Yhteistyötoimikunta 9.3.30215 5 liite nro 1 Kunnanhallitus 23.3.2015 26 liite nro 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2015
Sisällys: 1. Tasa-arvosuunnitelma 1.1. Tasa-arvon edistämisestä 1.2. Tasa-arvosuunnitelma 1.2.1. Selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta 1.2.1.1. Erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin (30.12.2014) 1.2.1.2. Kartoitus naisten ja miesten tehtäväkohtaisista palkoista ja palkkaeroista (30.12.2014) 1.2.2. Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi 1.2.3. Arvio vuoden 2014 tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista 2. Yhdenvertaisuussuunnitelma 2.1. Sisältö ja tavoitteet 2.2. Yhdenvertaisuus kunnan toiminnassa 2.3. Kunta työnantajana 2.4. Arvio vuoden 2014 yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista 2.4.1. Yhdenvertaisuus kunnan palvelutoiminnassa 2.4.2. Kunta työnantajana
1. Tasa-arvosuunnitelma 1.1. Tasa-arvon edistämisestä Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen tulee ottaa huomioon edellä tarkoitetulla tavalla palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa. Sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita em. toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä, että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat lain tarkoituksen toteutumista. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat: 1. toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä; 2. edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen; 3. edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa; 4. kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille; 5. helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin; ja 6. toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä. Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. 1.2. Tasa-arvosuunnitelma Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on laadittava vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet.
1.2.1. Selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta Puumalan kunnassa oli 31.12.2014 Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevia henkilöitä 80, joista naisia on 63 ja miehiä 17. Näistä - päätoimisia henkilöitä 59 ja - osa-aikaisia henkilöitä 21. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia henkilöitä oli 15, joista naisia on 13 ja miehiä 2. 1.2.1.1. Erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin (toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa 31.12.2014): Palkkahinnoitteluryhmittäin Hinnoitteluryhmä Naisia Miehiä Yhteensä Kunnan johto ja hallinto 01HAL031 1 0 1 Toimistoala 01TOI010 8 0 8 Vapaa-aika 02VAP000 2 0 2 Terveydenhuollon henkilöstö 03HOI040 2 3 5 Sos.- ja terv.huollon peruspalvelutehtävät 04PER010 3 0 3 Koulun hoito-, ohjaus- ja kavatustyön amm.teht. 05KOU010 5 0 5 Päivähoito 05PKO014 1 0 1 05PKO02B 2 0 2 05PKO030 3 0 3 05PER010 2 0 2 Ruokapalveluhenkilöstö 06RUO020 1 0 1 06RUO05A 3 0 3 06RUO060 7 0 7 Siivoustehtävät 08SII012 9 0 9 Opettajat rehtori 1 0 1 apulaisrehtori 0 1 1 aineenopettaja 3 1 4 erityisopettaja 1 1 2 luokanopettaja 4 1 5 opiston opettaja 1 0 1 Tekninen henkilöstö 50101011 0 1 1 50102014 1 3 4 50104018 0 4 4 Tuntipalkkaiset
