Kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3/2009 Konsulttiyrittäjä Tadesse Taye: Afrikassa valtavat markkinat suomalaisyrityksille Toimitusjohtaja Keith Silverang: Missä ovat Oulun uudet Nokiat?
Kansainvälistyminenkin on kotimaista laatutyötä. Finpro ry on suomalaisten yritysten perustama globaali asiantuntijaverkosto. Palvelemme asiakkaitamme kaikissa kansainvälistymisen vaiheissa, aina ensi askelista menestyksekkääseen toimintaan markkinalla. Osaamisemme kulmakivet ovat markkina- ja toimi ala kohtainen asian tuntemus, kattava verkosto ja vuosikymmenten kokemus kansainvälisestä liiketoimin nasta. Tervetuloa rakentamaan suomalaisia kansainvälisiä menestystarinoita kanssamme! Finpro Oulu Risto Kaski, Asemakatu 37, 90100 Oulu puh. 0400 384 147 / risto.kaski@finpro.fi Rajattomat mahdollisuudet Interreg IV A Pohjoinen-ohjelman seminaari 22.10.2009 POHTO, Vellamontie 12, Oulu Seminaari tarjoaa 1. Ajankohtaista tietoa Interreg IV A Pohjoinen ohjelman mahdollisuuksista - alueen elinkeinoelämän kehittämiseen - tutkimus- ja koulutusympäristöjen tukemiseen ja kansainvälistymiseen - kulttuurin ja kokemusten vaihtoon sekä osaamisen kehittämiseen - viranomaisten välisen yhteistyön aktivoimiseen 2. Kokemuksia ja tuloksia rahoitetuista hankkeista 3. Kontakteja Lisätietoja: www.interregnord.fi Iiris Mäntyranta, Norrbottenin lääninhallitus, iiris.mantyranta@lansstyrelsen.se, +46 920 960 61 Maija Uusisuo, Lapin liitto, maija.uusisuo@lapinliitto.fi, 040 4877 901 Ilmoittautumiset viimeistään 4.10.2009 iiris.mantyranta@lansstyrelsen.se tai +46 920 960 61 2 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 3/2009 Pääkirjoitus 5 Toimitusjohtaja Keith Silverang: Läpimurtojen puute Oulussa on kiinni ideoista ei rahasta 6-7 Suhdannevaihteluista voi myös hyötyä 9 Oulun yliopiston ja työelämän JULKAISIJAT Lapin Kauppakamari, www.lapland.chamber.fi Oulun Kauppakamari, www.oulu.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJAT OSOITTEENMUUTOKSET Timo Rautajoki Lapin Kauppakamari/Taru Mäkimartti, puh. 020 7545 497 Jaakko Okkonen Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, puh. 010 821 8802 yhteistyö askeleen edempänä 10-11 Onko matematiikka pakkopullaa? 12 Pk-yrittäjyyttä tuettava entistä enemmän 14-16 Jouko Paaso aloittaa Oamk:n uutena rehtorina 18-19 Osaaminen parantaa elämänlaatua 20-21 VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy, Ojakatu 2, 90100 Oulu Puh. (08) 3120 313, Fax (08) 3120 413 GSM 0400 683 257, armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi PAINO Painotalo Suomenmaa JAKELU Yrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä ISSN 1458-6002 Softpolis huippuosaamista meren äärellä 22-23 Siikalatvan voimavara on monipuolinen elinkeinorakenne 26-27 Condia paikallinen terveysosaaja 28-29 Alueen oppilaitosten koulutustarjontaa 33-42 Oma kokoonpano osoittautui Pocal Oy:lle oikeaksi ratkaisuksi 44-45 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU OSANA ELÄMÄÄ Hyvinvointia luova pohjoinen uudistaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu vahvistaa kansallista ja erityisesti alueellista osaamista sekä henkistä ja aineellista hyvinvointia. Tätä tehtävää toteutetaan järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa ammattikorkeakouluopetusta. Lisäksi tehtävinä ovat soveltava tutkimus sekä alueen työ- ja elinkeinoelämää palveleva kehittämistoiminta. www.oamk.fi 4 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Mitä näkyvissä, mistä uutta? Tuore Keskuskauppakamarin selvitys alueiden kilpailukyvystä antaa monenlaista pohdittavaa etenkin korkeakoulupaikkakunnille ja liikenneyhteyksien kehittäjille.yrityksille lähellä oleva korkeakoulu on elintärkeä. Samoin toimivat liikenneyhteydet, jotka pystyvät vastaamaan elinkeinoelämän kuljetus- ja yhteystarpeisiin. Nämä ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät asiat ovat pitkällä tähtäimellä avainkysymyksiä yritysten harkitessa sijoittumistaan. Kilpailukykyselvityksestä lisää sivulla 46. Ajankohtaisessa taloustilanteessa on odottava tunnelma. Aurinko nousee Japanista otsikoitiin talouden elpymisen ensi merkeistä, samansuuntaista tietoa tuli meille tärkeältä markkina-alueelta Saksasta ja muualtakin Euroopasta. Samaan aikaan metsäteollisuus on uutisissa huolestuttavilla tiedoilla, pk-yritysten