Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen
Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus: sinilevät 4. Havainnointikoulutus: rakkolevät 5. Havainnointikoulutus: näkösyvyys 6. Itämeren mitat ominaispiirteet alueet 7. Itämeren ongelmia ja ratkaisuja 8. Kasviplankton sinilevien ekologiaa
Itämeren mitat o vesiala o tilavuus o vedenvaihto o valuma-alue = Suomi pieni hidasta suuri lähes ihmistä
Itämeren mitat o vesiala 393 000 m 2 o tilavuus 21 000 m 3 o syvyys o vedenvaihto o valuma-alue keskisyvyys 54m, maks. 459 m koko tilavuus 30-40 v:ssa 1 600 m 2, noin 4 x vesiala lähes ihmistä
Itämeri? reunameri Atlantin valtamerestä koilliseen lähes suljettu sisämeri o suuri murtovesiallas o sijaitsee mannerlaatalla matala hidas vedenvaihto A. Pohjanmerestä Itämereen B. Itämeren osien välillä A B B B
Mistä vesi virtaa Itämereen? makeaa vettä sadoista joista ja sateena suolaista vettä vain vastavirtaan matalien ja kapeiden Tanskan salmien kautta murtovettä ATLANTIN VALTAMERI Pohjanmeri TANSKAN SALMET ITÄMERI
Murtovesi suolaisuus vaihtelee paljon Itämeren eri osissa varsinaisella Itämerellä pintaveden suolaisuus on 1/6 valtameren suolaisuudesta Suomenlahden ja Pohjanlahden jokisuistoissa vesi on lähes makeaa
pohja Veden kerrostuneisuus estää hapekasta pintavettä sekoittumasta pohjanläheiseen veteen pinta vuoden ympäri vesi on sitä painavampaa mitä suolaisempaa se on Itämeren vesi on kerrostunutta ympäri vuoden suolaisuuden mukaan (halokliini) kesällä myös lämpötilan mukaan (termokliini) pohja pinta kesällä Suolaisuus Lämpötila Suolaisuus
erikoinen Itämeri o meren ikä nuori o lajisto vähäinen o alusta prekambrinen mannerlaatta o Itämeren allas vanha
erikoinen Itämeri o meren ikä nykyinen murtovesivaihe kestänyt noin 2000 o lajisto pääosa lajeista kotoisin makeista vesistä tai valtamerestä o alusta sijaitsee Euraasian mannerlaatalla Fennoskandian kilvellä o Itämeren allas syntyi 1 200 milj. v sitten
Itämeren lyhyt historia Baltian jääjärvi 11 500 v. s. jääkausi ruhjoi esiin Itämeren muodot ikä jäätäkki geologisesti nuori suli äskettäin maannousu jatkuu Nyky Itämeri 2000 v. s.
Maankohoamisvauhti Jään sulaessa maankuori alkoi kohota nopeasti. Kohoaminen jatkuu, mutta hitaammin. Merenkurkku 9 mm / vuosi Kuva Metsähallitus
historian jäljet näkyvät o ihana saaristo o lajeja vähän o ravintoketjut yksinkertaisia Kuva SYKE Lumiaro
erikoinen Itämeri o suolaisuus vähäsuolaista murtovettä eliöt joutuvat käyttämään energiaa solujensa suolapitoisuuden säätelyyn (yleensä sopeutuneet elämään valtamerissä tai makeissa vesissä) o sijainti pohjoinen jäätyy talvella ainakin osittain useimmille eliöille liian vaativa elinympäristö
Alkuperäispiirros HELCOM 2009 Backer, muokattu Ravintoverkko
Alkuperäispiirros HELCOM 2009 Backer, muokattu Ravintoverkko
Alkuperäispiirros HELCOM 2009 Backer, muokattu
Perinteisen ravintoverkon sisällä ja rinnalla toimii mikrobisilmukka Alkuperäispiirros Kuosa, muokattu
Itämeren osat POHJANLAHTI SUOMENLAHTI VARSINAINEN ITÄMERI TANSKAN SALMET
Itämeren osat Perämeri Merenkurkku Selkämeri Itämeren syvin kohta Landsortin syvänne 459 m Ahvenanmeri Saaristomeri Suomenlahden suu pohjukka pohjoinen Skagerrak läntinen Gotlannin allas Itäinen Riianlahti Kattegat (Juutinrauma) Arkonan allas Bornholmin allas Gdanskinlahti
Suomen merialueet POHJANLAHTI PERÄMERI Kuvat Metsähallitus / Manuel Deinhardt, Essi Keskinen
Suomen merialueet POHJANLAHTI PERÄMERI
Suomen merialueet POHJANLAHTI MEREN KURKKU Kuvat MH / Lehtonen, Björkman, Turja, Roininen
Suomen merialueet POHJANLAHTI MEREN KURKKU
Suomen merialueet POHJANLAHTI SELKÄ- MERI Kuvat MH / Saarinen, Arponen
Suomen merialueet POHJANLAHTI SELKÄMERI
Suomen merialueet POHJANLAHTI SAARISTOMERI Kuvat MH / Keskinen, O Brien, Arponen
Suomen merialueet POHJANLAHTI SAARISTOMERI
Suomen merialueet SUOMENLAHTI Kuvat Metsähallitus Pohjola, Långnabba Lappalainen, Lanki
Suomen merialueet SUOMENLAHTI Kuvat Metsähallitus
Ihana Itämeremme!