1B 0 1 1 1C 0 1 1 Hinnoittelemattomat kunnanjohtaja 0 1 1 matkailu- ja kulttuurisihteeri 1 0 1 palvelujohtaja 1 0 1 YHTEENSÄ 62 18 80 Aseman mukaan Asema Naisia Miehiä Yhteensä Toimialajohtaja 1 2 3 Vastuuhenkilö 2 1 3 Työyksiköstä vastaava 5 3 8 Työntekijä 54 12 66 Yhteensä 62 18 80 1.2.1.2. Kartoitus naisten ja miesten tehtäväkohtaisista palkoista ja palkkaeroista (toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa 31.12.2014) Tehtäväkohtaiset palkat palkkahinnoitteluryhmittäin Hinnoitteluryhmä Naisten Miesten palkka palkka KA KA Kunnan johto ja hallinto 01HAL031 2 505,77 Toimistoala 01TOI010 2 260,26 Vapaa-aika 02VAP000 2 130,95 Terveydenhuollon henkilöstö 03HOI040 2 049,30 2 049,30 Sos.- ja terv.huollon peruspalvelutehtävät 04PER010 1 864,09 Koulun hoito-, ohjaus- ja kavatustyön amm.teht. 05KOU010 1 960,39 Päivähoito 05PKO014 2 874,01 05PKO02B 2 552,22 05PKO030 2 031,88 05PER010 1 812,29 Ruokapalveluhenkilöstö 06RUO020 2 828,41 06RUO05A 1 901,90 06RUO060 1 822,57 Siivoustehtävät 08SII012 1 843,68 Opettajat rehtori 4 879,05
apulaisrehtori 3 749,70 aineenopettaja 2 847,44 2 993,09 erityisopettaja 2 952,77 2 778,50 luokanopettaja 2 922,51 2 728,93 opiston opettaja Tekninen henkilöstö 50101011 3 851,77 50102014 2 719,60 2 731,05 50104018 1 996,16 Tuntipalkkaiset 1B 11,95 1C 11,22 Hinnoittelemattomat kunnanjohtaja 5 179,24 matkailu- ja kulttuurisihteeri 2 730,14 palvelujohtaja 4 382,60 Opettajien osalta naisten ja miesten väliset palkkaerot johtuvat henkilöstön erilaisista koulutuksista sekä työn vaativuuden erilaisuudesta. Hinnoittelukohdassa 50102014 miesten tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo on naisten keskiarvoa suurempi, koska henkilöillä on eroa työn vaativuudessa. Aseman mukaan Hinnoitteluryhmä Naisten Miesten palkka palkka KA KA Toimialajohtaja 4 382,60 4 515,51 Vastuuhenkilö 2 779,28 3 032,58 Työyksiköstä vastaava 3 154,64 2 970,09 Työntekijä 2 117,14 2 263,31 Toimialajohtajien osalta miesten keskiarvopalkkaa nostaa se, että kunnanjohtaja kuuluu tähän ryhmään. Vastuuhenkilöiden osalta naisten ja miesten välinen palkkaero johtuu työn vaativuuden erilaisuudesta. Tulosyksiköistä vastaavien osalta naisten tehtäväkohtaisen palkan keskiarvoa nostavat erot tehtävien vaativuudessa sekä peruskoulun rehtorin palkka, joka määräytyy muista poiketen (lukuun ottamatta peruskoulun apulaisrehtoria) OVTES:n mukaan. Työntekijöiden osalta naisia on enemmän hinnoittelultaan alemmissa tehtäväkohtaisissa palkoissa, joka vaikuttaa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvoon. 1.2.2. Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi Palveluiden saatavuudessa ja tarjonnassa otetaan huomioon tasa-arvon edistäminen. Palvelujen saatavuudessa tarjonnan määrä ja laatu suhteessa kysyntään on sukupuolesta riippumatonta. Palvelujen tarjonnassa otetaan tasapuolisesti huomioon sekä naisten että miesten tarpeet, arvostukset ja kiinnostuksen kohteet. Kunnassa huolehditaan siitä, että sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä on sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia.
