KIRJALLINEN KYSYMYS 885/2013 vp Karenssi työsuhteen purkautuessa koeajalla Eduskunnan puhemiehelle Työsuhteen alkaessa on lakisääteinen koeaika. Joskus kuitenkin osoittautuu, että työsuhde ei toimi odotetusti, vaan aiheuttaa työntekijälle odottamattomasti ylikuormitusta ja stressiä, jotka voidaan työterveyslääkärin toimesta yksilöidä ja diagnosoida. Työntekijä päättää irtisanoutua koeajan päätteeksi, jonka työpaikan työterveyslääkäri dokumentoi ja diagnosoi. Tästä huolimatta työtekijän jäädessä työttömäksi työnhakijaksi TE-keskukseen hänet luokitellaan irtisanoutuneeksi ja hänelle määrätään toimeentulon kannalta kriittinen kolmen kuukauden karenssi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko perusteluissa kuvatun kaltainen esimerkki eduskunnan säätämän lain hengen mukainen, eikö koeaika ole juuri luotu myös työntekijän aloitteesta ja työnantajan kanssa yhteisymmärryksessä tapahtuvan työsuhteen purkua varten ilman merkittäviä taloudellisia menetyksiä etenkin kun työ on aiheuttanut lääketieteellisestikin todennettuna haittaa työntekijälle ja onko hallitus aikeissa tarkentaa asianomaisia lainkohtia, jotta kuvatun kaltaiset kansalaisten oikeustajunkin kannalta oleelliset ristiriidat työelämästä, työn vastaanottamisesta sekä nimenomaan koeajalla tapahtuvista työsuhteen purkamisista eivät synnytä uusia kannustinloukkuja mutta eivät myöskään keinottelun välinettä? Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013 Suna Kymäläinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Suna Kymäläisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 885/2013 vp: Onko perusteluissa kuvatun kaltainen esimerkki eduskunnan säätämän lain hengen mukainen, eikö koeaika ole juuri luotu myös työntekijän aloitteesta ja työnantajan kanssa yhteisymmärryksessä tapahtuvan työsuhteen purkua varten ilman merkittäviä taloudellisia menetyksiä etenkin kun työ on aiheuttanut lääketieteellisestikin todennettuna haittaa työntekijälle ja onko hallitus aikeissa tarkentaa asianomaisia lainkohtia, jotta kuvatun kaltaiset kansalaisen oikeustajunkin kannalta oleelliset ristiriidat työelämästä, työn vastaanottamisesta sekä nimenomaan koeajalla tapahtuvista työsuhteen purkamisista eivät synnytä uusia kannustinloukkuja mutta eivät myöskään keinottelun välinettä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työsuhteen alussa noudatettavasta koeajasta säädetään työsopimuslaissa. Koeajan tarkoituksena on antaa työsuhteen molemmille sopijapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työttömyysturvajärjestelmässä on periaatteena, että työnhakijan aiheutettua itse työttömyytensä hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen joko määräajaksi tai toistaiseksi. Työttömyysturvalaissa säädetään, että työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä on eronnut työstään, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen lähtökohtaisesti 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen. Pätevästä syystä erota työstä ei ole säädetty työttömyysturvalaissa tyhjentävästi. Työntekijän purettua työsopimuksensa koeaikana TE-toimisto arvioi, onko työnhakijalla ollut pätevä syy päättää työsuhteensa. Koeaikaa sinänsä ei työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan ole pidettävä työttömyysturvajärjestelmässä pätevänä syynä päättää työsuhde, koska työntekijän suoriutuminen työstä kuuluu työnantajan arvioitavaksi. Jos työnantaja purkaa työsopimuksen koeaikana sen vuoksi, ettei parhaansa yrittänyt työntekijä suoriudu hänelle annetuista työtehtävistä, työnhakijalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa työsuhteen päättymisen takia. Työttömyysturvalain soveltamiskäytännössä on vakiintuneesti edellytetty, että esimerkiksi työturvallisuuteen liittyviä epäkohtia on pyritty selvittämään jo työsuhteen aikana, jotta työnhakijalla voidaan katsoa olleen pätevä syy päättää työsuhde. Tarkoituksena on, että epäkohdat saataisiin korjattua ja työntekijä voisi jatkaa työssään. Työnhakijan vedotessa työstä aiheutuvaan terveydelliseen haittaan soveltamiskäytännössä on edellytetty, että työnhakija esittää lääketieteellistä selvitystä kyseisen työn sopimattomuudesta hänelle. Lääketieteellisen selvityksen osalta kyse on usein työnhakijan esittämän näytön arvioinnista. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan työttömyysturvalain säännökset ja soveltamiskäytäntö vastaavat lain tarkoitusta eikä muutoksiin ole tällä hetkellä tarvetta. Työttömyysturvalainsäädännön toimivuutta arvioidaan säännöl- 2
