SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI TAISTELIJAN MALJA SAKU KOIVULLE

LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 2/2002 TAISTELIJAN MALJA SAKU KOIVULLE Kupittaan jalkapallostadionilla 7.6. 2002 lapsisyöpäpotilaiden hyväksi pelatun hyväntekeväisyysjalkapallo-ottelun yhteydessä emeritus arkkipiispa John Vikström luovutti Saku Koivulle Taistelijan Maljan. Luovutuspuheessa John Vikström totesi: Olemme oppineet tuntemaan Sinut, Saku, taistelijana. Kiekkokaukalossa olet osoittanut hyvää esimerkkiä joukkuetovereillesi. Vuosi sitten tuli elämäsi kaukalossa toinen vastustaja vastaan syöpä. Silloinkin osoittauduit taistelijaksi. Ottelussasi syövän kanssa olet antanut toivoa ja TÄSSÄ NUMEROSSA MM: välittänyt uutta tulevaisuudenuskoa kohtalotovereillesi. Toivoa me tarvitsemme, kaikki me, jotka olemme joutuneet tekemisiin syövän kanssa. Kaikkien meidän kohtalotovereittesi puolesta haluan nyt luovuttaa Sinulle tämän maljan. Sain sen joukkueeltani, Piispanpojilta, 70-vuotispäivänäni ja samalla oikeuden käyttää sitä haluamallani tavalla. Olen antanut sille nimen Taistelijan Malja. Saku Koivu oli iloinen John Vikströmiltä saamastaan huomionosoituksesta: Kun John Vikströmin tason ihmiseltä saa näin hienon tunnustuksen, niin kyllä se tuntuu erittäin hyvältä. Runsaan vuoden jälkeen kaikki tunnustukset ja huomionosoitukset tuntuvat vieläkin paremmalta kuin aikaisemmin. Perinteisessä lapsisyöpäpotilaiden hyväksi pelatussa jalkapallo-ottelussa olivat vastakkain lähinnä jääkiekkoilijoista muodostuva The Daltons ja julkkisvahvisteinen Piispanpojat. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Syöpälasten Kummien järjestämän tapahtuman tuotto oli 16.090 euroa. Tapahtuman suojelijana ja avauspotkun suorittajana toimi emeritus arkkipiispa John Vikström. Syöpäpotilaiden seuranta Uppföljning av cancerpatienter sivulla: 2 Ilman naishormoneja ei olisi ihmisiäkään sivulla: 3 Lounais-Suomen syöpäpotilailla asiat kelvokkaasti sivulla: 8 Luomien lukeminen kannattaa sivulla: 15

2 N:o 2 2002 Syöpäpotilaiden seuranta Uusien syöpätapausten lukumäärä kasvaa noin 30 prosentilla 15 vuodessa. Syöpäsairauksia hoitavien sairaaloiden työmäärä on vuosi vuodelta huomattavasti lisääntynyt eivätkä voimavarat syövänhoitoklinikoilla ole riittävät työmäärään nähden. Kun TYKS:issä kirjattiin 1970- luvulla 700 uutta syöpätapausta vuodessa, ylittää nykyinen lukumäärä jo 1500:n rajan. Syyt jälkiseurantaan. Vaikka syövän uusiutuman tai etäpesäkkeen hoito onkin yksinkertaisempaa mahdollisimman varhain, ei seurannalla voida juurikaan vaikuttaa syöpäpotilaan elinajan pituuteen. Seurantahoitopaikassa Vaikka pääsääntöisesti syöpäpotilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon, kuullaan potilailta usein valitus aina on eri lääkäri tarkastamassa. Yliopistolliset keskussairaalat ovat lääkäreiden koulutuskeskuksia. Tämä merkitsee sitä, että koulutettavat lääkärit vaihtuvat usein niin poliklinikoilla kuin vuodeosastoillakin. Erikoislääkäreidenkin tulee joskus vaihtaa työpistettä pysyäkseen ajan tasalla syövän eri hoitomenetelmissä. Ja onhan lääkäreilläkin vuosilomaa. Uusien syöpätapausten lukumäärän kasvaessa ovat monet onkologiset yksiköt Suomessa alkaneet siirtää seurantaa avohoitoon ja potilaita kehotettu jälkitarkastuksiin terveyskeskuksiin tai erikoislääkäreiden vastaanotoille. Seuranta syöpäpoliklinikalla TYKS:issä hoidettujen syöpäpotilaiden seurantakäynneistä osa on tehty yli kahdenkymmenen vuoden ajan syöpäpoliklinikka Karinassa. Tämä menettely on toiminut hyvin; onkologian klinikan erikoislääkärit ovat sairaalatyöpäivän jälkeen pitäneet vastaanottoa kukin muutaman tunnin kuukaudessa. Syöpäpoliklinikalla potilas on voinut valita omalääkärin, jonka kanssa on syntynyt luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde. Seurantakäyntejä karttuu yhteensä toista tuhatta vuodessa. Tieto potilaan syövän paranemisesta ja annettujen hoitojen mahdollisista haittavaikutuksista on tutkijoiden saatavilla. Suurin osa jälkitarkastettavista potilaista on sairastanut rintasyöpää, melanomaa tai lymfomaa. Jälkitarkastuskäynnin yhteydessä otetaan tarvittaessa pieni verenkuva ja keuhkoröntgen. Mammografia on rintasyöpäpotilaille tarpeen 1-2 vuoden välein. Kustannukset ovat tavanomaisesta käynnistä sairausvakuutuskorvauksen jälkeen noin 35 euroa. Jos otetaan laboratoriokokeet, keuhkoröntgen ja mammografia ovat kustannukset potilaalle noin 95 euroa. Kustannuksia alentaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tuki syöpää sairastaneille jäsenilleen. Keskussairaaloiden ylikuormitetut syöpäosastot ovat ennen kaikkea vastasairastuneita syöpäpotilaita varten sekä niille potilaille, jotka tarvitsevat onkologista hoitoa uusiutuneeseen sairauteensa. Syöpäpoliklinikka Karinan mallia voidaan suositella muillekin paikkakunnille. Toimintamalli vähentää merkittävästi keskussairaaloiden onkologisten poliklinikoiden työtä. Olisi toivottavaa, että taloudellista tukea tähän toimintaan voitaisiin lisätä julkisista varoista. Uppföljning av cancerpatienter Antalet nya cancerpatienter har ökat med ca. 30 procent under en tid av 15 år. Arbetsmängden för de sjukhus som vårdar cancerpatienter har år för år ökat avsevärt och resurserna hos cancerklinikerna motsvarar inte det verkliga behovet. Då man vid ÅUCS under 1970-talet registrerade 700 nya cancerfall per år överstiger det nuvarande antalet redan 1.500. Skäl till uppföljning Eftergranskningar har man tidigare velat utföra i stor skala vid cancerenheterna. Tillfrisknande patienter har besökt onkologiska polikliniker med 3, 6 och 12 månaders mellanrum under fem eller t.o.m. tio års tid. De viktigaste anledningarna till uppföljningen har varit att upptäcka förnyade fall av cancer, uppföljning av vården efter vissa tidsperioder samt att upptäcka ev. negativa effekter av strål- och medicinbehandling. Naturligtvis är möjligast goda omsorg om och stöd för patienten ett viktigt skäl till eftervården. Även om vård av nya fall eller metastaser är effektivare i ett tidigt skede kan man med eftervård sällan påverka patientens livslängd. Uppföljning på vårdplatsen Patienterna är överlag nöjda med vården men det oaktat hör man patienter säga det är alltid nya läkare som undersöker. Universitetscentralsjukhusen fungerar också som utbildningscentraler för läkare. Detta innebär rotation bland de de vårdande läkarna på såväl poliklinikerna som bäddavdelningarna. Även specialiserande läkare bör byta arbetsplats för att hålla sig ajour med olika vårdmetoder inom cancervården. Och även läkare har semester. Då antalet nya cancerfall ökar har många onkologiska enheter i Finland tagit i bruk en modell där man förflyttar uppföljningen till den öppna vården och rekommenderar patienterna att låta göra efterkontrollen på hälsovårdscentraler eller hos specialläkare. Uppföljning på cancerklinikerna En del av uppföljningen av cancerpatienterna på ÅUCS har i över 20 års tid skett hos cancerpolikliniken Karina. Detta förfaringssätt har fungerat bra; specialläkare vid onkologipolikliniken har efter arbetsdagens slut haft läkarmottagning några timmar per månad. Patienter vid cancerpolikliniken har kunnat välja sin egen läkare och på så sätt uppstår ett förtroendefullt förhållande mellan patient och läkare. Uppföljningsbesöken uppgår till över ettusen per år. Uppgifter om patientenstilfrisknande och givna vårdåtgärder och eventuella negativa effekter finns tillgängliga för forskningen. De flesta av uppföljningspatienterna har insjuknat i bröstcancer, melanom eller lymfoma. I samband med efterkontroll tas vid behov en liten blodbild samt lungröntgen. Mammografi bör hos patienter med bröstcancer göras med 1-2 års mellanrum. Kostnaderna för ordinarie besök är efter sjökförsäkringsersättning ca. 35 euro. Om man utför laboratorieprov, lungröntgen och mammografi är kostnaden för patienten ca. 95 euro. Kostnaderna underlättas genom Sydvästra Finlands Cancerförenings stöd till medlemmar som drabbats av cancer. Centralsjukhusens överbelastade canceravdelningar är i första hand till för nyligen insjuknade cancerpatienter samt för patienter som är i behov av onkologisk vård p.g.a. att sjukdomen återuppstått. Den modell som cancerpolikliniken Karina använder kan rekommenderas också för andra orter. Denna verksamhetsmodell minskar avsevärt arbetet vid centralsjukhusens onkologipolikliniker. Det är önskvärt att det ekonomiska stödet för denna verksamhet kunde utökas ur de allmänna medlen. Eeva Nordman professori emerita, LKT, professor emeritus, MKD Kopioi/tulostaa värillisenä ja mustavalkoisena Skannaa ja lähettää sähköpostia Käsittelee jopa A3+-kokoisia asiakirjoja Hauskaa grillausseuraa Toimii verkossa Tulostaa ja kopioi 21/31 sivua minuutissa Taittaa ja nitoo Uutuus! TOSHIBA e-studio 210c/310c Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Hyvä naapuri Ei Ei Ei Kyllä Nopeita värijärjestelmiä, jotka taittavat, nitovat ja toimivat verkossa. www.toshiba-doc.com Ei Ei Ei Toshiba Document Solutions kuuluu pohjoismaiseen Scribona-konserniin. Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 255.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2003 Etusivun kuva: TS-arkisto

N:o 2 2002 3 Naishormonit eivät ole riski ihmiskunnalle Ilman naishormoneja ei olisi ihmisiäkään Menneen kesän Ruokolahden leijona oli uutinen, jonka mukaan vaihdevuosien hormonikorvaushoito lisäisi sydäntautikuolemia. Syypääksi leimattiin estrogeeni ja keltarauhashormoni progestiini. Saatetaan mollata tässä vääriä asioita, kuittaa osastonylilääkäri, professori Tuula Salmi TYKSistä. Tuula Salmi avaa keskustelun lukemalla otteen British Medical Journalista: Ihmislajin säilyminen yli kaksi miljoonaa vuotta osoittaa, että naissukupuolihormonit eivät voi olla terveydelle vahingollisia. Vaarallisilta ne kuitenkin World Health Initiative -hormonikorvaustutkimuksen mukaan näyttävät. Siinä hormonikorvaushoitoa saaneiden naisten kuolleisuus sydänkohtauksiin lisääntyi seitsemällä tapauksella kymmentätuhatta naista kohden, mistä syystä tutkimus keskeytettiin ennen aikojaan. Syy lisääntyneisiin sydänkuolemiin ei kuitenkaan välttämättä johdu naishormoneista, vaan se saattaa yhtä hyvin löytyä itse tutkimusaineistosta, Salmi korostaa. Lähes 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista naisista oli hormonikorvaushoidon aloittaessaan 60-70 -vuotiaita. Suomessa hormonikorvaushoito aloitetaan, kun nainen on viisissäkymmenissä. Kymmenen vuoden ero 50:stä 60:een on erittäin merkitsevä, riski sairastua sydänsairauteen lisääntyy radikaalisti vaihdevuosien jälkeen. Suomessakin puolet vaihdevuosi-iän ylittäneistä naisista saa valtimokovettumataudin, ja 50 vuotta täyttäneiden naisten yleisin kuolinsyy on meillä sydäninfarkti. Hoito aloitettava ajoissa WHI:n tutkimustulokset olisivat voineet näyttää aivan toisenlaisilta, jos hormonikorvaushoito olisi aloitettu menopaussiin aikaan eikä liian myöhään: naishormoneilla olisikin voinut näyttää olevan sydän- ja verisuonisairaudelta suojaavaa vaikutusta. Tiedetään, että hormonikorvaushoito alentaa veren kokonaiskolesteroliarvoa ja huonon kolesterolin tasoa. Lisäksi se nostaa hyvän kolesterolin tasoa. Tiedetään, että korvaushoito vaikuttaa myönteisesti sydämen ja verisuonten kuntoon vain siinä tapauksessa, että se aloitetaan ajoissa ja ihminen on terve. Jos suonet ovat jo etukäteen tukossa, ei myönteistä vaikutusta ole, Tuula Salmi sanoo. Kun suomalaisnainen aloittaa hormonikorvaushoidon, hän käy lääkärinsä kanssa tarkkaan läpi kaikki mahdolliset hoidon vasta-aiheet varmistaen näin, että myös verisuonipuoli on siinä kunnossa, että hormonikorvaushoidosta ei ole sydämelle haittaa. Sen sijaan voi vaan kysyä, kuinka moni WHI-tutkimukseen osallistuneista naisista oli terve kun tutkimus alkoi. Katsotaanpa: tutkimukseen osallistuneista naisista 35 prosenttia oli lihavia. Puolet oli nykyisiä tai entisiä tupakoitsijoita, kolmasosalla oli verenpainetauti, ja lähes 13 prosentilla oli niin korkeat kolesteroliarvot, että ne vaativat lääkitystä. Kukapa tästä porukasta olisi ihan terve, sitä ei tiedetä. Tutkimus ei myöskään anna vastausta siihen, ketkä näistä henkilöistä sairastuivat. Tällaisen alustavan tutkimuksen perusteella ei pitäisikään tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Voi olla, että nyt mollataan ihan vääriä asioita, kun syyksi oletetaan naishormonit ja unohdetaan monet väliin tulevat muuttujat: lihavuus, kohonneet kolesteroliarvot, tupakointi tai verenpainetauti, selvittää osastonylilääkäri, professori Tuula Salmi. Hormonikorvaushoidosta tiedetään sen alentavan veren kokonaiskolesterolin tasoa. Lisäksi se nostaa hyvän kolesterolin tasoa. Korvaushoidon tiedetään vaikuttavan myönteisesti sydämen ja verisuonten kuntoon vain siinä tapauksessa, että se aloitetaan ajoissa ja ihminen on terve, toteaa professori Tuula Salmi. Uusia tuloksia odotetaan Tuula Salmi odottaa WHI-tutkimuksen toisen linjan tuloksia. Vuoteen 2005 jatkuvassa tutkimuslinjassa selvitetään pelkän estrogeenin vaikutuksia koehenkilöihin. Nyt keskeytetyn tutkimuksen osan tuloksista ei pystytä erottelemaan keltarauhashormonin ja estrogeenin vaikutuksia, mikä sekin vaikeuttaa tulosten tulkintaa: Käytössä on kuitenkin useita eri keltarauhashormoneja, joiden laatu, annostelu ja käyttöaika kaikki vaikuttavat yhdessä. Lisäksi WHI-tutkimuksessa käytetään tiineen tamman virtsasta eristettyä estrogeenia, jonka käyttö Suomessa on vähäistä. Lähes puolet 55-vuotiaista suomalaisnaisista lievittää vaihdevuosioireita lääkityksellä. 65-vuotiaistakin vielä 20 prosenttia käyttää hormonikorvaushoitoa, mutta 75-vuotiaista enää 5 prosenttia. Tarkoitus on, että kun oireet häviävät, voidaan lääkityskin lopettaa. Näin hormonikorvausta saadaan riittävän vaan ei liian pitkään. Tiedetäänhän, että rintasyövän riski kohoaa vasta neljä viisi vuotta jatkuneen korvaushoidon jälkeen. Suomalaisnaiset aloittavat hormonikorvaushoidon vaihdevuosivaivoihin keskimäärin 49 53-vuotiaana. Luonnollista vai ei? Luonnollista oli ennen, että äitejä ja lapsia kuoli lapsivuoteeseen. Luonnollista olisi, että viisikymppisen naisen pitäisi saada äkäillä ja olla uupunut, kun yöllä hikoiluttaa ja uni on katkonaista, herää vaikka joka yö ja valvoo hikisenä kolmesta viiteen nukahtaakseen juuri, kun pitää herätä ja lähteä töihin, kärjistää kokenut gynekologi. Vaihtoehtoja on olemassa Hormonikorvaushoidossa on pitkälti kyse elämänlaadusta, ja sitä WHI:n tutkimuksessa ei lainkaan otettu huomioon. Tuula Salmi tuntee kahdeksankymppisiä naisia, jotka ovat yrittäneet lopettaa hormonikorvaushoidon huonolla menestyksellä: heti tulee aivan vetämätön olo. Vaikka rintasyöpäriski nousee käytön aikana jonkin verran, vaakakupilla on joukko myönteisiä sivuvaikutuksia oireiden lievityksen lisäksi: hormonikorvaushoito suojaa luiden haurastumiselta ja paksusuolisyövältä. On mahdollista, että se myös siirtää Alzheimerin taudin alkamista myöhemmäksi. Koskaan hormonikorvaushoitoa ei kuitenkaan käytetä vain näiden toissijaisten myönteisten vaikutusten takia. Osteoporoosia voidaan estää bifosfonaateilla tai SERMlääkkeillä, Tuula Salmi muistuttaa. Jos ei jostain syystä voi tai uskalla käyttää hormonikorvauslääkkeitä, voi vaihdevuosioireita lievittää myös uusilla serotoniinin takaisinoton estäjillä. Paremmin ne tunnetaan mielialalääkkeinä. Rintasyövän jo sairastaneille naisille ei nykytiedon valossa suositella hormonikorvauslääkkeitä, joten näille naisille nämä serotiinin takaisinoton estäjät sopivat hyvin, samoin huonoennusteista kohdunrungon syöpää sairastaville naisille. Sairastettu gynekologinen syöpä ei sinänsä estä hormonikorvaushoitoa. Ja jos estrogeenia haluaa välttää, voidaan vaihdevuosioireita lievittää myös pelkällä keltarauhashormonilla. Tavallisesti hormonikorvaushoidossa käytetään estrogeenin parina keltarauhashormonia suojaamassa kohtua limakalvon paksuuntumiselta ja ehkäisemässä siten kohtusyöpää niillä naisilla, joilla kohtu vielä on tallella. Teksti: Leija Sironen Kuva: Tertti Pietilä LEIRAS PL 102 20101 TURKU

