvan toimeenpanosta. Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja palvelu siirretään Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) hoidettavaksi 1.1. alkaen. Samassa yhteydessä eläketurvan toimeenpanossa toimiva henkilöstö, noin 145 henkilöä, siirtyy Kevan palvelukseen. Valtiokonttori kuitenkin edelleen vastaa valtion eläketurvaan liittyvistä työnantaja-asiakkaiden palveluista. Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Valtiovarainministeriö kehittää keskitetysti koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä IT-palveluja yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa, joka vastaa näiden palvelujen tuotannon järjestämisestä. Valtiovarainministeriön KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa kuntien tuottavuutta. JulkIT -toiminta tarkoittaa julkisen hallinnon yhteistä tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä. Määritellylle JulkIT -toiminnalle on laadittu toteuttamissuunnitelma vuoteen 2014 saakka ja ennen talousarviovuotta tarkennetaan toiminnan rajapinnat ja työnjako käynnissä olevaan ValtIT- ja KuntaIT-toimintaan. Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteen toimivuuden ja konserniratkaisujen kehittäminen Valtiovarainministeriö kehittää julkisen hallinnon yhteistä tietohallintoa ja yhteisiä IT-ratkaisuja koordinoidusti. Koko julkisen hallinnon tasoista IT-toiminnan ohjausta vahvistetaan SADe-ohjelman mukaisesti mm. lainsäädännöllä ja JHSsuosituksilla. Tavoitteena on, että sähköistä asiointia, yhteentoimivuutta, yhteisiä tietojärjestelmiä, tietojen yhteiskäyttöä ja IT-infrastruktuuria sekä tietoturvallisuutta varten kehitetyt yhteiset ratkaisut tukevat koko julkisen hallinnon toiminnan tehostamista ja tuottavuuden parantamista. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, tuottavuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet. Vuonna toimintansa aloittaneen Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen menettelytapoja kehitetään ja ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään. Hallinnonalan tuottavuusohjelmalla pyritään parantamaan tuottavuutta erityisesti ydintoimintaa kehittämällä. Tuottavuusohjelman kärkihankkeiksi on nostettu toimintaprosessien uudistaminen ja palvelutuotannon kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä sekä valtion alue- ja paikallishallinnon tehostaminen. Tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi selvitetään hallinnonalan tehostamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuudet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Toimintaympäristö Maailmantalous supistui vuonna enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen ja myös Suomen kansantaloudelle vuosi oli poikkeuksellisen synkkä. Kokonaistuotannon ennustetaan kääntyvän kasvuun Suomessa vuonna. Yksityisen kulutuksen ja viennin elpymisen myötä bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,1 % edellisvuodesta. Vuonna myös yksityiset investoinnit kääntyvät nousuun ja vienti ja kulutus lisääntyvät edelleen, joskin maltillisemmin kuin vuonna. Vientimahdollisuuksia rajoittava tekijä on Suomen viennin suuntautuminen pääosin EU-alueelle, jossa kasvunäkymät ovat keskimääräistä vaisummat. Kokonaistuotannon kasvuksi vuodelle ennustetaan hieman yli 2 %. Työttömien määrä tulee vuonna lisääntymään huolimatta kokonaistuotannon kasvusta. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,2 prosenttiin. Vuonna tilanne paranee ja työttömyysaste laskee 9,6 prosenttiin. Työmarkkinatilanne paranee keskipitkällä aikavälillä ja työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan jälleen nopeasti. Samalla työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat pahenevat. Uudet työpaikat eivät synny samoille paikkakunnille ja aloille kuin mistä taantuman aikana työpaikkoja on vähennetty. Myös väestön ikääntyminen alkaa kiristää työmarkkinoita. Taantuman jäljet näkyvät julkisessa taloudessa vielä vuosia. Vuonna alijäämän arvioidaan syvenevän noin 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja ylittävän siten selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun 3 prosentin alijäämärajan. Vuonna alijäämä supistuu kuitenkin 2 prosenttiin. Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta. Sukupuolten välinen tasa-arvo Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 94 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole suoria sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Osana kunta- ja palvelurakenteen muutosten arviointia valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisen arvioinnin sukupuolivaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä uudistusten valmistelusta ja toimeenpanosta että uudistuksen vaikutuksista. Vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: 1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä. 2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja. Tuottavuusohjelman vaikutukset Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 490 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio 28.70.01 Valtion IT -strategian toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 10,63 0,37 28.70.02 Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus - 35,4 28.92.68 Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) peruspääoman korotus - 16,7 takuupääoman korotus - 265,5 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 508 121 108 789 101 944-6 845-6 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 586 31 228 32 368 1 140 4 (10.) Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 55 289 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) 500 215 215 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 675 844 1 159 315 37 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 65 071 76 502 68 202-8 300-11 (73.) Talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 750 (80.) Laina Islannin valtiolle (arviomääräraha) 350 000 (88.) Valtiovarainhallinnon ohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) 250 10. Verotus ja tullitoimi 608 945 606 516 613 064 6 548 1 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 375 691 396 324 397 022 698 0 02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 162 617 162 892 157 742-5 150-3 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 1 030 4 600 2 600-2 000-43 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 32 608 32 700 37 700 5 000 15 (96.) Eräistä väylämaksupäätöksistä aiheutuvat menot (siirtomääräraha 3 v) 37 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 10 000 18 000 8 000 80 20. Palvelut valtioyhteisölle 38 991 31 816 25 439-6 377-20 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 139 20 848 14 448-6 400-31 03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 060 1 039 1 050 11 1 (05.) Palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 792 8 947 8 731-216 - 2 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha) 982 10-972 - 99 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 200 1 200 0 88. Senaatti-kiinteistöt 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 55 268 52 606 53 192 586 1 01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 46 072 44 145 44 857 712 2 02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 165 4 063 4 142 79 2 03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 031 4 398 4 193-205 - 5 40. Valtion alue- ja paikallishallinto 38 191 84 315 83 899-416 - 0 01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 138 50 005 1 867 4 02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 937 32 410 32 228-182 - 1 03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 3 254 3 767 1 666-2 101-56 50. Eläkkeet ja korvaukset 3 729 027 3 862 589 4 056 319 193 730 5 15. Eläkkeet (arviomääräraha) 3 569 417 3 680 509 3 868 145 187 636 5 16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 19 397 20 320 2 765-17 555-86 17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 29 412 30 540 30 944 404 1 50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 41 231 40 120 39 300-820 - 2 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 62 572 79 500 102 365 22 865 29 95. Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha) 6 998 11 600 12 800 1 200 10 60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 3 480 2 386 2 195-191 - 8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 500 1 000 1 000 02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 50 50 03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 175 216 150-66 - 31 20. Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 602 800 675-125 - 16 60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 203 320 320 70. Valtionhallinnon kehittäminen 28 470 39 154 41 543 2 389 6 01. Valtion IT-strategian toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 7 610 13 300 7 343-5 957-45 02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 7 840 13 700 21 000 7 300 53 20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 020 12 154 13 200 1 046 9 80. Ahvenanmaan maakunnan tukeminen 196 830 203 342 215 053 11 711 6 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 164 486 168 342 191 053 22 711 13 31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 24 033 25 000 15 000-10 000-40 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 8 311 10 000 9 000-1 000-10 90. Kuntien tukeminen 7 436 270 7 878 557 8 173 940 295 383 4 20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 7 500 11 850 20 000 8 150 69 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 7 294 799 7 752 699 8 039 480 286 781 4 31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien yhteistoiminta-avustukset (arviomääräraha) 133 607 114 008 114 460 452 0 (33.) Holhoustoimen edunvalvonta (arviomääräraha) 364 91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 157 384 184 000 148 000-36 000-20 (40.) Tuki työnantajille (arviomääräraha) 50 995 70 000-70 000-100 41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 106 389 114 000 148 000 34 000 30 92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 656 931 1 809 570 1 773 930-35 640-2 20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 550 2 400 2 800 400 17 40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 6 478 7 000 7 500 500 7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 170 170 68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 460 3 460 0 69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 647 903 1 800 000 1 760 000-40 000-2 99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 5 274 5 380 5 400 20 0 95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 125 300 300 96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 149 80 100 20 25 Yhteensä 14 463 181 14 869 020 15 293 918 424 898 3 Henkilöstön kokonaismäärä 12 292 12 899 12 113 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta valtiontalouden hyvästä hoidosta kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Hallinnonalansa tulosohjaajana valtiovarainministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta sekä siitä, että konserniohjauksen linjaukset toimeenpannaan omalla hallinnonalalla. Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on valmistella talouden vakaata kehitystä, kasvuedellytyksiä sekä julkisen talouden kestävyyttä tukevaa talous- ja rakennepolitiikkaa ennakoida tulevia haasteita ja varautua niihin mahdollisuuksien mukaan parantaa julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden laatua ja tuottavuutta ohjauksen, rakenteiden, uusien toimintatapojen ja uuden teknologian avulla. Valtiovarainministeriön vaikuttavuustavoitteet ovat seuraavat: luoda ennustettavuutta ja puitteita taloudelliseen, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon ohjata valtion varoja ja osaltaan varmistaa valtion toiminnan rahoitus kehittää julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen laadukkaita ja oikeudenmukaisia prosesseja ja ohjausvälineitä edistää tehokasta ja asiakaslähtöistä palvelujen tuottamista viranomaisissa uudistamalla valtion hallintoa ja sen rakenteita sekä kehittämällä yhteisiä konsernipalveluja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

kehittää ja toimeenpanna valtion henkilöstöpolitiikkaa parantaa valtion ja kuntien tietohallinnon toimivuutta ja yhteistyötä ohjata ja kehittää valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuutta. Vaikuttavuustavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinto, kunnat, kuntayhtymät ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Valtiovarainministeriö toimii siten, että valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet valtion yhteisissä palveluissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja edistetään niiden ottamista huomioon eri hallinnonaloilla, niiden virastoissa, laitoksissa ja rahastoissa. Valtiovarainministeriö luo ja toimeenpanee toimialueellaan yhteisiä pelisääntöjä sekä järjestää ja ohjaa hallinnonalan virastoja, Senaatti-kiinteistöjä ja Hansel Oy:tä järjestämään toimialallaan valtioyhteisölle yhteisiä, sisäisiä palveluja sekä työ- ja toimintaprosesseja siten, että niiden avulla hallinnonala voi saavuttaa ja tuottaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja hyvää toiminnan laatua. 