MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Kainuun ympäristökeskus Kainuun liitto Kainuun maakuntamuseo Kainuun kunnat VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt 7.10.2003 (drno 29/004/2003), täydentävä lausuntopyyntö 18.11.2004 ja 11.4.2008 (dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) KAINUUN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 1.3.2009 voimaan tullut tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Kainuun kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(3) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(3) Kainuun valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Kainuun kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Kainuusta inventointiin otetut uudet kohteet (19) ja rajaustarkistukset (24). Kainuun kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 53 km². Kainuun valikoimasta ilmenee Kainuun merkitys Suomen rajamaakuntana, kanssakäyminen rajan yli niin sodan kuin rauhankin aikana. Rajan- ja sodankäynnin historiaan liittyvät Euroopan vanhimpiin voimassa oleviin valtakunnanrajoihin lukeutuvan Täyssinän rauhan rajakivet, Suomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja ja Talvisodan merkittävimmät taistelupaikat kuten Raatteen tie Suomussalmella. Inventointiin on samaa ilmiötä edustavia kohteita yhdistetty myös teemakohteiksi, jotka voivat ulottua usean kunnan tai maakunnan alueelle. Kainuussa on raja- ja sotahistorian kohteiden lisäksi teemakohteita, jotka liittyvät vesivoiman ja luonnonvarojen hyödyntämiseen kuten Kainuun puromyllyt ja tervanpolton muistomerkit sekä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset sekä Kainuun vienalaiskylät ja karelianismin kohteet, jotka puolestaan kertovat itärajan ylittävästä kulttuurisesta vuorovaikutuksesta. Suomen asutushistorian kannalta merkittävä ilmiö on Kainuun harvaan asutuille metsäseuduille 1600- luvulta alkaen syntynyt omavarainen vaara-asutus ja 1800-luvun kruununmetsätorpat, joista on hyvin säilyneitä esimerkkejä muun muassa Puolangalla ja Sotkamossa. Myös uittokanavat ja sotakorvaussavottojen metsätyökämpät ovat Kainuun kulttuuriympäristön erityispiirteitä. Kainuun ainoa vanha kaupunki, yksi Suomen varhaisimmista sisämaakaupungeista, on 1651 perustettu Kajaani, jonka Kauppakadun modernit liikerakennukset ovat jälleenrakennuskaudelta. Kajaanissa on myös Otanmäen kaivos, 1950-luvun tuotantoalue yhdyskuntineen, aikanaan maamme tärkein rautakaivos. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi on mielletty linnat ja kirkot. Niistä edustavia esimerkkejä Kainuussa ovat 1600-luvulla rakennetun Kajaanin linnan raunio osana Kajaaninjoen historiallista kokonaisuutta sekä Paltaniemen ja Hyrynsalmen kirkot. Toisen maailmansodan jälkeisestä kirkkojen jälleenrakentamisesta ovat esimerkkeinä Suomussalmen kirkko ja Kajaanin ortodoksinen kirkko. Valtion rakennustoiminnan tavoitteita kuvastavat Hoikankankaan 1960-luvun korpivaruskunta Kajaanissa sekä Kainuun seitsemäs Kekkostie Kuhmossa. Tie edustaa inventoinnissa laajoja Pohjois-Suomen syrjäseuduille ulottuneita, vanki- ja työttömyystöinä toteutettuja tiehankkeita. Liikenteen historiasta kertovat myös Oulun ja Kajaanin linnoja yhdistämään 1600-luvulla rakennettu Keisarin tie sekä valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvat rautatieasemat Kajaanissa, Paltamossa, Vaalassa ja Hyrynsalmella. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Kainuun tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko Kainuun valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Kainuun valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1 KAINUUN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, U/mv:ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai U/mv. KAINUU Hyrynsalmi Kajaani Hyrynsalmen kirkko Hyrynsalmen rautatieasema Kainuun puromyllyt T U/mv Komulanköngäs U/mv Korkialehto U/mv Kaunislehdon talomuseo Hoikankankaan kasarmialue U/la Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori U/mv R+ Kajaanin keskustan kirkot R+ Kajaanin rautatieasema R- Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus R+ Murtomäen rautatieasema U/mv Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset T R+ Koivukoski Ämmänkoski Otanmäen kaivosyhdyskunta U/mv R+ Paltaniemen kirkkotie ja kylä R-
Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Juortana U/la Kuusamonkoski U/la Levävaara U/la Niskankoski Vuonteenkoski U/mv Kainuun seitsemäs Kekkostie U/la Kainuun vienalaiskylät T Huosiusvaara U/mv Kiimavaara U/mv Lapinniemen hautausmaa U/mv Rimminkylä U/mv R+ Karelianismin kohteet Kainuussa T U/la Lapinsalmi U/la Museosilta T Tervasalmen silta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset T R+ Katerma U/la Salpalinja T Jyrkänkoski U/mv Särkän kämppäkartano U/la Talvisodan taistelupaikat T Saunajärven kannas Tervanpolton muistomerkit T R+ Iso-Palonen U/la Lentuankoski Täyssinän rauhan rajakivet T U/la Miinoankivi U/la Rajakankaankivi U/la Kainuun puromyllyt T U/mv Rinne U/mv Kivesjärven rautatieasema Kontiomäen rautatieasema R+ Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset T R+ Leppikoski U/la Askanmäen kylä Kainuun puromyllyt T U/mv Paasikoski U/mv Tiaisen kruununmetsätorppa U/mv Karppala Museosilta T Möykkysenjoen silta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset T R+ Seitenoikea U/mv Tervanpolton muistomerkit T R+ Hiisijärvi
Sotkamo Huovila U/mv Lakiaho U/mv Korvanniemen kylä Naapurinvaaran kylä R+ Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset T R+ Kallioinen U/la Tervanpolton muistomerkit T R+ Sapsonranta Vuokatin rautatieasema Suomussalmi Kivijärven mylly U/mv Peurokoski U/mv Rekelänvaaran mylly U/mv Runtti U/mv Kainuun vienalaiskylät T Vaala Kuivajärvi, Kalmosaari, Kuikkalehto ja Hietajärvi R+ Murhijärvi U/la Karelianismin kohteet Kainuussa T U/la Turjanlinna U/la Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset T Ämmänsaari U/mv Salpalinja T Purasjokilinja U/mv R+ Suomussalmen kirkko U/mv Talvisodan taistelupaikat T Raatteen tie Täyssinän rauhan rajakivet T U/la Sarvikivi U/la Keisarin tie T Lamminahon talonpoikaistila Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset T Jylhämä R- Nuojua Painuan uittokanava Vaalan rautatieasema Yhteensä 54 35 19 24 35 p 0 U/la 7 U/mv 12 R+ 21 R- 3
LIITE 2 Kainuun valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt SUOMUSSALMI U PUOLANKA HYRYNSALMI VAALA RISTIJÄRVI PALTAMO KAJAANI KUHMO SOTKAMO Museovirasto 1 : 1 200 000