4 N:o 2 2002 Tapahtumien vilinässä Kakskerran Tiistaikerho syöpälasten asialla Kakskerrassa toimiva Tiistaikerho on viime vuosina toiminnallaan auttanut merkittävästi syöpälasten asiaa. Tiistaikerhon aktiiviset naiset olivat jo viime vuonna heinäkuussa Turun Vanhalla Suurtorilla järjestetyillä keskiaikamarkkinoilla myymässä piparkakkuja syöpälasten hyväksi. Silloin 1000 kappaleen erä myytiin loppuun jo ensimmäisenä päivänä kahdessa tunnissa! Tänä vuonna piparkakkuja valmistettiin 5000 kappaletta, joista markkinoilla myytiin yli 4000 kappaletta Eila Reunasen (vas.), Eeva Liespuun, Annikki Nurmen, Anna- Liisa Lehmuksen, Marjatta Männistön ja Tyyne Halosen toimesta. Siltaveron tuotto syöväntorjuntaan Hirvensalopäivien yhteydessä elokuussa 2002 toteutettu perinteellinen siltaverokeräys tuotti 7.530,96 euron kokonaistuloksen. Tämä on yhdeksän vuotta jatkuneen siltaverokeräyksen toiseksi paras tulos. Keräyksen tuotto luovutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa syöpäpotilaiden hyväksi. Kaikkiaan yhdeksän vuoden aikana siltaveroa on kertynyt 367.284,23 markkaa eli 61.833,74 euroa. Sata-Dragon hyväntekeväisyysmelontojen ennätyslahjoituspotti syntyi Uusi Sata-Dragon lahjoitusennätys syntyi hyväntekeväisyystapahtumassa Turun Aurajoessa kuluvan vuoden elokuussa. Lahjoituspotti oli tänä vuonna mahtava 33.250 euroa ja joukkueita oli mukana 132! Lahjoitusvarat luovutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle syöpää sairastavien lasten auttamiseksi ja Turun Seudun Erityisratsastus r.y.:lle ratsastusterapian järjestämiseksi sairaille ja vammaisille lapsille. Tänä vuonna tapahtuman suojelijana oli taiteilija Tommi Läntinen. Lounaissuomalaiset syöpäjärjestöt osallistuivat tapahtumaan Sykerö-joukkueella, jossa meloi syöpälasten vanhempia ja järjestön henkilökuntaa.

N:o 2 2002 5 Tyks:in erikoislääkäri sai näköalapaikan kolmannen sektorin syövänhoitoon LUOTTAMUS- HENKILÖ LÄHI- KUVASSA Erinomainen näköalapaikka kolmannen sektorin syövänhoidon arkeen, luonnehtii dosentti, erikoislääkäri Eeva Salminen jäsenyyttään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa. Ennen pääsin katsomaan asioita lähinnä vain koululääketieteen ja julkisen terveydenhuollon näkökulmasta, Tyks:in onkologian klinikalla työskentelevä Salminen kertoo. Hänestä Turun julkinen terveydenhoito ja vapaaehtoisväki puhaltavat yhteen hiileen esimerkillisesti. Julkisen puolen ja kolmannen sektorin saumaton yhteistyö onkin onnistuneen sairaanhoidon edellytys. En näe yhteistyössä mitään ristiriitaa, työsarkaa riittää molemmille. Ainoa vaara on, että julkinen valta sälyttää resurssipulassaan kolmannen sektorin hoidettavaksi sille kuulumattomia tehtäviä, Salminen pohtii. Turun seudulla on hänen mielestään tämäkin uhka vältetty; yhteistyökumppanukset ovat löytäneet omat roolinsa ja arvostavat toistensa osaamista. Onpa löytynyt uusiakin tapoja edetä yhtä matkaa. Rintasyöpäpotilaan paras tuki ja turva on oma puoliso Viime keväänä alkoi Eeva Salmisen ohjauksessa projekti, jossa lääketieteen opiskelijat ja syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskurssien järjestäjät kartoittavat yhdessä rintasyöpäpotilaiden puolisoiden eteen tulevia ongelmakohtia. Rintasyöpäpotilaan paras tuki henkisen hädän tullen on tutkimuksenkin valossa oma puoliso, Salminen tietää. Miten voimme auttaa tätä korvaamatonta tukihenkilöä jaksamaan, hän tiivistää projektin keskeisimmän tavoitteen. Hän myöntää, että kaikkein vaikeinta on varmasti yksinäisillä potilailla, joilta puuttuu tykkänään läheisen tuki ja turva. Eritoten heille on suurta apua vapaaehtoisjärjestöstä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on oivallettu, että psykososiaalinen tuki on tarpeen heti sairauden puhjettua. Vastikään alkaneessa mallissa psykologi tulee mukaan kuvaan pian syöpädiagnoosin selvittyä. Alkuhoitojen jälkeen potilas pääsee sopeutumisvalmennuskurssille. Kolmas tuen paikka koittaa sairaalajaksojen jälkeen. Sairaalasta juuri kotiutunut ihminen voi tuntea itsensä hyvinkin avuttomaksi. Ypöyksin jääminen on silloin romahduttava kokemus. Erinomaisen arvokasta työtä tehdään Syöpäyhdistyksen kotisairaanhoidossa ja saattohoidossa. Niissä ahertavat ihmiset ovat oikeita aarteita, Salminen tietää. Eturauhassyövän ennuste paremmaksi liitännäishoidoilla Eeva Salmisen sydämenasiana on aina ollut potilaan oikeus hyvään hoitoon. Tällä erää on menossa mittava projekti, jossa kehitellään eturauhassyöpään sairastuneille parasta mahdollista hoitoa. Vuonna 1999 alkaneeseen projektiin osallistuu noin 200 miestä. Tutkimme, miten liitännäishoidot purevat eturauhassyöpään. Rintasyöpäpotilaille liittännäishoidot ovat jo arkipäivää, Salminen selvittää. Eturauhassyöpäprojektiin osallistuville potilaille annetaan hormonihoitoa nujertamaan mieshormonit. Hoito on yleensä hyvin siedetty, riskiryhmät kuten sydän- ja verisuonivaivoista kärsivät ovat kuitenkin ongelma. Toisaalta osa potilaista pärjää ilman hormonihoitoa. Heidän syöpänsä on hyvin paikallinen ja kasvutavaltaan rauhallinen. Ilman muuta hoidosta on apua. Mutta siitä hyötyvät potilasryhmät on paremmin tunnistettava, jotta vältytään yli-ja alihoidoilta, Salminen summaa. Tutkijat ovat panneet hellyydellä merkille, että potilaan mukana tapaamisiin tulee säännönmukaisesti tämän vaimo. Rintasyöpäpotilaiden puolisoita taas harvoin näkee vastaanotolla. Salminen arvelee osasyyksi sen, että rintasyöpäpotilaat ja heidän elämänkumppaninsa useimmiten käyvät vielä työssä, kun taas eturauhassyövän tapana on ilmaantua myöhemmällä iällä, kiireettömiä eläkepäivä elettäessä. Salminen toivottaa puolisot tervetulleiksi mukaan tiimiin. Kun on mukana vastaanotolla, saa tiedon ihan eri muodossa kuin pelkästään potilaan kertomana. Jos asioita jää epäselviksi, saa liian ison taakan kantaakseen. Ja yhteinen tieto lujittaa pariskunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja parantaa suhdetta hoitoyksikköön. Julkisen sektorin lisättävä kiireesti panostustaan Lounaissuomalainen syöpäpotilas on Salmisen mukaan todella hyvissä käsissä, kiitos ennen kaikkea aktiivisen ja edistyksellisen syöpäyhdistyksen. Eritoten erillisryhmien kuten lasten ja nuorten tarpeet on hyvin huomioitu. Yhdistyksen kautta ihmiset saavat valmiiksi suodatettua tietoa syövästä. Heidän ei tarvitse poimia tiedonmuruja kaupallisilta kanavilta eikä surffailla netissä, Salminen kiittelee. Mutta jotta laadukas syövänhoito voisi jatkua tulevaisuudessakin, julkisen sektorin on ehdottomasti lisättävä panostustaan. Tai vaihdettava budjetintekijöitä: rahantarve on melko tarkkaan ennakoitavissa, mutta silti sairaanhoitopiirien vuoden budjetti on yleensä syöty jo elokuussa. Salminen epäilee, etteivät päättäjät ole tosissaan noteeraaneet edes suurten ikäluokkien lähestyvää vanhuutta. Kun esimerkiksi syövistä 60 prosenttia puhkeaa yli kuusikymppisille, lähivuosina tarvitaan väistämättä lisää resursseja hoitoon. Syövänhoito vie terveydenhoidon kokonaisvaroista vain murto-osan. Eniten niitä nielevät muut pitkäaikaissairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit. Stakesin viimevuotisen selvityksen mukaan sisätautien, neurologian ja kirurgian klinikoilla hoito on syöpäklinikan hoitoa kalliimpaa, Salminen muistuttaa. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Studio Brahe Ari Peuho Dosentti, erikoislääkäri Eeva Salminen toivottaa puolisot tervetulleiksi mukaan vastaanotolle. Tällöin tiedon saa aivan eri muodossa kuin pelkästään potilaan kertomana. Jos asioita jää epäselviksi, omainen saa liian ison taakan kannettavakseen. Dosentti Eeva Salmisen mukaan yhteinen tieto lujittaa pariskunnan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja parantaa suhdetta hoitoyksikköön. Suomen suurimmat JOULUMYYJÄISET TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSSA Itsenäisyyspäivänä (perjantaina) 6.12.2002 klo 11-19. Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja koristeita, hauskoja leluja melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria. Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) puolen tunnin välein Aurakadulta. Vapaa sisäänpääsy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla. Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset 15.10.2002 lähtien puhelin 2657 913 Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. HEMAN SYYSSOITTO MERI-KARINASSA SEISKARINKATU 35 TURKU SUNNUNTAINA 03.11. KLO 16.00 Väliajalla puffetti Arpajaiset Liput 10 e Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty ork. Tutta Carpelan Timo Tervo Sanna Mansikka Mika Rosendahl Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Hematologiset potilaat ja heidän läheistensä ryhmä

6 N:o 2 2002 Tule Osuuspankkiin. Pääset kotiin. Asuminen maksaa aina. Vuokran sijasta voit yhtä hyvin maksaa siitä, että saat kotisi omaksesi. Samalla saat vapauden päättää itse seinien väristä tai kylpyammeen tarpeellisuudesta. Osuuspankissa oman kynnys on matalampi kuin ehkä luulet. Tule, pyydä lainatarjous ja ala miettiä kaapille uutta paikkaa. Lisätietoa saat www.osuuspankki.fi. Sopivan asunnon löydät osoitteesta www.opkk.fi.

N:o 2 2002 7 Kirjailija Heli Hyvösen perhe on kokenut syövän tuskan Kirjailija Heli Hyvösen perheen Karoliinatyttärellä havaittiin harvinainen silmänpohjansyöpä hänen ollessaan vasta kolmen kuukauden ikäinen. Myöhemmin sairauden todettiin olevan molemmissa silmissä. Tällainen kaksipuolinen silmänpohjansyöpä on Suomessa erittäin harvinainen ja tapauksia ilmenee maassamme vain noin kolme kappaletta kymmenessä vuodessa. Hyvöset ovat viimeiset 15 vuotta käyneet kertomassa syöpään sairastuneiden lasten perheille oman tarinansa. Nyt 24-vuotias Karoliina on mukana kursseilla kolmatta kertaa. Syöpälasten perheille on tärkeää nähdä, että sairaudesta voi selvitä. Perheen isä, Jorma Hyvönen sanoo syövän ilmitulon olleen suuri shokki. Sairaus oli niin harvinainen, ettei perhe tavannut vuosiin ainuttakaan kohtalotoveria. Tietoa sairaudesta ei myöskään ollut tarpeeksi tarjolla. Se teki tilanteesta epävarman ja aluksi lähdettiinkin liikkeelle siitä, selviääkö Karoliina hengissä. Karoliinan sairastuminen oli kipeä elämänviilto. Voi sanoa, että meillä oli aika ennen sitä ja aika sen jälkeen, Heliäiti sanoo. Perheen isä toteaa, että vuodet ovat olleet kovaa taistelua sairautta vastaan. Syövän hoidot olivat rankkoja. Kun niistä oli selvitty, todettiin Karoliinalla vaikea reuma. Vuodet ovatkin sairauden kanssa kulkemista ja siihen sopeutumista, Jorma Hyvönen pohtii. Karoliina sanoo, että hänen ei varsinaisesti ole tarvinnut tottua sairauteen, sillä hän on kasvanut sen kanssa koko ikänsä. Sairaus on ollut osa minua ja elämääni, ei sen kummempi asia kuin sormet tai varpaat. Vasta kahdenkymmenen ikäisenä aloin kapinoida osaani vastaan, hän sanoo. Vaikka monet syöpää sairastavat lapset jäävät usein ilman ikäistään leikkiseuraa hoitojen ja infektiovaaran vuoksi, Karoliina on saanut elää mielestään normaalia lapsuutta. Olen käynyt kouluni samassa tahdissa kuin luokkatoverini, vaikka olen joutunut välillä virumaan pitkiäkin aikoja sairaana kotona tai sairaalassa. Kaverinikin ovat yleensä olleet terveitä lapsia, hän kertoo. Kahdenkymmenenneljän vuoden kuluessa asiassa on alkanut nähdä myös sen kätketyn puolen. Heli Hyvönen toteaa, että vaikka sairauksia pidetään yhteiskunnassamme usein pelkästään vastenmielisinä asioina, niihin sisältyy myös arvokasta kasvun mahdollisuutta. Heikkoudesta voi tulla ihmiselle voimanlähde. Silloin kun lapsi sairastaa akuutisti, vanhemmat elävät kauhussa eikä asiassa näe mitään hyvää. Etäisyys tekee sen, että tajuaa mikä elämässä on tärkeintä. Terveys ei olekaan kaikkein tärkein asia, vaan se, että perheessä on rakkautta, uskoa, toivoa ja pehmeitä arvoja. Ne jäävät tavallisessa elämässä usein taka-alalle kiireen ja tehokkuusvaatimusten vuoksi, hän jatkaa. Karoliina sanoo, että positiivisin sairauteen liittyvä asia on hänen kohdallaan se, että Kirjailija Heli Hyvösen (vas.) valmistumisvaiheessa oleva kirja, Piiperöinen, on tarkoitettu lähinnä 5 8- vuotiaille lapsille, mutta sopii muillekin. Graafikko Riitta Silvennoinen on tehnyt kirjaan piirrokset, joiden tyyli noudattaa samanlaista selkeää linjaa kuin itse tarinakin. Kirja on tulossa joulumyyntiin ja sitä voi kysyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Toimittaja Jorma Hyvönen toteaa Karoliina-tyttären sairastumisen jälkeisten vuosien olleen kovaa taistelua sairautta vastaan. Kirjailija Heli Hyvösen mukaan Karoliina-tyttären sairastuminen oli kipeä elämänviilto. Hänen mielestään perheellä oli aika ennen sairastumista ja aika sen jälkeen. tällaisten vastoinkäymisten jälkeen pienet asiat eivät enää pysty horjuttamaan häntä. Elämän kohtaamista oppii satukirjoistakin Eräänä iltana, juuri kun olin menossa nukkumaan, kuulin ikkunani takaa hiljaisen kuiskauksen. Ääni olisi voinut syntyä tuulen eksyneestä henkäyksestä ikkunan raossa tai seinää hipaisevasta kuusen oksasta, mutta tiesin heti, että nyt oli tullut ilta, jolloin minut kutsuttiin. Näin alkaa Karoliinan äidin, kirjailija ja toimittaja Heli Hyvösen uusin kirja, Piiperöinen. Tarina on tarkoitettu lähinnä noin 5 8- vuotiaille lapsille, mutta sopii kirjailijan mielestä muillekin. Teoksessa kerrotaan, miten tarinan päähenkilölle, Piiperöiselle tapahtuu pahoja asioita, mutta ne voitetaan. Piiperöinen joutuu myös suureen vaaraan, josta hän pelastuu. Hän on epätoivossa ja selviää siitäkin. Päähenkilön oma toiminta ratkaisee hänen elämänsä uuden suunnan. Kirjaa voivat aivan hyvin lukea kaikenikäiset. Muutama ystäväni on lukenut käsikirjoituksen ja he ovat pitäneet siitä. Meissä kaikissa asuu lapsi ja toivottavasti se on hengissä, niin että satu voi sitä koskettaa, Heli Hyvönen sanoo. Hänen uusimmassa teoksessaan on taidokkaita kielikuvia ja vahvaa tunnelman luontia. Kirjailija sanoo pyrkivänsä rikastuttamaan teoksillaan lapsen kielen tajua. Lasta ei saa aliarvioida. He ymmärtävät vaikeampaakin kieltä, kun puhutaan asioista, jotka ovat tärkeitä ja kaikille ihmisille yhteisiä. Sadun kautta lapsi voi käsittää sisimmässään, minkälaista elämä on ja miten sitä eletään, Heli Hyvönen kertoo. Jokaisella kirjalla, jonka Hyvönen on kirjoittanut, on oma taustansa, innostuksen lähteensä. Viimeisin satukirja syntyi nopeasti äidin kuoleman aiheuttaman suruprosessin jälkeen. Kun äiti oli kuollut, annoin itselleni luvan olla heikko, apua tarvitseva ja sureva ihminen. Kävin niin syvällä surussani, etten kaikkina aikoina uskonut jaksavani enää siitä nousta. Kun valoa alkoi noin vuoden kuluttua näkyä, tuli hirmuinen tarve kirjoittaa. Silloin syntyi tarina Piiperöisestä. Miten sadut syntyvät? Heli Hyvönen ei aluksi tiennyt, millaisen tarinan tulee kirjoittamaan, vaan antoi vaan kynän juosta. Alun tapahtumasarja siitä, miten päähenkilö tulee maailmaan, oli minulla jotenkin mielessä, mutta kaikki mitä sen jälkeen tapahtui oli itsellenikin yllätystä. Se onkin kirjan kirjoittamisessa ihanaa, että itsekin yllättyy siitä mitä kirjoittaa, Hyvönen hymyilee. Olen kuullut sanottavan, että sadun kirjoittaja kuokkii kirjoittaessaan oman sydämensä puutarhaa. Niinhän se varmaan on. Sieltä sitten puhkeaa, mitä puhkeamassa on. Heli Hyvönen toteaa, että hänen mielestään sadut eivät ole satua, vaikka niin usein ajatellaankin. Ne olisivat arvokasta luettavaa aikuisillekin. Sadut ovat usein enemmän totta kuin arkipuheet, koska ne kertovat syvemmällä tasolla siitä, mitä elämä on: iloa, surua, syntymistä, kuolemaa, uuden alun mahdollisuutta, onnea... Kaikkea sitä, mitä meistä jokainen on joutunut ja joutuu elämässään kohtaamaan, hän sanoo. Uudessa kirjassa on graafikko Riitta Silvennoisen tekemät kuvat, joiden tyyli noudattaa samanlaista herkkää linjaa kuin itse tarinakin. Teoksen pitäisi ehtiä joulumyyntiin. Teksti: Maria Vakkamaa Kuvat: Maria Vakkamaa ja Matti Äärilä Piiperöinen on Heli Hyvösen uuden kirjan päähenkilö.

