Virtain kaupunki. Nallelan alueen maaperätutkimus. Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto HKM Infra Oy

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Virtain kaupunki. Nallelan alueen maaperätutkimus. Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto HKM Infra Oy"

Ella Niemelä
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1061 Virtain kaupunki Nallelan alueen maaperätutkimus Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 622 KAUHAVA (06)

.. 5 iitteet iite Sivumäärä iitenumero - Pohjatutkimusmerkinnät 1 sivua 1/1061 Piirustukset Piirustuksen nimi ja

2 Sisällysluettelo NAEAN AUEEN MAAPERÄTUTKIMUS... 1 YEISTÄ... 3 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 3 TUTKIMUSTUOKSET... 3 Rakennuspaikka... 3 Maaperän laatu... 3 RAKENNUSTEN PERUSTAMIEN... 5 Maanvarainen perustaminen... 5 Paalutus... 5 iitteet iite Sivumäärä iitenumero - Pohjatutkimusmerkinnät 1 sivua 1/1061 Piirustukset Piirustuksen nimi ja mittakaava Selitys Päiväys Piirustus nr - Yleiskartta 1: Tutkimuskartta 1:10 Kairausdiagrammit 1:

3 Yleistä Tehtävä ja suoritetut tutkimukset Suoritimme Virtain kaupungin toimeksiannosta maaperätutkimuksen Nallelassa sijaitsevalle peltoalueelle, johon on tarkoituksena laatia asemakaava. Tutkimusalue sijaitsee Siekkisentien, Torisevajärventien ja Asematien varrella, kaupungin keskusta-alueen itä puolella. Maaperätutkimus suoritettiin kohteen maaperän laadun ja alueen rakennuskelpoisuuden selvittämiseksi. Tutkimuksen pohjakarttana käytettiin Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvaa ja tilaajan toimittamaa kinnteistöraja-aineistoa. Maastotyöt tehtiin maaliskuussa Tutkimustulokset on esitetty tutkimuskartalla Tutkimuspisteet kartoitettiin GPS-laitteella. Kartoitukset on sijoitettu ETRS-GK24 koordinaatistoon. Korkeudet on sidottu FIN25 geodimalliin (N20). Tutkimusalueella suoritettiin tutkimuksia yhdeksässäkymmenessäkuudessa (96) tutkimuspisteessä. Tutkimuspisteiden paikat sijoitettiin tasaisin välein noin 50 m etäisyyksillä kattamaan koko tutkimusalueen. Kairauksin saadut maaperätiedot on esitetty tutkimuskartalla Painokairausten lisäksi tutkimuspisteistä 202, 212, 215, 225, 246, 252, 258, 287 ja 290 määritettiin pohjaveden pinnan korkeus. Piirustuksissa on käytetty liitteen mukaisia SGY:n pohjatutkimusmerkintöjä. Tutkimustulokset Rakennuspaikka Tutkimusalue on rakentamatonta viljelysmaata ja metsää. Maaperän laatu Tutkimusalueen korkeus vaihtelee tutkimuspisteiden välillä tasolla +110,3 +115,9 m. Tutkimushetkellä maa oli osittain routiintunutta ja routakerros läpäistiin lyömällä. Routaantuneet maakerrokset olivat metsikön ja peltoalueen humusmaata. Rakennettavuutta varten tutkimuskartalla on esitetty alueet väri- ja viivakoodein. 3