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 368 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) koko hallintoa koskeviin hallinnon kehittämishankkeisiin, josta kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PA- RAS-hanke) enintään 35 000 euroa 3) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot 2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan) tulot. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö asettaa talousarvioesityksen valmisteluun liittyen toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallisen tuloksellisuuden Toimenpiteet tavoitteet Tehokas ja laadukas talouspolitiikan valmistelu Talouspolitiikan valmistelun suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti. Malliprojektin tulosten hyödyntäminen vaihtoehtoisten kehityssuuntien ja toimenpiteiden erittelyssä ja analysoinnissa. Yhteistyön tiivistäminen muiden toimijoiden kanssa (mm. VATT). Hallintopolitiikan valmistelu Hallintopolitiikan valmistelun siten, että se edistää verkostoitunutta ja tuloksellista julkista sessilähtöisesti ja yhteistyössä suunnittelu ja johtaminen pro- hallintoa sekä Suomen edellä- eri toimijoiden kanssa. Valmiskävijyyttä julkisen hallinnon ja telussa otetaan huomioon eduskunnan kannanotot sille annet- palvelujen kehittäjänä tavaan selvitykseen alue- ja paikallishallinnon kehittämistarpeista sekä hyödynnetään OECD:n Suomen hallinnon kokonaisarvioinnista saatua tietoa. Hallinnonalan virastoissa yhteinen toimintakulttuuri, menettelyt ja käytännöt Hyvän hallinnon työskentelytapojen vakiinnuttaminen hallinnonalan virastojen ohjauksessa. Yhteiset menettelyt ja käytännöt suunnittelu-, tulos- ja seuranta-asiakirjoissa. Hallinnonalan tuottavuuden Tuottavuusohjelman toimeenpano. Tulosohjaus. parantuminen ja menokehityksen hillitseminen Hallinnonalan ohjauksen tehokkuus ja laatu Hallinnonalan ohjauksen suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti. Kehittämis- ja hallintotoiminnon ja osastojen välisen vastuunjaon selkeyttäminen. Hallinnonalan virastojen ohjauksen yhtenäistäminen. Ohjauksen kehittäminen: johtamis- ja ohjausosaamista, näkemystä ohjattavien toimialojen kehittymisestä sekä kehitysvaihtoehdoista ja haasteista. Ohjauksen keskittyminen virastojen substanssiin, valtiokonsernin strategisiin hankkeisiin ja tuottavuuden parantamiseen. AVIen strategisen ohjauksen kehittäminen. Suunnittelujärjestelmän vakiinnuttaminen ohjausvälineeksi. Yhteistyö hallinnonalan virastojen kanssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa valtiovarainministeriön henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintatapojen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Valtiovarainministeriö toimeenpanee ja seuraa laatimaansa tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen alueita suunnitelmassa ovat rekrytointi ja perehdyttäminen työssä kehittyminen ja uralla eteneminen työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen arvojen mukainen johtaminen ja toiminta moniarvoisuus ja häirinnän ehkäiseminen sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Valtiovarainministeriön tasa-arvotyöryhmä arvioi suunnitelman toteutumista vuosittain sekä päivittää sitä tarvittaessa. Henkilötyövuosien kehitys arvio 389 361 324 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 38 751 34 907 32 588 Bruttotulot 1 194 210 220 Nettomenot 37 557 34 697 32 368 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 370 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 399 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 287 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 119 Tuottavuustoimet (-5 htv) -225 Siirto momentilta 28.20.06 485 Siirto momentilta 28.70.01 57 Siirto momentille 28.40.01-400 Tietojärjestelmähankkeet 60 Uudelleenkohdentaminen -860 VIRKE-projektin päättymisestä johtuen siirto momentille 28.10.01 (-1 htv) -50 SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) -100 Tasokorotus 1 767 Yhteensä 1 140 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 2 8 / 2 0 1 0 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys talousarvioesityksen 32 708 000 euroon nähden on 340 000 euroa. Lisäyksenä on otettu huomioon 60 000 euroa kattamaan eduskunnalle annettavan hallituksen esityksen julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauslaiksi sekä perustietotekniikkahankkeen järjestelyn suunnittelun vaatimia kustannuksia. Vähennyksenä on otettu huomioon 400 000 euroa siirtona momentille 28.40.01 IT-palveluhankinnoista aiheutuvien menojen kattamiseen. Lisäksi momentilta on siirretty neljä henkilötyövuotta momentille 28.10.01 verohallintoon perustettavaan