8 N:o 2 2002 Lounais-Suomenkin syöpäpotilailla asiat kelvokkaasti Vaikka uusia syöpiä todetaan vuosi vuodelta enemmän, syöpään kuolleisuus vähenee, kirjoittavat epidemiologi Eero Pukkala, ylilääkäri Risto Sankila ja terveyskasvatusylilääkeri Matti Rautalahti. Maassamme elää tätä nykyä yli 160.000 ihmistä, joilla on joskus elämänsä aikana ollut syöpä. Osa heistä on parantunut, osalla on taudin tai sen hoidon aiheuttama vamma tai haitta. Syöpäpotilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Syöpään kuolee vuosittain noin 10.000 suomalaista. Syöpätautien paranemisennusteet ovat vuosi vuodelta parantuneet, joten syöpäkuolleisuus on jo pitkään pienentynyt. Vuosittain Suomessa todetaan yli 22.000 uutta syöpätapausta. Naisten yleisin syöpä on rintasyöpä ja miesten eturauhassyöpä. Vuonna 1999 rintasyöpään sairastui 3.600 naista, eturauhassyöpään puolestaan 3.100 miestä. Mahasyöpä, joka oli 1950- luvulla sekä miesten että naisten yleisin syöpätauti, on edelleen vähentynyt tasaisesti. Suolistosyöpä on vastaavasti yleistynyt. Vuonna 1999 todettiin yhteensä yli 2.200 uutta perä- ja paksusuolen syöpää ja mahasyöpiä runsaat 800. Nykyään suomalaisia sairastuu syöpään vuodessa melkein kolme kertaa enemmän kuin 50 vuotta sitten. Pelkät tapausmäärät eivät anna oikeaa kuvaa syöpätilanteen kehityksestä. Väkiluvun ja erityisesti vanhojen ihmisten määrän kasvu on lisännyt olennaisesti syöpätapausten määrää. Syöpätaudithan ovat tyypillisesti vanhojen ihmisten sairauksia. Alle 40-vuotiailla syöpää esiintyy harvoin. Sen sijaan 85 vuoden iän saavuttavista naisista joka kolmannella ja miehistä melkein joka toisella on diagnosoitu elämänkaarensa aikana syöpä. Eri ajankohtien, alueiden ja väestöjen syöpäluvut saadaan vertailukelpoisiksi, kun ne on ikävakioitu eli tilastoissa on Eero Pukkala Risto Sankila Matti Rautalahti otettu huomioon väestön vanheneminen. Miesten ikävakioitu uusien syöpätapausten ilmaantuminen on muuttunut Suomen Syöpärekisterin 50- vuotisen toiminnan aikana varsin vähän. Eri syöpämuotojen yleisyys on sen sijaan muuttunut paljonkin. Mahasyöpä ja ruokatorvisyöpä ovat jatkuvasti harvinaistuneet. Myös huuli- ja kurkunpääsyöpä on miehillä harvinaistuvia syöpiä. Miesten keuhkosyöpä yleistyi 1970-luvun taiteeseen asti, jolloin uusien tautitapausten määrä kääntyi laskuun. Miesten tupakointi on vähentynyt 1960-luvulta lähtien, ja se on tärkein syy keuhko-, kurkunpää- ja huulisyövän harvinaistumisessa. Ravinnon monipuolistumisen taas uskotaan olevan tärkeä tekijä siihen, että mm. maha- ja ruokatorvisyöpä ovat harvinaistuneet. Eturauhas- ja virtsarakkosyöpien määrä on lisääntynyt huomattavasti 1950-luvulta lähtien. Osa kasvusta selittyy sillä, että näiden syöpien toteamismenetelmät ovat kehittyneet aiempaa tarkemmiksi. Suolistosyöpien lisääntyminen liittyy elintason kohoamisen mukanaan tuomiin tekijöihin kuten ravintotottumusten muutoksiin. Ihomelanooman yleistyminen menneinä vuosikymmeninä liittyi etelänmatkojen yleistymiseen, auringonoton suosioon ja siten ihon toistuvaan palamiseen. Toisaalta ihomelanoomat todetaan keskimäärin yhä aikaisemmin eli kun ne vielä ovat olleet paikallisia ja hoidettavissa. Tästä syystä melanoomapotilaiden ennusteet ovat parantuneet merkittävästi. Naisten syöpään sairastuvuus on hiljalleen kasvanut, mutta pysynyt silti selvästi miesten tason alapuolella. Useimpien syöpämuotojen yleisyyden kehitys on ollut samanlainen kuin miehillä. Naisilla maha- ja ruokatorvisyöpä harvinaistuvat, suolisto-, munuais- ja virtsarakkosyöpä sekä ihomelanooma ja keskushermoston kasvaimet yleistyvät. Toisin kuin miehillä, naisilla keuhkosyöpään sairastuminen on jatkuvasti lisääntynyt, koska naisten tupakointi on yleistynyt. Rintasyöpä on yleistynyt tasaisesti, kohdunrungon syöpä ja munasarjasyöpäkin yleistyivät 1980-luvun taiteeseen asti. Tämä lienee yhteydessä ainakin syntyvyyden pienenemiseen ja sukukypsyysiän pidentymiseen. Mahdollisesti muillakin elintasoon liittyvillä tekijöillä, esimerkiksi ravinnolla ja vähäisellä liikunnalla on merkitystä ilmiön selittäjänä. Mammografiaseulonnoissa havaitaan seulottavien ikäryhmässä eli 50 59-vuotiailla naisilla vuosittain kolmisensataa sellaista oireetonta rintasyöpää, jotka eivät tulisi ilmi ilman järjestelmällistä väestöseulontaa. Kohdunkaulan syöpä väheni romahdusmaisesti sen jälkeen, kun säännölliset joukkotarkastukset aloitettiin 1960- luvulla. Viime vuosina kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on ollut hienoisessa nousussa. Tämän huolestuttavan kehityksen yhtenä syynä on se, että nuoret naiset eivät käy joukkotarkastuksissa yhtä aktiivisesti kuin vanhemmat naiset. Myös sukupuoliteitse leviävien virustartuntojen yleistymisellä lienee vaikutusta kohdunkaulan syövän uuteen nousuun. Vuosittain syöpään sairastuu runsaat 150 alle 15-vuotiasta suomalaislasta. Lasten syöpien osuus on siis vajaa prosentti koko väestön syöpätapauksista. Leukemia ja aivokasvaimet ovat tavallisimpia lapsilla esiintyviä syöpätauteja. Niiden yhteenlaskettu osuus on puolet kaikista alle 15-vuotiaiden syövistä. Lasten syöpien yleisyydessä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia viime vuosikymmenien kuluessa. Tämä viittaa siihen, että elintapatekijät eivät vaikuta lasten syöpien syntyyn samalla tavalla kuin aikuisilla. Vaikka uusia syöpiä todetaan vuosi vuodelta enemmän, syöpään kuolleisuus vähenee. Tämä johtuu osittain siitä, että hyväennusteiset syöpämuodot ovat yleistyneet. Lisäksi syövät todetaan tehostuneen diagnostiikan ansiosta aikaisemmassa vaiheessa eli pienempinä ja harvemmin levinneinä, jolloin paranemismahdollisuudet ovat hyvät. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ja kliinisen lääketieteen korkealaatuisuuden ansiosta syöpäpotilaiden ennusteet ovat kansainvälisesti erittäin hyvät. Onko Lounais-Suomi erilainen? Edellä oleva teksti korosti sitä seikkaa, että vaikka syöpiä todetaan vuosi vuodelta enemmän, syöpään kuolleisuus vähenee. Yritettiin myös muistuttaa siitä, kuinka hyvin moni asia Suomessa on verrattuna muihin maihin. Tämä vertailukohtahan on useimmille aivan tuntematon. Olisiko tilanne Lounais- Suomessa erilainen kuin muualla Suomessa. Syövän hoitotuloksissa tuskin on isoja eroja, joten pääasialliset erot johtuvat syövän syytekijöiden esiintyvyyseroista ja siitä johtuvasta uusien syöpien erilaisesta ilmaantuvuustiheydestä. Oheisessa taulukossa on kerrottu eräiden syöpien tapausmääriä TYKS:n syövänhoidon vastuualueella, johon kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirit. Yleisimmät syövät ovat aivan samat kuin koko maassa, miehillä eturauhassyöpä ja naisilla rintasyöpä ylivoimaisina ykkösinä. Jos kohta lounaissuomalaisilla on perinteiseen tapaan mahan ja suoliston syöpää keskimääräistä enemmän, vastaavasti sukuelinten ja rinnan syöpää on keskimääräistä vähemmän. Kohdunkaulansyövän joukkotarkastukset Lounais-Suomessa on hoidettu edelleen hyvin, sillä kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on yli kolmanneksen pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Suomen luku taas on ylivoimaisen pieni eurooppalaisessa vertailussa. Keuhkosyövässä muu Suomi on saavuttanut lounaissuomalaisen matalan tason. Ilmeisesti tupakkavalistuksella ei ole enää Lounais-Suomessa kovin paljon saavutettavissa: järkiperusteluita kuunteleva kansanosa on jo tupakoinnin lopettanut, muut jatkavat valitsemallaan linjalla teki Syöpäyhdistys mitä tahansa. Itäinen Pitkäkatu 34, 20700 Turku puh. 233 8985 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606 VARAA AIKA: Esko Hirvinen 0400 510 314 Pasi Vesa 0400 510 315 ILTA JA VIIKONLOPPUAIKOJA: Juha Karppanen 050 550 9369 Lähetehoidoista Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille 15 % alennus TERVETULOA! Uusien syöpätapausten määrät Lounais-Suomessa keskimäärin vuosina 1995-1999 sekä ikävakioidun ilmaantuvuuden vertailu koko Suomen lukuihin. 1 Ei sisällä iho tyvisolusyöpiä (basalioomia) 2 Ei sisällä virtsarakon papilloomia 1 Ei sisällä iho tyvisolusyöpiä (basalioomia) 2 Ei sisällä munasarjojen borderline-kasvaimia 3 Ei sisällä kohdunkaulan carcinoma in situ -muutoksia

N:o 2 2002 9 Estrogeeni järjestää koko ajan yllätyksiä myös tutkijalle, tietää professori Pirkko Härkönen. Estrogeenin vaikutukset saavat tavallisen immeisen ymmälle. Naishormoni on välttämätöntä rintarauhasen muodostumiselle ja imettämiselle, mutta samalla se lisää rintasyövän riskiä. Ei hätää, ymmälle ne saavat myös tutkijan. Estrogeeni vaikuttaa eri tavoin eri kudoksissa. Syytä ei tiedetä. Haastetta riittää tutkijallekin kehittää esimerkiksi ainetta, jolla olisi estrogeenin myönteisiä vaikutuksia luustoon mutta samalla myös estrogeenin vastavaikuttajan eli antiestrogeenin rintasyövältä suojaavia vaikutuksia rintarauhaseen, kuvailee Turun yliopiston solubiologian professori Pirkko Härkönen. Pirkko Härkönen on tutkinut jo pitkään sitä, miten estrogeeni ja antiestrogeeni vaikuttavat solunsäätelyyn rintasyöpäkasvaimen solukossa. Solubiologina Härkösen tutkimuskohteet eivät ole kokonaisia ihmisiä, vaikka ihmiset tutkimuksista hyötyvätkin. Vastaavanlainen perustutkimus on ollut perustana kehitettäessä tamoksifeenia ja toremifeenia sisältäviä antiestrogeeni rintasyöpälääkkeitä. Naiset, jotka sairastavat ns. hormoniherkkää tai estrogeenireseptoripositiivista rintasyöpää, hyötyvät tamoksifeeni- ja toremifeenihoidosta. On hyvä merkki, jos rintasyöpäsolussa on estrogeenia Estrogeeni mukana elämässä niin hyvässä kuin pahassa tai progesteronia vastaanottava tarttumismolekyyli, reseptori, sillä se ottaa vastaan estrogeenin lisäksi myös antiestrogeenia, joka sitten estää syöpäsolun kasvun ja tuhoaa sen. Jos rintasyöpä ei ole herkkä antiestrogeeni-hormonilääkkeelle, käytetään lääkehoitona ensisijaisesti sytostaatteja tai muita hoitomuotoja. Myönteisiä vaikutuksia ihoon ja hermoihin Estrogeeni on keltarauhashormonin eli progesteronin tavoin välttämätön naiselle ja suvunjatkamiselle samoin kuin mieshormoni eli androgeeni on välttämätön miehelle. Ilman estrogeenia ei ole naisia, ei lapsia, eikä miehiä. Estrogeenin vaikutukset ovatkin pääsääntöisesti myönteisiä ja välttämättömiä paitsi suvunjatkamisen myös ihon, luuston, hermoston ja verisuoniston kannalta. Estrogeenin normaali vaikutus on esimerkiksi stimuloida maitorauhasen rauhasputkisolujen jakaantumista ja lisääntymistä. Solut ovat jakaantuessaan tavallista herkempiä ulkoa tuleville tekijöille, jollainen hormonivalmistekin luonnollisesti on, niin ehkäisypilleri kuin vaihdevuosien jälkeen hormonihoito. Pitkittynyt estrogeenihoito voi näin altistaa solua pahanlaatuisille muutoksille enemmän kuin elimistön oma, jaksottainen estrogeenituotanto kuukautiskierron yhteydessä. Siksi ylin viisi vuotta kestänyt hormonikorvaushoito lisää jonkin verran rintasyöpäriskiä, professori Pirkko Härkönen selvittää. Estrogeenin erinomaista monimutkaisuutta kuvastaa kuitenkin tosiseikka, että rintasyöpään sairastuu jo koko joukko naisia myös ennen vaihdevuosia. Neljäsosa rintasyöpäpotilaista on alle viisikymmenvuotiaita. Toinen haittavaikutus on, tosin minimaalinen: estrogeeni lisää veritulpan riskiä jonkin verran. Riski korostuu jo nuorellakin naisella, mikäli tämä käyttää hormonaalista ehkäisyä. Veritulpan riski on kuitenkin pieni, ja hormonivalmisteita käyttävä naiset ovat säännöllisessä seurannassa, Pirkko Härkönen korostaa. Pääsääntöisesti estrogeenin vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin ovat myönteisiä sikäli, että se vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin. Professori Härkönen aprikoi, että naisten miehiä pienempi kuolleisuus valtimokovettumatautiin nuorena saattaa johtua estrogeenin suojaavasta vaikutuksesta, joka häviää vaihdevuosissa. Estrogeeni ja antiestrogeeni samassa paketissa? Sellainen vaihdevuosivaivoihin kehitetty hormonikorvaushoito, jonka estrogeeni suojaisi luustoa mutta ei lisäisi rintasyövän riskiä, ei vielä ole löydetty. Estrogeenin veroista kuumien aaltojen ja levottomien yöunien, ärtymyksen ja mielialavaihtelujen, taltuttajaa ei ylipäätään vielä ole. Tutkijalla on kuitenkin takataskussaan lupaava mahdollisuus: SERM eli selektiivinen estrogeenireseptorin modulaattori. Ensimmäinen potilashoitoon tullut SERMiksi kutsuttu lääke oli osteoporoosin estoon käytettävä raloksifeeni, joka keksittiin samaan aikaan tamoksifeenin kanssa. Raloksifeenia tutkittiin tamoksifeenin tapaan ensin rintasyövän hoidossa ja todettiin, että se estää rintasyövän kasvua tehokkaasti. Samalla huomattiin ikään kuin vahingossa, että raloksifeeni pitää luut kunnossa, vaikka sen oletettiin vaikuttavan kielteisesti luustoon onhan raloksifeeni estrogeenin vastavaikuttaja eli antiestrogeeni! Myöhemmissä potilastutkimuksissa on huomattu, että raloksifeeni estää myös rintasyövän ilmaantumista. Kun kerran nyt jo on olemassa aine, joka toimii estrogeenin tavoin luustossa, mutta antiestrogeenin tapaan rintarauhasessa, niin voihan niitä löytyä muitakin. Löytyisipä sellainen vaikuttava aine, joka tehoaisi yhtä hyvin kuin estrogeeni vaihdevuosioireisiin, mutta joka ei vaikuttaisi rintarauhaseen eikä kohtuun millään lailla. Toimittajan masentuneeseen huomautukseen sukupuolihormonien käsittämisen vaikeudesta ellei mahdottomuudesta professori hymyilee myötätuntoisen näköisenä ja toteaa iloisesti, että yhtä vaikeaa se tutkijoillekin on. Estrogeenit pitävät huolen siitä, että tutkittavaa riittää. Hyvä erilaistumisaste on hyvä merkki Tutkija elää jatkuvassa jännityksessä. Mitä solussa tapahtuu, kun siihen vaikutetaan? Miten solun erilaistuminen etenee? Solujen erilaistuminen on luonnollinen tapahtuma sinänsä, kantasolustahan kaikki alkaa, ja joistain soluista muodostuu ihmislapselle sormi, toisista korva, kolmansista rintatiehyt. Kun solunjakaantuminen häiriintyy, ja alkaa muodostua syöpäsolukkoa, tämä solujen luonnollinen erilaistuminen saa takapakkia. Siksi syövän ennusteesta puhuttaessa käytetään termejä hyvin erilaistunut (gradus I tai II) tai huonosti erilaistunut (gradus III ja IV). Hyvä erilaistumisaste on hyvä merkki, huono on huono merkki. Estrogeeni on sukupuolihormoneista eli steroidihormoneista tärkein ja ensisijaisin naiselle. Kuitenkin myös estrogeenin ja progesteronin yhteispeli pitää tutkijaa varppeillaan. Esimerkki: Estrogeenihan lisää solunjakautumista ja solujen määrää niin rintarauhasessa kuin naisen kohdussa. Keltarauhashormoni progesteroni auttaa samaan tapaan solujen lisääntymistä ja jakaantumista niiden erilaistuessa toimintojen mukaan, mutta vain rintarauhasessa. Kohdussa sen toimii toisin: keltarauhashormoni pysäyttää kohdun limakalvon solujen jakaantumisen. Ellei keltarauhashormonia olisi, estrogeenin solunjakautumista lisäävä vaikutus kohdun limakalvolla aiheuttaisi esteettömän solujen jakaantumisen, limakalvon paksuuntumisen ja mahdollisen solujen tasapainon häiriintymisen kohdun runko-osan syöpäkasvaimeksi saakka. Siksi progesteroni kuuluu hormonaalisen ehkäisyn ja korvaushoidon luonnolliseksi osaksi. Teksti ja kuva: Leija Sironen Hyötyä ihmiselle ja ympäristölle Hyötytuuli on tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tuulivoima on ympäristöystävällinen energiantuotantovaihtoehto, sillä tuulivoimalat eivät aiheuta tuotantokäytössä minkäänlaisia päästöjä ilmakehään. Turku Energian myymä Hyötytuuli-sähkö tuotetaan Suomen suurimmassa tuulipuistossa, Porin Reposaaressa. Kysy lisää Turku Energiasta puhelin 0800-02500 tai www.turkuenergia.fi tai www.hyotytuuli.com www.turkuenergia.fi www.hyotytuuli.com