rahoituksessa raportoidaan ongelmia, valtion budjetin tekijät tuskailevat annettujen lupausten ja reaalimaailman välillä ja elinkeinoelämän muutokset kouraisevat ilkeästi lomautettujen ja irtisanottujen kohdalla. Kesän uutisointia on hallinnut vaalirahoitus ei niinkään tärkeät talouteen liittyvät asiat.valtion budjettiriihtä puidaan parhaillaan ja ihmetellään ainakin sitä, miten Pohjanmaan radan rahoitus voikin noin pätkittäin mennä. Ei oikein edes uskalleta myöntää, että linjakkuus koko valtakunnan ykköshankkeen toteuttamisessa on hukassa. Liikennepoliittinen selonteko vuoden 2008 keväällä antoi uskoa, että linja löytyi, mutta koko valtioneuvostolla tuntuu olevan suuria vaikeuksia olla tämän linjan takana.tällä pääkirjoituspäivämäärällä VTT todistaa, että kaksoisraide Ouluun saakka on taloudellisesti kannattava. Siinäpä purtavaa budjettiriiheen. Onneksi koko Pohjois-Suomen matkailun kannalta tärkeän, Oulun lentoaseman laajennus käynnistyy jo alkavan syksyn aikana. Uudistumista kuitenkin tapahtuu, mikä onkin välttämätöntä. Oulun yliopiston ja elinkeinoelämän yhteydet tiivistyvät pala palalta; kuluneella viikolla avattiin uusi innovaatiokeskus, Center for Internet Excellence. Keskuksessa on mukana yritysten lisäksi tärkeimmät tutkimusyksiköt ja myös ammattikorkeakoulu. Muutakin uutta on tulossa esimerkiksi painettavan elektroniikan/älykkyyden alalla. Näitä uusia avauksia toivottavasti kaikki ovat valmiita tukemaan. Niillä tehdään arvokasta raivausta, joka hyödyntää paikallista yritystoimintaa, synnyttää uusia yrityksiä ja luo tuotteita maailmanmarkkinoille. Uusia markkinoita kannattaa edelleen tutkia vaikkapa läheltä Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.Taas parin vuosikymmenen jälkeen esille noussut kaivos- ja kaivannaisteollisuus herättää toiveita.tätä myös monet tarpeelliset tahot tutkimuslaitoksista yliopistoihin ovat omalla toiminnallaan lähteneet tukemaan. Toivotan intiaanikesästä voimaa syksyn ponnistuksiin! Oulussa 21.8.2009 Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 5
Technopolis Oy:n toimitusjohta Oulussa ryh - Oulun potentiaali teknologisten ja osaamisintensiivisten alojen osalta on hyvin huolestuttava. Voidaan puhua jopa katastrofaalisesta tilanteesta, Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja Keith Silverang sanoo. Silverangin mukaan Oulussa ei ole, merkittävistä panostuksista huolimatta, onnistuttu luomaan kaupallisesti ja jatkuvasti menestyviä, Nokian kaltaisia yrityksiä. Hän ei tarkoita, että Nokian ainutlaatuinen ja ilmiömäinen menestystarina pitäisi monistaa vaan sitä, että kaupungin vaikutusalueelle tarvitaan enemmän pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä, joilla on mahdollisuus menestyä myös kansainvälisesti. - Ikävä kyllä, en näe tällä hetkellä mitään kukoistavaa, vaikka potentiaalia varmasti on. Oulussa on rahoitettu tutkimusta ja alkuvaiheen 6 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
ja Keith Silverang: dyttävä väkeviin toimenpiteisiin kehitystä, mutta mitään läpimurtoja ei ole saavutettu kaupallisen menestyksen alueella. Ongelma ei ole rahoitus vaan ideoiden puute. Toimitusjohtaja Silverang työskentelee Helsingissä ja näkee Oulun tilanteen ennen kaikkea Technopolisin näkökulmasta ja ulkopaikkakuntalaisen silmin. - En väitä, että tiedän kaiken ja on vaarallista lähteä kommentoimaan niitä asioita, jotka eivät kuulu omaan alaani. Näen kuitenkin tilanteen työpaikkani näkökulmasta. vin pian, muuten käy huonosti.viime syksystä lähtien toimitusjohtajan paikalla istunut Silverang keskittäisi nyt kaiken mahdollisen energian life science -tyylisen toiminnan ja mobiilialan klustereihin, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sairaala- ja yliopistoympäristöissä ja joilla olisi edellytyksiä menestyä kansainvälisellä tasolla.tätä varten tarvittaisiin jonkinlainen välittäjäorganisaatio, joka kantaisi riskin esimerkiksi laboratorioiden vuokraamisesta. - Minä en laittaisi rahaa mihinkään muuhun kuin tällaisiin mikroklustereihin. Mielestäni Oulussakin täytyy nyt keskittyä tiettyyn alueeseen hajauttamisen sijaan, mutta pelkään, että asiassa ollaan jo viisi vuotta myöhässä. Silverang muistuttaa vielä, että rahoitusta uusille innovaatioille on kyllä tarjolla, kunhan löytyy, mitä rahoittaa. - On olemassa satoja kotimaisia ja