Harmaan talouden selvityskeskukseen. talousarvio 32 368 000 IV lisätalousarvio 1 500 000 III lisätalousarvio 1 969 000 talousarvio 31 228 000 tilinpäätös 33 586 000 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 215 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kiinteistöstrategian mukaisiin hallinnansiirtoihin liittyvistä arvioinneista ja lausunnoista aiheutuvat menot sekä muut valtion kiinteistövarallisuuden hoidosta ja käytön tehostamisesta sekä investoinneista aiheutuvat menot. talousarvio 215 000 talousarvio 215 000 tilinpäätös 500 000 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 159 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan tuottavuuden paranemista. Hallinnonalan virastot saavat rahoittaa määrärahalla hankkeita, joista valtiovarainministeriö on erikseen sopinut viraston kanssa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 2 8 / 2 0 1 0 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 150 000 euroa talousarvioesityksen 1 309 000 euroon nähden on siirtoa momentille 28.30.01. talousarvio 1 159 000 IV lisätalousarvio -835 000 talousarvio 844 000 tilinpäätös 675 000 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 68 202 000 euroa. talousarvio 68 202 000 talousarvio 76 502 000 tilinpäätös 65 070 517 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 28.10.01-1 700 Siirto momentille 28.10.02 (Lupa- ja asiakashallinnan järjestelmä) -2 250 Siirto momentille 28.70.01-500 Siirto momentille 28.30.01 (Yritysrekisteri ja tilastot yhdenmukaisessa yritystietojärjestelmässä) -910 Siirto momentille 28.40.01 (Välitysvalvonnan palvelukanava) -90 Siirto momentille 28.40.02 (Sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma) -90 Tasokorotus 5 855 Yhteensä 315 10. Verotus ja tullitoimi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tullilaitos kantaa tullit, tehtäväalueelleen kuuluvat verot ja muut maksut oikein, huolehtii ulkomaankaupan sujuvuudesta sekä yleisestä turvallisuudesta torjumalla laitonta tuontia ja vientiä sekä muuta ulkomaankauppaan ja -liikenteeseen liittyvää rikollisuutta. Lisäksi tullilaitos turvaa osaltaan Euroopan unionin ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan huolehtimalla kansallisista ja unionin elinkeinoelämän eduista ja tieto-tarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö asettaa verohallinnolle ja tullilaitokselle seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen oikea-aikainen ja Asiakaspalvelu ja asiakkaiden oikeamääräinen kertyminen ja ohjaus, optimaalisesti kohdennettu verovalvonta sekä vero- tilittäminen veronsaaja-asiakkailljen tehokas perintä. Verotuksen yhdenmukaisuus ja Asiakkaiden analyysi- ja valikointimenettelyjen kehittämi- oikeellisuus nen, viranomais- ja sidosryhmäyhteistyön parantaminen sekä verovalvonnan vaikuttavuuden lisääminen tehostamalla mm. kohdevalikointia, valvontatoimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa. Verohallinnon asiakasvaikuttavuuden parantaminen velu-, ohjaus- ja valvontatar- Asiakkaiden segmentointi palpeiden perusteella. Sähköisten palvelujen määrän lisääminen ja painopisteen siirtäminen sähköisten, vuorovaikutteisten palvelujen suuntaan. Kansallinen verotuksen ja EU:n tulliverotuksen toimittaminen lainmukaisesti, tehokkaasti ja yhdenmukaisesti Ulkomaankaupan sujuvuus ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luominen ulkomaankauppaa käyville toimijoille Tullivalvonnan ja tullirikostorjunnan toteuttaminen tehokkaasti Fiskaalisella tehtäväalueella käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen. Verotusprosessien ja niitä tukevien tarkastusprosessien kehittäminen osallistumalla lainsäädännön valmisteluun ja huolehtimalla verotushenkilöstön erityisosaamisesta. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön sekä sähköisen asioinnin, riskienhallinnan ja tullilaitoksen omien toimintamallien kehittäminen. Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän ja muun tullirikollisuuden estämiseksi parannetaan. Valvonta ja rikostorjunta tehdään yhteistyössä PTR-viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 397 022 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet arvio Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi 1) 104,8 104,5 104,8 Taloudellisuusindeksi 92,6 99,1 95,4 Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin, % 0,68 0,68 0,68 1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100,0. Tuottavuusindeksi = tuotosindeksi / työpanosindeksi. Taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi / tuotosindeksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus verotarkastuksen kokonaistyöajasta, % 29,9 30,0 30,0 Tuotokset ja laadunhallinta Ennakkoperinnän vastaavuus, % 12,2 12,0 12,0 Suurimpien yritysten tarkastuskattavuus, % 10,2 10,0 10,0 Jäämäperinnän kertymä, % 51,3 58 58 Tapauskohtaisen perinnän kertymä, % 35 40 Henkilö- ja yritysverotus Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (ALV), % 57 65 70 Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 66 65 70 Yritysten sähköisten veroilmoitusten antajien määrä asiakasmäärästä, % 9 15 15 Palkka.fi -palvelun käyttäjien osuus potentiaalisista käyttäjistä, % 41 38 45 Verokortti verkossa -asiakkaiden osuus verokorttimuutosta hakeneista, % 28 30 35 Veroilmoitus verkossa -asiakkaiden osuus palauttajien kokonaismäärästä, % 23 30 30 Yhteisöverotus Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (ALV), % 72 70 80 Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 75 75 80 Yhteisöjen sähköisten veroilmoitusten antajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 19 25 30 Sähköisten vuosi-ilmoitusten antajien (TA) osuus asiakasmäärästä, % 74 78 80 Sähköisten verotiliotteen osuus asiakasmäärästä, % - - 50 Vuonna käyttöönotetussa arvonlisäveron ulkomaalaispalauttamisessa ja arvonlisäveron EU-sisäkaupan ilmoitusmenettelyssä sähköisesti annettujen ilmoitusten osuudet ovat lainsäädännöstä johtuen lähes 100 %. Veronmaksaja- ja veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä verohallinnon palveluihin seurataan säännöllisesti tehtävällä asiakastyytyväisyystutkimuksella. Veronmaksajaasiakkaiden tutkimus uudistetaan vuoden jälkeen. Uudet arvot asetetaan vuoden tutkimustulosten valmistumisen jälkeen. Toiminnallisen tuloksellisuuden Toimenpiteet tavoitteet Vaivaton veroasiointi Verotulojen kertymisen turvaaminen hallintaa: Toiminta järjeste- Kehitetään asiakkuuksien tään siten, että kullekin asiakasryhmälle voidaan osoittaa sille parhaiten sopivat palvelut ja valvonta. Tehostetaan veroriskien hallintaa: Tehostetaan veroriskien hallintaa siten, että riskit tunnistetaan entistä tehokkaammin mm. asiakkaista ja talouselämän muutoksista kerätyn tiedon perusteella. Samalla voidaan vähentää riskien toteutumista ja vaikuttaa veronmaksajiin ennakoivasti, jotta nämä hoitavat veroasiansa omaehtoisesti ja ajallaan. Helpotetaan asiakkaiden veroasioiden hoitoa. Ohjataan asiakkaita toimimaan oikein. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Tuottavuus ja taloudellisuus Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoit- Toimenpiteet teet Uudistumiskykyinen organisaatio Tuotetaan palvelut monikanavaisesti. Edistetään hyvän verojärjestelmän rakentamista. Merkittävimmät verotusprosessit digitalisoidaan. Johtamisjärjestelmää täydennetään prosessiohjauksella. Sidosryhmäyhteistyötä kehitetään. Strategian edellyttämää osaamista kehitetään: Henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista vahvistetaan suunnitelmallisesti. Toteutetun henkilöverotuksen koulutusmallin pohjalta uudistetaan yritysverotuksen ja verotarkastuksen koulutustarjonta vastaamaan valtakunnallisten verotusprosessien tarpeita. Uutta osaamista haetaan tehtäväkierroilla myös Verohallinnon ulkopuolelta. Johtaminen on osallistavaa ja oivalluttavaa: Toteutetaan koko hallinnossa esimiestyön systemaattinen arviointi. Tuloksia hyödynnetään esimiesten valinnassa ja esimieskoulutuksessa. Henkilöstön osallistuminen ja sitoutuminen muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen varmistetaan. Henkilöstöä tuetaan muutoksessa: Verohallinto tukee henkilöstöä muutoksessa ja työssä jaksamisessa noudattamalla valtionhallinnon henkilöstöpoliittisia periaatteita. Samalla henkilöstöltä edellytetään muutosvalmiutta ja työssä tarvittavan ammattitaidon ylläpitämistä sekä kehittämistä. Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet arvio Henkilötyövuodet, htv 5 595 5 400 5 247 Työtyytyväisyysindeksi, asteikko 1 5 3,45 3,45 3,45 Tuottavuustoimien johdosta viraston henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän 200 henkilötyövuotta vuonna. Henkilötyövuosien määrässä on otettu huomioon 40 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) htv:n siirto momentilta 28.10.02 käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden toimeenpanoon. budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 394 565 399 291 402 002 Bruttotulot 4 901 3 980 4 980 Nettomenot 389 664 395 311 397 022 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 24 167 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 194 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 3 240 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 1 137 Harmaan talouden selvityskeskuksen perustaminen 200 Siirto momentilta 28.01.01 (1 htv) 50 Siirto momentilta 28.01.01 (4 htv) Siirto momentilta 28.10.02 (5 htv) 150 Uudet tehtävät johtuen käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta Siirto 28.01.21 1 700 Tasokorotus 1 900 Siirto momentille 28.10.02-2 723 Siirto momentille 28.30.01-500 Kasvihuoneviljelijöiden veronpalautusten käsittelyn siirto momentilta 28.10.02 (1 htv) 45 Muu muutos yhteensä -4 501 Yhteensä 698 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä 4) harmaan talouden selvityskeskuksen perustamisesta aiheutuva menojen lisäys 5) uudet tehtävät johtuen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden toimeenpanosta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 2 8 / 2 0 1 0 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 200 000 euroa talousarvioesityksen 396 822 000 euroon nähden aiheutuu neljän henkilötyövuoden palkkaus- ja muista menoista verohallintoon perustettavaan Harmaan talouden selvityskeskukseen. Henkilötyövuodet ovat siirtoa momentilta 28.01.01. talousarvio 397 022 000 IV lisätalousarvio -1 500 000 III lisätalousarvio 487 000 talousarvio 396 324 000 tilinpäätös 375 691 000 02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 157 742 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä 4) tullilaitoksen käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (indeksi 100 = vuosi ) Työn tuottavuus 2) 100 105,4 108,5 Taloudellisuus 100 108,0 93,7 Tuotokset ja laadunhallinta Tullilaitoksen paljastamat rikokset, kpl 5 906 5 500 5 500 Tullilaitoksen paljastamien rikosten selvittämistaso, % 91,1 91 91 Tullilaitoksen takaisin saama rikoshyöty, milj. euroa 7,7 5,9 5,9 Asiakkaiden odotusaika palvelupisteissä enintään, min 15 15 15 Käytettyjen autojen veroilmoitusten käsittelyajan mediaani enintään, pv 18 9 9 Autoverotuksen oikaisujen käsittelyaika vuoden lopussa enintään, kk 9 4 2) Työn tuottavuus = painotetut suoritteet / henkilötyövuodet. Taloudellisuus = menot / painotetut suoritteet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

Asiakastyytyväisyys auto- ja valmisteverotuksessa vähintään, asteikko 1 5 3,8 3,8 Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä vähintään, asteikko 1 5 4 4 Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoit- Toimenpiteet teet Tullilaitos ylläpitää työnantajakuvansa ja kilpailukykynsä mää. Parannetaan esimiesten Kehitetään palkkausjärjestel- työnantajana johtamistaitoja suunnitelmallisesti. Tullilaitos mitoittaa henkilöstöresurssinsa oikein palvelujen kysynnän ja valvonnallisen tarpeen mukaisesti Varmistetaan henkilöstön osaaminen mm. ammatillisella koulutuksella. Huomioidaan henkilöstöresurssien mitoittamisessa tuottavuusohjelman vaatimukset, tullilaitoksessa laadittava toiminta- ja resurssikartoitus sekä toimintaympäristön muutokset. Henkilötyövuosien kehitys 2 459 2 460 2 278 Henkilötyövuosien määrässä on otettu huomioon 40 htv:n siirto momentille 28.10.01 käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden toimeenpanoon. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 168 088 164 310 158 212 Bruttotulot 776 470 470 Nettomenot 167 312 163 842 157 742 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 13 734 siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 039 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 1 393 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 520 Tuottavuustoimet (-136 htv) -6 120 Valvontalaitteiden hankinta -3 004 Siirto momentilta 28.10.01 2 723 Siirto momentilta 28.01.21 2 250 VIRKE-projektin päättymisestä johtuen siirto momentille 28.10.01 (-5 htv) -150 Kasvihuoneviljelijöiden veronpalautusten käsittelyn siirto momentille 28.10.01 (-1 htv) -45 Siirto momentille 32.60.01 (-1 htv) -70 Muu muutos yhteensä -2 647 Yhteensä -5 150 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

