Suomalaisten käyttämät palvelut turvatarkastuksen jälkeen Helsinki- Vantaan lentoasemalla Terhi Kolehmainen, Katja Lehikoinen Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma 2010
Tiivistelmä Matkailun koulutusohjelma Tekijät Terhi Kolehmainen, Katja Lehikoinen Opinnäytetyön nimi Suomalaisten käyttämät palvelut turvatarkastuksen jälkeen Helsinki- Vantaan lentoasemalla Ryhmä tai aloitusvuosi 2007 Sivu- ja liitesivumäärä 61 + 9 Ohjaaja tai ohjaajat Hannele Hillu-Kuitunen, Anne Koppatz Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia suomalaisten vapaa-ajan lentomatkustajien käyttämiä palveluita Helsinki-Vantaan lentoasemalla turvatarkastuksen jälkeen. Tavoitteena oli selvittää mitä palveluita lentomatkustajat käyttävät, kuinka paljon aikaa käytetään kuhunkin palveluun ja mitä mieltä matkustajat ovat käyttämistään palveluista. Tutkimuksen avulla saadaan hyödyllistä tietoa palveluiden kehittämisen pohjaksi. Teoreettinen viitekehys sisältää tietoa palvelusta, sen laadusta ja kehittämisestä sekä asiakastyytyväisyydestä. Näiden lisäksi tutkimus sisältää tietoa Finaviasta yrityksenä, matkailijatyypeistä sekä Schengen- ja non-schengen-maista. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen eli määrällinen ja se toteutettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kysymykset pohjautuvat tutkimuksen teoreettiseen osioon. Kyselylomake löytyy liitteenä työn lopusta. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset matkustavat yleensä perheen, puolison tai ystävien kanssa. He saapuvat ajoissa lentoasemalle ja ovat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että suomalaiset vapaa-ajan lentomatkustajat käyttävät paljon aikaa kahviloissa ja ravintoloissa turvatarkastuksen jälkeen. Useimmiten palvelun valintaan vaikuttanut syy oli sen sijainti. Suurin ikäluokka puolestaan oli 20 40 -vuotiaat. Tutkimustuloksia vertailtiin Airport Service Quality -tutkimuksen kanssa. Helsinki-Vantaan lentoaseman palveluita tulee kehittää jatkuvasti. Lentoasemalta puuttuu tällä hetkellä palveluita, joten lisäämällä uusia palveluita, kuten pikaruokaravintolan ja apteekin, palvelutarjonta olisi kattavampi. Kohderyhmän ollessa 20 40 -vuotiaita, sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa on järkevää. Opiskelija- ja ryhmäalennukset olisi hyvä myös ottaa käyttöön lentoaseman korkean hintatason vuoksi. Kehitystyöstä puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, ettei lentoasema ole koskaan valmis, vaan se vaatii jatkuvaa kehitystä. Asiasanat Palvelut, Helsinki-Vantaan lentoasema, Finavia, matkailijat, asiakastyytyväisyys
Abstract Degree programme in Tourism Authors Terhi Kolehmainen, Katja Lehikoinen The title of thesis The services used by Finnish after the security control at Helsinki- Vantaa Airport Group or year of entry 2007 Number of pages and appendices 61 + 9 Supervisors Hannele Hillu-Kuitunen, Anne Koppatz The objective of the thesis was to examine services used by Finnish leisure fliers after the security control. The intention was to study how the target group acts when using services and how the time is used at the airport. Particularly, the purpose of the study was to provide reliable information for Finavia. The theoretical framework was based on literature on service, its quality and development. Additionally, theory on customer satisfaction, passenger types and Schengen and non- Schengen areas was included. The analytical approach of the study was quantitative. The study was conducted by a means of a printed questionnaire distributed directly to the fliers. The questionnaire was semi-structured including fully-structured and open questions. The questionnaire is enclosed to the thesis. The findings indicated that Finnish leisure fliers traveled mainly with their families, spouses or friends. Additionally, they arrived on time and were mostly satisfied with the services provided. Moreover, the results revealed that a major part of the time was spent in cafés and restaurants. The most common reason for selecting a service was the location. The largest age group was from 20 to 40 year-old fliers. The results were also juxtaposed with an Airport Service Quality study. In conclusion, there might be need for development work at Helsinki-Vantaa Airport. On one hand, the adding new services, such as fast-food restaurants and pharmacy could be most feasible. On the other hand, social media, such as Facebook could be employed in marketing services. In addition, student and group discounts could be taken into consideration because of the high price level at the airport. In sum, the airport is never finished and therefore, development is always required. Key words Services, Helsinki-Vantaa Airport, Finavia, traveler, customer satisfaction
Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Palvelu... 3 2.1 Kehittäminen... 4 2.2 Laatu... 5 3 Asiakastyytyväisyys... 8 4 Finavia yrityksenä... 10 4.1 Historiaa... 12 4.2 Strategia... 13 4.3 Toimintaympäristö... 13 4.3.1 Makroympäristö... 14 4.3.2 Mikroympäristö... 15 5 Finavian palvelut... 16 6 Helsinki-Vantaan lentoasema... 18 6.1 Palvelut... 18 6.2 Myymälät... 19 6.3 Kahvilat ja ravintolat... 20 7 Matkailijatyypit... 21 8 Schengen- ja non-schengen-alueet... 23 9 Tutkimuksen toteutus... 24 9.1 Tutkimusmenetelmän esittely... 24 9.2 Aineiston hankintakeinot... 26 10 Tutkimustulokset... 29 10.1 Vastaajat sukupuolen ja iän mukaan... 29 10.2 Vastaajat saapumisajan ja seurueen mukaan... 33 10.3 Palveluiden käyttäminen ja niihin käytetty aika... 36 10.4 Palveluiden löytyminen ja puuttuminen... 39 10.5 Palveluita koskevat arviot ja niiden valintaan vaikuttaneet syyt... 40 11 Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys... 47 12 Johtopäätökset... 50 13 SWOT-analyysi... 52 14 Kehittämisehdotukset... 54 Lähteet... 57 Liitteet...
