Liite 5 Harvennusmallit

Samankaltaiset tiedostot
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Taimikonhoidon perusteet.

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Energiapuun kasvatus

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Luonnonhoidon hankehaku

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Harvennusvoimakkuus korjuujäljen osatekijänä

Suomen metsien inventointi

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

HIESKOIVU METSÄNUUDISTAMISESSA

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Korpien luontainen uudistaminen

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Tuulituhot ja metsänhoito

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

HARVENNUSTEN VOIMAKKUUS JA SIJOIT- TUMINEN HARVENNUSMALLEIHIN

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

SIMO-seminaari Helsinki

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Energiapuu ja metsänhoito

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

40VUOTISJUHLARETKEILY

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden,

Muuttuva metsäsuunnittelu

Transkriptio:

Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän, kasvatettavan puuston määrän. Ensiharvennuksissa suositellaan käyttämään ensisijaisesti runkolukuun ja valtapituuteen perustuvaa harvennusmallia (liite 4) ja myöhemmissä harvennuksissa tässä liitteessä esitettyjä harvennusmalleja. Nämä harvennusmallit koskevat hoidettuja viljelymetsiköitä ja tasaikäisinä luontaisesti syntyneitä metsiköitä. Mallit johtavat kiertoajan kuluessa puuston, kasvupaikan ja harvennusvoimakkuuden mukaan 1 3 harvennuskertaan. Harvennuksen jälkeisen puuston määrän tunnuksena voidaan myös käyttää pohjapintaalasta puuston keskiläpimitan avulla johdettua runkolukua. Harvennusmallin lukuohje Harvennustarvetta ilmaiseva harvennusraja, eli leimausraja, on piirretty malleihin katkoviivalla. Kun puuston määrä nousee alimman katkoviivan yläpuolelle, on syytä harkita harvennusta. Hakkuussa puuston määrä vähennetään harvennuksen jälkeistä puustoa kuvaavalle pohjapinta-alavyöhykkeelle. Ajourien vaikutus on otettu huomioon jäävän puuston määrässä. Mikäli puustotunnuksia mitataan vain ajourien välistä, harvennusmalleja vastaava pohjapinta-ala on 1 2 m² ja runkoluku 0 0 runkoa/ha suurempi. Ero on suurin silloin kun jäävän puuston määrä on yli 1 0 runkoa/ha ja/tai ajourien väli lähellä m. Erolla ei ole enää merkitystä, kun jäävän puuston määrä on alle 00 runkoa/ha. Harvennusmallien soveltaminen Puuston määrä on yleensä tarkoituksenmukaista jättää harvennusmallien jäävää puustoa kuvaavan vyöhykkeen yläpuoliskoon ylitiheydestä kärsineissä, tuuli- ja lumituhoille alttiissa metsiköissä. Harvennusmallien suositusvyöhykkeen alapuoliskoon on perusteltua harventaa pystykarsitut metsiköt, sekametsiköt, erittäin kivisten maiden metsiköt sekä männiköt ja koivikot, joihin on syntynyt kehityskelpoinen kuusialikasvos. Harvennusmallien käyttö turvemailla Turvemailla sovelletaan samoja harvennusmalleja kuin kivennäismailla. Kivennaismaiden puustoihin verrattuna turvemaiden metsiköitä voidaan kasvattaa hieman tiheämpänä. Hoidetuilla mäntyvaltaisilla turvemailla voidaan käyttää 2 3 m 2 /ha korkeampia leimausrajoja kuin näissä harvennusmalleissa esitetään. Vastaavasti jäävän puuston määrä voi turvemailla olla 1 2 m 2 /ha korkeampi kuin kivennäismailla. Harvennusmallin lukuohje Harvennusta suositellaan Pohjapinta-ala harvennuksen jälkeen = Eteläinen Suomi = Keskinen Suomi 3

Havupuiden harvennusmallit, yli 1 0 d.d. (Etelä-Suomi) yli 1 0 d.d. kuusikko ja männikkö yli 1 0 d.d. yli 1 0 d.d. yli 1 0 d.d. 4

Havupuiden harvennusmallit, 1 000 1 0 d.d. (Väli-Suomi) 1 000 1 0 d.d. kuusikko ja männikkö 1 000 1 0 d.d. 1 000 1 0 d.d. 1 000 1 0 d.d. 5

Havupuiden harvennusmallit, (Pohjois-Suomi) männikkö ja kuusikko

Koivun harvennusmallit Lehtomaisen ja tuoreen kankaan rauduskoivikko, yli 1 000 d.d. (Etelä- ja Väli-Suomi) Viljavan turvemaan hieskoivikko (Pohjois-Suomi). Ojitetuilla turvemailla vähimmäismäärä on % alhaisempi. Liite.1 Neulasanalyysi ravinnetila ja mahdolliset ravinnepuutokset voidaan selvittää analysoimalla lehtien nuorimman neulasvuosikerran ravinnepitoisuudet. Neulasanalyysin ottaminen. Näytteidenotto, yleistä näytteet otetaan kultakin kuviolta 5 vallitsevaan latvuskerrokseen kuuluvasta puusta suometsissä näytteitä ei oteta ojanvarsipuista sekametsissä näytteet otetaan siitä puulajista, jonka ravinnepuutos kiinnostaa ensisijaisesti yhteen näytepussiin vain yhden puulajin näytteet vuosikasvaimia kerätään noin kaksi litraa paperipussiin vuosikasvaimet kuivataan avoimessa paperipussissa huoneenlämmössä, koska homeinen näyte ei anna luotettavaa tulosta näytepusseihin merkitään näytteenottoaika ja -paikka kuvion tarkkuudella lisäksi laboratoriolähetykseen liitetään taustatiedot metsiköstä, puustosta, ojitustilanteesta sekä pyyntö tehtävästä analyysistä. Havupuilla puiden ollessa talvilevossa lokakuun lopun ja huhtikuun alun välisenä aikana latvuksen ylimmästä kolmanneksesta etelän puolelta ja mahdollisimman korkealta viimeisimmästä vuosikasvaimesta. Lehtipuilla täysikasvuisista lehdistä elokuun alkupuoliskolla latvuksen yläosasta, kuluneen kesän aikana syntyneen oksan keskivaiheilta vanhimmat ja nuorimmat lehden poistetaan näytteestä. 7