KIRJALLINEN KYSYMYS 162/2010 vp Asevelvollisen työuran pidentäminen varusmiespalvelukseen liittyvillä muutoksilla Eduskunnan puhemiehelle Asevelvollisuuslain 31 :n perusteella palveluksen aloittamisajankohtaa voidaan asevelvollisen hakemuksesta muuttaa, jos se on asevelvolliselle erittäin tarpeellista mm. ammattiin valmistumisen tai opiskelun vuoksi. Yleisiä palvelukseenastumisaikoja on kaksi vuodessa: tammi- ja heinäkuu. Varusmiespalvelusaika on 180, 270 tai 362 päivää sen mukaan, mihin tehtäviin asevelvollinen haluaa kouluttautua tai hänet katsotaan päteväksi. Puolustusvoimien Varusmies 2010 -kirjasessa linjataan mm., että "kutsuntojen jälkeisenä keväänä ylioppilaaksi kirjoittavia suositellaan hakeutumaan toisen vuoden tammikuun erään. Ellei opiskelu/koulu ole esteenä, suositellaan kutsuntojen jälkeistä tammikuun saapumiserää. Talvierä mahdollistaa myös arvosanojen parantamisen syksyllä tai taloudellisen tilan parantamisen työskentelemällä." Suomessa käydään laajaa keskustelua työurien pidentämisen mahdollisuuksista. Opiskelijajärjestöt ovat esittäneet, että varusmiespalveluksen ajat on sovitettava yhteen lukukausien kanssa, varuskuntiin on järjestettävä tenttimahdollisuuksia ja kotiutumisen yhteyteen on järjestettävä ohjausta opintoihin tai töihin siirtymiseen. Pahimmissa tapauksissa näyttää siltä, että asevelvolliselta kuluu kaksi vuotta elämästään esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten jälkeen varusmiespalveluksen suorittamiseen, kun palveluksen suorittaminen ajoittuu kahden lukuvuoden ajalle. Järkevintä työurien pidentämisen kannalta olisi, että varusmiespalvelun suorittamisen ajankohdat kulkisivat yhtenevästi lyhyempien palvelusaikojen osalta oppilaitosten ja yliopistojen lukukausien kanssa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että opiskelijajärjestöjen esitykset työurien pidentämiseen mahdollistuvat myös puolustusvoimien toiminnan osalta (varusmiespalvelun ajoittaminen, tenttimahdollisuudet varuskunnissa sekä opinto-ohjaus ja työnhakupalvelut kotiutumisen yhteydessä)? Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2010 Kari Kärkkäinen /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kari Kärkkäisen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 162/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että opiskelijajärjestöjen esitykset työurien pidentämiseen mahdollistuvat myös puolustusvoimien toiminnan osalta (varusmiespalvelun ajoittaminen, tenttimahdollisuudet varuskunnissa sekä opinto-ohjaus ja työnhakupalvelut kotiutumisen yhteydessä)? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen kuuluva asepalvelus merkitsee väistämättä rajoituksia henkilön ajankäyttöön. Asevelvollisuuslakia valmisteltaessa asiaa tarkasteltiin myös kansalaisen näkökulmasta ja säännökset pyrittiin laatimaan niin, että myös asevelvollisen opiskeluun ja henkilökohtaisiin asioihin liittyvät tarpeet tulevat mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Varusmiespalvelus aloitetaan pääsääntöisesti tammikuussa tai heinäkuussa. Valtaosa palvelee kuusi tai kaksitoista kuukautta. Useissa tapauksissa palvelus noudattaa siten myös oppilaitosten lukukausirytmiä. Kutsuntavaiheessa asevelvolliselta tiedustellaan sopivinta palveluksen aloittamisaikaa sekä palveluspaikkaa. Useimmiten ainakin toinen toivomuksista voidaan toteuttaa. Palvelukseen määrättäessä pyritään muutenkin ottamaan huomioon asevelvollisen elämäntilanne. Palvelus määrätään aloitettavaksi kolmen kutsuntaa seuraavan vuoden aikana. Senkin jälkeen palveluksen aloittamisajankohtaa voidaan hakemuksesta muuttaa. Palvelusaikana asevelvollisella on lakiin perustuva oikeus saada sosiaaliturvaa koskevaa asiantuntevaa apua palvelukseen liittyvissä asioissa. Varuskunnassa on tätä varten sosiaalikuraattori. Hänen kanssaan voi keskustella myös opiskeluun ja työpaikkaan liittyvistä asioista. Käytännössä myös varusmiestoimikunnat antavat opiskeluun liittyvää opastusta. Joukko-osaston komentajan alaisen varusmiestoimikunnan tehtävänä on osallistua varusmiehen aseman ja palvelusolosuhteiden kehittämiseen. Tentteihin ja pääsykokeisiin osallistumista varten voi käyttää asevelvollisuuslaissa tarkoitettuja lomia. Palvelukseen määrätyn asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta säädetään