Liite 1. Lentoasemat Suomessa... Liite 2. Schengen-valtiot... Liite 3. Kyselylomake... Liite 4. Ikäjakauma... Liite 5. Kyselylomakkeiden avoimet kohdat... Liite 6. Palveluihin käytetty aika vastaajaa kohden...
1 Johdanto Tässä opinnäytetyössä tutkitaan suomalaisten lentomatkustajien turvatarkastuksen jälkeen käyttämiä palveluita Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tutkimuksen toimeksiantajana toimii Finavia Oyj, joka on Suomen valtion omistama yhtiö. Se tuottaa asiakkailleen lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluita Suomessa. Tutkimuksessa keskitytään tutkimaan eri palveluita Helsinki-Vantaan lentoasemalla kaikissa terminaaleissa. Finavia teettää jatkuvasti asiakastyytyväisyyskyselyjä, joten varsinainen asiakastyytyväisyys on jätetty kyselyssä vähemmälle huomiolle. ASQ eli Airport Service Quality on maailman johtava lentoasemien asiakastyytyväisyyttä mittaava ohjelma, jossa on mukana yli 130 lentoasemaa yli 45 maasta. Kyseiset lentoasemat käyttävät samaa kyselylomaketta tutkiessaan asiakkaidensa tyytyväisyyttä. (ASQ 2010.) Aihe on ajankohtainen, sillä ASQ 2009 -tutkimuksessa Helsinki-Vantaan lentoasema ei yltänyt edellisvuosien tapaan kärkisijoille kansainvälisten lentokenttien palveluiden vertailussa, vaan jäi viiden parhaan ulkopuolelle (Taloussanomat 2010a). Opinnäytetyön tutkimustulosten avulla Finavia saa arvokasta lisätietoa ASQ-kyselyn rinnalle. Helsinki-Vantaan lentoaseman nimi vaihtui joulukuussa 2009 Helsinki Airportiksi (Rontu-Hokkanen, T. 15.2.2010), mutta tässä opinnäytetyössä käytetään vanhaa nimeä. Syynä tähän on se, että tutkimus ennätettiin aloittaa ennen nimen vaihtumista. Finaviaa esiteltäessä tiedot ovat vuoden 2008 vuosikertomuksesta, sillä vuoden 2009 vuosikertomusta ei ehditty julkaista, kun tätä opinnäytetyötä tehtiin. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset vapaa-ajan lentomatkustajat, jotka lähtevät Helsinki-Vantaan lentoasemalta tai joilla on jatkolento kyseiseltä lentoasemalta. Kohderyhmän matkakohteena voi olla joko kotimaan tai ulkomaan kohde. Matkan päämääränä voi olla joko Schengen- tai non-schengen-maa (katso määritelmät sivulta 23). Tutkimuksen kohteeksi on valittu turvatarkastuksen ohittaneet lentomatkustajat, sillä heillä on paremmin aikaa vastata kyselyyn kuin turvatarkastuksen toisella puolella olevilla lentomatkustajilla. Toisaalta rajauksen syynä on myös se, että sen avulla saadaan rajattua osa palveluista pois. Suomalaisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomen kansalaista. Kohderyhmä rajattiin suomalaisiin vapaa-ajan matkustajiin, jottei tutkimuksesta tulisi liian laaja. Toinen syy rajaukseen oli tutkijoiden oma kansallisuus. Kyselylomake tehtiin vain suomeksi, jotta käännöstyön aiheuttamilta väärinymmärryksiltä vältyttäisiin. Näin ollen ruotsinkielistä kyselylomaketta ei tehty suomenruotsalaisille. Tutkimusongelma on seuraavanlainen: mitä palveluita suomalaiset vapaa-ajan lentomatkustajat käyttävät turvatarkastuksen jälkeen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tutkimuksessa haetaan 1
myös vastausta siihen, kuinka paljon aikaa käytetään kuhunkin palveluun ja mitä mieltä kyseisistä palveluista ollaan. Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa palveluiden kehittämistyön pohjaksi. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutetaan kyselyn avulla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja otoksen tavoitekooksi on asetettu sata lentomatkustajaa. Kyselylomake laaditaan vastaamaan teoreettista osaa; se sisältää kysymyksiä palveluista, niiden laadusta ja kehittämisestä sekä asiakastyytyväisyydestä. Tavoitteena on antaa Finavialle hyödyllistä tietoa lentomatkustajien käyttäytymisestä turvatarkastuksen jälkeisellä puolella. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia vuonna 2009 oli 12 589 381 (Vartia 2010). Lentoliikenteessä matkustajia ei luokitella matkan tarkoituksen mukaan, kuten esimerkiksi hotelleissa, vaan matkustajat jaetaan kotimaan liikenteen ja kansainvälisen liikenteen matkustajiin tai reittiliikenteen ja tilausliikenteen matkustajiin. Kuitenkin vuoden 2009 ASQ-tutkimuksen mukaan vapaa-ajan matkustajia oli 64 prosenttia kaikista matkustajista, kun taas liikematkustajien osuus oli 36 prosenttia vuonna 2009 (Rontu-Hokkanen, T. 31.3.2010). Näin ollen vapaa-ajan matkustajia oli lukumäärällisesti noin 8,1 miljoonaa, joka on tutkimuksen perusjoukko. Lentomatkustajien kansallisuutta koskevia tilastoja ei ole, joten perusjoukkona pidetään vapaa-ajan matkustajia Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tutkimukseen osallistuneiden prosenttimäärää oletetusta perusjoukosta ei voida näin ollen laskea, sillä suomalaisten vapaa-ajan lentomatkustajien määrää Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ole tilastoitu. Tämän opinnäytetyön teoriaosuus sisältää tietoa palvelusta sekä sen laadusta ja kehittämisestä, matkailijatyypeistä sekä Finaviasta yrityksenä. Tämän lisäksi on selvennetty Schengen- ja non- Schengen-maiden väliset erot. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mihin suomalaiset vapaa-ajan lentomatkustajat käyttävät aikansa Helsinki-Vantaan lentoasemalla turvatarkastuksen jälkeen. Tutkimustulosten avulla voidaan nähdä, mihin Finavian tulisi erityisesti panostaa ja mitä palveluita tulisi kehittää tai lisätä. Tämän opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat palvelut, Helsinki-Vantaan lentoasema, Finavia, matkailijat ja asiakastyytyväisyys. Opinnäytetyö koostuu viitekehyksestä, empiirisestä osasta sekä diskussiosta eli pohdinnasta. 2