4 Vihreällä merkityt alueet soveltuvat maavaraiseen perustamiseen, vihreällä ja viivarasterilla esitetyt alueet soveltuvat myös raskaille rakennuksille. Punaisella merkityillä alueilla rakennukset esitetään perustettavaksi tukipaalujen varaan. Punaisella värillä ja viivarasterilla on esitetty huonosti rakentamiseen soveltuvat alueet. Tutkimusalueen eteläpuolen vihreällä vyöhykkeellä maaperä muuttuu routaantuneen maakerroksen jälkeen hiekkaiseksi siltiksi. Tässä kerroksessa on kantava kuivakuorikerros, joka on vahvuudeltaan noin 0,8 2,3 m. Pisteiden , 266, 278, 279, 281 ja 282 alueella hiekkaisen silttikerroksen jälkeen maaperässä on noin 0,6 1,0 m kerros pehmeää savea. Tämän jälkeen maaperä jatkuu hiekkaisena silttinä kaikissa pisteissä ennen kovaa pohjamoreenia. Pisteessä 268 alkaa moreeni heti routakerroksen jälkeen ja jatkuu kairauksen loppuun asti. Pisteiden 290 ja 294 edustamilla alueilla on routaisen maakerroksen jälkeen noin 0,6 1,4 m vahvuinen kerros pehmeää savea, ennen hiekkaista silttiä. Hiekkaisen silttikerroksen jälkeen maaperä muuttuu kovaksi pohjamoreeniksi. Tutkimusalueen keskikohdan, itäkaistaleen ja pohjoisalueen käsittävän punaisen alueen maalajit ovat routaantuneen maakerroksen alla pääsääntöisesti silttiä tai savea. Kuivakuorikerros on heikosti kehittynyttä hiekkaa, silttiä tai savea. Tutkimuspisteiden 201, 203, 204, 209, 210, 215, 217, 218, 222, 231, 235, 238, 241, , 246, 249, , 270, 272, 273, ja 296 edustamilla alueilla on silttikerroksen välissä noin 0,8 5,6 m kerros pehmeää savea. Silttikerroksen jälkeen maaperä muuttuu kovaksi pohjamoreeniksi. Tutkimuspisteiden 213, 226, 227, 232, 233, 236, 237 ja 245 edustamilla alueilla on heti routakerroksen jälkeen noin 5,0 5,4 m vahvuinen kerros savea. Saven jälkeen maalaji muuttuu siltiksi ennen kovaa pohjamoreenia. Pisteiden 203, 206, 207, 211, 214, 225, 230, 240 ja 259 edustamilla alueilla on routaantuneen maakerroksen jälkeen noin 2,2 12,6 m kerros silttiä ennen pohjamoreenia. Pisteissä 225, 240, 250, 252 ja 253 on noin 0,4 3,2 m kerros hiekkaa siltin ja pohjamoreenin välissä. Tutkimusalueen pohjoisosassa sijaitsevalla punaisella ja viivarasteroidulla alueella alkaa turvekerros heti routiintuneen maalajin jälkeen. Turvekerros on vahvuudeltaan noin 3,0 5,8 m. Tämän jälkeen maalaji muuttuu siltiksi kaikissa tutkimuspisteissä, silttikerroksen vahvuus on noin 1,6 7,0 m. Siltin jälkeen maaperä muuttuu kovaksi pohjamoreeniksi. Tutkimusalueen kairaukset ovat ulottuneet noin 1,3 15,2 m syvyyteen maanpinnalta mitattuna. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen maakerrokseen, kiveen tai mahdolliseen kallioon. Kalliopintaa ei ole varmistettu. Pohjaveden pinta oli tutkimushetkellä tasoilla +108,91 113,46, eli noin 0,6 2,3 m syvyydessä maanpinnasta mitattuna. 4

5 Rakennusten perustamien Tutkimus on tehty alueellisena maaperätutkimuksena, jonka tarkoituksena on selvittää tutkimusalueen perustamisolosuhteita asemakaavoitusta varten. Tonttien rakentamista varten on tehtävä rakennuspaikkakohtainen maaperätutkimus. Tutkimuskartalla on esitetty alueittain suositellut perustamistavat. Alue soveltuu osittain hyvin rakentamiseen ja osalle aluetta ei suositella rakentamista. Tutkimuksen mukaan maavaraisesti voidaan perustaa noin 5,6 ha alueella. Huonommin rakentamiseen soveltuvat alueet, jotka vaativat paalutusta, ovat yhteensä noin 11,2 ha. Alueet joille ei suositella rakentamista, ovat kooltaan yhteensä noin 1,8 ha. Maankäytön suunnittelulla voidaan ohjata rakentamiseen sijoittumista perustamistavaltaan soveltuvimmille alueille. Maanvarainen perustaminen Alue on luokiteltu maanvaraisen perustamisen alueeksi, jos sille voi rakentaa kevyitä yksikerroksisia rakennuksia maanvaraisesti. Maanvarainen perustustapa on anturaperustus tai jäykistetty laattaperustus. aattaperustus tulee kysymykseen yleensä niillä reuna-alueilla, jotka rajoittuvat alueeseen, joille on ehdotettu paaluperustusta. aattaperustusta käytettäessä tulee varautua pieneen painumaan. Raskaille rakennuksille soveltuu parhaiten tutkimuspisteiden 261, 260, 267, 283 ja 293, 292, 294, 295 edustamat alueet. Alueet on rajattu kartalle. Paalutus Alueet, joilla kevyetkin rakennukset tulevat painumaan niin paljon, että maanvarainen perustaminen ei ole mahdollinen, paalutus on suoritettava tukipaaluilla. Alustavasti voidaan arvioida, että paalut tulevat tunkeutumaan pohjamaahan ainakin kairaussyvyyden verran. Alimmat lattiat on tehtävä kantavana rakenteena. Osalla alueesta on putkijohdot perustetta laatalle, joka joissakin tapauksissa on paalutettava. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kevennysrakenteita. Täyttökerroksia sisältävät alueet tulevat painumaan. Paalutus suoritetaan Paalutusohje 2011 (RI ) mukaisesti käyttäen paalutusluokkaa G2. Suoritettujen tutkimusten mukaan voidaan arvioida, että paalut tulevat tunkeutumaan pohjamaahan ainakin kairaussyvyyden verran. 5