Avoimena olevat työpaikat ovat sekä naisia että miehiä varten. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu kaikissa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa. Palkkaneuvottelujen yhteydessä tarkistetaan vastuuhenkilöiden, tulosyksiköistä vastaavien ja työntekijöiden palkkaerot ja korjataan peruspalkkoja, mikäli ne johtuvat muista tekijöistä kuin työn vaativuudesta. Helpotetaan naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin. 1.2.3. Arvio vuoden 2014 tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista Palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa on otettu huomioon tasa-arvon edistäminen. Palvelujen saatavuudessa tarjonnan määrä ja laatu suhteessa kysyntään on ollut sukupuolesta riippumatonta. Palvelujen tarjonnassa on otettu tasapuolisesti huomioon sekä naisten että miesten tarpeet, arvostukset ja kiinnostuksen kohteet. Sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä on sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Avoimena olevat työpaikat ovat olleet sekä naisia että miehiä varten. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on toteutunut kaikissa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa. Sekä naisten että miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamiseen on kiinnitetty huomiota erilaisin työjärjestelyihin. 2. Yhdenvertaisuussuunnitelma 2.1. Sisältö ja tavoitteet Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja ja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta määrittelemällä ne tavoitteet, puitteet, keinot ja konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla kunta edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä torjuu ja ennalta ehkäisee syrjintää toiminnassaan ja työnantajana. Yhdenvertaisuussuunnitelmien toimeenpano on yksi keino vahvistaa eri väestöryhmien tasavertaisuutta ja keskinäistä yhteenkuuluvuutta. Niiden avulla voidaan myös ehkäistä vähemmistöjen syrjäytymistä ja väestöryhmien keskinäisiä ristiriitoja. Parhaimmillaan yhdenvertaisuussuunnitelma on viranomaisen laatutyökalu, joka auttaa kehittämään sekä viranomaisen tavanomaista toimintaa että erityis- ja kehittämistoimenpiteitä. Jotta työyhteisöt osaisivat hyödyntää työntekijöidensä erilaista osaamista ja kokemuspohjaa, tarvitaan henkilöstöpolitiikkaa, joka auttaa työyhteisöä ottamaan huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet, ja työnantajaa järjestämään työolosuhteet ja työjaon niin, että jokainen työntekijä voi yltää parhaaseen työpanokseensa. Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän tunnistaminen on lähtökohta ja edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Yhdenvertaisuussuunnitelman pitää sisältää toimenpiteitä ja keinoja sellaisen tilanteen varalle, jossa viranomainen joutuu reagoimaan omassa toiminnassaan ja toimintaympäristössään havaitsemaansa syrjintään. Oman toiminnan lisäksi tilanne voi tulla esille esimerkiksi palvelujen tai muun toiminnan ostamisen ja rahoittamisen yhteydessä. Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy syrjintäkiellon syihin ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Työyhteisöjen sisällä jokaisella työntekijällä on oikeus puuttua syrjintään ja esimiehen velvollisuus on selvittää työntekijän esittämää tai tietoon tullutta syrjintäepäilyä. Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan jonkin syrjinnälle alttiin ja kyseisellä elämänalueella muita huonommassa asemassa olevan henkilöryhmän tukemista sellaisilla toimilla, jotka saattavat heidät tasavertaisempaan asemaan muiden kanssa. Kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluja samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Heidän tulee myös saada nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. 2.2. Yhdenvertaisuus kunnan palvelutoiminnassa Puumalassa asui vuoden 2013 lopussa muita kuin suomen tai ruotsinkielisiä 1,5 % (35 henkilöä) väestöstä. Määrä on vähentynyt vuoden aikana 2 henkilöllä. Nämä ovat lähinnä Venäjältä tai Virosta muuttaneita. Muuttoa tapahtuu niin työperusteisesti kuin perhesuhteiden myötäkin. Etniset ryhmät eivät ole kovin moninaiset. Tapauksia on palvelujen piirissä ja kunnan palveluksessa yksittäin. Puumalan väestöstä 34,8 % (804 henkilöä) oli yli 65-vuotiaita vuoden 2013 lopussa. Määrä on kasvanut vuodessa 3,1 %, 24 henkilöllä. Tämä osuus tulee tulevaisuudessakin kasvamaan. Vammaisten eri etuuksien saajia oli vuoden 2013 lopussa 9,4 % (218 henkilöä) väestöstä. Määrä on vähentynyt vuodessa 5,2 %, 12 henkilöllä.