erillisellä lailla. Lain sisällöstä annetaan asevelvolliselle tietoa sekä kutsuntavaiheessa että ennen palveluksen päättymistä. Varuskunnissa ei tiettävästi ole järjestetty tentti- tai pääsykoetilaisuuksia. Sinänsä tähän ei liene estettä, jos jokin oppilaitos haluaa sellaisen järjestää. Asevelvollisuusjärjestelmää ja varusmiespalvelusta kansalaisvelvollisuuden suorittamisena tulee tarkastella kokonaisuutena. Sillä on vaikutuksia opintoihin, työelämään, terveyteen ja näiden kautta talouteen. Sillä on myös merkitystä arvoihin, yhteenkuuluvuuden lisäämiseen ja vastuuntuntoon, mitä ei voida mitata varallisuus- tai muilla konkreettisilla mittareilla. Käytännössä palvelus viivästyttää opintoja. Monelle varus- 2
Ministerin vastaus KK 162/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd miespalveluksesta on myös suoranaista hyötyä opiskelun ja tulevan työn kannalta. Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2010 Puolustusministeri Jyri Häkämies 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 162/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Kari Kärkkäinen /kd: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att studentorganisationernas framställningar om hur arbetskarriärerna kan förlängas ska blir möjliga också i fråga om försvarsmaktens verksamhet (inledandet av beväringstjänst, tentmöjligheter vid garnisonerna samt studiehandledning och tjänster gällande arbetsansökan i samband med hemförlovningen)? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Militärtjänsten, som ingår i fullgörandet av försvarsplikten, innebär oundvikligen begränsningar i en persons tidsanvändning. När värnpliktslagen bereddes granskades saken också ur medborgarens perspektiv och man försökte utarbeta bestämmelserna så att också den värnpliktiges behov med anknytning till studier och personliga frågor blir beaktade så väl som möjligt. Beväringstjänsten inleds i regel i januari eller juli. Största delen tjänstgör sex eller tolv månader. I flera fall följer tjänstgöringen därmed också läroinrättningarnas terminsrytm. I uppbådsskedet tillfrågas den värnpliktige om den lämpligaste tiden att inleda tjänstgöringen samt om den lämpligaste tjänstgöringsplatsen. Oftast kan åtminstone det ena önskemålet tillgodoses. När en person förordnas till tjänstgöring försöker man också annars beakta den värnpliktiges livssituation. Det bestäms att tjänstgöringen ska inledas inom de tre år som följer på uppbådet. Också efter detta kan tidpunkten för inledandet av tjänstgöringen ändras på ansökan. Under tjänstgöringstiden har den värnpliktige på lag baserad rätt till sakkunnighjälp i ärenden som har samband med tjänstgöringen och som gäller social trygghet. Vid garnisonen finns en socialkurator för detta ändamål. Med kuratorn kan man också diskutera frågor med anknytning till studier och arbetsplats. I praktiken ger också beväringskommittéerna handledning som anknyter till studierna. Beväringskommittén, som är underställd kommendören för truppförbandet, har till uppgift att delta i utvecklandet av beväringens ställning och tjänstgöringsförhållanden. För att delta i tenter och inträdesförhör kan man använda de permissioner som avses i värnpliktslagen. Bestämmelser om fortbeståndet av arbets- och tjänsteförhållandet för en värnpliktig som förordnats till tjänstgöring ingår i en särskild lag. Om innehållet i lagen informeras den värnpliktige både vid uppbådet och innan tjänstgöringen avslutas. Vid garnisonerna har det såvitt man känner till inte ordnats tent- eller inträdesförhörstillfällen. I sig torde det inte finnas något hinder för detta, om en läroinrättning vill ordna ett sådant. Värnpliktssystemet och beväringstjänsten, som innebär fullgörandet av en medborgarplikt, bör granskas som en helhet. Den har konsekvenser för studier, arbetsliv, hälsa och genom dessa på ekonomin. Den har också betydelse för värderingar, ökande samhörighet och ansvarskänsla, vilka inte kan mätas med några förmögenhetmätare eller andra konkreta mätare. I praktiken fördröjer tjänstgöringen studierna. Många har dock 4
Ministerns svar KK 162/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd direkt nytta av beväringstjänsten med tanke på studier och kommande arbete. Helsingfors den 25 mars 2010 Försvarsminister Jyri Häkämies 5