kansainvälisiä rahoittajia, jotka aktiivisesti etsivät hyviä tapauksia. Technopolis satsaa, jos Oulu satsaa Technopolis Oyj:llä on toimipaikat Oulun ja pääkaupunkiseudun lisäksi Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Tampereella.Yhtiön osuus Oulussa on korkeampi kuin muilla paikkakunnilla ja siksi alueen hyvinvointi on tärkeää myös Technopolisille. - Jos Oulu voi huonosti, niin Technopolis voi Hyvänolon tunne estää kehityksen Keith Silverang on laskeskellut, että Oulussa on vain muutama yritys, joka työllistää yli sata henkilöä. Hän on huolissaan lähinnä siitä, että pienien ja keskisuurten yritysten henkilöstömäärä liikkuu muutamissa kymmenissä. Hänen mielestään se tarkoittaa sitä, että Oulu on täysin riippuvainen Nokiasta. - Nokia on ollut Oulussa voimakas tekijä jo kauan.työllisyystilanne on ollut hyvä ja taloudellinen menestys on tullut sen myötä liian helpolla. Se on syönyt kehittyviä aloja. Mitä, jos käy niin kuin Jyväskylässä, kun Nokia lopetti? Meni tuhat työpaikkaa. Oulussa se merkitsisi yli 3 000 työpaikan menetystä ja se olisi katastrofi, Silverang muistuttaa. Silverangin näkemys on, että Oulussa pitäisi muuttaa asennetta ja ryhtyä toimenpiteisiin hyhuonosti, ja sijoittajat ovat huomanneet sen. Jos Oulun kehityskäyrää ei saada käännettyä ylöspäin,technopolisin voi olla mahdotonta panostaa enää sinne, Keith Silverang toteaa. Hän on kokenut työnsä haastavana, koska yhtiön pitää samanaikaisesti sekä selvitä äkillisestä ja syvästä taantumasta että rakentaa kasvualustaa.technopolisilla on meneillään isot sisäiset tehostamis- ja kasvualustahankkeet. - Meille on tulossa uusi ohjausjärjestelmä, jolla integroidaan kaikki tuotteet ja palvelut. Sillä haetaan kasvua. Yhtiön tavoitteena on tänä vuonna saavuttaa 5 8 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. - Olemme pysyneet tavoitteessamme, vaikka se on edellyttänyt rankkoja toimenpiteitä. Olemme onnistuneet tekemään asioita, jotka ovat olleet kustannustehokkuuden kannalta hyviä ilman, että olemme joutuneet irtisanomaan henkilöstöä. Silverangin mukaan kasvualustan valmistamisella, ohjausjärjestelmän integroimisella ja asiakaspalveluun keskittymisellä suojataan Technopolisin käyttöaste ja sen myötä kannattavuus. - Kasvu korostuu kansainväliselle puolelle, koska Suomen potentiaalin olemme jo saavuttaneet,yhdysvalloissa, New Jerseyssä syntynyt, mutta jo 24 vuotta Suomessa asunut Silverang kertoo. Teksti: Teija Niskala Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 7
PAINAVA KUMPPANI Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu 8 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Suhdannevaihteluista voi myös hyötyä Talouden voimakas laskusuhdanne viimeisen vuoden aikana on saanut monet yritykset vähentämään tuotantoaan ja lykkäämään investointejaan. Tämä on ymmärrettävää varsinkin, kun talouden elpymisen ajankohtaa on vaikeaa arvioida. Tällaisessakin tilanteessa on kuitenkin myös mahdollisuus yrityksen tulevien toimintaedellytysten vahvistamiseen. Pelkkä lyhytnäköinen toiminnan supistaminen voi merkitä tulevan nousukauden mahdollisuuksien hukkaamista. Laskusuhdanteen aikana yritysten kassavirrat luonnollisesti supistuvat, ja yritysten toimintaedellytykset voivat lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna näyttää vaikeilta. Laskusuhdanteessa yritysten tulisi kuitenkin tarkastella myös liiketoimintansa pitkän aikavälin näkymiä. On kysyttävä, mitä voimme tehdä tänään laskusuhdanteesta huolimatta, jotta huomenna voimme toimia entistäkin tehokkaammin? Tällä tavalla laskusuhdanteen aikana tulleita menetyksiä voi kompensoida tulevaisuudessa. Suhdannevaihteluista voi hyötyä erityisesti investointien ja organisaatiorakenteiden suunnittelulla. Erityisesti pääomarakenteeltaan terveet yritykset voivat hyötyä talouden hidastumisesta panostamalla tavallista enemmän investointeihin, sillä rakentamisen, raaka-aineiden ja jopa toisten yritysten arvostukset ja siten kauppahinnat ovat tavallista matalampia. Tällaisen tilanteen tulisi rohkaista yrityksiä ryhtymään investointeihin, jotka tulevaisuudessa parantaisivat yrityksen toimintaa. Sen sijaan, että voimakkaan talouskasvun aikana pyritään ehkä jopa hätäisesti hakemaan toiminnan tehostamista kalliilla investoinneilla, tulisi hiljaisempi taloustilanne hyödyntää toteuttamalla näitä hankkeita. Hiljentynyt taloustilanne on otollista aikaa yrityskaupoille ja muille strategisille alliansseille, jotka vaativat huolellista suunnittelua ja integraatiota. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laskusuhdanteessa tehdyt yrityskaupat ovat onnistuneempia kuin noususuhdanteessa tehdyt. Tämä siksi, että laskusuhdanteen aikana yritysjohto harkitsee ja analysoi päätökset tarkemmin kuin noususuhdanteen aikana. Erityisesti yrityksille, joiden kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii jatkuvaa ja voimakasta tutkimus- ja kehitystyöskentelyä, laskusuhdanne tarjoaa erityisen tilaisuuden yhdistää voimansa toisten yritysten kanssa. Tämä mahdollistaa teknologioiden kehittämisen ja tuotteiden parantamisen tulevaisuudessa. Myös strategiset allianssit esim. yritysten yhteisten hankintojen muodossa tarjoavat erinomaisen keinon tehostaa liiketoimintaa ja kykyä kääntää laskusuhdanne kasvuksi. Oli yritys sitten teknologia-, palvelutai tuotantopainotteinen, hiljentyneen taloustilanteen tuomat mahdollisuudet on hyödynnettävissä. Nämä mahdollisuudet riippuvat tietysti yrityksen toiminnasta, laajuudesta ja tavoitteista. Toimintaansa laskusuhdanteen aikana ainoastaan supistanut yritys voi noususuhdanteen alettua olla huomattavasti heikommassa asemassa kuin rohkeasti mutta viisaasti laskusuhdanteen aikana investoinut yritys. Erot yritysten menestymisessä syntyvätkin usein vaikeina aikoina. Professori Juha-Pekka Kallunki Tutkija Elina Pyykkö Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 9
Yhteistyölle on tilaa Yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyö siirtyy nyt askeleen eteenpäin. Yritysten on hyvä nähdä yliopisto satsauksena koko alueen tulevaisuuteen, muistuttaa Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen. Elinkeinoelämän kannattaisi pitää yliopistoa isona mahdollisuutena.yhteistyö opinnäytteiden tekemisessä ei yliopiston näkökulmasta enää riitä, vaan tarvitaan uutta ennakkoluulotonta asennetta. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen nostaa harjoittelupaikat yhdeksi esimerkiksi konkreettisesta yhteistyöstä. - Nyt olisi herätettävä henkiin kansainvälinen opiskelijavaihto, opiskelijat tarvitsevat mahdollisuuden harjoitella alueen yrityksissä.tulevien osaajien on oltava valmiita toimimaan kansainvälisesti. Elinkeinoelämän ja yliopiston yhteistyölle on tilaa myös innovaatiokeskuksissa. Oulun yliopiston, kaupungin, ammattikorkeakoulun,vtt:n ja Technopoliksen muodostama allianssi alkaa luoda innovaatiokeskuksia Oulun yliopiston tutkimuksen eri painopistealoille. Internet-tutkimuksen ja kansainvälisen liiketoiminnan innovaatiokeskukset ovat pisimmällä, ja mukaan on tulossa painettava elektroniikka, ympäristöala sekä hyvinvointiala. Yliopiston näkökulmasta lähtökohta on aina, että toiminta palvelee tutkimusta.tämä ei tarkoita, etteikö myös elinkeinoelämän näkökulma olisi tärkeä. - Esimerkiksi internet-tutkimuksessa yhteys yrityksiin on luonteva asia.tarkoitus on koota koko innovaatioketjun kaikki toimijat yhteistyöhön, jotta tutkimustuloksia voidaan entistä tehokkaammin hyödyntää myös kaupallisesti, sanoo Oulun yliopiston vararehtori Rauli Svento. Oulun kauppakamarin ja Oulun yliopiston yhteinen pk-neuvottelukunta puolestaan hakee keinoja, joilla yliopisto voi tehdä yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Itsenäinen asema Elokuun alussa voimaan tulleen uuden yliopistolain myötä yliopistojen status muuttui entistä itsenäisemmäksi.tutkimus ja opetus säilyvät ennallaan, mutta yliopistojen strategioita täsmennetään. 10 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Yhteys elinkeinoelämään on aina ollut Oulun yliopistolle tärkeä, mutta sen merkitys korostuu nyt entisestään. Lauri Lajunen muistuttaa, että opetusministeriönkin vahvistaman linjauksen mukaan Oulun yliopistoa kehitetään kansainvälisenä korkeatasoisena tiedeyliopistona.toinen strateginen painopiste on nimenomaan yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Uuden lain mukaan puolet yliopiston hallituksen jäsenistä voi tulla yliopiston ulkopuolelta. Elinkeinoelämän merkitys näkyy Oulun yliopiston hallituspaikoissa, sillä yliopistokollegio nimesi Oulun yliopiston hallitukseen kokeneita elinkeinoelämän johtohahmoja. Mukana ovat Pekka Erkkilä Outokumpu