2 Palvelu Palvelu on käsitteenä monimutkainen ja sen määritteleminen on vaikeaa. Tässä opinnäytetyössä palvelu on määritelty seuraavalla tavalla: Palvelu on ainakin jossain määrin aineeton teko tai tekojen sarja, jossa asiakkaan ongelma ratkaistaan yleensä siten, että asiakas, palveluhenkilökunta ja/tai fyysisten resurssien tai tavaroiden ja/tai palvelujen tarjoajan järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa keskenään (Grönroos 1998, 52). Palvelu tehdään asiakasta varten ja palvelutapahtumassa on sekä palvelun tuottaja että palvelun käyttäjä. Palvelun voi kokea lukuisin eri tavoin ja palvelun käyttäjä voikin kokea palvelun toisin, kuin palvelun tuottaja on ajatellut. Palvelu on yleensä aineeton ja sitä ei voida varastoida, sillä se tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. (Rissanen 2006, 17 19.) Palvelulla on yleensä tiettyjä peruspiirteitä, jotka voidaan jakaa neljään osaan. Näitä peruspiirteitä ovat: Palvelu on aineeton. Palvelu on tekoja, ei asioita. Palvelu tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Asiakas osallistuu tuotantoprosessiin ainakin osittain. (Grönroos 1998, 53.) Palvelussa voi olla myös konkreettisia aineksia, kuten ravintolassa tarjottava ruoka. Olennaisinta palvelussa on kuitenkin sen aineettomuus, jonka vuoksi sitä on vaikea arvioida. Laadunvalvonta ja markkinointi voi olla myös hankalaa, koska palvelu on tekoja, jotka tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Tuotantoprosessin näkymättömästä osasta asiakas voi kokea vain tuloksen, mutta näkyvän osan asiakas voi arvioida tarkasti. Tämän vuoksi laadunvalvonta ja markkinointi pitäisi tapahtua samaan aikaan ja samassa paikassa palvelun samanaikaisen tuottamisen ja kulutuksen kanssa. Tämä on tärkeää, jotta tuotantotoimenpiteistä ei jää valvomatta sitä osaa, jossa asiakas on mukana. Asiakas ei ole vain palvelun vastaanottaja, vaan hän on myös palvelun tuotantoresurssi. Tämän vuoksi palvelua ei voida varastoida, mutta asiakasta voidaan yrittää pitää varastossa. Esimerkiksi ravintolan ollessa täysi, asiakkaan voi yrittää säilyttää pyytämällä häntä odottamaan pöydän vapautumista. (Grönroos 1998, 53 55.) 3
Peruspiirteisiin liittyy myös palvelun erilaisuus; asiakkaan saama palvelu ei ole ikinä sama kuin seuraavan niin sanottu sama palvelu, koska sosiaalinen suhde asiakkaiden välillä on erilainen. Tämä aiheuttaa ongelman palvelun johtamiselle, koska tuotetun ja tarjotun palvelun laatu pitäisi pysyä tasaisena kaikille asiakkaille. (Grönroos 1998, 55.) Palvelun oletetaan olevan usein vain asiakaspalvelua. Palvelu voidaan kuitenkin jakaa neljään eri ryhmään: palvelutoimialaan ja -yrityksiin, palvelutuotteisiin, asiakaspalveluun sekä epäsuoraan palveluun. Alla olevasta taulukosta 1 näkyy ryhmät, joihin palvelu voidaan jakaa. Palvelutoimialan ja -yritysten ydintuote on palvelu. Palvelutuotteisiin kuuluu laaja valikoima aineettomia tuotteita, joista asiakas maksaa. Näitä tuotteita myy esimerkiksi International Business Machines eli IBM, joka tarjoaa informaatioteknologian konsulttipalveluita. Asiakaspalvelu on asiakkaiden auttamista eri tilanteissa. Epäsuora palvelu tarkoittaa, että arvo, joka tuotteesta saadaan, on tavaran tuottama palvelu, ei tavara itse. Esimerkiksi tietokoneet tarjoaisivat tietoja datakäsittely palveluita. Tämä näkökulma on tosin melko abstrakti, mutta tulevaisuudessa palvelusta voitaisiin ajatella laajemmin kuin tällä hetkellä. (Zeithaml, Bitner & Gremler 2006, 4 6.) Taulukko 1. Palvelun eri ryhmät (Zeithaml ym. 2006, 4 6) Palvelutoimiala ja -yritykset Ydintuote on palvelu. Asiakaspalvelu Asiakkaiden auttamista sekä palvelemista eri tilanteissa. Palvelutuotteet Eri yritykset myyvät aineettomia tuotteita, esimerkiksi IBM tarjoaa informaatioteknologian konsulttipalveluita. Epäsuora palvelu Tuotteesta saatu arvo on tavaran tuottama palvelu, ei tavara itse. 2.1 Kehittäminen Hyvän palvelun tuottaminen ja asiakkuudesta huolehtiminen edellyttävät sujuvaa yhteistyötä tuottajatiimin sisällä sekä asiakkaiden kanssa. Hyvä yhteistyö on palveluiden jatkuvaa, mutta kuitenkin hallittua kehittämistä. Palvelun kehittäminen vaatii työyhteisöltä uuden oppimista 4