10 N:o 2 2002 Lapsisyöpäpotilaiden perhekursseilta saa tietoa, tukea ja virkistystä Meri-Karinassa järjestettiin heinäkuussa lapsisyöpäpotilaiden ja heidän perheidensä sopeutumisvalmennuskurssi. Kuusipäiväisen kurssin ohjelmaan kuului vanhemmille kohdistettujen asiantuntijaluentojen lisäksi keskustelua muiden perheiden kanssa, koko perheen retket Muumimaailmaan ja kesäteatteriin, sekä lapsille pelejä ja leikkejä. Vuosittainen sopeutumisvalmennuskurssi on tarkoitettu lähinnä hiljattain sairastuneiden syöpälasten perheille. Kurssille osallistuneiden Heli ja Perttu Hytösen nelivuotias Ella tytär oli sairastunut vatsan alueen neuroblastoomaan kaksi vuotta sitten. Tieto Ellan sairaudesta romahdutti ilmitullessaan kaiken. Ei kai sitä voi olla pahempaa asiaa vanhemmille, kuin oman lapsen vakava sairastuminen, Heli Hytönen sanoi. Hytöset tuumivat heidän olevan muihin kursseilla oleviin perheisiin verrattuna jo konkareita, sillä Ellan hoidot ovat jo ohi ja muutkin lasten syöpään liittyvät tiedot ovat jo tuttuja. Siitä huolimatta he ovat oppineet kurssilla myös paljon uusia asioita ja saaneet varmistuksia aiempiin tietoihinsa. Oli esimerkiksi hyvä saada tietää siitä, että Ellan saaman kantasolusiirron ja siihen liittyvän intensiivihoidon vuoksi rokotusvasteet ovat pyyhkiytyneet pois hänen elimistöstään, Heli totesi. Hytöset kertoivat, että kurssilla on ollut hyvä mahdollisuus tutustua muihin vastaavassa tilanteessa oleviin perheisiin, jotka elävät eri vaiheita lapsen hoidossa. Vertaistuki, jota lähdimme kurssilta hakemaan, on ollut suurta. Se antaa lohtua, että ei olekaan niin yksin lapsen sairauden kanssa. Toivottavasti olemme voineet myös antaa muille tukea, Heli Hytönen kertoi. Perheen isän, Pertun mielestä kurssi on tärkeä tapahtuma lapsillekin, sillä suuri osa heistä joutuu olemaan paljon eristyksissä muista lapsista hoidoista ja infektiovaaran vuoksi. Lapset saavat täällä tavata muita samanikäisiä, johon ei ole muuten paljon mahdollisuuksia. Sopeutumisvalmennuskurssi sai Hytösiltä paljon kiitosta. Epäilin aluksi aika lailla tänne tulemista, mutta kyllä kurssi antaa todella paljon ja suosittelen sitä muillekin vastaavassa tilanteessa oleville, Perttu kertoo. Heli kiitteli Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:tä ja Kelaa siitä, että tällaisia koko perheen kursseja järjestetään maksuttomasti. Kurssille osallistuminen on ollut oikeastaan jonkinlaista lomaa tiiviistä ja antoisasta ohjelmasta huolimatta, Heli sanoo hymyillen. Seurakunta läsnä surun kohdatessa Torstai-illan ohjelmana oli myös rovasti Anneli Rantalaihon pitämä hartaushetki. Hän on työssään kohdannut monia, jotka eivät jaksa yksin elämän kipeimmissä menetyksissä. Hän on myöskin koonnut kirjaksi nuorten ja vanhempien surukokemuksia. -Työssäni kohtaan usein sairauden aiheuttamaa surua. Tieto sairaudesta tuo pelon ja ahdistuksen, elämä romahtaa. Tällaisissa elämäntilanteissa moni etsii apua esirukouksesta ja seurakunnan työntekijältä, Rantalaiho kertoi. Erityisesti rinnalla kulkijan tuki on tärkeää surusta selviytymiselle. Mitään selkeää ja yksinkertaista kaavaa surusta selviämiseen ei taida löytyä. Liian usein surussa oleva ihminen joutuu kokemaan, ettei hänen surunsa menekään kaavan mukaan. Suru vain pitää kiinni. Silloin huoli omasta jaksamisesta lisää ahdistusta. Menetyksestä johtuva suru on yleensä mukana koko loppuelämän. Suru lievenee, mutta ei se välttämättä koskaan poistu kokonaan. Uusissa elämäntilanteissa ikävä voi tulla esiin hyvinkin rajusti. Miksi Jumala sallii sen että heidän lapsensa sairastuu, on kysymys mihin etsimme yhdessä vastausta. Emme löydä vastausta. Taivaalle katsomme kuitenkin, rovasti Anneli Rantalaiho totesi. Paranemisennuste on hyvä Toisin kuin aikuisten syöpien, lasten syöpätapauksien määrä ei ole kasvanut aiempiin vuosiin nähden. Lasten tyypillisimpiin syöpiin kuuluvat yhä aivokasvaimet ja leukemia. Lisäksi imusolmukesyöpä ja munuaiskasvain ovat yleisimpiä lasten syöpiä. Tulevaisuuden näkymät lasten syöpien hoidossa näyttävät dosentti Toivo T. Salmen mukaan mielenkiintoisilta. Aivan viime aikoina on kehitetty aivan uudentyyppisiä täsmälääkkeitä erilaisten syöpien hoitoon. Esimerkki tästä on aikuisten tietyssä leukemiassa ja joissakin muissa kasvaimissa käytetty Glivec. Toistaiseksi lasten kasvaimiin ei tällaisia hoitoja ole, mutta varmaankin lähivuosina niitä saadaan. Joka tapauksessa kyse on valtavasta edistysaskeleesta syöpätautien hoidossa. Syöpätutkimus on Suomessa erittäin korkeatasoista. Ainoana tutkimukseen liittyvänä ongelmana Salmi pitää kliinisessä työssä olevien lääkäreiden heikkoa mahdollisuutta saada virkavapauksia tutkimustöihin. Syöpätutkimuksia rahoittavat pääsääntöisesti yksityiset rahastot, syöpäsäätiöt ja erilaiset syöpärahastot. Erittäin tärkeä tutkimusrahoitus olisi EVO -rahat eli sairaanhoitopiirien saamat erikoisvaltionosuudet. Näitä rahoja tulisi kohdentaa entistä enemmän tutkimustoimintaan. Tältä taholta tuleva rahoituksen lisä olisi Salmen mukaan kultaakin kalliimpaa. EVO-rahoitus täytyy voida kohdentaa tutkimukseen eikä kuntalaskutuksen pienentämiseen. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin tulee pitää tästä huoli, Salmi totesi. Suomen terveyenhuoltojärjestelmä on Toivo T. Salmen mielestä kaikesta huolimatta ainutlaatuisen hyvä ja täysin uniikki koko maailmassa. Rokki-Kokki yhtye tanssitti aikuisia ja lapsia Torstai-illan ohjelmaan kuului myös lasten rokkimusiikkia soittavien Rokki-Kokkien konsertti. Värikkäisiin vaatteisiin ja kokinhattuihin pukeutuneet kokit leikittivät ja laulattivat konsertissaan niin lapsia kuin heidän vanhempiaankin. Rokki-Kokit kertoivat, että jokakesäinen konsertti Meri-- Karinassa oli heille jo kuudes. Lapsisyöpäpotilaat ovat yhtyeen poikien sydämenasia ja hyväntekeväisyyskohde, jonka he ovat ottaneet omakseen. Rokki-Kokkien viimevuotisen kymmenvuotisjuhlakonsertin tuotto meni myös lapsisyöpäpotilaille. Niillä rahoilla Meri-Karinaan saatiin vesiliukumäki. Teksti ja kuvat: Maria Vakkamaa Dosentti Toivo T. Salmen mukaan lasten syöpätapausten määrä ei ole kasvanut viime vuosina. Aivokasvaimet ja leukemia ovat yleisimmät lasten syöpätaudit. Rovasti Anneli Rantalaiho kohtaa usein sairauden aiheuttamaa surua. Tieto sairaudesta tuo pelon ja ahdistuksen, elämä romahtaa. Lapsisyöpäpotilaat ovat Rokki-Kokki -yhtyeen poikien sydämen asia ja hyväntekeväisyyskohde. Kuluneen kesän vierailu Meri-Karinan lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssilla oli yhtyeelle jo järjestyksessään kuudes. Heli ja Perttu Hytösen 4-vuotias Ella-tytär sairastui vatsan alueen neuroblastoomaan kaksi vuotta sitten. Oman lapsen vakava sairastuminen on asia, joka muuttaa perheen tulevaisuuden suunnitelmat pitkäksi aikaa.

N:o 2 2002 11 POTILAALLA ON OIKEUS HYVÄÄN HOITOON Lehdistössä ja muissa tiedotusvälineissä on kirjoitettu ja käyty vilkasta keskustelua terveydenhuoltoon kohdistuneiden säästötoimenpiteiden seurauksista yksittäisten potilaiden ja potilasryhmien kohdalla. Sairaaloiden osastojen ja poliklinikoiden sulkemisen ja potilaiden hoidon priorisoinnin on esitetty olevan lain, jopa Suomen perustuslain vastaista. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista on tullut maassamme voimaan 1.3.1993. Lain tarkoituksena on ollut vahvistaa ja tarkentaa potilaan asemaa, oikeusturvaa, tiedonsaantioikeutta sekä hänen itsemääräämisoikeutta. Lain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Potilaalla oikeus laadultaan hyvään hoitoon Laissa todetaan, että potilalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakamustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaalla on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan Potilaan itsemääräämisoikeudesta todetaan, että häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteistä, häntä on mahdollisuuksien Varatuomari Juhani Reimarin mukaan ihmisen asuinpaikka ei saa ratkaista sitä, minkälaista hoitoa hän sairautensa hoitoon voi saada. mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketietellisesti hyväksyttävällä tavalla. Suomen kuntien voimavarat ja taloudelliset edellytykset ovat erilaisia, mistä käytännössä on seurannut, että eri terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien alueella asuvat eri kuntien jäsenet voivat pelkästään asuinpaikkansa perusteella saada laadultaan huomattavasti eritasoisia terveydenhoitopalveluja. Suomen uudessa perustuslaissa on eräinä kansalaisten perusoikeuksina mainittu yhdenvertaisuus lain edessä sekä oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Perustuslain mukaan ei saa kohdella ihmiarvoa loukkaavasti. Kun perustuslain merkitys lainkäytössä ja lakien soveltamisessa on aikaisempaan verrattuna suuresti muutoinkin kasvanut, on sen merkitystä korostettu myös terveydenhuollon sääntöjä ja supistuksia koskevan keskustelun yhteydessä. Selvää on, ettei ihmisen asuinpaikka saa ratkaista sitä, minkälaista hoitoa hän sairauteensa voi saada. OIKEUS SYÖVÄN HOITOON Euroopan syöpäviikon Turun seminaari Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, torstaina 10.10.2002 klo 18.00-20.35. Järjestäjät: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. Varsinais-Suomen Syöväntorjuntatyön Tukiyhdistys r.y. Puheenjohtaja: Varatuomari Juhani Reimari OHJELMA Klo 18.00-18.10 Tilaisuuden avaus Sosiaalineuvos Kari Ojala LounaisSuomen Syöpäyhdistys r.y. 18.10-18.40 Hyvä hoito jokaisen perusoikeus Lääninlääkäri Jukka Kärkkäinen Länsi-Suomen lääninhallitus 18.40-19.10 Oikeus hoitoon lääketieteellisin perustein Dosentti Eeva Salminen TYKS:in onkologian klinikka 19.10-19.40 Onko potilaalla oikeusturvaa ja jos on, niin miten se toimii Oikeustieteen kandidaatti Aira Reunanen T:mi Lakiasiat Aira Reunanen 19.40-20.10 Ihmisarvo tämän päivän todellisuudessa Erkoistutkija Veikko Launis Turun yliopisto 20.10-20.20 Hyvä hoito potilaan näkökulmasta Eläkeläinen Aila Leppänen 20.20-20.30 Hyvä hoito omaisen näkökulmasta Eläkeläinen Auvo Leppänen 20.30-20.35 Päätösasiat Varatuomari Juhani Reimari Varsinais-Suomen Syöväntorjuntatyön Tukiyhdistys r.y. TILAISUUTEEN ON VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA! Nuppeja herätellään toimimaan 1980-luvulla perustettua nuorten syöpäpotilaiden ker- NUORTEN SYÖPÄPOTI- LAIDEN TYÖPAJATOI- MINTA KÄYNNISTYY Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on käynnistämässä Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin nuorten syöpäpotilaiden työpajatoimintaa. Mikäli olet nuori syöpäpotilas ja haluat osallistua tiedotustilaisuuteen, jossa työpajatoimintaa selostetaan tarkemmin, niin ilmoittaudu 15.10.2002 mennessä puhelin 2657602. hoa herätellään aktiivisempaan toimintaan. Lähtölaukaus tapahtuu vuosikokouksessa lauantaina 30. marraskuuta kello 13.00. Kokoontumispaikkana on Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku. Nuppien puheenjohtajana neljä vuotta toiminut Tiiu Uusaho kertoo, että toimintaa aiotaan virkistää mm. yhteistyöllä lapsisyöpäpotilaiden Sykerön kanssa. Esimerkkeinä hän mainitsee retket ja kurssit. Sykeröläiset ovat alle 18- vuotiaita ja Nupit 18 40- vuotiaita. Yhdistämällä toimintoja on mahdollisuus saavuttaa monia etuja. HALUAISITKO LOPETTAA TUPAKOINNIN? Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää Tupakasta irti -kurssin 30.10.2002 alkaen. Kurssi toteutetaan ryhmätapaamisina kerran viikossa, keskiviikkoisin klo 18.30 alkaen, noin 1 1 /2 tuntia kerrallaan. Tapaamme kaikkiaan 8 kertaa. Kurssimaksu on 20. Kokoonnumme Poliklinikka Karinan tiloissa, Itäinen Pitkäkatu 30b, Turku Ilmoittautumiset (7.-10.10.2002 klo 8-15) ja tiedustelut: Poliklinikka Karina p. 2657 927 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n Turun Seudun paikallisosaston toimintaa syksyllä 2002 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35 Turku. Tiistaina 8.10.2002 klo 17.30 Plastiikkakirurgia ja syöpä. Plastiikkakirurgi Tarja Niemi alustaa. Kvartetti musisoi. Tiistaina 12.11.2002 klo 17.30 Naisten syöpätaudit. Professori Tuula Salmi alustaa. Sirkka- Liisa Laaksonen esittää lausuntaa. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja toiminnasta antaa Terttu Yli-Tolppa-Kerrola, puhelin (02) 239 5409 tai 040 566 2988. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n Turun Seudun Paikallisosaston järjestämä KAHVIKONSERTTI SEKAKUORO KULKUSET JOHTAA TEEMU TOMMOLA SUNNUNTAINA17.11.2002 KLO 15.00 MERI-KARINA KONGRESSISALI SEISKARINKATU 35 TURKU LIPPUJA a 10 SAATAVANA MERI-KARINAN KESKUKSESTA JA KARINAN VASTAANOTOSTA. KONSERTIN TUOTTO LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN TURUN SEUDUN PAIKALLISOSASTON POTILASTOIMINTAAN. ETURAUHANEN ETURAUHASSYÖPÄ YLEISÖLUENTO KESKIVIIKKONA 20.11.2002 klo 18.00 Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku Oireet, haitat ja hoidot. Tämän päivän tietämys. Luennoitsijana urologian- ja kirurgian erikoislääkäri, lääkintöneuvos Pellervo Petäys. Luennon jälkeen mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja keskustella illan aiheesta. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Järjestää: Lounais-Suomen-Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäpotilaiden ja läheisten ryhmä. Tiiu Uusaho (etualalla) jättää tehtävät Nuppien puheenjohtajana, mutta toiminnassa hän aikoo edelleen olla mukana. Myös Satu Hyväkkää kiinnostaa Nuppien toiminnan tehostaminen. TERVETULOA VIRKISTÄYTYMÄÄN MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUKSEEN! Meri-Karina sijaitsee Turussa Hirvensalon Kaisterniemessä luonnonkauniin maiseman keskellä kuitenkin lähellä kaupunkia. Meri-Karinan osoite on Seiskarinkatu 35 ja puhelin (02) 2657666. VIRKISTYS- JA TERVEYSKURSSI Tänä vuonna on vielä mahdollisuus osallistua virkistys- ja terveyskurssille, joka järjestetään 1. 6.12.2002. Virkistys- ja terveyskurssin hinta on 227 kahden hengen huoneissa ja 260 yhden hengen huoneessa, sisältäen täysihoidon, majoituksen, koko viikon ohjelman, kaksi yksilöllistä fysikaalista hoitoa sekä mahdollisuuden lääkärintarkastukseen. UUDEN VUODEN VIETTO MERI-KARINASSA 30.12.2002 01.01.2003 Uuden vuoden vieton hinta on 118 kahden hengen huoneissa ja 135 yhden hengen huoneessa, sisältäen täysihoidon, majoituksen ja koko ohjelman. ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS Seiskarinkatu 35 puhelin 02-2657 666 20900 TURKU telefax 02-2657 618 KPMG Tilintarkastustoimisto KHT-yhteisö Linnankatu 26 C 20100 TURKU Puhelin (02) 273 2700 Telefax (02) 250 2820 Hyvä rintaproteesiasiakas! Vuosien kokemuksella Valitse liiviksesi Löydät meiltä Patrician uutuudet ja aina hyvin istuvat Classic -mallit AA-EE kupein. Rintaliivit, bodyt ja uimapuvut. Valitse itsellesi sopiva malli niin teetämme siihen proteesitaskun. Tku, Brahenkatu 5 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27 Pori, Eteläkauppatori 2