Oyj:sta, Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta, Leena Mörttinen Nordeasta, Erkki Ormala Nokia Oyj:sta ja Hans Söderlund VTT:lta. Elokuun alussa nimetty uusi hallitus työskentelee vuoden 2013 loppuun saakka. - Tavoite on, että yliopiston johtaminen lähenisi nykyaikaisia yrityselämän johtamiskäytäntöjä. Oli ilahduttavaa, että kaikki uudet hallituksen jäsenet olivat erittäin motivoituneita tähän työhön ja tuntevat tätä talousaluetta, kertoo Rauli Svento. Yliopistolakiuudistukseen liittyen myös yliopistojen varainhankinta muuttuu, ja Suomessakin yliopistot voivat koota rahastoja lahjoituksista yrityksiltä ja yksityisiltä.yliopistojen perusrahoittaja on edelleen valtio, jonka osuus esimerkiksi Oulun yliopiston rahoituksesta oli viime vuonna 60 prosenttia.yliopiston koko budjetti oli viime vuonna 217 miljoonaa euroa. Ulkopuolisesta rahoituksesta suurin osa tulee Suomen Akatemialta,Tekesiltä ja EU:n eri ohjelmista. Rahastolla luodaan tulevaa Lahjoitusvaroista on tarkoitus muodostaa Oulun yliopiston rahasto. Sen pääomaan ei kajota, mutta tuotto käytetään vuosittain erilaisiin innovaatioihin ja kehitystyöhön.tästä syystä yliopistorahastoa pidetään tärkeänä tulevaisuuden menestystarinoiden rakentajana. - Rahasto tarvitsee riittävästi pääomaa, jotta se todella olisi kehitysinstrumentti, Lauri Lajunen muistuttaa. Hänen mielestään lahjoitukset ovat yliopistolle paitsi taloudellisesti tärkeitä myös henkinen kannustin. Lahjoitus on merkki siitä, että lahjoittaja tunnustaa yliopiston merkityksen. - Siksi on tärkeää, että yritykset tukevat muutakin kuin pääkaupunkiseudulla olevaa Aaltoyliopistoa. Meidän perustuote on maisteri tai diplomi-insinööri. Mitä vankempi tieteellinen osaamispohja hänellä on, sitä enemmän työntekijällä on annettavaa työelämässä. Lajunen muistuttaa, että suuryrityksiä hyödyttävää koulutusta annetaan muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. - Esimerkiksi Outokumpu on tunnustanut avoimesti, että Oulun yliopisto on sille tärkein yliopisto. Suurin osa Outokummun osaajista on opiskellut Oulun yliopistossa, Lajunen sanoo. Oulun yliopistorahastoon on tarkoitus koota lahjoituksista 20 miljoonan euron potti. Porkkanana on, että jokaista ensi vuoden loppuun mennessä lahjoitettua euroa kohden valtio maksaa lisärahaa 2,5 euroa. Jos 20 miljoonaa saadaan kokoon ensi vuoden loppuun mennessä, valtion lisäsijoituksen avulla rahaston alkupääomaksi kertyy 70 miljoonaa euroa. Lahjoituksia on nyt koottu kaksi miljoonaa euroa, isoihin lahjoittajiin kuuluvat muun muassa Oulun kaupunki, Rautaruukki, Outokumpu ja Osuuskauppa Arina. - Lama on varmasti hidastanut lahjoitusten keruuta, mutta valtion lisäporkkanan ansiosta nyt olisi hyvä aika lahjoittaa, ehdottaa Oulun yliopiston vararehtori Rauli Svento. Jokaisesta yli 850 euron ja alle 250 000 euron lahjoituksesta saa verovähennyksen ja lahjoituksia voivat tehdä niin yritykset kuin yksityishenkilötkin. Teksti: Pirkko Koivu Kuvat: Juha Sarkkinen Yliopistot itsenäisiksi Elokuun alussa voimaan tullut yliopistolaki tekee yliopistoista itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia vuoden 2010 alusta. Yliopistoilla on taloudellinen ja hallinnollinen autonomia. Yliopistojen päätehtävinä ovat edelleen tutkimus ja opetus. Lakiuudistuksen kanssa samaan aikaan muutetaan korkeakoulujen rakennetta, strategioita ja rahoitusmallia. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun toiminnat yhdistetään säätiölain mukaiseen Aaltoyliopistoon. Myös Tampereen teknillinen yliopisto muuttuu säätiömuotoiseksi. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 11
Suomi pärjää peruskoulun 7.vuosiluokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamisvertailussa hyvin. OECD:n Pisa-tutkimuksissa vuosina 2000, 2003 ja 2006 Suomen edellä tai tasavertaisina ovat olleet vain Japani, Etelä-Korea, Singapore,Taiwan ja Hongkong sekä flaaminkielinen Belgia. Miksi sitten yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot ovat huolissaan yleissivistävästä koulusta, peruskoulusta ja lukiosta tulevien opiskelijoiden matematiikan taidoista ja loogisesta ajattelu- ja päättelykyvystä? Nämä tahot ovat esittäneet lääninhallitukselle huolensa matemaattisen ajattelukyvyn rapistumisesta niin sosiaali- ja terveysalan lääkelaskujen suorittamisessa kuin insinööriopinnoista selviytymisessä. Onko