Vuoden 2014 lopussa 15,3 % (355) puumalalaisista kuuluu johonkin muuhun kuin evankelisluterilaiseen kirkkoon tai eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Määrä on kasvanut vuodessa 17,5 %, 53 henkilöllä. Kunnan palvelut on tarkoitettu kunnan kaikille väestöryhmille. Esimerkiksi erityispalveluita tarjotaan kunnassa kysynnän ja tarpeen mukaan. Palvelu- ja asiakastilanteissa toteutetaan asiakaslähtöistä työskentelytapaa kaikille väestöryhmille yhdenvertaisesti. Mikäli asiakas tarvitsee tulkkia tai muuta apua, se pyritään järjestämään. Jokainen kunnan toimipiste neuvoo ja ohjaa asiakkaitaan heidän tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Neuvonnassa ja ohjauksessa huomioidaan asiakkaan etninen tausta, sukupuoli, ikä ja vammaisuus niin, että hänet ohjataan hänelle soveltuvien palvelujen piiriin. Palveluista tiedotetaan avoimesti kuntalaisille. Tiedottamisesta vastaavat toimintayksiköistä vastaavat. Vammaisille henkilöille annetaan mahdollisuus asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluja samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla sekä mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä toteutetaan tarpeellisin ja asianmukaisin muutoksin ja järjestelyin mm. esteettömyydellä, apuvälineillä ja tulkkipalveluilla. Kunnassa toimii vanhusneuvosto, veteraaniasiain neuvottelukunta ja nuorisovaltuusto, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Vanhusneuvosto käsittelee ikäihmisten asioita ja tekee ehdotuksia heidän palvelujensa kehittämiseksi. Veteraaniasiain neuvottelukunta suunnittelee ja tekee ehdotuksia sotiemme veteraanien palvelujen kehittämiseksi. Nuorisovaltuusto käsittelee nuoria koskevia asioita ja osallistuu kunnan eri toimijoiden kanssa lapsille ja nuorille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Ikäihmisiä ja nuoria tulee kuulla aina ennen kuin kunnassa käsitellään heitä koskevia asioita. Mikäli toiminnassa ja toimintaympäristössä havaitaan syrjintää, siihen puututaan välittömästi. Esimiehen on aina puututtava välittömästi tilanteeseen, jos henkilökunta syyllistyy syrjintään. Kunnan palvelut järjestetään niin, että niihin on esteetön pääsy ja ne ovat muutenkin hyvin kuntalaisten saavutettavissa. Erityisesti on turvattava ikäihmisten ja vammaisten pääsy esteettömästi kunnan palveluihin. Mikäli näissä on puutteita, ne on korjattava välittömästi. Kunnan hankintapolitiikkaa ohjaa kunnan hankintaohje. Sen mukaan hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Syrjintää ehkäistään asennekasvatuksessa päivähoidossa ja koulussa sekä kulttuurien tuntemusta lisäämällä. Yhdenvertaisuuteen on kiinnitetty huomiota seuraavissa kunnan suunnitelmissa: Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Nuorisostrategia 2.3. Kunta työnantajana Yhdenvertaisuuteen on kiinnitetty huomiota seuraavissa kunnan suunnitelmissa ja ohjeissa: Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ja -periaatteet Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Yhteistoimintasopimus: yhteistyötoimikunta, jossa työnantajan, työntekijöiden ja työsuojelun edustajat Menettelytapaohje häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallintaan Työsuojelun toimintaohjelma