12 N:o 2 2002 N:o 2 2002 13 Meri-Karinan alueen asumis- ja hoitopalvelut esittäytyvät - Ihan tuntuu, että Matin kunto on täällä kohentunut, sanoo Maila Hotokka. Pitkän päivätyön Kivikartio Oy:ssä autonkuljettajana tehnyt Matti Hotokka nyökkää, että hänelläkin on samanlainen tunne. Täysi kymppi Karinarannalle Turkulaiset Maila ja Matti Hotokka siirsivät kotinsa Ylännekadulta Karinarantaan kolmisen vuotta sitten. Muutto oli väistämätön, sillä hissittömän kerrostalon portaat alkoivat pitää Parkinsonin tautia sairastavaa Matti Hotokkaa kotinsa vankina. - Ylös portaita pääsimme joten kuten, mutta alastulo oli liian vaarallista. Jos Matin tasapaino olisi horjahtanut, en olisi pystynyt estämään kaatumista, kuvailee Maila-rouva kolmen vuoden takaista aikaa. Toinen syy oli siinä, että Matin lääkitystä on koko ajan jouduttu lisäämään. Nykyisin hän saa lääkeannoksen kahden tunnin välein. Ilman ulkopuolista apua Maila-rouvan olisi nukuttavakin kahden tunnin pätkissä. Sitä jaksaa jonkin aikaa, mutta kun herätyskelloja aletaan tarvita kolmekin, väsyminen on totaalista. Karinarannan tiloissa 71- vuotias Matti Hotokka pystyy liikkumaan apuvälineiden tuella, mutta koko ajan pitää jonkun olla lähellä varmistamassa, ettei potilas kaadu. Kun jalat eivät tottele, Matti Hotokka kaatuu helposti selälleen. - Ei Matilla ainakaan osteoporoosia ole, kun ei ole itseään loukannut, toteaa Maila Hotokka. Karinarantaa Maila Hotokka pitää täyden kympin asuinpaikkana. - Tämä huoneisto on nyt meidän kotimme, ja apu on lähellä. Minun ei enää tarvitse öisin herätä parin tunnin välein huolehtimaan lääkkeenotosta, sillä siitä huolehtii Karinarannan hoitajat. Yleensä kyllä kuulen, kun hoitaja käy, mutta nukahdan saman tien, kuvailee Maila-rouva. Karinarannan talossa on Meri-Karinan paras sauna, talopesula sekä ruokailu- ja seurustelutila, jonne huonkuntoinenkin potilas voidaan siirtää vaivattomasti. Hyvin valmisteltu kurssi - Olen tullut sen verran laiskaksi, että istun pihakeinussa päivittäin pitkiä aikoja, kertoo Tuure Salonen. Meri-Karinassa järjestettiin syyskuun alkupuoliskolla eturauhassyöpäpotilaille kohdennettu parikurssi, johon osallistui parikymmentä miestä puolisoineen. Lähtöpäivän aattona Sysmäläiset Rauno ja Arja Niittynen sanoivat haikeasti, että he joutuvat lähtemään seuraavana päivänä. - Huolenpito on ollut täydellistä ja kurssi oli kaikin puolin hyvin valmisteltu. Juuri sellaista tietoa, jota tulimme hakemaan, myös saimme, iloitsi Arja Niittynen. Kurssilla Niittyset tapasivat pariskuntia, joitten kanssa vaihdettiin osoitteita ja puhelinnumeroita, joten yhdessäolo ei jää yhteen kurssiviikkoon. Liian vähän aikaa Rauno Niittynen kritisoi maamme terveydenhoidon kiirettä, joka on johtanut siihen, että vaikeankin sairauden löytyminen saatetaan kertoa potilaalle puhelimitse. - Kun vakava sairaus todetaan, pitäisi lääkärillä olla aikaa asian kertomiseen neljän seinän sisällä suoraan potilaalle. Tieto sairaudesta tuo mieleen monta sellaista kysymystä, joihin lääkäri osaa antaa vastauksen. Syöpäkään ei enää ole niin pelottava sairaus kuin ennen, sillä hoidot ovat varsin Wärtsilän telakan puusepän, 25-prosenttisen sotainvalidin, Tuure Salosen, houkutteli Meri-Karinan palveluvuokraasuntoon luonto. - Vaimon kuoltua luovuin Itäharjun omakotitalosta ja muutin entiselle verkatehtaalle. Se ei kuitenkaan miellyttänyt, joten aloin katsella parempaa paikkaa - sellaista, jossa luonto on lähellä, kertoo 82-vuotias Salonen. - Verkahovin asunto ei oikein istunut minun makuuni, sanoo Salonen hyväntuulisesti. tehokkaita, pohtii edelleen työelämässä mukana oleva Rauno Niittynen. Syöpää ennenkin Niittysille Raunon eturauhassyövän löytyminen viime syksynä ei ollut shokki, sillä syöpä oli tuttu jo entuudestaan. Elettiin näet vuotta 1998, kun Arja Niittynen sai tiedon kurkkusyövän löytymisestä. Arja Niittynen on tervehtynyt kurkkusyövästä. Rauno ja Arja arvelevat, että Arjan syövässä oli jopa hyötyä. Sen ansiosta Rauno lähti lääkärin puheille ennen kuin eturauhassyöpä ehti kehittyä vaikeaksi. Olen viihtynyt hyvin Tuure Salosen mukaan vuokra-asunnon hankkiminen Meri-Karinasta oli onnistunut valinta. - Täällä olen viihtynyt hyvin. En ole Meri-Karinan palvelujen suurkuluttaja. Melkein se jää siihen, että käyn ruokailemassa ja kerran viikossa saunassa ja uimassa. - Ja retkillä olen ahkerasti mukana. Juuri käytiin Tallinnassa, eilen oltiin Ikeassa ja Someron Hiidenlinnakin on tullut tutuksi, kuvailee Salonen. Arja ja Rauno Niittynen kiittelivät Meri-Karinan kurssiviikkoa. Kurssi oli huolellisesti valmisteltu. Ruoka ja kaikenlainen muu hyvänäpito tekivät viikosta täydellisen. Elämän loppuvaiheessa Vaikeasti sairas unohtuu usein, kun parantavat hoidot loppuvat. Kun elämän päätepiste on näkyvissä, hänet helposti tavallaan unohdetaan sairaalamaailmassa. Potilas jää yksin ja käynnit hänen luonaan vähenevät. Eva Jensén on huomannut, että usein vältellään vaikeista Erikoisairaanhoitaja, työnohjaaja Eva Jénsenin mukaan Karinakodissa pyritään antamaan laadukasta hoitoa, huolimatta, että hetket ovat joskus lyhyitä. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Karinakoti Karinaranta asioista puhumista sairaan kanssa. Kynnys tuntuu olevan korkealla eikä uskallusta aina löydy keskustelujen aloitukseen. Puhuminen kuitenkin kannattaa, sillä se lievittää sitä ahdistusta ja pelkoa, jota monet potilaat tuntevat kipujensa keskellä. Aiemmin Tyksissä työskennellyt erikoisairaanhoitaja Eva Jensén toimii tällä hetkellä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön Karinakodissa, jossa on 20 potilaspaikkaa ja henkilökuntaa jonkin verran vähemmän. - Työ on raskasta ja vaativaa. Yhdelle potilaalle ei jää aikaa kovin paljoa, mutta pyrimme toteuttamaan ajatusta, ettei kvantiteetti ole tärkeää vaan kvaliteetti eli yritämme antaa laadukasta hoitoa huolimatta siitä että hetket joskus ovat lyhyitä, sanoo Eva Jensén. Teksti ja kuvat: Olli Mäntylä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35. Turku tarjoaa asumis- ja hoitopalveluja: Palvelurivitalohuoneistoja 17 kpl yksiöitä (n. 40 m 2 ) 4 kpl kaksioita (n. 50 m 2 ) vuokra ka. 6,95 e/ m 2 /kk Palvelurivitalohuoneistoja 10 kpl yksiöitä (40 m 2 ) 6 kpl kaksioita (50 m 2 ) 4 kpl 3 h+k+s (81,5 m 2 ) vuokra ka. 7,79 e/ m 2 /kk Kenelle palvelut on tarkoitettu syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen pitkäaikaissairaille vammaisille terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muiden viranomaisten osoittamille palvelujen tarvitsijoille Turun palveluasunnot Karinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluasunnot ovat rivitalohuoneistoja. Karinarannan asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suurimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse. Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on myös otettu huomioon esteetön liikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin. Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone, virike-ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa varten. Hoitohenkilökunnan antaman terveydenhoidon lisäksi Karinarannassa huolehditaan asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalveluista sekä viriketoiminnasta. Annettava hoito on ympärivuorokautista ja hoitohenkilökunta koostuu lähi- ja sairaanhoitajista. Myös lääkäripalvelut ovat saatavissa talosta. Yleisestä siisteydestä huolehtii talon oma siistijä. Meri-Karinan palveluasukkailla on käytettävissään toimintakeskuksen ruokalan palvelut sekä sauna- ja uima-allasosasto. Toimintakeskuksessa tarjoavat palveluitaan myös parturi-kampaaja, kosmetologi sekä fysikaalinen kuntoutuslaitos. Meri-Karinan palveluasukkaille laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoitosuunnitelma. Karinarannan hoitohenkilökuntaa vastaa myös Meri-Karinan palveluasukkaiden kotisairaanhoidosta. Alueen asukkaiden kotipalvelun hoitaa Turun kaupungin sosiaalikeskus. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys osallistuu näiden palveluiden tuottamiseen (mahdollisuus ostaa esimerkiksi siivous- tai ravintopalveluita). Palveluideologia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan heidän omaa osaamistaan. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisen valinnoissa. Jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaa talon muita asukkaita. Karinarannan tehostettu palveluasuminen tukee ja edistää itsenäistä selviytymistä siten, että ehkäistään asukkaan siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin. Henkilökunta pyrkii olemaan myös tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa. Talous ja maksukäytännöt KARINARANTA Tehostetun palvelun koti 13 kpl kaksioita (39 m 2 ) 1 kpl kaksioita (41 m 2 ) vuokra ka. 11,00 e/ m 2 /kk hoitomaksu 672,75 e/kk ravintopalvelut 243,90 e/ kk turvapuhelin sisältyy vuokraan Kaikkiin vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi sekä puhelimen perusmaksu. Hoitomaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Meri-Karinan palveluasuntojen asukkaille lähetetään kerran vuodessa vuokranmaksukuitit. Vuokran eräpäivä on kunkin kuukauden viides päivä. Karinarannan asukkaille sekä niille asukkaille, joille on tehty erillinen hoitosuunnitelma lähetetään lasku kuukausittain jälkikäteen. Laskuun on eritelty vuokran, hoidon ja ravintopalveluiden osuus. Lisäksi erikseen laskutetaan esimerkiksi lääkkeet sekä puhelimen käytöstä aiheutuvat kulut. Asukkaan kotikunta tai Kansaneläkelaitos voivat osallistua asumiskustannuksiin maksamalla asukkaalle esimerkiksi asumis- tai hoitotukea. Palvelujen piiriin hakeutuminen Palvelujen piiriin haluava tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä alla oleviin puhelinnumeroihin. Tämän jälkeen hänelle lähetetään asuntohakemukset liitteineen. Palautettuaan asuntohakemuksen täytettynä liitteineen, tullaan häneen ottamaan yhteyttä sopivan asunnon löydyttyä. Tarvittaessa yhdistyksen sairaanhoitaja kartoittaa asiakkaan tilanteen ja varmistaa oikean tasoiseen yksikköön sijoittumisen. Lisätietoja Toimitusjohtaja ja isännöitsijä Kari Ojala puhelin 02-2657 601 Sihteeri Arja Mäkilä puhelin 02-2657 602 Vuokrahallinto Henje Hyppänen-Joutsa puhelin 02-2657 669

14 N:o 2 2002 Sirkka-Liisa ja Petri Laaksosen konsertilla tukea kotisaattohoidolle Muita auttaen hyvälle mielelle Terveydestä ei voi koskaan olla riittävän kiitollinen. Koska olen itse saanut olla terveenä, voin auttaa muita. Se tuottaa minulle iloa, toivottavasti kuulijoillekin, säveltäjä-laulaja Petri Laaksonen sanoo. Petri Laaksonen järjesti äitinsä Sirkka-Liisa Laaksosen kanssa hyväntekeväisyyskonsertin viime huhtikuussa Paimion kirkossa. Tilaisuudessa kuultiin Petrin musiikkia ja Sirkka-Liisan lausumia runoja. Sanat kuin ystävän käsi - konsertin koko tuotto, lähes 3700 euroa, luovutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi kotisaattohoitotoimintaan. Useita satoja ihmisiä saapui kuuntelemaan konserttia. Ainahan sitä toivoo isoa yleisöä, mutta tämäntyyppisessä konsertissa se ilahduttaa aivan erityisesti, Petri Laaksonen sanoo. Vaikka emme paljon saakkaan aikaan, voimme tehdä edes jotain. Kun on itse kunnossa, on ihanaa saada olla avuksi muille. Siitä tulee hyvä mieli, Sirkka-Liisa Laaksonen puolestaan toteaa. Petri Laaksonen esiintyy Turun seudulla vielä tänä vuonna useita kertoja. Näiden konserttien tuotolla ei kuitenkaan tueta hyväntekeväisyyskohteita, sillä ammattitaiteilijan pitää huolehtia myös elannostaan. Saan paljon pyyntöjä, enkä voi vastata jokaiseen myöntävästi. Autan musiikillani mielelläni, mutta harkiten ja sopivin väliajoin. Voin kuitenkin vakuuttaa, että silloin Petri Laaksonen iloitsee voidessaan auttaa muita musiikillaan. kun pidän hyväntekeväisyystai tukikonsertin, ei kirpaise yhtään. On kohtuullista jakaa saamastaan, Petri Laaksonen sanoo. Sauvon ja Paimion laulajapoika Lokakuun lopussa julkaistaan Petri Laaksosen juhlalevy Eläköön elämä -lauluja Pohjantähden alla. Tuplalevyllä on hänen musiikkiaan taiteilijanuran alkutaipaleelta asti ja mukana on myös kolme uutta laulua. Petri Laaksonen on levyttänyt seitsemän soololevyä itse säveltämäänsä musiikkia. Hänen tunnetuin sävellyksensä on Täällä Pohjantähden alla, joka julkaistiin levyllä ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten Ylioppilaskunnan Laulajien esittämä. Muista sävellyksistä muistetaan hyvin esimerkiksi Sonja Lumpeen laulama euroviisu Eläköön elämä ja Virve Rostin viisukappale Sata Salamaa. Aloin säveltää lauluja harvakseltaan kaksikymppisenä parikymmentä vuotta sitten ja itse esittää niitä hieman myöhemmin. Tosin jo lapsuudessani Sauvossa ja Paimiossa oli laulajapoika eli paikallinen tenavatähti, nykyään Helsingissä asuva Petri Laaksonen kertoo. Teksti: Viivi Vuorinen Kuvat: Matti Äärilä ja Petri Laaksosen arkisto Tunnetut taiteilijat Terry Laakso (A), Petri Niemelä (B), Jorma Helenius (C) ja Teppo Terä (D) ovat lahjoittaneet joulukorttien tunnelmalliset aiheet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen käyttöön. Joulukorttien esitteitä ja tilauslomakkeita voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657602, telefax 02-2657668 sekä sähköposti arja.makila@issy.fi Sirkka-Liisa Laaksonen lausui runoja huhtikuisessa hyväntekeväisyyskonsertissa Paimion kirkossa. Petri Laaksosen konsertit Turun seudulla loppuvuonna 2002: Joulukonsertti Pohjantähden Joulu Eija Kantolan kanssa Turun Konserttitalossa 30.11. klo 19.00. Joulukonsertti Paimion Mieslaulajien ja Vivelanaiskuoron kanssa Sauvon kirkossa 21.12. klo 19.00 ja Paimion kirkossa 22.12. klo 18.00 Oi jouluyö -konsertti Mikaelinkirkossa Turussa 24.12. klo 22.30. Saammeko esitellä SoLight, uusi TRUE LIFE-rintaproteesi, joka on 25% kevyempi kuin vastaavat mallit erityisestä silikonimateriaalista ja jolla on ilmava takaosa, joka mahdollistaa viileän tunteen Rintaproteesien mukana kauniit Prinsessa rintaliivit. Kokeiltavana poliklinikka Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 B, Turku. SCANDINAVIA AB Ormuspellontie 12, 00700 Helsinki Puh. 09-350 7630 Fax 350 76338

