NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014
Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu 12.2.2014 Tuomas Salonen PL231 13101 Hämeenlinna PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Kohde: Runkomäentie 28, TAMMELA Toimeksianto Tutkimustapa Toimeksisaaneena TähtiRanta Infra Oy on selvittänyt Tammelan Mustialassa sijaitsevan maataloustontin maaperäolot perustamistapalausuntoa varten. Tämä lausunto perustuu tontilla tehtyihin havaintoihin sekä painokairamenetelmällä tehtyyn pohjatutkimukseen. Painokairareikiä tehtiin yhteensä 9 kpl liitteessä olevan asemapiirroksen mukaisesti. Pohjavettä ei havaittu kairaustyön yhteydessä. Tulokset Rakennuspaikka, vaihtoehto B, sijaitsee Runkomäentien länsipuolella. Tontti rajoittuu pohjoisesta Kuivurintiehen, etelästä Pitkäläntiehen ja idästä Runkomäentiehen. Rakennuspaikka, vaihtoehto C, sijaitsee Kuivurintien eteläpuolella n. 80m länteen ja 200m pohjoiseen vaihtoehto B:stä. Rakennuspaikka vaihtoehto B:n korkeusasema kairapisteiden kohdalla vaihtelee välillä +113,4 +114,3 m (N2000). Vaihtoehto C:n korkeusasema kairapisteiden kohdalla vaihtelee välillä +113,7 +114,0 m (N2000). Rakennuspaikka vaihtoehto B on pintavaaittu kartoituksen yhteydessä ETRS-TM35 koordinaatistoon ja N2000/FIN05 korkeusjärjestelmään. Vaihtoehto B:n tontti on rakennuspaikaltaan tasamaatontti ja sillä on loiva kaato pohjoisesta etelään. Kairaukset on päätetty vaihtoehto B:ssä kiveen tai kallioon, tason vaihdellessa välillä +98,48 +104,44m. Reikä 2, jossa kairaussyvyys oli suurin, oli päätetty kovaan maanpinnan tasoon syvyydessä 15,01 m nykyisestä maanpinnasta. Kairaukset on päätetty vaihtoehto C:ssä kiveen tai kallioon, tason vaihdellessa välillä +106,24 +109,77m. Reikä 10, jossa kairaussyvyys oli suurin, oli päätetty kovaan maanpinnan tasoon syvyydessä 7,47 m nykyisestä maanpinnasta. Rakennuspaikka vaihtoehto B:n maalajiarvio perustuu kairarei istä 1 ja 3 syvyydestä 1,0 m ja 2,0 m otettuihin maa-ainesnäytteisiin.
Rakennuspaikka vaihtoehto C:n maalajiarvio perustuu kairareiästä 9 syvyydestä 1,0 m ja 2,0 m otettuihin maa-ainesnäytteisiin. Kairaustulosten perusteella voidaan todeta seuraavaa: - perustamissyvyydessä, perustettaessa maanvaraisesti maalaji on molempien rakennuspaikka vaihtoehtojen alueella silttiä ja hiekkaa - yleisesti ottaen molempien rakennuspaikka vaihtoehtojen alueella pinnassa on n. 1 m. kerros silttiä, joka muuttuu hiekaksi - silttikerroksen olomuoto vaihtelee kairapisteiden välillä löyhästä keskitiiviiseen ja erittäin tiiviiseen silttiin - siltin jälkeen alkava hiekkakerros on pääsääntöisesti keskitiivistä/ erittäin tiiviistä - maanvarainen perustaminen on ensisijainen perustustapa VAIHTOEHTO B: - kairapisteet 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 8 kuvaavat rakennuspaikka vaihtoehto B:n pohjaolosuhteita - maanvarainen perustaminen edellyttää massanvaihtoa, esim. routimatonta sora käyttäen, kairapiste 1:n alueella n. tasoon +113,0 m ja kairapiste 4:n alueella n. tasoon +113,2 m ja kairapiste 5:n alueella n. tasoon +112,2 m ja kairapiste 6:n alueella n. tasoon +113,0 m - pohjamaa tulee tiivistää huolellisesti ennen täyttösoran ajamista - massanvaihto alueelle tulee suodatinkangas pohjamaan ja täyttösoran väliin (käyttöluokka N2 tai vahvempi) - täyttösora tulee tiivistää huolellisesti max. 0,5 m kerrosvälein - massanvaihdon laajuus täytyy tarkastaa työn yhteydessä - massanvaihdon tarve vähenee ja taso madaltuu tultaessa kohti tontin kairapisteitä 2,3 ja 8. - massanvaihdon yhteydessä varauduttava pohjaveden pumppaukseen, vaikka