matematiikan opetus vieraantunut arjesta eikä jaksa kiinnostaa oppilaita? Syiden ja selitysten etsimisen sijaan tarvitaan uusia keinoja.tosiasiat pitää kuitenkin nostaa esille. Matematiikan opetuksen vaikeutena ovat suuret heterogeeniset opetusryhmät. Oppilaat omaksuvat matemaattisia asioita hyvin eri tavoin ja innostus pitäisi luoda mahdollisimman varhaisessa vaiheessa leikin, pelien ja kilpailujen avulla. Suuressa ryhmässä opettajalle jää liian vähän aikaa eriyttää opetusta oppilaiden omaksumiskyvyn mukaan. Kritiikkiä voidaan antaa myös monien koulujen opetussuunnitelmille, jotka eivät yksinkertaisesti vastaa käytäntöjä. Lisäksi opettajat ovat mielestäni liiaksi kiinni oppikirjakeskeisyydessä. Harvat opettajat uskaltautuvat irti oppikirjasta omille teilleen ja tempaamaan oppilaiden mielenkiinnon mukaansa. Lisäksi koulussa voi olla luokanopettajia, joista kukaan ei tykännyt peruskoulussa tästä oppiaineesta. Kun vielä opettajankoulutuksessa on aivan liian vähän matema- Asenteet ratkaisevat Onko matematiikka pakkopullaa! Kuva: istockphoto tiikan kursseja innostuksen sytyttämiseksi, niin ketju vain jatkuu sukupolvesta toiseen. Ei opettajakaan voi näytellä innostustaan, jos hän ei sitä aidosti ole. Kyllä opettajan opetustyylistä näkyy, mistä aineista hän tykkää ja mitkä ovat pakkopullaa. Siksi jatkuvaa täydennyskoulutusta, läänin kouluttajakoulutuksen tapaisesti, tarvitaan ja sitä tulisi ehdottomasti kehittää hyvien käytäntöjen levittämiseksi koko koulutuskentälle. Kun jokin aika sitten kysyin yritysjohtajilta heidän kokouksessaan, mitä koulussa pitäisi oppia, tuli heiltä vastaus kuin apteekin hyllyltä: Hyvä kielitaito, päättelykyky, kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja toimia luovasti, kyky esittää asiansa selvästi ja ymmärrettävästi niin suullisesti kuin kirjallisesti sekä hyvä ja luonteva käyttäytyminen. Lyhyesti sanottu, mutta sisältää paljon yleissivistäviä oppimistavoitteita, joita yrityksissä arvostetaan korkealle. Matematiikka on loogisen ajattelun ja teknillisten ja luonnontieteellisten sovellusten, tuotteiden ja palvelujen ymmärtämisen väline, jota arjessamme tarvitsemme. Kunhan matematiikan sovellutukset tuodaan lähemmäs ihmisten arkea myös oppikirjoissa, opettajankoulutuksessa ja luokkaopetuksessa, kasvaa matematiikan arvostus oppilaiden silmissä kuin itsestään. Etsiessäni vastauksia Kauppakamarilehden otsikkopyyntöön "mitä pitäisi tehdä matemaattisten aineiden opetuksen kehittämiseksi" mielestäni keskeisimmäksi nousee tämä. "Meillä oli matematiikassa hyvä opettaja, joka kertoili tunnilla, mitä oli taas värkännyt. Hänestä näki, että hän oli itse sisäistänyt asiat ja osasi opettaa niin yksinkertaisesti ja kansantajuisesti, että vieläkin muistan". Siinä se on. Opettajan innostuneisuus sytyttää oppilaiden kiinnostuksen ja halun oppia ja oppilaiden innostus kannustaa opettajaa jaksamaan ja innostumaan lisää. Siinä ne ovat ainekset hyviin tuloksiin. Hyvät ulkoiset tekijät ja positiivinen palaute auttavat näitä lahjakkaita opettajia jaksamaan ja vuodesta toiseen kehittämään havaintomateriaaleja, pelejä ja kilpailuja innostuksen ylläpitämiseksi. Siksi puitteita ei sovi aliarvioida opettajan työssä. Myönteisessä ja toisiaan kannustavassa ilmapiirissä syntyy aina arvokasta ja mieliin painuvaa jälkeä; opitaan jopa luovuutta ja loogista päättelykykyä. Pertti Kokkonen, Lääninsivistysneuvos, Oulun lääninhallitus 12 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitus mahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Tarjoamme rahoitusta yrityksen perustamiseen, kehittämiseen, kansain välistymiseen ja vientiin. Yhteistyömme muiden rahoittajien kanssa lisää yritysrahoituksen vaihto ehtoja. Ota yhteyttä meihin. Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Kajaanin aluekonttori, Kauppakatu 1, 87100 Kajaani Oulun aluekonttori, Asemakatu 37, 90100 Oulu Rovaniemen aluekonttori, Maakuntakatu 10, 96100 Rovaniemi Puh. 0204 6011, www.finnvera.fi Hallitustyöskentelyn ammattilaisista rekisteri yritysten käyttöön Ulkopuolisen asiantuntijan merkitys yrityksen hallitustyöskentelyssä aletaan entistä paremmin tiedostaa. Oulun kauppakamarille tulee lähes viikoittain kyselyitä, joissa yritykset haluavat hallitukseensa ulkopuolisen jäsenen ja kysyvät neuvoja ammattilaisen löytämiseksi. Kauppakamari onkin tehnyt kyselyn Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy:n järjestämän Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen/-tutkinnon suorittaneille heidän halukkuudestaan osallistua yritysten hallitustyöskentelyyn.tavoitteena on perustaa näistä ammattilaisista rekisteri yritysten käyttöön. Kyselyyn vastasi 61 henkilöä. Heistä 56 on kiinnostunut näkymään rekisterissä ja näin antamaan omaa osaamistaan hallitustyöskentelyyn. Useimmilla heistä on kokemusta yritysjohtotehtävistä ja hallitustyöskentelystä. Kauppakamari toimii yhteystietojen välittäjänä hallitusjäsentä tarvitsevan yrityksen ja potentiaalisen hallitusjäsenen välillä. Asiakas ottaa suoraan yhteyttä potentiaaliseen hallitusjäseneen. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) on Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n yhdessä kehittämä valtakunnallinen koulutuskokonaisuus, jossa ovat mukana kaikki Manner-Suomen alueelliset kauppakamarit. HHJ on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät tai aikovat työskennellä pk-yritysten hallituksissa sekä pk-yrittäjille, johtohenkilöille ja sidosryhmille. Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta ryhmätöineen. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli ja vastuut, riskien hallinta ja työmuodot (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. Ympäri maata järjestettäville noin 40 HHJ-kurssille osallistuu vuosittain yli 800 henkilöä. HHJ-kurssin suorittaneilla on mahdollisuus osallistua Tampereella järjestettävään Hyväksytty hallituksen jäsen-tutkintoon. Lisätietoja: toimitusjohtaja Jaakko Okkonen Oulun kauppakamari jaakko.okkonen@chamber.fi puh. 040 546 4732 toimitusjohtaja Riitta Schroderus Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy riitta.schroderus@chamber.fi puh. 050 338 9350 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 13
Tadesse Taye muistuttaa, että Hollannissa ja Tanskassa pk-sektorin osuus koko maan viennistä on kolminkertainen Suomeen verrattuna. Suomi tarvit 1990-puolivälistä lähtien Suomen pk-yrityspolitiikkaa seurannut ja tutkinut oululainen ulkomaankaupan konsulttiyrittäjä Tadesse Taye on todella huolestunut suomalaisesta pk-yrityspolitiikasta. Julkiset toimijat eivät ole kovin kiinnostuneita pkyritysten vientimahdollisuuksien selvittämisestä yrittäjät ovat käytännössä yksin. YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYKSET MYYNTITOIMEKSIANNOT OSTOTOIMEKSIANNOT YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU Myytävänä kannattavia yrityksiä eri puolilla Lappia. KATSO www.yrittajax.fi puh. 050 540 3555 puh. 0400 695 250 14 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
see pk-yrittäjyyttä tukevaa politiikkaa - Mikäli Suomen pk-yrityspolitiikkaa ei aidosti ja olennaisesti muuteta, tulevaisuutemme on pelottava, toteaa Tadesse Taye, joka on erikoistunut etenkin Afrikan ja Venäjän yrityskulttuureihin. Hän korostaa sitä, että riittävien resurssien sijoittaminen pk-yrittäjyyteen luo kestävää kehitystä, talouskasvua, työllisyyttä ja turvaa hyvinvointia. Tayen mukaaan esimerkiksi Hollannissa,Tanskassa ja Irlannissa viranomaiset ovat ottaneet hyvin aktiivisen roolin globaalien markkinamahdollisuuksien tiedottamisessa pk-yrittäjille. Suurlähetystöt etsivät tietoja, levittävät niitä ja myös kannustavat ja tukevat rahallisesti yrittäjän ponnistuksia. - Suomessa yrittäjän kehotetaan itse tutkivan mahdollisuuksia. Kasvuyrityksiä liian vähän - Yrittäjyyden edistäminen ja pk- ja kasvuyritysten tukeminen ovat asioita, joihin Suomen tulee aidosti panostaa. Taye muistuttaa, että Suomi tarvitsee uusia kasvuhakuisia yrityksiä ja yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan. Suomen yrityksistä 99,8 prosenttia on pk-yrityksiä. Mikroyritysten (1-9 työntekijää) osuus koko yrityskannasta on 93,2 prosenttia. Suomessa kasvuyrityksiä koko yrityskannasta on vain noin 6 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa tuo luku on 15 ja EU-maissa keskimäärin 11 prosenttia. - On hyvin epätodennäköistä, että Suomeen syntyy lähitulevaisuudessa Nokian kaltaisia suuryrityksiä ja menestystarinoita. Pk-yritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on kiistaton, sillä sektori työllistää noin 60 prosenttia yritysten työvoimasta ja tuottaa liikevaihtoa lähes saman verran