N:o 2 2002 15 Luomien ''lukeminen'' kannattaa Suurin osa luomista on ongelmattomia. Pahanlaatuisen ja hyvänlaatuisen luomen erottaminen toisistaan ei ole aina helppoa, mutta ihon pigmenttisolusyövän eli melanooman riskitekijöitä tunnetaan. Luomien muuttuminen on hälytysmerkki, joka kannattaa selvittää. Luomet ovat ihon tai limakalvon hyvänlaatuisia kasvaimia, joissa pigmenttisolut ovat alkaneet muuttua. Suurin osa luomista on hyvänlaatuisia eivätkä ne koskaan aiheuta ongelmia. Murto-osa luomista muuttuu pahanlaatuisiksi eli niihin voi kehittyä syöpä. Aiemmin ihomelanoomien uskottiin kehittyvän erityisesti luomiin ja siksi luomia poistettiin varmuuden vuoksi. Tästä tavasta on nykyisin luovuttu, sillä korkeintaan puolet melanoomista kehittyy luomiin. Nyt tiedetään myös, ettei luomeen kohdistuva hankaus tai vamma aiheuta melanoomaa. Hankalassa paikassa oleva ja arkielämää haittaava luomi voidaan poistaa, mutta toimenpide ei liity syöpäriskiin. Luomien poistoa pelkästään ulkonäön vuoksi ei suositella. Paljonko on paljon? Aikuisella ihmisellä on keskimäärin muutamia kymmeniä luomia. Runsasluomiseksi sanotaan henkilöä, jolla on luomia vartalon alueella yli sata. Runsas luomisuus on joskus perinnöllistä. Luomia voi olla jo vastasyntyneillä. Noin prosentilla vauvoista on synnynnäisiä luomia. Jos vauvalla on suuria syntymämerkkejä eli ns. uimapukuluomia, niitä seurataan huolellisesti, koska näihin luomiin voi liittyä vaaraa sairastua melanoomaan. Lapsuudessa ja nuoruusiässä luomien määrä lisääntyy ja on suurimmillaan 30 40-vuoden iässä. Osa luomista katoaa vanhuusikään tultaessa. Iän myötä iholle kasvaa usein ns. rasvasyyliä, joita kutsutaan myös tali- ja rasvaluomiksi, vaikka ne eivät olekaan luomia. Rasvasyylät ovat luomia rasvaisempia ihon sarveistumakohtia, jotka ovat yleensä harmittomia eikä niihin liity syöpävaaraa. Luomet voivat olla pigmentoituneita, yleensä ruskeita tai sinisävyisiä. Pigmentittömät luomet ovat usein muun ihon värisiä, punaisia tai sinipunaisia. Mikään väri ei sellaisenaan ole muita vaarallisempi, Mitä varhaisemmassa vaiheessa melanooma havaitaan, sitä parempi on potilaan ennuste. Luomikuvauslaite on lääkärin silmille tärkeä apulainen, toteaa ihotautien erikoislääkäri Leena Koulu. mutta luomen värin, samoin kuin sen koon ja muodon muutos hälyttää. Luomet ovat yleensä symmetrisiä eli jos niiden keskelle piirretään halkaisija, muodostavat osat peilikuvan. Jos sinulla on runsaasti luomia eli toista sataa luomea vartalon alueella, ja varsinkin jos ne poikkeavat ulkonäöltään toisistaan, kuulut riskiryhmään, jonka kannattaa seurata luomiensa käyttäytymistä. Riskiä lisää, jos palat herkästi auringossa, ja saat pisamia ja jos lähisuvussasi tai itselläsi on aiemmin ollut melanooma. Hyvä paha aurinko Äkilliset aurinkoaltistukset lisäävät ihomelanooman riskiä. Ihon polttamista lapsuudessa kannattaa varoa. Iholla on hyvä muisti eli se muistaa palamisensa pitkään, joten toistuvia ihon kärventämisiä kannattaa välttää, sillä erityisesti lapsena palanut iho lisää riskiä sairastua melanoomaan. Ihosyövän kannalta vaarallisin aurinkoalttius kohdistuu yleensä peitetyille ihon alueille. Etelän turistirannoilla tai kesäauringossa riisutaan paita pois ja paljastetaan sääret. Melanoomaksi kehittyneet pahanlaatuiset luomet sijaitsevatkin miehillä usein ylävartalon alueella, naisilla myös säärissä. Auringossa haitallista on nimenomaan UV-säteily, jolta ei voi täysin suojautua myöskään varjossa eikä tehokkaimmillakaan auringonsuojavoiteilla. UV-säteilyä saa runsaasti myös solariumissa, joten melanooman riskitekijöitä kantavan ja runsasluomisen henkilön kannattaa välttää solariumia. Tuoreen asetuksen mukaan alle 18-vuotiaiden ei pidä lainkaan käyttää solariumia. Varo-sääntö avuksi VARO-säännön lisäksi melanoomasta varoittaa myös muutos luomen kasvutavassa, luomen ympäristön punoitus sekä ihoon ilmaantuva kutina, pistely tai muut epämääräiset tuntemukset. Muista luomista poikkeavaa luomea kannattaa tarkkailla muita perusteellisemmin. Luomia ei tarvitse vahtia hysteerisesti päivittäin suuri huoli mielessä, mutta riskiryhmään kuuluvien kannattaa seurata luomiaan säännöllisesti tai käydä luomiseurannassa esimerkiksi ihotautilääkärin luona. Suuri osa melanoomista diagnosoidaan onneksi silloin kun ihomuutokset eivät vielä näytä erikoisen pahoilta ja melanooma voidaan hoitaa hyvin. Vaaralliseksi muuttuneen luomen erottaminen hyvänlaatuisesta on usein vaikeaa. Syöväksi kehittyneen luomen poistamiseen on usein johtanut joko potilaan oma tai läheisen epätavalliseen luomeen kiinnittämä huomio. Gynekologi tai kampaaja on voinut havaita luomen ja kehottanut tutkituttamaan sen. Lääkärinkin kohdalla kyse voi olla intuitiosta tässä luomessa ei nyt ole kaikki kohdallaan, tiivistää ihotautien erikoislääkäri Leena Koulu. Huolestuttava luomi tulisi aina poistaa kirurgisesti, sillä laserilla poltettua luomea ei voida tutkia histologisesti eli varmistaa sen laatua. Luomen poistaa yleensä terveyskeskuslääkäri tai kirurgi polikliinisesti ja lähettää poistetun kudospalan patologin tutkittavaksi. Mikäli luomesta otettu kudosnäyte osoittautuu pahanlaatuiseksi, poistetaan yleensä luomea ympäröivää ihoa laajemmalti ja potilas lähetetään seurantaan onkologian poliklinikalle. Luomikartta ja kuvaukset avuksi seurannassa Ihotautilääkärin asiantuntemusta tarvitaan mm. runsasluomisten henkilöiden etukäteisseurannassa. Nykyaikainen tietotekniikka mahdollistaa luomien seurannan. Hyvin varustetuissa ihotautien hoitoyksiköissä on mahdollista koota runsasluomisia henkilöitä luomiseurantaan. Peruskartoitukseen kuuluu luomikartan laatiminen ja luomien kuvaaminen digitaalisesti. Luomista otetut dermatoskooppiset lähikuvat tallennetaan tietokoneelle, jolloin eri käynneillä otettuja kuvia seurattaessa havaitaan sekä uudet luomet että vanhoissa luomissa tapahtuneet pienetkin selvitettävät muutokset. Myös meillä Tyksissä on tällainen luomikamera, selvittää erikoislääkäri Leena Koulu TYKSin ihotautiklinikalta. Ihotautilääkärit puoltavat luomiseulontojen järjestämistä väestötasolle, sillä uusia melanoomatapauksia todetaan Suomessa vuosittain noin 600. Määrä on suurempi kuin vuosittain löydetään uusia kohdunkaulan syöpiä. Melanooman esiintymisluvut ovat kuitenkin viime vuosina tasaantuneet 1970 1980-lukujen nopean nousun jälkeen. Olemme ehkä oppineet olemaan viisaammin auringossa etelänmatkoilla ja solariumin käyttö on vähentynyt alkuinnostuksen jälkeen. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Matti Kivekäs Luomistaan huolestuneen kannattaa ottaa tuekseen ihotautilääkärien ja syöpälääkärien tiivistämä VA- RO-sääntö (Koulu 2000), joka helpottaa epäilyttävän luomen toteamista. V Väri Luomessa monivärisyyttä tai väri muuttuu A Alue Luomialueen halkaisija yli 6 mm tai luomi kasvaa R Reuna Luomen reuna epätarkkarajainen ja mutkitteleva O Osat Luomen osat epäsymmetriset Kuvanlaadun uusi standardi mammografiaan: KODAK MIN-R 2000 filmi/ vahvistuslevy-yhdistelmä

16 N:o 2 2002 Jokainen tuo kortensa kekoon Loimaa kuten tiedämme jakautuu monien historiallisten syy-yhteyksiensä takia kaupungiksi ja kunnaksi. Loimaan kunnan kartta taas jakautuu Terttu Mäen toimesta muutaman vuoden välein, muutamiksi viikoiksi, useisiin alueisiin. Ei suinkaan sattuman eikä hallinnollisten asioiden hoidon takia vaan syöväntorjuntatyön keräystoiminnan takia. Hän on nimittäin hoitanut Eino Vepsän jälkeen jo vuodesta 1991 lähtien keräyskampanjoihin kerääjien kokoon haalimisen; nimenomaan Loimaan kunnan puolella. Kun tieto alkavasta kampanjasta saavuttaa meidät, soittelen entisten listojen perusteella edellisissä keräyksissä mukana olleille neljällekymmenelle kerääjälle ja kyselen heidän senhetkiset mahdollisuutensa lähteä kiertämään listojen kanssa heille vakiintuneita alueita. Joskushan tilanne on niin, että sairauden, muuton tai jonkun muun syyn takia joku jää pois. Silloin mietin ja otan yhteyttä johonkin toiseen, joka saattaisi innostua keräysasiasta, kertoo Terttu Mäki. Vakiokerääjän tuntomerkeiksi Mäki luettelee hetkessä useita ominaisuuksia; reipas, auttavainen, sitkeä ja vapaata aikaa omaava. Näiden ylitse nousee kuitenkin se kaikista yleisin ominaisuus eli syöpä omakohtaisena tai läheisen elämänkokemuksena. Mäen ympärille keräytyneet muutamat kerääjät yhtyvät lausuntoon päitään hyväksyvästi nyökyttelemällä. Kun on itse sairastanut syöpää ja selviytynyt siitä jopa kahteen kertaan eri otteeseen, pitää sitä ihan velvollisuutena, että parannuttuaan tekee kaiken voitavansa torjuntatyön hyväksi, kertoo avoimesti Elsi Lähteenmäki. Minulla taas on poika, joka sairastui syöpään ja teinhän minä pitkään terveydenhoidon alalla työtä, jonka jatkeena ikään kuin osallistuin saman alan toimintaan vapaaehtoistoiminnan kautta, jatkaa vierestä Aino Suomi ja vahvistaa mielikuvaamme vakiokerääjistä. Lapsen, sisaren, oman vanhemman tai ystävän syöpä. Luettelo on pitkä ja mutkikas. Kaikillahan meillä alkaa Suomessa olla joku todella läheinen, jota tämä sairaus on koskettanut tai jonka sairaus on voittanut, pohtii vuorostaan Helena Nummela. Terttu Mäen lempeä katse kiertää pöydän äärellä istuvat läpi hitaasti ja naiset vaikenevat. Sanoilla on turha yrittää kertoa, miten tärkeän asian kanssa olemme tekemisissä. Polkupyörän tai auton kanssa matkaan lähtö, konkreettinen teko, vie asiaa hurjan paljon nopeammin eteenpäin. Kerääjän arki Kyllä suurin osa sanotaan 99% - suhtautuu meihin asiallisesti ja mukavasti. Mutta onpa minulle sanottu kerrankin, että voi, voi, kun joku keräisi minullekin! Ja kerran niinkin kysyttiin, että tuommoisenkos auton sinä niillä edellisillä keräysrahoilla hankit. En minä semmoisiin paikkoihin toistamiseen mene kuuntelemaan ilkeyksiä vaan jätän pankkisiirtolapun postilaatikkoon, kertoo Elsi Lähteenmäki. Yleisin syy siihen, että joku ei anna keräykseen rahaa, on käteisen rahan puuttuminen sillä hetkellä. Sanotaan, että on vain pankkikortti lompakossa. Joillakin se myös pitää paikkaansa eikä ole pelkkä veruke, sillä kerran minut on pysäyttänyt näin sanonut nainen kävellessäni jonain toisena päivänä keräysalueellani. Silloin hän kaivoi esille käteistä ja pisti rahaa keräykseen, innostuu kertomaan Helena Nummela. Niin ja niitäkin on, jotka paikkaavat toisten antamia pienempiä summia pistämällä itseltään hiukan enemmän, että saadaan keräyksen loppusumma näyttämään hyvältä nimilistan nimimäärään verrattuna, kertoo Mäki nauraen. Hän kertoo myös, kuinka tapasi edellisenä vuonna, kiertäessään Köyliöntien varren taloissa, yhdestä talosta kotoa ainoastaan kymmenen vuoden molemmin puolin olevia poikia. Mäki oli kehottanut poikia valistamaan vanhempiaan, millä asioilla hän oli liikkeellä ja että hän palaisi piakkoin uudelleen. Kun Mäki sitten palasi taloon, selvisi, että pojat olivat kertoneet Mäen keräävän rahaa Saku Koivulle! Saku Koivun sairastuminen noihin aikoihin syöpään avasi monen lapsen ja nuoren silmät sille todellisuudelle, että syöpä ei katso henkilön ikää eikä asemaa. Yhteiseen hyvään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kassa on vaurastunut huomattavalla summalla, kun tilitykset eri vuosina suoritetuista keräyskampanjoista ovat saapuneet. Laman vaikutuksesta monien kuntien ja kaupunkien taloudellinen tilanne johti siihen, että terveydenhoidon kustannuksia sälytettiin kansalaisten harteille. Vapaaehtoisvoimin kerätyt varat nousivat uuteen arvoonsa myös syöväntorjuntatyön sektorilla. Vuoden 2001 suoritetun 50 vuotta juhlavuoden keräyksessä Loimaan kunnan alueella yllettiin 32 830 markan suuruiseen keräystulokseen. Se ei suinkaan ole meidän suurimpia tuloksia vuosittaisista tuloksista, vaikka taitaakin suuruudellaan taistella kärkipaikoista. Ja nyt kun siirryimme euroihin, summan pitäisi kasvaa ihan luonnostaan seuraavan keräyksen yhteydessä. Oletettavastihan ihmiset pistävät entisen kahdenkymmenen markan sijasta keräykseen pienimmän setelin viisi euroa joka onkin vanhan rahan mukaan kolmekymmentä markkaa, jatkaa johdonmukaisesti Terttu Mäki. Vakiokerääjiä syöpäyhdistys on hellitellyt keräysten jälkeen tarjoamalla heille mahdollisuuden virkistäytyä Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa saunan, uimisen ja hyvän ruuan merkeissä. Useat retket ja konsertit ovat myös jääneet kerääjien mieleen. Olimme mm. Anneli Sarin 35 -vuotisjuhlakonsertissa Turussa viime vuonna, kun Syöväntorjuntatalkoot olivat kunniallisesti suoritettu loppuun, jatkaa Mäki. Mutta kyllä me kiertäisimme ilman näitä varoja nieleviä retkiäkin, sillä tämä toimintamme perustuu vapaaehtoiseen haluun auttaa; ilman palkkion tavoittelua, haluaa Terttu Puisto koota kaikkien kerääjien vilpittömän kuningasajatuksen. Teksti ja kuva: Auli Kumpunen LIITY NYT LINNAN APTEEKIN KANTA-ASIAKKAAKSI, SE KANNATTAA! Kanta-asiakkaille myös ilmainen verenpaineen mittaus, reseptin uusimiset ilman puhelinmaksua, reseptilääkkeiden omavastuuosuuden kattokorvausseuranta sekä edullisia kanta-asiakastarjouksia. Liittyminen kanta-asiakkaaksi käy helposti täyttämällä liittymiskaavake Linnan Apteekissa tai Patterinhaan sivuapteekissa. Liittyminen on maksuton. Tervetuloa Hyvän Olon Linnan Apteekkiin! TALOUSHALLINNON Kauppiaskatu 10, 20100 Turku Puh. 02-275 0400 Fax. 02-275 0430 E-mail TOIMISTO@linnanapteekki.fi www.linnanapteekki.fi AVOINNA JOKA PÄIVÄ Klo 8 21 Patterinhaan sivuapteekki Kanslerintie 10, 20100 Turku Puh. 02-275 0810 Fax. 02-275 0825 Avoinna Ma Pe 9 17 AMMATTILAINEN 1953 VUODESTA Tilitoimisto Mauro ja Kni Oy Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKU puh. 02-232 7400 fax 02-232 9185 tj. Pirkko Mauro-Vuorinen kotip. 02-479 8797, 0500-795 881 Loimaan kunnan syöväntorjuntatyöhön osallistuu Terttu Mäen johdolla neljäkymmentä kerääjää, joista jokunen kiirehti kertomaan tuntojaan edellisen vuoden suurkeräyksen ajoilta. Henkilöt vasemmalta oikealle Terttu Mäki, Elsi Lähteenmäki, Aino Suomi, Helena Nummela, Hely Kotiniemi, Terttu Puisto ja Leena Mikkola.