sekä tarpeettoman poisoppimista. Kehittämisen vaarana on toiminnan tehokkuuden menettäminen ja laadun heikkeneminen, jos hyvä palvelu hautautuu vanhojen rutiinien alle. Ainoa tehokas tapa vastata palvelun kehittämisen ongelmiin on oppiva organisaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että työyhteisölle omaksutaan sellaiset arvot ja toimintatavat, joilla se pystyy itse reagoimaan asiakkaiden vaatimaan muutoshaasteeseen ja oppimaan sekä omasta että asiakkaiden toiminnasta. Näin yritys voi itse johtaa kehitystään. Parhaimmillaan palvelun kehittäminen muuttuu itse oppivaksi projektiksi. Silloin se pystyy hyödyntämään omia kokemuksiaan toiminnan kehittämisestä ja siirtämään hyvät käytännöt toisiin hankkeisiin. Kehitysprojektista voi tulla oppiva projekti käytännössä vain innovatiivisen asenteen, hyvän sisäisen viestinnän sekä kehittyneiden ryhmätyömuotojen avulla. (Rissanen 2006, 96.) 2.2 Laatu Laatukäsitteellä on monta erilaista määritelmää, mutta yleisesti laadulla tarkoitetaan asiakkaan tarpeiden täyttämistä yrityksen kannalta mahdollisemman tehokkaalla ja kannattavalla tavalla. Laadun kannalta tärkeää on myös jatkuva suoritustason parantaminen. Kehittämisideoita saadaan sekä yrityksen omasta laatutyöstä että ulkopuolisesta maailmasta. Esimerkiksi kilpailijoiden toiminta, innovaatiot sekä markkinoiden ja yhteiskunnan muutokset voivat aiheuttaa tilanteita, joissa laadulle asetetaan täysin uudenlaisia vaatimuksia. Laadun määritelmään sisältyy myös se, että asiat tehdään oikein joka kerta eikä virheitä tule. Kokonaislaadun kannalta erittäin tärkeää on oikeiden asioiden tekeminen. Yritys voi ajatella tietyn tuotteen olevan täydellinen, mutta asiakkaan mielestä tuote voi olla ylilaatua, josta hän ei halua maksaa. Ylilaatuna voidaan pitää tuotetta, jossa on ominaisuuksia, joita suurin osa asiakkaista ei tarvitse. (Lecklin 2006, 18 19.) Laatuajattelun lähtökohtana pidetään sidosryhmiä ja varsinkin asiakkaita. Kuten kuviosta 1 näkyy, laatua verrataan asiakkaiden vaatimuksiin, odotuksiin sekä tarpeisiin. Yrityksen toimintaa voidaan pitää laadukkaana silloin, kun asiakas on tyytyväinen saamiinsa palveluihin ja tuotteisiin. Asiakkaan ja markkinoiden ymmärtäminen on tärkeää, koska niiden avulla toiminta voidaan kehittää ja suunnitella asiakkaan odotusten mukaiseksi. (Lecklin 2006, 18.) 5
Tyytyväiset asiakkaat Asiakas on lopullinen arviomies Kokonaisvaltainen laadunhallinta Korkealaatuinen toiminta Markkinoiden ja asiakkaiden ymmärtäminen Toimitusten vastaavuus Prosessit Laatujärjestelmät Toiminnan laadun lähtökohdat Kuvio 1. Kokonaisvaltainen laadunhallinta (Lecklin 2006, 19) Jotta laatu voi olla yrityksen menestystekijä, se on vietävä koko yrityksen läpi aina perusarvoista lähtien (Lecklin 2006, 35). Alla oleva taulukko kuvaa laatujohtamisen elementtejä. Taulukko 2. Laatujohtamisen elementit (Lecklin 2006, 36) Perusarvot Visio Missio Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Laatupolitiikka Yrityksessä vallitsevat uskomukset ja periaatteet Haluttu asema tulevaisuudessa, pitkäaikainen päämäärä Toiminnan tarkoitus, miksi yritys on olemassa Markkina-alueen määritys Tarjottavat tuotteet Vahvuudet kilpailijoihin nähden, miten yritys erottuu Tavoiteltava asema valituilla markkinoilla Tuotteiden ja toiminnan laadun avaintekijät markkina-aseman vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi Yritysjohdon määrittelemä toimintapolitiikka ja tavoite laadun suhteen 6
Asiakas on yrityksen laadun lopullinen arvioija. Jotta kehittäminen osataan suunnata oikeisiin asioihin, on pohdittava, kuka on yrityksen asiakas. Laatuajattelussa asiakaskäsite on hyvin laaja. Asiakassuhde on olemassa, kun asiakkaalla on jokin kontakti yritykseen, esimerkiksi hänelle lähetetyn mainoksen kautta. Asiakas voi olla välitön, välillinen, ulkoinen ja sisäinen, esimies, asiakasketju tai potentiaalinen. (Lecklin 2006, 79.) Välitön asiakas on tietyn tuotteen tilaaja. Hän on suorassa yhteydessä yrityksen myynti- tai asiakaspalveluhenkilöstöön. Välittömän asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen on laadun perusasioita. Välillinen asiakas voi käyttää yrityksen tuotteita, vaikka ei olisikaan suorassa yhteydessä yritykseen. Hän on yleensä välittömän asiakkaan tai pitkässä asiakasketjussa toisen välillisen asiakkaan asiakas. Ulkoinen asiakas on yrityksen ulkopuolinen välitön tai välillinen asiakas. Hän on toiminnan lopullinen rahoittaja. Yrityksessä voi olla myös sisäisiä asiakkaita. Toimittaja-asiakassuhde muodostuu, kun työn tulos luovutetaan seuraavalle käsittelijälle. Esimerkiksi ulkopuolinen alihankkija toimittaa raaka-aineet prosessiin, on ne vastaanottava henkilö toimittajan ulkoinen asiakas. Kun vastaanottaja puolestaan luovuttaa raaka-aineet eteenpäin, on alkuperäinen vastaanottaja toimittaja ja seuraava käsittelijä hänen sisäinen asiakkaansa. Ketju jatkuu näin, kunnes tuote on valmis ja se luovutetaan ulkoiselle asiakkaalle. (Lecklin 2006, 79 82.) Oma esimies voidaan nähdä myös asiakkaana. Hän saa tietoa ja tuloksia alaisen toiminnasta, hänellä on