Ministerin vastaus KK 885/2013 vp Suna Kymäläinen /sd lisesti muun muassa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman osana. Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 885/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Suna Kymäläinen /sd: Är det exempel som beskrivs i motiveringen förenligt med andan i den lag som stiftats av riksdagen, har inte prövotiden uttryckligen skapats också för hävning av anställningsförhållandet på initiativ av arbetstagaren och i samförstånd med arbetsgivaren, utan betydande ekonomiska förluster i synnerhet eftersom arbetet också har orsakat medicinskt verifierad olägenhet för arbetstagaren och har regeringen för avsikt att precisera de berörda lagrummen, för att konflikter av det beskrivna slaget som också är väsentliga med tanke på medborgarens rättskänsla i fråga om arbetsliv, mottagande av arbete samt speciellt hävning av anställningsförhållandet under prövotiden inte ger upphov till nya flitfällor men inte heller ett medel för spekulation? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om prövotid som iakttas i början av ett anställningsförhållande finns i arbetsavtalslagen. Avsikten med prövotid är att ge båda avtalsparterna i ett anställningsförhållande tid att överväga om det arbetsavtal som ingåtts motsvarar förväntningarna. Under prövotiden kan arbetsavtalet hävas av vardera parten. Systemet med utkomstskydd för arbetslösa har som princip att om arbetssökanden själv varit orsak till sin arbetslöshet, kan arbetssökanden förlora sin rätt till arbetslöshetsförmåner antingen för viss tid eller tills vidare. I lagen om utkomstskydd för arbetslösa föreskrivs att en arbetssökande som utan giltig orsak har lämnat sitt arbete, inte har rätt till arbetslöshetsförmåner i första hand under 90 dagar från anställningsförhållandets upphörande. Det finns inte uttömmande bestämmelser om giltiga orsaker att lämna arbetet i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Om arbetstagaren har hävt sitt arbetsavtal under prövotiden, bedömer arbets- och näringsbyrån om den arbetssökande har haft giltig orsak att avsluta sitt anställningsförhållande. Enligt arbets- och näringsministeriets uppfattning ska prövotid inte i sig betraktas som en giltig orsak att avsluta anställningsförhållandet inom ramen för systemet med utkomstskydd för arbetslösa, eftersom bedömningen av hur arbetstagaren klarar arbetet hör till arbetsgivaren. Om arbetsgivaren under prövotiden häver arbetsavtalet därför att arbetstagaren, som gjort sitt bästa, inte klarar av de givna arbetsuppgifterna, föreläggs inte en tidsperiod utan ersättning för den arbetssökande på grund av att anställningsförhållandet upphörde. I tillämpningspraxisen för lagen om utkomstskydd för arbetslösa har det av hävd förutsatts att man försökt utreda missförhållanden som gäller till exempel säkerhet i arbetet redan under anställningsförhållandet, för att den arbetssökande ska kunna anses ha haft en giltig orsak att avsluta anställningsförhållandet. Avsikten är att missförhållandena ska kunna rättas till och att arbetstagaren ska kunna fortsätta i arbetet. När en arbetssökande vädjar till en sanitär olägenhet som orsa- 4
Ministerns svar KK 885/2013 vp Suna Kymäläinen /sd kas av arbetet, har man i tillämpningspraxisen förutsatt att den arbetssökande visar upp en medicinsk utredning om att arbetet i fråga inte lämpar sig för honom eller henne. När det gäller den medicinska utredningen är det ofta fråga om bedömning av den bevisning som arbetssökanden visar upp. Enligt arbets- och näringsministeriets uppfattning motsvarar bestämmelserna i lagen om utkomstskydd för arbetslösa och tillämpningspraxisen lagens syfte och för närvarande finns det inte behov av ändringar. Funktionsdugligheten av lagen om utkomstskydd för arbetslösa bedöms regelbundet bland annat som en del av regeringens strukturpolitiska program. Helsingfors den 21 oktober 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5