havaintoa pohjavedestä ei tehty - kairapisteiden 2,3 ja 8 alueella tulee hiekkainen pohjamaa tiivistää huolellisesti ennen anturoiden murskearinoiden tekoa VAIHTOEHTO C: - kairapisteet 9 ja 10 kuvaavat rakennuspaikka vaihtoehto C:n pohjaolosuhteita - maanvarainen perustaminen edellyttää massanvaihtoa, esim. routimatonta sora käyttäen, kairapiste 9:n alueella n. tasoon +113,0 m ja kairapiste 10:n alueella n. tasoon +112,7 m - pohjamaa tulee tiivistää huolellisesti ennen täyttösoran ajamista - massanvaihto alueelle tulee suodatinkangas pohjamaan ja täyttösoran väliin (käyttöluokka N2 tai vahvempi) - täyttösora tulee tiivistää huolellisesti max. 0,5 m kerrosvälein - massanvaihdon laajuus täytyy tarkastaa työn yhteydessä - massanvaihdon yhteydessä varauduttava pohjaveden pumppaukseen, vaikka havaintoa pohjavedestä ei tehty
PERUSTAMINEN VAIHTOEHDOT B JA C Rakenteet tulee suunnitella geotekniseen luokkaan GL1, eli helpot kohteet. Maanvaraisesti perustettaessa, massanvaihto suoritettuna routimatonta soraa käyttäen, pohjamaa huolellisesti tiivistettynä, anturan ollessa 0,6 m leveä ja perustamissyvyyden ollessa vähintään 0,6 m, voidaan sallittuna pohjapaineena (kantokestävyys) talolle käyttää arvoa: σ sall = 150 kn/m 2. Routivuus: maaperä on molempien rakennuspaikka vaihtoehtojen alueella pinnassa olevan siltin osalta erittäin routivaa ja muuten lievästi routivaa, luokituksen ollessa erittäin routiva, routiva tai routimaton. Routasuojauksen mitoitusaika on F50 ja mitoittava pakkasastetuntimäärä 43 000 Kh. Putkiasennuksia silmälläpitäen routasyvyys on 2,0 m. Radon: maaperä on näytteiden perusteella hiekkaa ja silttiä. Hiekka lukeutuu karkearakeisiin kivennäismaalajeihin, joissa radonkaasu kulkee vapaasti. Navetan maanvarainen pohja tulee varustaa radonputkin ja lisäksi tulee huolehtia alapohjan ja sisätilan välisestä asianmukaisesta tiivistyksestä. Radonkaasua muodostuu myös maarakenteissa käytettävistä kalliomurskeista (esim. salaojasepeli tai vastaava). Kuivatus: rakennuspohjan kuivatuksen suunnittelussa on suositeltavaa noudattaa RIL 126-2009 ohjetta: Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus. Rakennusalan kuivatuksessa tontin luonnollista kaatoa pohjoisesta etelään tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää hyödyksi. Pintavesien kulkeutuminen rakennuspohjan alle tulee kuitenkin estää esim. niskaojalla tai vastaavalla. Koko rakennusalalle on suositeltavaa levittää vähintään 300 mm paksu salaojasepeli- tai salaojasorakerros. Kerros toimii samalla mahdollisen kapillaariveden katkona. Salaojasepelikerroksen ja esiin kaivetun perusmaan väliin tulee asentaa suodatinkangas (käyttöluokka N 2 tai vahvempi). Maa on suhteellisen huonosti vettä läpäisevää, pois lukien kairapisteet 3 ja 8, jossa hiekka alkaa heti pinnasta, näin ollen mahdollistaa geoteknisesti tarkasteltuna hulevesien imeytyksen kairapisteiden 3 ja 8 alueella. Rakennukset on salaojitettava ja suositeltavaa on käyttää ns. tuplasalaojaputkia. Salaojaputkien ympärystäyttö tulee tehdä salaojasepelillä.
Putkityöt: kovan maanpinnan tai kallion sijaintia ei ole varmistettu. Painokairadiagrammien perusteella on epätodennäköistä, että putkikaivantoja joudutaan louhimaan. Putkitöiden yhteydessä on varauduttava pohjaveden pumppaukseen. Putkikaivannot tulee luiskata jyrkkyyteen 2:1 tai loivemmiksi kaivusyvyyden ylittäessä 2,0 m Putket voidaan perustaa maanvaraisesti murske-arinan varaan. Vakuudeksi Liitteet Jari Mustonen Dipl.ins. Asemapiirros, jossa kairapisteiden sijainnit (KP1 KP6, KP8 KP10) 9 painokairadiagrammia