N:o 2 2002 17 RINTATUTKIMUSASEMA Mammografiat jäsenhintaan Helsingintie 52 24100 SALO Ajanvaraukset maanantaista torstaihin klo 12 16 Puhelin 727 1800 RINTAPROTEESIT RINTALIIVIT UIMAPUVUT PROTEESIEN SOVITUKSET TURUN SEUDULLA: Poliklinikka Karina Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku Myymälä AMOENA Finland Oy: Bulevardi 19, 00120 Helsinki Avoinna: ma pe 10 17, 09-649 839 PROTEESI- ASIAKAS Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA! Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 Uudet monofilament pohjaiset peruukit saapuneet Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto. Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix, Henri Margu, Natural Image, Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti, peruukkiliike RINTAPROTEESI Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277 Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku Puh. 02-2657911 Kuuden lapsen äiti Tarja Saarinen toipui munuaissyövästä. Kuopus Matleena oli äidin sairastumisen aikoihin vain parivuotias. Tarja Saarisen syöpä kukistui - Matleena sai pitää äidin - Syöpä antoi minulle paljon, vaikka se voikin kuulostaa kauhealta. Kai tarvitsin sen kokemuksen elämääni, jotta asioiden tärkeysjärjestys kirkastuisi, 36-vuotias paimiolainen Tarja Saarinen sanoo. Munuaissyövästä toipunut kuuden lapsen äiti elää perheineen nyt uutta elämää. - Olen saanut mieheltäni ja lapsiltani valtavasti voimaa. Sairastuessaan jokainen masentuu ja käy kaivon pohjalla, mutta sieltä pääsee myös ylös. Tärkeintä on, ettei jää yksin murehtimaan. Tarjalla todettiin kesällä 1998 munuaissyöpä, joka on tavallisesti iäkkäiden ihmisten sairaus. - Tunsin oikean kyljen seutuvilla omituisen möykyn. Minulla oli ollut myös epämääräistä väsymystä, Tarja kuvailee. Terveyskeskuksessa tehdyissä tutkimuksissa ei löytynyt mitään epätavallista, mutta asia vaivasi Tarjaa edelleen. Kun toinen lääkäri tutki Tarjan, hän totesi vakavana, ettei kyhmy kuulu asiaan, ja että se pitää kuvata. - Hätäännyin hirveästi. En halunnut jonottaa kuvaukseen, joten ultraäänitutkimus tehtiin yksityisellä lääkäriasemalla Turussa. Lääkäri sanoi heti kuvat nähtyään, että oikeassa Kamarilaulaja Tamara Lundin Meri-Karinan Operettikahvila on avoinna perjantaina 11.10.2002 klo 19 22 lauantaina 23.11.2002 klo 18 21 Elävää musiikkia ja lauluja operettien ja musikaalien ystäville. Pääsymaksu 10 euroa sisältäen tarjoilun. Varaukset Meri-Karina, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (02) 265 7666. munuaisessa on syöpä. Korvissani alkoi humista. Mietin, että kenelle hän oikein puhuu, ja että kuolenko minä, Tarja kertoo. Tarja soitti miehelleen ja itkien käveli tämän kanssa Turun katuja tuntikausia, kunnes tunsi rauhoittuneensa riittävästi. - Pelkäsin, että lapset säikähtävät, jos menen järkyttyneenä kotiin, hän muistelee. Suurin huoli lapsista Munuaissyöpädiagnoosi varmistettiin myöhemmin vielä magneettikuvauksella. Tarja halusi tietää heti, paljonko aikaa hänellä vielä olisi jäljellä. - Pikkuasiat eivät enää vaivanneet, kaikki meni uudenlaiseen tärkeysjärjestykseen. Järjestelin jo omia hautajaisiani. Ajattelin kuitenkin lapsiamme vielä enemmän kuin itseäni. Miten he pärjäisivät, jos Kuva; Hans von Schantz minä kuolisin? Kuopuksemme Matleena oli tuolloin alle 2- vuotias, ja mietin olisinko enää näkemässä sitäkään, kun hän menee kouluun. Tarjan munuaissyöpä saatiin talttumaan leikkauksella, muita hoitoja ei tarvittu. Sairaalassa hän koki kuitenkin jääneensä yksin sairautensa kanssa. Hänen kanssaan ei keskusteltu riittävästi. - Syövällähän on jo sanana paha kaiku, ja aina on mahdollista, että se uusiutuu ja vie mennessään, Tarja miettii. Kurssit avuksi henkiseen hätään Tarja sai kipeästi kaipaamaansa henkistä tukea muun muassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskursseilta, joilla myös hänen perheensä kävi. - Kursseilta sai valtavasti tietoa paitsi itse syövästä, myös siitä, miten se vaikuttaa koko elämään. Esimerkiksi masennus ja kuolema-ajatukset kuuluvat asiaan, mutta ne menevät aikanaan ohi. Vuoden kuluttua syöpädiagnoosista, kun Tarjan toipumisprosessi oli vielä kesken, hänen vanhempansa ja sisarensa menehtyivät junaonnettomuudessa. - Silloin tarvitsin tukea erityisen paljon. Sainkin sitä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen psykologilta, jonka kanssa kävimme asioita läpi. Myös yhdistyksen tukihenkilöt olivat tärkeitä. Sairaus innosti opiskelemaan Toipumisensa jälkeen Tarja on hankkinut laillistetun hierojan ja diplomihomeopaatin koulutuksen ja haaveilee opiskelevansa vielä lisääkin. Tällä hetkellä hän työskentelee päätoimisesti yksityisenä perhepäivähoitajana. Hän toimii tarvittaessa myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä. - Sairaus toi elämään uusia ulottuvuuksia. Olen miettinyt, että olisinko lainkaan hakeutunut opiskelemaan, ellei minulle olisi tullut syöpää, Tarja toteaa. Ensi kesänä, kun syöpädiagnoosista on kulunut viisi vuotta, Tarja käy viimeisen kerran tarkastuttamassa, ettei syöpä ole uusiutunut. - Tietysti hieman pelottaa aina ennen kontrollikäyntiä. Jos syöpä uusiutuisi, diagnoosi ei ehkä kuitenkaan enää olisi niin hirvittävä isku kuin ensimmäisellä kerralla. Nythän jo tiedän, ettei syöpään aina kuole. Teksti ja kuva: Viivi Vuorinen Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja hänen vyötäisillään oli nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Hän julisti: Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä. Mark. 1:6-8 Turun Messu- ja Kongressikeskus auditorio Sunnuntaina 19. 1. 2003 klo 15.00 Kari Hakala Käsikirj. Evankelista Markus, Ohjaus Paavo Liski Liput 15 Ennakkomyynti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteet: Meri-Karina puhelin 2657 666 ja Karina puhelin 2657 911 Tilaisuuden tuotto syöväntorjuntatyöhön!

18 N:o 2 2002 Raision Urheilijoiden uintijaosto syöpälapsia tukemassa Ympäri vuorokauden uima-altaassa kuulostaa kovalta urakalta, mutta kun tarkoitus on hyvä sekin onnistuu. Raision Urheilijoiden uimarit kauhoivat 24 tuntia Ulpukassa 12.- 13.01.2002, päämääränään mahdollisimman monta kilometriä ja sen myötä mahdollisimman paljon varoja syöpälapsille. Jo perinteeksi muodostunut 24 tunnin viestiuinti keräsi tänä vuonna Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n syöpälapsille 1838 euroa. Lahjoitussekkiä oli vastaanottamassa yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. Lahjoitukset tulevat tarpeeseen ja ne käytetään yksinomaan hyvään tarkoitukseen; syöpälasten erilaisiin terapioihin, jotka ovat kalliita järjestää. Lounais-Suomessa yhdistyksen toiminta on vireätä ja erilaista toimintaa on paljon. On mm. uimaopetusta, ratsastus-, liikunta- ja musiikkiterapiaa. Terapiaa järjestetään myös lasten vanhemmille. Sykerön vanhempain toimikunnassa syntyy ideoita perheiden yhteistoiminnasta, tapahtumapäivistä ja retkistä. Kesäisin käydään kesäteatterissa ja järjestetään lapsille omat olympialaiset Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen uimarannalla. Itsenäisyyspäivänä Ulpukkaan Ojalan mukaan juuri RaisU:n uintijaoston viestiuintitempaus yhdessä SataDragon-melonnan kanssa ovat suurimmat hyväntekeväisyystempaukset syöpälasten hyväksi Lounais- Suomessa. Tempauksia on toki muitakin. Hyväntekeväisyysjalkapallo-otteluista myyjäisiin ja verenluovutusteemapäiviin. Kesällä luvassa on mm. kolme leiriä, joista yhdelle saa ottaa kaverin tai siskon mukaan ja kaksi on suunnattu koko perheelle. Leireillä pidetään luentoja, yhteistoimintaa, seikkailukoulutusta ja retkipäiviä. Joulun aikaan ennen kuin Stockmannin tavaratalo aukeaa on yksi sunnuntaiaamupäivä varattu yhdistyksen syöpälapsille. Silloin he tutustuvat leluosaston antimiin ja ajavat rullaportaita edestakaisin, Ojala hymyilee. Monella lapsista ei siihen muuna aikana ole mahdollisuutta sairauden takia, hän lisää. Lapset pääsevät myös kerran vuodessa testaamaan uintitaitojaan Raision Uintikeskus Ulpukkaan. Kun halli on Itsenäisyyspäivänä yleisöltä suljettu, laskevat ve- Lapselta lapselle siliukumäessä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n syöpälapset. Ojala on mielissään 24 tunnin viestiuintitapahtuman kasvatuksellisesta merkityksestä. Nuoret oppivat toimimaan sosiaalisesti. He huomaavat että kaikilla ei asiat esim. sairauden takia ole niin hyvin kuin itsellä vaan aina löytyy niitä, jotka eivät ole yhtä hyväosaisia, Ojala pohtii. Viestiuinti uitiin tammikuussa koko seuran voimalla. Uimarit hankkivat vanhempien avustuksella itselleen sponsoreita uintiinsa ja tukijoita kertyi kiitettävästi. Jokainen kantoi kortensa kekoon altaassa. Vanhempien uimareiden oli määrä uida osuutensa yön myöhäisinä tunteina nuorimpien kauhoessa muulla ajalla. Reippaita pikku-uimareita nähtiin altaassa kyllä yölläkin. Kirjureina ja ajanottajina toimivat valmentajat ja vanhemmat sekä muut huoltojoukot. Yhteishenki piti vaikka väsymys välillä painoikin ja vesi tuntui kylmältä. Uimarit luovuttivat Ulpukassa 12.5.2002 lahjoitussekin Kari Ojalalle ja lupasivat hymyissä suin kerätä voimia ensi vuoden koitokseen. Teksti ja kuva: Johanna Eerola Raision uintikeskus Ulpukassa uitiin tammikuussa 2002 syöpää sairastavien lasten hyväksi 24 tuntia. Nuorille uimareille oli esimerkkiä näyttämässä myös Jarno Pihlava. Kun käytät Syöpäsäätiön adresseja, tuet syöpätutkimusta Tekstatut adressit toimistostamme Liisankatu 21, 00170 Helsinki Puh. 0800-143 00 Adresseja myyvät myös: posti, kirja-, kukka- ja paperikaupat, hautaustoimistot, R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211 SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpätutkimukseen viime vuonna n. 3 milj. euroa

N:o 2 2002 19 Epäilyttävältä tyypiltä kannattaa kysellä taustoja Huijarikerääjät rehellisten riesana Rehellisten rahankerjääjien lisäksi turuilla ja toreilla pyörii arveluttavia yrittäjiä. Ei paljon mutta riittävästi heittämään varjoa oikealla asialla olevienkin ylle. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä ei liene hätää: Taloustutkimus rankkasi yhdistyksen viime vuonna peräti vapaaehtoisjärjestöjen ykköseksi niin luotettavuudessa kuin asiantuntemuksessa ja tehokkuudessakin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala myöntää, ettei huijaria välttämättä ole helppo erottaa rehellisestä. Mutta tietyillä tarkistustoimilla saa jo joltistakin varmuutta. Mikäli kerääjällä on mukanaan lipas, siitä on löydyttävä poliisiviranomaisen leima ja luvan numero, Ojala tähdentää. Jos tuntee itsensä epävarmaksi, kerääjän voi panna ahtaalle utelemalla kaikkea mahdollista tämän edustamasta yhteisöstä. Voi muun muassa pyytää lähettämään yhdistyksestä kertovaa materiaalia. Puhelinkerääjältä kannattaa kysellä, kuinka paljon rahaa yritys itse saa. Monen pikkuyrittäjän keräyskulut ovat yli puolet tuloista, kun taas esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. selviää 10 12 prosentin keräyskuluilla. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ei myöskään tee varsinaista keräystoimintaa puhelimitse. Uusi laki valmisteilla Huijareiden puuhat on joidenkuiden mielestä mahdollistanut osaltaan pykälien hataruus. Sisäministeriössä valmistellaankin uutta rahankeräyslakia, jonka on määrä tukkia porsaanreiät. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt puolestaan ovat laatineet alalle eettiset säännöt, joita Lounais- Suomen Syöpäyhdistyskin on sitoutunut noudattamaan. Syöpäyhdistys on ajoittain törmännyt kilpailijoihin, jotka ovat pyrkineet ratsastamaan sen hyvällä maineella. Näiden veijareiden mellastelut ovat yleensä loppuneet lyhyeen. Kansalaiset ovat valveutuneita. He ottavat nopeasti yhteyttä, jos epäilevät rahankerääjän rehellisyyttä, Ojala kertoo. Tuorein jupakka on viime kesän alkupuolelta. Muutaman ihmisen perustama Syöpäsairaiden Tuki r.y. mainosti keräyksessään, että yhdistyksen sopeutumisvalmennuskursseja muka pidetään Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Vasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen juristin tiukkasanaiset yhteydenotot saivat virheellisen tiedon katoamaan internetistä. Myös kuluttajaviraston mielestä Syöpäsairaiden Tuki r.y. on syyllistynyt harhaanjohtavaan markkinointiin: tällaisella menolla uusi yhdistys voi luoda itsestään kuvan todellista laajempitoimisena yhteisönä ja haalia näin itselleen katteetonta kuluttajien luottamusta ja taloudellisia etuja. Tue Syöväntorjuntatyötä lahjoitustili TOP 571345-2505 Luottamus tärkeintä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pyrkii syöpäpotilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon, ajan hermolla pysytellen. Tehtävä ei ole helppo. Kun tällaisella suurella ja pitkään toimineella yhdistykselläkin on täysi työ vastata kaikkiin haasteisiin, miten ihmeessä pienet tulokkaat pystyisivät selviytymään niistä, Kari Ojala pohtii. Hänen mielestään uusilta yhdistyksiltä tulisi vaatia, että niiden on toimittava kaksi vuotta ennen kuin keräyslupa myönnettäisiin. Niin ikään ns. yhden asian liikkeet eli yhteen tiettyyn kohteeseen rahaa keräävät tahot pitäisi hänestä panna erityisen tiukkaan viranomaisten syyniin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. antaa syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen välitöntä tukea 150 000 170 000 euroa vuodessa. Välillistä tukea vielä roimasti enemmän, Ojala selvittää yhdistyksensä toiminnan mittasuhteita. Kun joku harjoittaa nimissämme epärehellistä omanvoitonpyyntiä, ärähdämme heti. Tilanne on äärimmäisen vakava silloin, kun rehellisten toimijoiden luotettavuus alkaa olla vaakalaudalla. Tärkeintä on luottamus. Yksikin epäonnistuminen voi kaataa kaiken. Syöpäpotilaiden Tuki r.y.:tä Ojala luonnehtii kansalaisjärjestön irvikuvaksi. Yhdistys kerää 45 euron kannatusjäsenmaksut, mutta maksulla ei saa minkäänlaisia demokraattisia jäsenoikeuksia. Ilmeisesti vain kolme henkilöä käyttää päätäntävaltaa, hän arvostelee. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Matti Äärilä Yliopistonkatu 26 20100 Turku 02-278 2300 Lahjat kauniisti pakattuna Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. kerää vuosittaisella Syöväntorjuntatalkootkampanjan lista-ja lipaskeräyksillä huomattavan osan vuotuisista syöväntorjuntatyöhön tarvittavista varoista. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y.:n eettiset periaatteet auttavat rehdin kerääjän tunnistamisessa Yleisöltä varoja keräävän järjestön pitää vetää tiukka raja suoran rahankeruun ja muun varainhankinnan välille. Rahankeräys vaatii aina viranomaisen luvan. Keräyksissä noudatetaan rahankeräyslakia ja -asetusta. Rahankeräyksessä järjestön on tehtävä keräyssuunnitelma, jossa kerrotaan keräyksen tavoitteet, toteutustapa ja arvio keräyskuluista. Suunnitelmasta pitää käydä ilmi varojen oikea käyttötarkoitus ja -kohteet sekä varojen käytön aikataulu. Järjestön on minimoitava keräyskulunsa ja käytettävä rahoista mahdollisimman suuri osa suoraan keräyskohteeseen. Keräyksen tuotto, kulut ja varojen käyttötapa on julkistettava. Kannatusjäsenten hankintaa, tuotemyyntiä, tai liiketoiminnan kaltaista varainhankintaa ei harjoiteta keräyksen nimellä tai muodossa. Järjestöt vastaavat keräyksissä käyttämiensä alihankkijoiden eettisesti kestävästä toiminnasta ja asianmukaisesta koulutuksesta. Sekä rahankeräyksessä että muussa varainhankinnassa noudatetaan mahdollisimman suurta läpinäkyvyyttä. Lahjoittajan kysymyksiin vastataan avoimesti, eikä painosteta tai käyttäydytä epäasiallisesti. Lahjoittajan kannattaa aina kysyä tarkkaan keräyksen taustasta. Epäilyttävissä tapauksissa voi ottaa yhteyttä kuluttajaviranomaisiin tai keräyskohteen hyväksi työskentelevään vakiintuneeseen järjestöön, ja kysyä, onko heillä tietoa kyseisestä keräyksestä. Puhelin: 010 51513. Postiosoite: 00098 Varma-Sampo. Palvelemme asiakkaitamme myös Sammon konttoreissa kautta maan.

