Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Samankaltaiset tiedostot
Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Metsäteollisuuden puuhuollossa tapahtui merkittävä

Verkostoituminen metsätalouden. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v )

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Onnistunut metsänuudistaminen

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

RN:o 23:36. n.58,8 ha

METSÄ SUUNNITELMÄ

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Taimikonhoidon perusteet.

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

ONNELA Kunta: Sotkamo

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen

Energiapuu ja metsänhoito

Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon laadun hallinta omavalvontaa hyödyntäen

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Lämpöyrittäjyyspäivät Kontiolahti

ONNELA Kunta: Sotkamo

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Yhteensä Mänty Kuusi

Transkriptio:

Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Metsänhoitopalvelujen kehittämisen näkökulmia ja osa alueita Johtaminen Asiakas Johtamisosaaminen Asiakastuntemus Liiketoimintamallit Tarpeet/vaatimukset Organisointi i Tyytyväisyys Toiminnan kehittäminen Markkinointi METSÄNHOITOPALVELUT Talous Palveluprosessit Liiketaloudellinen tulos Suunnittelu, logistiikka Kustannukset Laadun hallinta > toimintolaskenta > Taimikonhoidon Hinnoittelu omavalvonta

Taimikonhoitopalvelujen ja laadun khittä kehittämisen i motivoivat i t tekijät tkijät Mitattu palaute laatutyöhön Ennakkohinnoittelu ja ajoitus Metsäsuunnittelutietojen päivitys ICT ja lisäarvopalvelut

Mitä omavalvonta on? Metsänhoitopalvelut rakentuvat työlajien (vaiheiden) ja valittujen menetelmien ketjuista, eli prosesseista. Työvaiheita voidaan kehittää jakamalla ne neljään osaan, jotka ovat: syötetietojen ti t arviointi, i määritellyt toimintatavat (toimintaohjeet), työn toteutus (itse toiminta) sekä toiminnan arviointi: omavalvontamittaukset! Syötteen Toimintaohjeet Toiminta Arviointi arviointi (Mitä, Miten ) (Toteutus) Syöte Esimerkkejä: Esimerkkejä: Esimerkkejä: Mittaukset: Tulos Pääpuulaji Puulaji(t) & työlaji Raivaussa- Jätetty Valtapituus Tavoitetiheys tih hatyö puusto (kasvatusstra- Koneellinen ( Hinnoittelu: tegian mukaan) taimikonh. kantojen mittaus) (Kankaanhuhta ym. 2009, Lillrank 2003.)

Mitatut taimikot (v. 2010) Puulaji Yksikkö Työlaji Yhteensä, Varhaisperk. Reikäperk. Taimikon harv. Osuus puulajeista Mänty Pinta-ala, ha 146 0 138 284 Taimikoita, kpl 49 0 34 83 Osuus männiköistä, % 51.4 % 0.0 % 48.6 % 66.4% Kuusi Pinta-ala, ha 19 15 110 144 Taimikoita, kpl 8 4 34 46 Osuus kuusikoista, % 13.1% 10.2% 76.7% 33.6% Yhteensä Pinta-ala, ha 165 15 248 428 Taimikoita, kpl 57 4 68 129 Osuus työlajeista, % 38.5% 3.5% 58.0% 100.0%

Taimikonhoidon omavalvonta: työjälki ja ajanmenekki Koealamittaukset laatutyöhön ja metsäsuunnittelutietojen päivitykseen: Poistetun puuston Poistetun puuston mittaus kannoista: Ennakkohinnoittelu.