vaatimuksia ja odotuksia. Tämän lisäksi hän arvioi alaisensa toiminnan tason. Prosessijohtamisessa ja oppivassa organisaatiossa esimiehen asiakasroolin pitäisi kuitenkin heikentyä, koska itseohjautuva tiimi ei tarvitse jokaisessa vaiheessa esimiehen valvontaa. Asiakasketjussa on monien sisäisten toimittaja- tai asiakassuhteiden lisäksi erilaisia jakelukanavia tuotteiden toimittamiseksi loppuasiakkaalle. Potentiaaliset asiakkaat ovat ei-vielä-kenenkäänasiakkaita sekä kilpailijoiden asiakkaita. (Lecklin 2006, 79 82.) Laatu tulee pysymään yrityksen menestystekijänä myös tulevaisuudessa. Laadunhallinta tulee sisältymään enemmän muuhun toimintaan ja erillisten laatuyksiköiden ja -johtoryhmien merkitys vähenee. Tulevaisuudessa laadun toteutumista seurataan mittareilla yhdessä toiminnan tuloksellisuuden ja tehokkuuden kanssa. (Lecklin 2006, 21.) 7
3 Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys mittaa tuotteen tai palvelun odotusten ja todellisuuden vastaavuutta. Asiakkaan odotukset tulisi pyrkiä täyttämään. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat monet eri asiat, kuten tuotteen tai palvelun ominaisuudet, oletus tuotteen tai palvelun laadusta sekä hinta. Näiden lisäksi tyytyväisyyteen vaikuttavat henkilökohtaiset syyt, kuten asiakkaan mieliala tai toisen henkilön mielipide. Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat yrityksille erittäin tärkeitä, sillä niiden avulla yritykset saavat arvokasta tietoa palveluiden kehittämisen tueksi. (Zeithaml ym. 2006, 110, 112.) Taulukosta 3 näkyy asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät. Taulukko 3. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät (Zeithaml ym. 2006, 110 112) Tuotteen ja palvelun ominaisuudet Asiakkaan mieliala Palvelun onnistuminen tai epäonnistuminen Oikeudenmukaisuus Muiden henkilöiden mielipiteet Esimerkiksi laatu ja hinta Vaikutus joko positiivinen tai negatiivinen Syy miksi palvelu ylitti tai alitti odotukset Saavatko asiakkaat tasa-arvoista kohtelua? Esimerkiksi perheen, toisten asiakkaiden tai ystävien vaikutus omaan mielipiteeseen Asiakkaan arviointi tuotteen tai palvelun ominaisuuksista vaikuttaa merkittävästi asiakastyytyväisyyteen. Esimerkiksi hotellissa tyytyväisyyteen vaikuttavia asioita ovat ravintolan viihtyvyys, henkilökunnan auttavaisuus ja huomaavaisuus sekä huoneen hinta. Asiakkaan mieliala vaikuttaa myös asiakastyytyväisyyteen. Asiakkaan ollessa hyvällä tuulella, esimerkiksi lomalla, hän yleensä ajattelee positiivisesti ja on tyytyväinen saamaansa palveluun. Jos asiakas on puolestaan huonolla tuulella, hän saattaa ajatella helpommin negatiivisesti ja on tyytymätön saamaansa palveluun. Asiakkaat arvioivat palvelua niiden syiden perusteella, jotka vaikuttavat palvelun onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Esimerkiksi jos painonvartijoihin kuuluva asiakas ei onnistu pudottamaan painoaan, hän miettii mitkä syyt vaikuttivat epäonnistumiseen. Epäonnistumiseen johtaneiden syiden perusteella asiakas arvioi tyytyväisyyteensä saamaansa palveluun. 8
Syyt voivat olla myös itse aiheutettuja, jolloin asiakas ei välttämättä ole tyytymätön painonvartijoilta saamaansa palveluun. (Zeithaml ym. 2006, 110 112.) Asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa myös se, millaista palvelua asiakkaat ovat saaneet palvelutilanteessa. He pohtivat muun muassa seuraavia kysymyksiä: onko palvelu ollut hyvää verrattuna toisten asiakkaiden saamaan palveluun. Ovatko toiset asiakkaat maksaneet tuotteesta saman hinnan? Edellä mainittujen syiden lisäksi asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat toisten ihmisten mielipiteet. Esimerkiksi perhelomaa vietettäessä tyytyväisyyteen vaikuttaa paljon se, ovatko toiset perheenjäsenet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Uudesta asiasta muodostaa helposti mielipiteen sen perusteella, onko kyseisestä asiasta kuullut positiivista vai negatiivista palautetta esimerkiksi ystäviltään tai työtovereiltaan. (Zeithaml ym. 2006, 112.) 9
4 Finavia yrityksenä Finavia Oyj on Suomen valtion omistama yhtiö, joka tuottaa asiakkailleen lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluita Suomessa. Lentoasemia Finavian lentoasemaverkkoon kuuluu 25 kappaletta (katso liite 1). Niistä 18 on siviililentoasemia, 4 yhteistoimintalentoasemaa, joilla on sekä pysyvästi sijoitettu ilmavoimien lennosto tai laivue että siviililentotoimintaa sekä 3 sotilaslentoasemaa. (Hakola 2007, 201.) Lentoasemien pinta-ala vuonna 2008 oli yhteensä 10 393 hehtaaria (Finavia 2010a). Alla olevasta kuviosta näkyy Finavian logo. Kuvio 2. Finavian logo (Rontu-Hokkanen, T. 24.2.2010) Finavian tytäryhtiö Airpro Oy suunnittelee ja tuottaa liikenteen ja matkailualan yrityksille sekä suoraan matkustajien käyttöön lentoasema-, liikenne- ja matkapalveluita (Airpro Oy 2010). Lentoasemakiinteistöt Oyj (LAK) puolestaan vastaa Finavian kiinteistöliiketoiminnasta; LAK vuokraa toimitiloja lentoasemalla toimiville yrityksille. Finavian muita tytäryhtiöitä ovat IP- Kiinteistöt Oy, Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1, Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 3 sekä Kiinteistö Oy Turun Lentorahti. (Hakola 2007, 201.) Finavian erillinen toisen asteen ammatillinen oppilaitos Avia College antaa koulutusta eri ilmailuammatteihin, järjestää perus-, kertaus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä huolehtii Finavian henkilöstön ammatillisesta koulutuksesta (Finavia 2010b). Finavian pääjohtajana toimii Samuli Haapasalo (Hakola 2007, 68). Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla osoitteessa Lentäjäntie 3, 01530 Vantaa (Finavia 2010c). Finavia-konsernin palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa 2 700 henkilöä, kuten taulukosta 4 näkyy (Finavia 2010a). Yhtiö julkaisee kolmea eri lehteä; Finaviisi on Finavian henkilöstölehti, Via- Helsinki Helsinki-Vantaan lentoaseman kansainvälisille matkustajille tarkoitettu lehti ja Maa & Ilma on lehti lentomatkustajille (Rontu-Hokkanen, T. 15.2.2010). 10
Taulukko 4. Finavia-konsernin henkilöstön määrä vuoden 2008 lopussa (Finavia 2010a) Liikelaitos - vakinaiset - määräaikaiset - yhteensä Tytäryhtiöt Henkilömäärät vuoden 2008 lopussa 1 681 207 1 888 Lentoasemakiinteistöt Oyj - vakinaiset - määräaikaiset Airpro Oy - vakinaiset - määräaikaiset Kiinteistö Oy Turun lentorahti - vakinaiset - määräaikaiset 4 0 390 416 2 0 - yhteensä 812 Konserni yhteensä 2 700 Yllä olevasta taulukosta näkyy Finavia-konsernin henkilöstön määrä vuoden 2008 lopussa. Liikelaitoksessa työskenteli tuolloin yhteensä 1 888 henkilöä, joista 1 681 oli vakinaisia ja 207 määräaikaisia työntekijöitä. Sen sijaan tytäryhtiöissä työskenteli yhteensä 812 työntekijää, joista suurin osa työskenteli Airpro Oy:n palveluksessa. Yhteensä konsernin palveluksessa työskenteli vuoden 2008 lopussa 2 700 henkilöä. 11
Taulukko 5. Finavia-kosernin talouden tunnusluvut (Finavia 2010a) 2007 2008 Liikevaihto (milj. euroa) 310,3 336,1 Liikevoitto (milj. euroa) 33,9 46,6 Voitto (milj.euroa) 28,7 35,4 Omavaraisuusaste % 63 62 Taulukosta 5 näkyy Finavia-konsernin keskeiset talouden tunnusluvut. Finavian liikevaihto oli 336,1 miljoonaa euroa vuonna 2008. Yhtiön tulos sen sijaan oli 35,4 miljoonaa euroa, mikä on 6,7 miljoonaa euroa enemmän edellisvuoteen verrattuna. Konsernin omavaraisuusaste on 62 prosenttia. Taseen loppusumma vuonna 2008 oli 966 418 000 euroa. Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikutus bruttokansantuotteeseen oli 3,2 prosenttia Finavian Helsingin kauppakorkeakoululle vuonna 2007 teettämän tutkimuksen mukaan. (Finavia 2010a.) 4.1 Historiaa Ministeriöön perustettiin vuonna 1943 ilmailutoimistoniminen hallintoyksikkö, jonka johtajaksi nimitettiin K. T. B. Koskenkylä. Ilmailutoimisto vastasi lennonjohdosta sekä lentoasemien hallinnosta. Vaikka ilmailuhallituksen perustamista oli kaavailtu jo muutamien vuosien ajan, sellaista ei kuitenkaan perustettu, vaan ilmailutoimistosta tuli vuonna 1963 kulkulaitosministeriön osasto. Vuonna 1971 eduskunta hyväksyi lain ilmailuhallinnosta. Liikenneministeriön alainen Ilmailuhallitus aloitti toimintansa maaliskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1972. Sen pääjohtajana toimi tuolloin Kaarlo J. Temmes, joka oli toiminut aiemmin Ilmailuosaston päällikkönä. (Hakola 2007, 30, 32, 37 41.) Ilmailuhallituksen johtajana toimi Temmeksen jälkeen Carl-Eric Calàs vuosina 1983 1991. Joulukuussa 1990 eduskunta hyväksyi liikelaitoslain, ja uusi Ilmailulaitos aloitti toimintansa vuoden 1991 alussa pääjohtajanaan Mikko Talvitie. Finavian nykyinen pääjohtaja Samuli Haapasalo aloitti työnsä Ilmailulaitoksen pääjohtajana vuonna 2005. Ilmailulainsäädännön uudistuksen myötä vuonna 2006 ilmailun viranomaistehtävät siirtyivät kokonaan erilliselle ilmailuviranomaiselle Ilmailuhallinnolle. Samalla Ilmailulaitos otti käyttöönsä uuden nimen Finavia. (Hakola 2007, 47, 49, 68 71.) Vuoteen 2010 saakka Finavia oli valtion liikelaitos; vuoden 2010 alussa se yhtiöitettiin (Liikenne- ja viestintäministeriö 2009). 12
4.2 Strategia Strategialle on olemassa useita eri määritelmiä. Yritys pyrkii strategian avulla tuomaan esille tavan, jolla se aikoo saavuttaa omat tavoitteensa ja päämääränsä. Jotta strategia voisi olla toimintamallina, sen täytyy olla ainakin pääpiirteittäin julkinen. (Lindroos & Lohivesi 2004, 27 30.) Vuoden 2008 vuosikertomuksen mukaan Finavian strategiana on toimia kustannustehokkaasti, vastata voimakkaaseen kauttakulkuliikenteen kasvuun, huomioida elinkeinoelämän globalisoituminen sekä ihmisten ja tavaroiden kasvava liikkuminen. Tämän lisäksi strategian tavoite on vastata lentoliikenteen palvelutarpeisiin eri puolilla Suomea. (Finavia 2010a.) Strategiassaan Finavia tavoittelee Helsinki-Vantaan lentoaseman vahvan aseman säilyttämistä Aasian liikenteen porttina. Koko Suomen kattava verkko pyritään säilyttämään