20 N:o 2 2002 Syöpäyhdistyksen matkoilla uskollisia osallistujia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkari Oy:n matkoja pidetään yleisesti hyvin suunniteltuina ja toteutettuina sekä ohjelmiltaan mielenkiintoisina. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien toimittaja tavoitti iloisia Elias Lönnrotin jalanjäljillä - matkalle lähtijöitä eräänä kuluvan vuoden elokuun aamuna. Anna-Liisa Saari (vas.), Helena Hietanen ja Terttu Leinonen ovat uskollisia Matkarin matkoille osallistujia. Terttu Leinoselle tämä oli jo 128:s matka Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Autonkuljettajana toimi Juha Lipponen ja matkanjohtajana Aiju von Schöneman. Kuluvana vuonna ohjelmassa on vielä matkoja sekä kotimaahan että ulkomaille. Vuoden 2003 matkaohjelma on myös valmistelussa ja julkaistaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vuoden 2003 jäsentiedotteessa helmi- maaliskuussa. Tule ihailemaan maisemia ja nauttimaan maukasta lounasta, jota tarjoamme päivittäin. Sunnuntaisin klo 12.00-15.00 runsas seisova pöytä. Tilauksesta ryhmille ruokailut toiveiden mukaan. Järjestämme erilaiset juhlat ja tapahtumat. Asiakaspaikkoja aina 300 asti. Juhliin vaikka veneellä! Meri-Karina on suosittu ja edullinen pitopaikka Perhejuhlille (häät, syntymäpäivät, ristiäiset, muistotilaisuudet) Kongresseille sekä koulutus- ja neuvottelutilaisuuksille Kuntoutuskursseille TERVETULOA MUKAAN TEATTERIMATKALLE TAMPEREEEN TYÖVÄEN TEATTERIIN SARANAT JA SARDIINI TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERISSA LAUANTAINA 23.11.2002 MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Puh. (02) 2657 666, Fax. (02) 2657 618 Takuuvarmaa Neil Hardwickia on luvassa. Saranat ja sardiini on Michael Fraynin teatterimaailmaan sijoittuva farssi, jonka pääosissa ovat mm. Leena Uotila ja Esko Roine. Lähtö klo 11.15 monitoimitalo Karinan luota ja paluu Turkuun noin klo 19.00. Hinta 48 euroa syöpäyhdistyksen jäsenet ja 60 euroa ei-jäsenet. MIEHEN KYLKILUU TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERISSA LAUANTAINA 30.11.2002 Miehen kylkiluu on Maria Jotunin hauskin huvinäytelmä, ohjaajana Tommi Auvinen. Maria Jotunin näytelmässä on 1900-luvun alkukymmenten nostalgiaa. On apteekkaria ja tohtoria, rouvaa ja neitiä, suutaria ja renkiä. Avioliitto on kaiken ytimessä. Siihen pitäisi päästä tai vauhdilla siitä pois. Lähtö klo 11.15 monitoimitalo Karinan luota ja paluu noin klo 19.00. Hinta 40 euroa syöpäyhdistyksen jäsenet ja 52 euroa ei-jäsenet. LISÄTIEDOT MATKARIN/ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN TOIMISTOSTA PUH. 2657 913 TERVEYTTÄ JA KAUNEUTTA MERI-KARINASSA TIISTAINA 5.11.2002 KLO 17.00 Illan aikana opitaan asioita terveydestä ja kauneudesta. Terveysluennon pitää Kauneushoitola Eila Hellgrenistä Eila Hellgren ja meikkitaiteilija Helena Lindgren opastaa kauneudesta ja ehostamisesta. Terveysjuoma- ja kahvitarjoilu sisältyy hintaan. Lippuja ennakolta 10 euron hintaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku ja ovelta ennen tilaisuuden alkua 12 euroa. Järjestäjänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Ompelukerho. Tervetuloa! MATKAILUILTA SAMMON AUDITORIOSSA Puutarhakatu 1, Turku Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y järjestää matkatoimisto Matkapoikien kanssa matkailuillan Sammon auditoriossa, Puutarhakatu 1, Turku keskiviikkona 30.10.2002 klo 18.00-20.00. TERVETULOA! www.schering.fi Hyväntekeväisyysmuotinäytös MUOTI-SHOW SYKSY 2002 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, Turku. Sunnuntaina 27.10.2002 klo 15.00 ja 18.00 MS SKANDINAVIA EHDOKKAAT (MS Suomi Janette Broman, Kaisa Jaako...) Juontaa: Saija Palin Pääsylippu 10 euroa sisältää kahvitarjoilun. Ennakolta: monitoimitalo Karina, Itäinen Pitkäkatu 30 b Puh. 2657 911, Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35 Puh. 2657 666 sekä tavaratalo Wiklundin neuvonta, Eerikinkatu 11, Turku. Koordinointi ja suunnittelu: Fashion Team/Marjo Sjöroos Näytöksen mahdollistavat:

N:o 2 2002 21 TERVETULOA MUKAAN LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN MATKATOIMISTO MATKARIN MATKOILLE LINNOJEN LOIRE JA PARIISI JOULUNA 23. 27.12.2002 Loiren laakso on satumaisten linnojen ja hyvien valkoviinien seutua. Sen linnojen vaiheilla historia elää. Loiren laakso on ainutlaatuinen maailmassa. Missään muualla satojen vuosien kulttuuri ei ole näin tiiviinä rypäleenä ja näin hyvin säilyneenä kaikissa muodoissaan. Tällä kierroksella poimitaan laakson annista parhaat palat niin arkkitehtuurista, historiasta, taiteesta kuin viinistäkin. Viimeinen yö vietetään Pariisissa ja tutustutaan Pariisiin kaupunkikierroksella ja vähän omin päin. Matkaohjelma: Maanantai 23.12.2002 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 9.00. Air Botnian lento KF 413 Tukholmaan lähtee klo 9.40. Tukholmasta jatketaan lennolla SK 575 klo 11.05 Pariisiin, jonne saavutaan klo 13.45. Matka jatkuu Pariisista linja-autolla Loirejoen laaksoon. Matkalla lounas ja tutustuminen Orleansin kuuluisassa 1200-luvun lopun Sainte Croixń katedraalissa. Orleansista matka jatkuu Charnbordíin, jossa tutustutaan tämän yli sadan tornin linnan puistoon. Illansuussa saavutaan viehättävään Amboisen kaupunkiin, jossa majoittuminen kukkulalla sijaitsevaan hotel Novotel Amboiseen, josta on kauniit näkymät Amboisen kaupunkiin yli Loiren laakson. Illallinen. Jouluaatto, tiistai 24.12.2002 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään ihailemaan seudun ainutlaatuisia linnoja. Käydään tutustumassa mm. Leonardo da Vincin viimeiseen kotiin, linnaan nimeltä Clos-Luce. Linnassa on nähtävillä tämän uskomattoman neron keksintöjen näyttely. Päivän aikana käydään tutustumassa myös yksityiseen viinitilaan. Jouluaaton illallinen nautitaan majoitushotellissa. Joulupäivä, keskiviikko 25.12.2002 Aamiainen hotellissa. Aamupäivä vapaata aikaa. Joulupäivän lounas nautitaan hotellissa. Iltapäivällä tutustutaan Markiisi Vibrayn omistamaan Chevernyn linnaan, joka on edelleenkin suvun asuinlinna. Täällä tutustutaan myös mahtavaan metsästysmuistojen kokoelmaan. Illaksi palataan majoitushotelliin. Tapaninpäivä, torstai 26.12.2002 Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä lähdetään kohti Pariisia. Matkan aikana pysähdytään tutustumaan mm. Vovrayń viinintuotantoon. Lounas matkan varrella. Iltapäivällä saavutaan Pariisiin, jossa majoitutaan keskustassa sijaitsevaan Mercure Ronceray -hotelliin. Kahden tunnin kaupunkikierros Pariisissa paikallisoppaan johdolla. Illalla mahdollisuus tutustua Pariisiin omatoimisesti, mm. Eiffel-torni, Champs-Elysées. Perjantai 27.12.2002 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähtö lentoasemalle. Lento SK 574 Pariisista Tukholmaan lähtee klo 11.10. Tukholmaan saavutaan klo 13.45 ja jatketaan klo 14.25 lennolla SK 6620 Turkuun, jonne saavutaan klo 16.10. Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista. Valuutaksi euroja. Matkan hinta: jäsenet 1060 euroa ei-jäsenet 1080 euroa Hintaan sisältyy: * lennot Turku Pariisi Turku SAS:n reittivuorolla turistiluokassa * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * majoitus 2 hengen huoneessa ohjelman mukaan * hotelliaamiaiset päivittäin * 3 lounasta ja 2 illallista * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * kaupunkikiertoajelu Pariisissa * Etumatkojen paikallisoppaan palvelut * Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset 15.10.2002 mennessä Matkariin puh. (02) 2657 913 Vastuullinen matkanjärjestäjä: Etumatkat Oy ANDIEN AARTEET 24.2. 8.3.2003 Lima Paracas Ballestas-saaret Ica Nasca - Arequipa Puno Titicacajärvi Cusco Machu Picchu Jylhät Andit ja ylätasanko, Altiplano, ovat kaikessa mystisyydessään aina kiehtoneet ihmisten mieliä. Peru on muinaisten kulttuurien aarreaitta. Liman parasta antia ovat monet upeat museot, joihin on kerätty mittaamattoman arvokasta esineistöä eri puolilta maata. Perun suuriin arvoituksiin kuuluvat rannikon autiomaassa sijaitsevat Nascan linjat. Vuorten katveessa sijaitsevaa siirtomaatyylistä Arequipaa sanotaan Perun kauneimmaksi kaupungiksi. Titicacajärven sinisestä kuulaudesta heijastuvat Andien huiput rauhoittavat mieltä. Matkan kohokohtia ovat varmasti värikäs Cuscon kaupunki ja Machu Picchun vaikuttavat rauniot, jotka kertovat muinaisesta mahtavasta inkavaltiosta. Matkaohjelma: Maanantai 24.2.2003 Lähtö klo 03.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta klo 7.00 lento Amsterdamin kautta Limaan, jonne saavutaan klo 19.50. Majoittuminen ensimmäisen luokan Boulevard-hotelliin. Tiistai 25.2.2003 Lima Perun pääkaupunki Lima on kuuluisa monista historiallisista rakennuksistaan ja erinomaisista museoistaan, joiden monipuoliset näyttelyt luotsaavat vierailijoitansa läpi muinaisen ja nykyisen Perun. Puolen päivän kaupunkikierroksella tutustutaan Liman nähtävyyksiin ja maamerkkeihin, vanhan keskustan Plaza de Armas -aukioon, joka tunnetaan siirtomaa-aikaisesta arkkitehtuuristaan. Keskiviikko 26.2.2003 Lima Paracas Ballestas-saaret Ica Nasca Aamiaisen jälkeen aloitetaan linja-automatka kohti etelää ja Paracasin luonnonsuojelualuetta, joka sijaitsee Tyynenmeren rannikolla. Tehdään veneretki Ballestas-saarille, joilla asustavat merilintuyhdyskunnat kuuluvat maailman tiheimpiin. Jatketaan edelleen matkaa kohti Icaa, jossa syödään lounas. Myöhään iltapäivällä saavutaan Nascaan, jossa majoitutaan keskitason Nazca Lines -hotelliin. Torstai 27.2.2003 Arequipa Perun suurimpiin mysteereihin kuuluvat satojen metrien mittaiset autiomaahan uurretut Nascan linjat, joita on vaikea havaita maasta käsin. Aamuauringon suotuisissa valaistusolosuhteissa muinaiset eläin- ja mielikuvitushahmot erottuvat selvästi pienlentokoneesta katsottuna. Nascan lentoretki on lisämaksullinen, 95 euroa ja jonne ilmoittaudutaan matkaa varatessa. Lennon jälkeen suunnataan rannikkoa myötäillen kohti Etelä-Perun suurinta kaupunkia, Arequipaa. Koko päivän kestävällä linja-automatkalla nautitaan lounas ja ihaillaan autiomaan maisemia. Arequipassa majoitutaan ensimmäisen luokan Libertador -hotelliin. Perjantai 28.2.2003 Arequipa Arequipa sijaitsee kauniissa Andien laaksossa kuuden kilometrin korkuisten vuorenhuippujen välissä. Kaupunki on kuuluisa siirtomaatyylisestä arkkitehtuuristaan ja sinisestä taivaastaan. Aamupäivän aikana tutustutaan nähtävyyksiin, joista kaikkein vaikuttavin on Santa Catalinan luostari. Iltapäivällä on aikaa rentoutumista ja omia retkiä varten. Lauantai 1.3.2003 Arequipa Puno Lento Juliacaan, mistä jatketaan linja-autolla Titicacajärven rannalle Punoon. Majoitutaan ensimmäisen luokan Libertador Isla Esteves -hotelliin. Sunnuntai 2.3.2003 Titicacajärvi Aamiaisen jälkeen tehdään kokopäiväretki Titicacajärvellä. Tutustutaan ensin uro-intiaanien kelluviin saariin, jotka sijaitsevat Punon lahden edustalla. Jatketaan matkaa Titicacajärven ulapalla sijaitsevalle Taquilen saarelle, jonka asukkaat saavat pääasiallisen toimeentulonsa maanviljelystä. Saarelaiset ovat kehittäneet oman pienimuotoisen matkailukonseptinsa, jonka mukaisesti matkailijat pääsevät osallistumaan heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Laivamatkan aikana retkilounas. Punoon palataan illansuussa. Maanantai 3.3.2003 Puno Cusco Lähdetään aamulla linja-autolla kohti muinaisen inkavaltakunnan pääkaupunkia Cuscoa. Korkein kohta reitillämme on La Rayan sola, noin 4300 metriä. Matka ylätasangolla, Altiplanolla kestää useita tunteja mutta pysähdyksiä tehdään silloin tällöin pienissä kylissä ja nautitaan lounas matkan varrella. Avarat ylätasangon maisemat jäävät varmasti lähtemättömästi mieleen. Cuscossa majoitutaan ensimmäisen luokan Libertador -hotelliin. Tiistai 4.3. torstai 6.3.2003 Cusco Machu Picchu Cusco on inkavaltakunnan pääkaupunki perustamisestaan 1100-luvulla aina espanjalaisten tuloon 1500-luvun alussa. Kaupungin koko olemus huokuu vuosisatojen takaista historiaa, joka on täynnä tarinoita ja kiehtovia yksityiskohtia. Sekä vanha inkavaltakunta että siirtomaa-aika näkyvät kaupungin rakennusten arkkitehtuurissa. Tiistaina tutustutaan Cuscoon ja sen lähiympäristöön puolen päivän mittaisella retkellä. Kun kaupunkia katsotaan pohjoispuolisilla kukkuloilla sijaitsevilta Sacsayhuamanin raunioilta ymmärtää, miksi Cuscoa kutsutaan punaisten kattojen kaupungiksi. Matkan kohokohta on keskiviikkoinen retki mystiseen Machu Picchuun, johon espanjalaiset valloittajat eivät koskaan kajonneet, vaikka todennäköisesti tiesivät sen olemassaolosta. Machu Picchu oli vuosisatojen ajan hautautuneena vihreän viidakon kätköihin, kunnes amerikkalainen arkeologi Hiram Bingham löysi sen vuonna 1911. Junamatkalla Machu Picchuun on mielenkiintoista seurata Urubamba-joen laakson maisemia. päivän aikana lounas. Torstaina on vapaata aikaa nauttia Cuscon historiallisesta ilmapiiristä ja käydä vaikka tuliaisostoksilla. Perjantai 7.3.2003 Cusco Lima Lento Limaan, jossa majoitutaan vielä muutamaksi tunniksi jo tutuksi tulleeseen Boulevard-hotelliin. Paluulento lähtee illalla klo 21.20 Amsterdamin kautta Helsinkiin. Lauantai 8.3.2003 Saapuminen Helsinkiin klo 22.35. Kuljetus linja-autolla Turkuun, jonne saavutaan noin klo 01.00 (9.3.2003). Huomioitavaa: Oleskelu korkealla Andien ohuessa ilmassa edellyttää normaalia terveyttä. Suomen lääkintäviranomaiset suosittelevat pitää aina voimassa perusrokotuksia; polio-, kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotus. Matkalle tulee ottaa keltakuumerokotus, josta on oltava asianmukainen merkintä kansainvälisessä rokotustodistuksessa. Malaria- ja keltakuumeriski on tällä matkalla pieni, mutta suositellaan keskustelua lääkärin kanssa ennen matkalle ilmoittautumista. Passin on oltava voimassa vielä 6 kuukautta matkan jälkeen. Matkustaja- ja matkatavaravakuutusta, johon on hyvä sisällyttää peruutusvakuutus, suositellaan otettavaksi. Etelä-Amerikassa lentoyhtiöt voivat muuttaa aikataulujaan hyvin lyhyellä varoitusajalla, joten oikeus muutoksiin pidätetään. Matkan hinta: jäsenet 3370 euroa ei jäsenet 3390 euroa Yhden hengen huoneen lisämaksu 823 euroa Hintaan sisältyy: * kuljetukset Turku Hki Vantaan lentoasema Turku * reittilennot turistiluokassa * lentokenttäkuljetukset matkakohteissa * majoitus kahden hengen huoneessa ohjelmassa mainituissa tai vastaavissa hotelleissa * ohjelmanmukaiset kuljetukset, retket ja kiertokäynnit pääsymaksuineen * verot, palvelupalkkiot ja kantajamaksut hotelleissa * lento- ja turistiverot sekä muut viranomaismaksut * aamiaiset ja muut ohjelmassa mainitut ateriat * suomalainen matkanjohto Lisämaksusta Nascan lento 95 euroa. Ilmoittautumiset 15.10. 2002 mennessä Matkariin puh. (02) 2657 913 Vastuullinen matkanjärjestäjä: Suomen Matkatoimisto Oy