DIA 1 (21) Poikasmateriaalin tuotanto perustuen jalostusprosessin ja kasvatusteknologian yhdistelyyn Viktor Golod, FGUP «FSGCR» DIA 2 (21) Ropshan kylästä tuli Venäjän kalanviljely-keskus miltei heti Pietarin perustamisesta lähtien. Kirjolohi ilmaantui tänne 1800-luvun lopulla. Teollinen kalanviljely alkoi muotoutua viime vuosisadan 30-luvun alkuvuosina.
Kanta-asukkaiden muisteloissa kalanviljelylaitoksen toiminta alkoi elpyä heti sotatoimien loputtua, silloin pyydettiin mm. karannutta kalaa. Mutta tästä ei ole kuitenkaan mitään tieteellistä aineistoa tallessa ja nykyinen parvi on peräisin Saksasta tuodusta mädistä. DIA 3 (21) Alussa kalaa kasvatettiin lammikoissa, sitten puisissa altaissa ja maauomaaltaissa. Kasvatusteknologiaa kehitettiin samanaikaisesti emokalaparven muodostuksen kanssa. DIA 4 (21) Ropshasta kirjolohenmätiä toimitettiin ympäri Neuvostoliittoa. Monessa
paikassa siitä muodostettiin omia emokalaparvia. DIA 5 (21) Nyttemmin meillä on patentit kahteen kirjolohen rotuun (Rofor ja Rostal) sekä Ropshan karppiin. Kirjolohen rodut on kehitetty erilaisin menetelmin ja niiden välinen geneettinen etäisyys on tarpeeksi suuri. Tästä syystä roturisteytyksillä on ollut heteroosin kaltainen vaikutus, erityisesti elinvoimaisuuteen liittyen. DIA 6 (21) Vuosina 1980 ja 1985 Ropshaan rakennettiin kaksi näyttelypaviljonkia, joista tuli sittemmin hautomo- ja pienpoikasten kasvatushalleja.
DIA 7 (21) Ennen saneerausta hallissa nro 2 oli 200 kouruallasta, joiden yhteenlaskettu vedenkulutus oli 100 l/s. Tuotantokapasiteetti oli 2 t poikasia. Sähkökulut olivat yli 1 milj. ruplaa kuukaudessa. DIA 8 (21) Viime vuosina Myllyalueen hallissa nro 2 on tehty perusteellinen saneeraus ja siirrytty käyttämään kiertovesiteknologiaa. Vuonna 2011 otettiin ensimmäisen kerran täysimääräiseen käyttöön hautomo-, poikas-, kasvatus- ja
talvehtimisyksiköt sekä perustajien kasvatusmoduli, kaikki saman katon alla. DIA 9 (21) Hautomossa voidaan yhden tuotantojakson aikana hautoa jopa 1 milj. mätimunaa kerralla, eli tuottaa 700.000 pienpoikasta. DIA 10 (21) Poikasmoduli käsittää 12 kpl 9 m²:n allasta. Vedenkulutus on 150 l/s, lämpötila 15-17 ºC, tuotantokapasiteetti 2 t. DIA 11 (21)
Jokaiseen altaaseen istutetaan 100.000 kpl 300 mg:n poikasta. Yksilöpainon ollessa 2 g kuormitus on 20 kg/m2. DIA 12 (21) Sen jälkeen kala siirretään kasvatusmoduliin. DIA 13 (21) Se on tehty betonista ja käsittää 14 kpl 20 m²:n allasta. DIA 14 (21)
Kun allaskohtainen kuormitus ylittää 1 t:n rajan, kalat siirretään ulkoilmamoduliin. Talvella käytetään sopeutumisaltaita. DIA 15 (21) Vesi syötetään alueelle sen jälkeen, kun sitä on käytetty ensin hautomossa ja sisähallimoduleissa. Talvella lämpötila ei laske alle 3ºC, ei edes kovilla pakkasilla, ja suojasäällä se nousee 7ºC asti Biosuodin toimii: ammoniumpitoisuus on normien puitteissa.
DIA 16 (21) Radikaalisti muuttuvien viljelyteknologioiden aikakautena tämän kohteen osalta eteen tuli uusia jalostukseen liittyviä tehtäviä. Vuodesta 2010 lähtien kirjoloheen liittyvää jalostustyötä on tehty kahdensuuntaisesti: maksimaalinen sopeuttaminen viljelyolosuhteisiin sekä kudun sesonkiaikojen laajentaminen. DIA 17 (21) Kutukaudella 2009/2010 toimitettiin 12 kalanviljelybiologisten ominaisuuksien mukaan valittujen perustajayksilöiden
pariristeytystä. Mädinhaudonnasta ja poikaskasvatuksesta saatujen tulosten perusteella valittiin kolme perhettä, joilla oli paras eloonjäämiskyky ja kasvunopeus. Kaksivuotiaina kalojen keskipaino oli yli 2 kg. Yksi perhe tuli sukukypsäksi ja jälkeläisten laatu oli korkea. Kaksi perhettä ei saavuttanut sukukypsyyttä ja ne käytetään myöhään kypsyvän linjan luomiseen. DIA 18 (21) Ropshan karpin kehitystyötä jatketaan. Tämä työ on suunnattu kalan monimutkaisen, rodunsisäisen
rakenteen ylläpitämiseen, jossa on kolme Amurin karpin perimää sisältävää haaraa. DIA 19 (21) Loppusuoralla ovat vaaleanahkaiseen kirjoloheen liittyvät jalostustyöt. Se poikkeaa muista kaloista paremman saannon ja voimakkaamman lihanvärin takia. DIA 20 (21) Työmme tavoitteena on tuottaa kuluttajaominaisuuksiltaan korkeatasoista poikasmateriaalia. Tulosta syntyy jalostustyön ja uusimpien kalankasvatusmenetelmien käytön yhdistelyllä. DIA 21 (21)
Meidän tehtävä on käynnistää jatkuvatoiminen poikasmateriaalin tuotantojakso, joka käsittää kolme pääryhmää: poikaset (keskipaino) 5-50 g, kesänvanhat (yksilöpaino) 50-70 g ja vuodenvanhat (yksilöpaino) 100-300 g. Tämän tehtävän hoitamiseksi on toteutettava jalostushanke, joka käsittelisi perustajayksilöiden erilaisia sukukypsäksi tulemisen ajankohtia, säädettävä prosessiketju yhteensopivaksi kaikkien kalanviljelyosastoiden välillä sekä jatkettava kunnostustöitä siirtämällä loputkin laitosalueet vesikiertojärjestelmän piiriin.