6 Paalutustyö on syytä aloittaa koepaalutuksella, jolloin voidaan varmistaa lyöntipaalujen todellinen tunkeutumissyvyys. Huonosti rakentamiseen soveltuvat alueet Tutkimuskartalla huonosti rakentamiseen soveltuvien alueiden maaperä on maanpinnasta alkaen pehmeää. Perustamistapa näillä alueilla on paalutus kantavin lattioin, pohjamaan pehmeydestä johtuen paalutustyö on kuitenkin haastavaa. Mikäli näille alueille halutaan kuitenkin suosituksista poiketen rakentaa, on kunnallistekniikan putkien perustamistapa yleensä paalutettu laatta, jotta viettokaltevuudet säilyvät suunniteltuina painumisesta huolimatta. isätutkimustarve Tutkimusalueen luokitus perustuu harvassa oleviin maaperätutkimuspisteisiin, joten vaihtelua saattaa esiintyä luokitusrajojen yli. Alueelle rakennettaville rakennuksille on tehtävä rakennuskohtainen pohjatutkimus perustamistavan, -tason ja sallittavan geoteknisen kantavuuden määrittämiseksi. HKM Infra Oy Jouni Mäenpää Sebastian Plusisaari 6

P 215 +111.67 213 +111.04 GW +110.70 7.3.2017 214 +111.97 214 6.93 213 9.59 215 9.24 +105.04 +101.45 0 0 216 +111.81 216 4.95 20 40 60 80 1 pk/0.2 m +102.43 20 40 60 80 1 pk/0.2 m 217 +111.88 217 7.

25 2 1 205 +110.39 220 +110.92 220 10.16 221 11.09 0 0 20 40 60 80 1 pk/0.2 m 221 +111.12 205 8.15 +101.06 +105.91 204 6.15 204 +111.75 16 20 40 60 80 1 pk/0.2 m +103.02 20 40 60 80 1 pk/0.2 m 222 7.

03 20 40 60 80 1 pk/0.2 m 20 40 60 80 1 pk/0.2 m 207 +112.01 207 2.37 +105.96 20 40 60 80 1 pk/0.2 m 206 206 +112.68 225 +110.78 +104.50 20 40 60 80 1 pk/0.2 m 226 10.63 225 8.99 +102.76 GW +110.08 1.

7 P GW pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m GW pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m GW pk/0.2 m pk/0.2 m kn pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m GW pk/0.2 m pk/0.2 m , 4 yritysta GW pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m GW pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m GW pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m Merkinnät: pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m Paalutus pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m GW pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m Kaukolämpö pk/0.2 m Kiinteistörajat 12 vuonna 29 tehdyt tutkimukset Tutkimusalue GW pk/0.2 m Huonosti rakentamiseen soveltuva alue pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m Raskaille rakennuksille soveltuva alue pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m Maanvarainen perustus pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m Vesijohto pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m pk/0.2 m 101 Tilaaja ja suunnittelukohde HKM Infra Oy INFRA Päiväys Mittakaavat Piirustuksen sisältö Virtain kaupunki NAEAN AUEEN MAAPERÄTUTKIMUS SUUNNITEMAKARTTA 1:1 0 KAIRAUSDIAGRAMMIT 1:2 Koordinaatti-, korkeusjärjestelmä ja lisätiedot ETRS-GK24/N20 Nikolaintie 6A 622 KAUHAVA (06) Hyväksynyt Suunnitellut Jouni Mäenpää Teijo Saukko Työn ja piirustuksen n:o

Samankaltaiset tiedostot

Seinäjoen kaupunki. Roveksen alueen hulevesiselvitys ja alueellinen maaperätutkimus. Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto

Seinäjoen kaupunki. Roveksen alueen hulevesiselvitys ja alueellinen maaperätutkimus. Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto 943 Seinäjoen kaupunki Roveksen alueen hulevesiselvitys ja alueellinen maaperätutkimus Päivitys 30.9.2016 HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA (06) 434 2300 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo ROVEKSEN