Kuusi, taimikon harvennus työjälki toimijoittain tta (taimikkotaso) Pisteiden vieressä tavoitetiheys, kpl/ha Tavoitetiheys, tainta/ha Keskiarvo Keskihajonta Min Max Koealoja. kpl Pinta-ala. ha Ei tietoa 1779 571 0 2999 54 32 1800 1840 457 1000 3199 101 49 2200 1545 419 600 2399 49 24 Keskimäärin, kaikki 1794 525 0 3599 226 110

Kuusi, taimikon harvennus koivun osuus (taimikkotaso) Pisteiden vieressä Pisteiden vieressä toimijan numero

Kuusi, taimikon harvennus: poistettu puusto (taimikkot.) Palveluntarjoaja: Muuttuja (koealataso) Keskiarvo Keskihajonta Min Max Kantoja, kpl/ha 17143 13871 0 69320 Kantojen läpimitta, itt cm 32 3.2 13 1.3 07 0.7 74 7.4

Kuusi, taimikon harvennus: ajanmenekki TES funktiolla (taimikkotaso) Palveluntarjoaja: Ajanmenekki (pv/ha) Keskimäärin 2.40 Keskihajonta 190 1.90 Keskipituus, m Keskimäärin 3.5 Keskihajonta 1.9

Kuusi, taimikon harvennus: muokkaus menetelmä japoistetun puuston määrä (taimikkotaso) Muokkaus- Harvennuskantoja, kpl/ha Koemenetelmä Keskimäärin Keskihajonta aloja, kpl Muokkaamat. 18 887 10 275 15 Laikutus 20 236 14 244 91 Äestys 16 012 11 888 97 Mätästys 17 603 17 210 23 Total 18 066 13 445 226 Pisteiden vieressä toimijan numero

Kuusi, taimikon harvennus: aikaisemmat metsänhoitotoimenpiteet t i t(taimikkotaso) ikk t Pisteiden vieressä toimijan numero

Palvelutuotannon historia kehittämistyön pohjaksi Palveluntarjoajien l ji toimintaympäristö i i öja asiakkaat, ikk töiden organisointi, toimintamallit sekä kokemus khittä kehittämistyöstä itötäjki jakoivat yhteistyökumppanimme t i kolmeen ryhmään: 1. metsäteollisuuden metsäpalveluorganisaatiot, l i jotka tuottavat palveluja myös yksityismetsiin; 2. metsäpalveluyritykset, jotka tuottavat palveluita yksityismetsiin, metsänhoitoyhdistyksille, yhteisöille, Metsähallitukselle sekä metsäteollisuuden metsiin; 3. metsänhoitoyhdistykset, jotka tuottavat palveluja yksityismetsiin ja yhteisöille.

Miksi palveluntarjoajat ovat eri kehitysvaiheissa millaisia kehitysaskelia on odotettavissa? Taimikonhoidon omavalvonta Jäävän puuston laatu Ennakkohinnoittelu Metsäsuunnitel- Mobiili toiminnanohjaus mien päivitys ja lisäarvopalvelut Kohde: Tulos: Palveluntarjoajan metsuri tai Taimikonhoitopalvelu HYVÄT NUORET koneenkul- METSÄT jettaja Metsänomistaja Hyöty yhteiskunnalle Säännöt: Työnjako: Palvelusopimus Yhteisö: Palveluntarjoajan Lait ja asetukset Palveluntarjoajat, metsäyhtiöt, sisäinen MH -suositukset Metsäkeskukset, viranomaiset, Verkostokumppanien Sertifiointi Etujärjestöt, kansalaiset välinen

Omavalvonnan hyödyntäminen luo mahdollisuuksia ti taimikonhoitopalvelujen ik hit lj khitk kehitykseen Metsänomistajien luottamus Verkostokumppanien luottamus Verkostomainen toimintatapa ja resursointi Vähemmän korjaavia toimenpiteitä jälkikäteen Toiminnan Työjäljen laatu Kustannustehokkuus tehostuminen Mobiililla toiminnanohjauksella (= ICT) säästöjä resursseihin MIKSI KÄYTTÄÄ OMAVALVONTAA? Lisäarvopalvelut metsänomistajalle Päivittyvät Uudet palvelupaketit: Aikaa vapautuu palvelujen metsäsuunni- paikallisolosuhteet ja markkinointiin! telmat metsänomist. tarpeet. opittaessa palautteesta t Oppiminen kehitystyöhön

Kiitos