ja asiakaskeskeiseen toimintaan panostetaan entistä enemmän. Sen lisäksi Finavian tavoitteena on olla kannattavasti kasvava ja uudistuva liikelaitos, jonka yksi tärkeimmistä resursseista on motivoitunut henkilöstö. Strategiassa esiin tulevat myös ympäristöystävällisyys ja turvallisuus. (Finavia 2010a.) 4.3 Toimintaympäristö Yrityksen toimintaympäristö jaetaan makro- ja mikroympäristöön, kuten kuviosta 3 näkyy. Makroympäristöllä tarkoitetaan markkinoilla vallitsevia demografisia eli väestön rakenteeseen liittyviä, taloudellisia, teknisiä sekä poliittisia ja lainsäädännöllisiä piirteitä. Yritys ei voi vaikuttaa makroympäristön tekijöihin. Mikroympäristön tekijöihin yritys sen sijaan voi vaikuttaa, muttei voi hallita niitä täysin. Mikroympäristöllä tarkoitetaan niitä tekijöitä, jotka ovat lähellä yritystä ja sen toimintaa. Mikroympäristö käsittää asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja kilpailijoihin kuuluvat tekijät. (Bergström & Leppänen 2009, 48 49; Viitala & Jylhä 2006, 54.) 13
Makroympäristö Poliittinen ja yhteiskunnallinen, taloudellinen, teknologinen, demografinen, ekologinen, sosiokulttuurinen ja kansainvälinen Mikroympäristö Kysyntä ja markkinat, kilpailu, verkostot ja kumppanit Yritys Sisäinen ympäristö: liikeidea, päämäärät, strategiat, organisaatio, resurssit, johtaminen ja päätöksenteko, yrityskulttuuri Kuvio 3. Yrityksen toimintaympäristö (Bergström & Leppänen 2009, 49) 4.3.1 Makroympäristö Finavian toimintaa säätelee laki Ilmailulaitoksesta (1245/2005). Tämän lisäksi sen toimintaa säätelee Eurocontrol, The European Organisation for Safety of Air Navigation. Kyseinen organisaatio ajaa SES- eli Single European Sky -projektia, jonka tavoitteena on saada yhtenäinen ilmatila Eurooppaan. Sen avulla pyritään takaamaan lennonvarmistuspalveluiden sujuvuus, turvallisuus ja tehokkuus. SES-tavoitteiden saavuttamiseksi on aloitettu Euroopan unionin ilmaliikehallinta ja kehitysohjelma SESAR eli The Single European Sky ATM Research Programme. SESARin tavoitteena on kehittää lennonvarmistuspalvelut tyydyttämään kasvavan lentoliikenteen tarpeita. Lentoasemamaksudirektiivi hyväksyttiin helmikuussa 2009. Uusi direktiivi otetaan käyttöön viimeistään maaliskuussa 2011. Maksudirektiivin tarkoituksena on saada lentoasemien käytännöt yhtenäisemmiksi esimerkiksi palveluiden hinnoittelussa. (Finavia 2010a.) Finavia pyrkii hyödyntämään teknologiaa toiminnassaan monipuolisesti. Korkeaa teknologiaa on hyödynnetty niin turvallisuuteen kuin asiakkaille tarjottaviin palveluihinkin liittyvissä toiminnoissa. Esimerkiksi multilateral on Helsinki-Vantaan lentoasemalla oleva maaliikennetutka, joka pystyy havaitsemaan jokaisen alueella liikkuvan laitteen ja varoittaa mahdollisesta törmäysvaarasta. (Finavia 2010a.) 14
Lentoasemilla päästöjä aiheuttavat useat eri toimijat. Finavia vastaa lentoasemalla suoritettavien toimintojen ympäristöhaitoista omalta osaltaan. Lentoasemien päästömääriä ja energiankulutusta seurataan tarkasti. Tämän lisäksi meluhaitat pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä. Finavialla on ympäristöjohtoryhmä, joka vastaa ja valvoo Finavian ekologisuutta. (Finavia 2010d.) 4.3.2 Mikroympäristö Asiakkainaan Finavialla ovat lentoyhtiöt, lentomatkustajat sekä sotilasilmailu. Tämän lisäksi Finavian asiakkaana voidaan pitää myös suomalaista yhteiskuntaa, elinkeinoelämää. (Finavia 2010a.) Finavia tekee yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa, kuten Vantaan Energian ja kehitysyhteistyöjärjestö Planin kanssa (Vantaalla 2010; Vantaan Energia 2007). Finavia myös sponsoroi kulttuuritapahtumia, jotka lisäävät lentomatkustusta tai tukevat yksittäisiä lentoasemia. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa Savonlinnan oopperajuhlat sekä Vantaan Barokki. (Finavia 2010a.) Finavian kilpailijoina voidaan pitää muita saman suuruusluokan lentokenttiä Euroopassa. Merkittävimpiä kilpailijoita ovat Tukholman, Kööpenhaminan, Wienin ja Münchenin lentoasemat. (Metsälä, J. 15.2.2010.) Lentojen kokonaismäärä kasvoi Suomessa 2,9 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2008. Sen sijaan matkustajamäärien kasvu laski 5,9 prosentista 1,4 prosenttiin. Vuonna 2008 Finavian ylläpitämien lentoasemien kautta kulki 17,5 miljoonaa matkustajaa, joista 13,4 miljoonaa kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. (Finavia 2010a.) Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoi 30 lentoyhtiötä 120 eri kohteeseen (Metsälä, J. 15.2.2010). 15