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Turvallisuussuunnitelmat Henkilöstösuunnitelman mukaan henkilöstöpolitiikan kulmakivet ovat tasa-arvo, yhteinen päämäärä, osaamisen ja aktiivisuuden huomioiminen sekä asiakaspalveluasenne. Esimiehet käyvät alaistensa kanssa vuosittain kehityskeskustelut. Kunnassa henkilöstön tehtäväkohtainen palkka määritellään työn vaativuuden arvioinnin mukaisesti. Niille, joilla työn vaativuus on samanarvoista, maksetaan sama tehtäväkohtainen palkka iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä huolimatta. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi toteutetaan yhtenäisten arviointiperusteiden mukaan ja henkilöstöä palkitaan hyvästä työsuorituksesta henkilökohtaisella lisällä. Kunnassa työehdot ovat kaikille työntekijöille samanlaiset. Kunnassa työhyvinvointia edistetään työjärjestelyin, työoloja kehittämällä, työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja hyvällä esimiestyöllä. Työjärjestelyissä otetaan huomioon työntekijän ikä ja mahdollinen vammautuneisuus. Kokoaikatyön lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä, mikäli se työpisteessä on järjestettävissä. Vuorotyössä huomioidaan myös henkilöstön jaksaminen. Työkiertoon kannustetaan ja henkilöstön uudelleensijoittelu suunnitellaan ja valmistellaan hyvissä ajoin yhteistyössä asianomaisten kanssa. Näillä toimenpiteillä työntekijä jaksaa paremmin tehdä työtä ja mahdollisesti myös pidempään. Työolot järjestetään työsuojeluvaatimusten mukaisesti. Työkykyä ylläpitävää toimintaa järjestetään suunnitelmallisesti työntekijöiden ikä ja mahdollinen vammautuneisuus huomioiden. Työpaikoilla ja niissä tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää eikä epäasiallista kohtelua. Jos tällaista ilmenee, esimiehen on välittömästi puututtava siihen. Menettelytavat on kirjattu ohjeeseen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnasta. Henkilöstölle järjestetään tarvittaessa työnohjausta. Työpaikat ovat esteettömiä ja vammaisille hankitaan tarpeelliset työvälineet. Henkilöstökoulutusta järjestetään kunnan vakinaiselle henkilöstölle koulutussuunnitelman mukaisesti. Jokaiselle työntekijälle tehdään vuosittain koulutus- ja kehittämissuunnitelma. Tarvittaessa myös sijaisia koulutetaan. 2.4. Arvio vuoden 2014 yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista 2.4.1. Yhdenvertaisuus kunnan palvelutoiminnassa Kunnan palveluja on tarjottu kunnan kaikille väestöryhmille. Erityispalveluita on tarjottu kunnassa kysynnän ja tarpeen mukaan. Yhtenäiskoulussa erityisopetuspalvelut on resursoitu hyvin ja tuen tarpeessa olevat ovat saaneet tarvitsemaansa tukea kolmiportaisen tuen määrittelyn mukaisesti. Koulukuraattoripalvelua on saatavissa yhtenä päivänä viikossa. Koulupsykologipalvelut on ostettu valtion erityiskoululta Mikkelistä, 1 pv/kk. Palvelu- ja asiakastilanteissa on toteutettu asiakaslähtöistä työskentelytapaa kaikille väestöryhmille yhdenvertaisesti. Mikäli asiakas on tarvinnut tulkkia tai muuta apua, se on järjestetty.
Jokainen kunnan toimipiste on neuvonut ja ohjannut asiakkaitaan heidän tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Mikäli asiakas näissä tilanteissa on tarvinnut tulkkia tai muuta apua, se on järjestetty. Neuvonnassa ja ohjauksessa on huomioitu asiakkaan etninen tausta, sukupuoli, ikä ja vammaisuus niin, että hänet on ohjattu hänelle soveltuvien palvelujen piiriin. Palveluista on tiedotettu avoimesti kuntalaisille. Tiedottamisesta ovat vastanneet toimintayksiköistä vastaavat. Vammaisille henkilöille on annettu mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä on toteutettu tarpeellisin ja asianmukaisin muutoksin ja järjestelyin mm. esteettömyydellä ja tarvittaessa tulkkipalveluilla. Kunnassa toimii vanhusneuvosto, joka kokoontui neljä kertaa vuonna 2014. Vanhusneuvosto valmisteli vanhusneuvoston toimintasäännön, Puumalan kunnan suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi sekä suunnitteli ja teki ehdotuksia ikäihmisten liikunta- ja harrastustoimintaan. Veteraaniasian neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa ja suunnitteli ja teki ehdotuksia sotiemme veteraanien palvelujen kehittämiseksi, pääasiassa