talousarvio 157 742 000 III lisätalousarvio 948 000 talousarvio 162 892 000 tilinpäätös 162 617 000 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallituksen tai Tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä 3) tullilaitoksen maksamien verojen, tullien ja muiden maksujen palautuskorkojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. talousarvio 2 600 000 IV lisätalousarvio 15 400 000 III lisätalousarvio talousarvio 4 600 000 tilinpäätös 1 029 508 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 37 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin: 1) verontilityslaki (532/1998) 2) veronkantolain 27 b ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004) 3) autoverolain 65 (1482/1994) 4) valmisteverotuslain 39 :n 1 momentti (569/2004) 5) tullilain 39 :n 2 momentti (570/2004). Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. talousarvio 37 700 000 talousarvio 32 700 000 tilinpäätös 32 607 705 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) Momentille myönnetään 18 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun käytetty ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/ voimaantulon jälkeen. Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994). S e l v i t y s o s a : Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen. talousarvio 18 000 000 talousarvio 10 000 000 20. Palvelut valtioyhteisölle S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja. Valtiokonttori on valtion yhteisiä palveluja tuottava virasto. Valtiokonttorin Rahoitustoimiala vastaa valtion velan- ja likviditeetinhallinnasta sekä hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Toimiala hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutus -toimiala on valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja hoitaa valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma-, kuntoutus- ja vahinkovakuutukset sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Valtion eläkelain toimeenpano henkilöasiakkaiden palvelujen osalta siirretään vuoden alusta Kuntien eläkevakuutukseen, joka maksaa jatkossa valtion eläkkeet henkilöasiakkaille. Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa sekä menetelmien ja ostopalvelujen käyttöä. Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön tehtävänä on tukea virastoja muutostilanteiden hallinnassa. Valtiokonttorin yhteydessä toimiva Valtion IT-palvelukeskus vastaa valtion IT-strategian mukaisten, valtiovarainministeriön toimeksi antamien valtion yhteisten IT-palvelujen määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta sekä sovittujen muiden IT-tehtävien ja -palvelujen tuotannosta. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tuottaa talous- ja henkilöstöhallintopalveluja valtionhallinnon virastoille, laitoksille ja rahastoille. Palvelukeskus on muodostettu yhdistämällä hallinnollisesti vuoden alusta neljä eri hallinnonaloilla toiminutta palvelukeskusta yhdeksi virastoksi. Valtiovarain controller -toiminto on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa. Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion käytössä olevia tiloja hallitaan yhteisestä tietojärjestelmästä, jonka avulla seurataan ja tehostetaan toimitilojen ja energian käyttöä. Valtiovarainministeriö laatii toimitilavuokrasopimusmallin, jota virastoja ohjeistetaan käyttämään valtion ja yksityisen vuokranantajan välisissä vuokrauksissa. Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia tukea valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua ja laadukkaiden hankintojen tekemistä, tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyisellä palvelumaksutasolla (keskimäärin 1,39 %) päästään vähintään nollatulokseen ja asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso säilyvät hyvinä. Tavoitteena on yhteishankintojen hankintavolyymin nousu 600 milj. euroon vuonna ja 660 milj. euroon vuonna. Lisäksi tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään. HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. Vuoden alusta voimaan tulleella lailla HAUSin asema muuttui pääasiassa valtionhallinnolle koulutusja kehittämispalveluja tuottavaksi valtionhallinnon sidosryhmäyksiköksi. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja - valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana. Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Hallinnon toiminnan ja prosessien taloudellisuus ja tuotta- sölle kehitetään tarkoituksen- Palvelutuotantoa valtioyhteimukaisen työnjaon näkökulvuus paranee niitä koskevan halutun laatutason säilyttäen. Toimintaprosesseja uudistetaan ja tietojärjestelmien yh- masta ja hyödynnetään modernia viestintäteknologiaa. Hallinnon yhteisiä prosesseja yhtenäistetään, päällekkäisyyksiä karsitaan ja niiden oh- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18