5 Finavian palvelut Finavia otti uudistetun liiketoimintarakenteen käyttöön vuonna 2008. Liiketoiminnot on jaettu viiteen eri osaan, kuten kuviosta 5 näkyy. Liiketoiminnoista lentoasemaliiketoiminta tuottaa eniten liikevaihtoa (katso kuvio 4). Kaupallinen liiketoiminta vastaa Finavian ylläpitämien lentoasemien kaupallisista palveluista. Finavia tekee yhteistyötä lentoasemalla toimivien yritysten kanssa palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Palveluilla tarkoitetaan lentoasemien myymälä-, kioski-, ravintola- ja kokouspalveluita sekä pysäköinti- ja mainostiloja. Lennonvarmistusliiketoiminta vastaa puolestaan lennonvarmistuspalveluista Finavian lentoasemilla sekä Suomen ilmatilan käytön hallinnasta. (Finavia 2010a; Finavia 2010e.) Kuvio 4. Liikevaihto liiketoiminnoittain vuonna 2008 (Finavia 2010a) Lentoasemaliiketoiminta vastaa Finavian lentoasemaverkostosta tuottaen lentoasemapalvelut. Tämän lisäksi se on vastuussa lentoasemien prosesseista ja terminaalien ulko- ja sisäpuolisesta infrastruktuurista ja palveluista. Palveluketjun sujuvuus on myös lentoasemaliiketoiminnan vastuualue. Airpro-liiketoiminnalla viitataan Finavian tytäryhtiön Airpro Oy:n toimintaan ja kiinteistöliiketoiminnalla Lentoasemakiinteistöt Oyj:n toimintaan. (Finavia 2010a; Finavia 2010e.) Tässä opinnäytetyössä keskitytään tarkastelemaan kaupallista ja lentoasemaliiketoimintaa. Asiakkaille näkyviä Finavian palveluita Helsinki-Vantaan lentoasemalla ovat muun muassa autojen paikoitus, turvatarkastus, opasteet, osa tax free -myymälöistä sekä matkustajaohjaus, joskin osa palveluista on ulkoistettuja (Rontu-Hokkanen, T. 15.2.2010). 16
Kuvio 5. Organisaatiokaavio (Finavia 2010e) 17
6 Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin liikenteelle vuonna 1952. Lentoasema toimi aluksi nimellä Helsingin lentoasema, mutta vuonna 1977 nimeksi muutettiin Helsinki-Vantaan lentoasema. (Helsinki-Vantaa 2006a.) Vuoden 2009 lopulla Helsinki-Vantaan lentoaseman nimestä tuli Helsinki Airport (Rontu-Hokkanen, T. 15.2.2010). Lentoasemaa on laajennettua ja uusia palveluita avattu vähitellen. Vuodesta 2009 asti lentoasemalla on toiminut terminaali 1, joka on vanha kotimaanterminaali ja terminaali 2, joka on vanha ulkomaanterminaali, VIP President - terminaali valtionvierailuita varten, ostosalueita, jotka tarjoavat lukuisia eri palveluita, kaksi hotellia, kongressikeskus ja vuoden 2009 lopulla avattu kylpylä. (Helsinki-Vantaa 2006a.) Helsinki-Vantaan lentoasemaa käyttää vuosittain noin 13 miljoonaa matkustajaa. Työntekijöitä lentoasemalla on yhteensä noin 20 000 henkilöä. Lentoasema on äänestetty eri tutkimuksissa sekä Euroopan että maailman parhaimpiin jo yli kymmenen vuoden ajan. (Helsinki-Vantaa 2006b.) Airport Service Quality 2009 -tutkimuksessa Helsinki-Vantaan lentoasema ei kuitenkaan yltänyt kärkisijoille kansainvälisten lentokenttien palveluiden vertailussa, vaan jäi viiden parhaan ulkopuolelle (Taloussanomat 2010a). Sen sijaan Skytrax myönsi Helsinki-Vantaan lentoasemalle World Airport Reward -palkinnon Pohjois-Euroopan parhaana lentoasemana (Taloussanomat 2010b). Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkeekin noin 90 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä. (Helsinki-Vantaa 2006b.) Lentoaseman tiloja sekä palveluita laajennetaan ja uudistetaan myös tulevaisuudessa. Näin varmistetaan lentoaseman kehittyminen. Esimerkiksi vuonna 2014 avataan paikallisjunayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. (Helsinki-Vantaa 2006c.) 6.1 Palvelut Helsinki-Vantaan lentoasemalta löytyy lukuisia palveluita lentomatkustajalle. Lentoasemalla toimivat yritykset maksavat liiketiloistaan vuokraa tilat omistavalle Finavialle (Rontu- Hokkanen, T. 15.2.2010). Finavialla ja lentoasemalla toimivilla yrityksillä on yhteistyösopimus, jonka kautta ne ovat keskenään sopimuskumppaneita. Aukioloajat sovitaan lentoaseman palveluiden kannalta kussakin tilanteessa sopiviksi (Komscha-Härkönen, J. 18.3.2010). Lentoaseman palveluista tarkasteltaviksi on valittu myymälät, kahvilat ja ravintolat sekä lasten leikkihuoneet, joita lentoasemalla on kolme: yksi portin 31 kohdalla, toinen portin 20 kohdalla ja kolmas portin 16 kohdalla. Lasten leikkihuoneissa on lelujen ja piirustustarvikkeiden lisäksi 18
vaipanvaihtomahdollisuus, mikroaaltouuni sekä mahdollisuus katsoa videoita. Portit näkyvät kuviosta 6. (Helsinki-Vantaa 2006d.) Kuvio 6. Lähtökerroksen kartta (Helsinki-Vantaa 2006e) 6.2 Myymälät Helsinki Airport Duty Free -myymälät ovat Finavian ylläpitämiä tax free -myymälöitä Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Myymälöitä on viisi kappaletta: Helsinki Airport Duty Free portilla 13 14, Helsinki Airport Duty Free portilla 26 27, Helsinki Airport Duty Free kaukolentojen alueella, Airport Shop portilla 20 sekä Airport Shop matkatavaran luovutusaulassa 2. Arrival Shop -myymälät palvelevat Euroopan sisäisiltä lennoilta saapuvia matkustajia. Myymälöistä voi ostaa parfyymeja, kosmetiikkaa, alkoholi- ja tupakkatuotteita. Tämän lisäksi niistä löytyy makeisia ja tuliaisia. (Helsinki-Vantaa 2006f.) Finnair Shop Tax-Free -myymälä on sen sijaan lentoyhtiö Finnairin omistama. Se sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla portin 28 kohdalla. Helsinki Airport Duty Free -myymälöiden tavoin sieltä voi ostaa kosmetiikkaa, parfyymeja, alkoholi- ja tupakkatuotteita sekä makeisia ja 19