kotiin vietäviä palveluja. Nuorisovaltuusto kokoontui seitsemän kertaa ja suunnitteli ja toteutti erilaista toimintaa lapsille ja nuorille, oli mukana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa sekä teki ehdotuksia lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa asioissa. Toiminnassa ja toimintaympäristössä ei ole havaittu syrjintää. Kunnan palvelut on järjestetty niin, että niihin on ollut esteetön pääsy ja ne ovat muutenkin hyvin kuntalaisten saavutettavissa. Erityisesti on turvattu ikäihmisten ja vammaisten pääsy esteettömästi kunnan palveluihin. Puumalan yhtenäiskoulun tiloihin pääsevät sekä peruskoulun oppilaat, lukion ja opiston opiskelijat että muut henkilöt, jotka käyvät koulun tiloissa erilaisissa tilaisuuksissa, porrasliuskaa pitkin ja sisätiloissa pyörätuolihissillä. Myös nuorisotalolla on porrasliuska. Kunnan hankintapolitiikkaa on ohjannut kunnan hankintaohje. Hankinnoissa on noudatettu hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Syrjintää on ehkäisty asennekasvatuksella päivähoidossa ja koulussa sekä kulttuurien tuntemusta lisäämällä. Yhdenvertaisuuteen on kiinnitetty huomiota suunnitelmassa ikääntyneen väestön tukemiseksi, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä nuorisostrategiassa. 2.4.2. Kunta työnantajana Henkilöstösuunnitelmassa on neljä henkilöstöpolitiikan kulmakiveä: tasa-arvo, yhteinen päämäärä, osaamisen ja aktiivisuuden huomioiminen ja asiakaspalveluasenne. Esimiehet ovat käyneet kehityskeskusteluja alaistensa kanssa vuosittain. Kehityskeskustelujen kattavuus oli 81,01 % toistaiseksi palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä. Kehityskeskusteluja ei käyty työ- /virkavapaalla olevien kanssa, työpaikan muutosten vuoksi eikä turvapuhelinhälytyksiin palkattujen henkilöiden kanssa. Kunnassa henkilöstön tehtäväkohtainen palkka on määritelty työn vaativuuden arvioinnin mukaisesti. Niille, joilla työn vaativuus on samanarvoista, on maksettu sama tehtäväkohtainen palkka iästä, sukupuolesta, etnisestä tausta tai muista tekijöistä huolimatta. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi on toteutettu yhtenäisten arviointiperusteiden mukaan. Kunnassa työehdot ovat olleet kaikille työntekijöille samanlaiset. Kunnassa työhyvinvointia on edistetty työjärjestelyin, työoloja kehittämällä, työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja hyvällä esimiestyöllä. Työjärjestelyissä on otettu huomioon työntekijän ikä ja mahdollinen vammau-
tuneisuus. Kokoaikatyön lisäksi henkilöstöllä on ollut mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä, mikäli se on ollut työpisteessä järjestettävissä. Vuorotyössä on huomioitu myös henkilöstön jaksaminen. Työkiertoon on kannustettu ja henkilöstön uudelleensijoittelu on suunniteltu ja valmisteltu hyvissä ajoin yhteistyössä asianomaisten kanssa. Näillä toimenpiteillä työntekijä on jaksanut paremmin tehdä työtä ja mahdollisesti jaksaa sitä myös pidempään. Työolot on järjestetty työsuojeluvaatimusten mukaisesti. Työkykyä ylläpitävää toimintaa on järjestetty suunnitelmallisesti työntekijöiden ikä ja mahdollinen vammautuneisuus huomioiden. Työpaikoilla ja niissä tehtävässä työssä ei ole hyväksytty häirintää eikä epäasiallista kohtelua. Esimiehet ovat välittömästi puutuneet niihin. Kunnassa on näiden tilanteiden käsittelyä varten menettelytapaohje. Henkilöstölle on järjestetty tarvittaessa työnohjausta silloin, kun siihen on tullut tarve. Työpaikat ovat olleet esteettömiä. Henkilöstökoulutusta on järjestetty kunnan vakinaiselle henkilöstölle koulutussuunnitelman mukaisesti. Jokaiselle työntekijälle on tehty vuosittain koulutus- ja kehittämissuunnitelma. Tarvittaessa myös sijaisia on koulutettu.