kuin suuret yritykset. Kuitenkin vain viidennes pk-yrityksistä harjoittaa vientiä. Passiivisen julkisen palvelun lisäksi yksi syy tähän on se, että vaikka suomalaiset pk-yrittäjät ovat hyviä tekijöitä, niin markkinoijia, etenkään vientimarkkinoijia, nämä eivät ole. - Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi laahaa jäljessä mm. maahanmuuttajien tietotaidon hyödyntämisessä. Joukossa on korkeasti koulutettuja osaajia ja vientiasioissa heidän kokemuksensa sekä alueen- ja asiantuntemus pitäisi osata valjastaa käyttöön, tietää Taye. Mahdollisuudet Venäjällä hukattiin Tadesse Taye toimi 1990-luvulla ensin vientimyyjänä oululaisyrityksessä ja myöhemmin yrittäjänä markkina-alueenaan Venäjä. Matkustaessaan Moskovassa, Murmanskissa, Pietarissa ja Kostamuksessa hän näki Venäjän valtavat mahdollisuudet pk-yrityksille. Samalla hän sanoo yllättyneensä siitä, kuinka kaukana suomalaiset olivat kansainvälistymisessä verrattuna esimerkiksi hollantilaisiin tai saksalaisiin toimijoihin. Tänä päivänä Suomen pk-sektorin vienti on noin 20 prosenttia koko viennistä, Hollannissa ja Tanskassa pk-sektorin osuus koko maan >>> Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 15
viennistä on kolminkertainen Suomeen verrattuna. - Halusin selvittää, miksi suomalaiset eivät toimi, vaikka Venäjä naapurimaana tarjosi todella suuria hankkeita. Ehdotin mm. KTM:lle ja muille julkistoimijoille erilaisia toimia pk-sektorin vahvistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi, mutta minkäänlaista vastausta en ajatuksilleni koskaan saanut. Muutama vuosi sitten ehdotin taas niin ministeriölle kuin paikallisorganisaatiollekin pk-yrityspolitiikan muuttamista ja uudenlaista toimintamallia - vastakaikua en saanut tälläkään kertaa. Vain suuryrityksiin satsataan Konsultti Tadesse Taye kritisoi sitä, että Suomen elinkeinoelämän edistämispolitiikka on keskittynyt vain suurten yritysten asioiden hoitamiseen. Kuitenkin suurten yritysten osuus koko yrityskannasta on vain 0,2 prosenttia. - Se, miksi Suomen pk-sektorin vienti on jäänyt auttamattomasti jälkeen muista maista, johtuu juuri tästä. - Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli kärjessä kilpailukyky- ja tietoyhteiskuntavertailussa.viime vuosien aikana Suomi on kuitenkin jäänyt kärjestä monissa kansainvälisissä vertailuissa. - Tullihallituksen mukaan Suomen tavaravienti väheni kesäkuussa 36 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pudotus on historiallisen suuri, vastaavaa ei ole tapahtunut vuosikymmeniin.vientimme on liiaksi suurten yritysten ja kapean sektorin varassa ja sen laajentaminen on välttämätöntä. Uudet markkina-alueet odottavat Tadesse Taye muistuttaa, että Venäjä hukattiin, mutta tästä pitää ottaa opiksi ja suunnata nopeasti uusille markkina-alueille, kuten Afrikkaan. - Elämme nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä maailmassa. Suomalaisten pk-yritysten täytyy aiempaa enemmän liittoutua ulkomaisten yritysten kanssa, etenkin niiden kanssa, jotka toimivat nopean kasvun siirtymätalouksissa, esimerkiksi Afrikassa. Kasvua on etsittävä paitsi viennistä myös suorista investoinneista ulkomailla. Tadesse Taye on kotoisin Etiopiasta ja tietää Afrikan mantereen mahdollisuudet. Hän kertoo, että monet Euroopan maat ovat jo luoneet kantavia suhteita Afrikkaan. - Afrikan mantereella asuu noin miljardi ihmistä. Etiopia, Kenia,Tansania, Sambia ja Mosambik ovat Suomen pitkäaikaisia kehitysyhteistyökumppanimaita. Näissä viidessä maassa asuu noin 200 miljoonaa ihmistä ja näiden maiden talous on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut vauhdilla, Etiopiassa tuo kasvu on ollut yli 10 prosenttia. Maailmanpankin ennusten mukaan Etiopian talouskasvu on seuraavienkin 10-15 vuoden aikana yli 10 prosenttia. Afrikan suotuisan kehityksen ylläpitäminen edellyttää Maailmanpankin mielestä ennen kaikkea tuottavuuden parantamista ja yksityisten investointien lisääntymistä. Suomessa jarruna ennakkoluulot Kiinan ja afrikkalaisten kauppa on kymmenen vuoden sisällä kasvanut 10 miljardista yli 100 miljardiin dollariin. Myös Intia on huomannut Afrikan mahdollisuudet. Etiopiassa oli intialaisia yrityksiä muutama vuosi sitten vain kourallinen, nyt näitä on siellä jo yli 400.Viisi vuotta sitten intialaisten yritysten investoinnit Etiopiassa olivat noin 300 miljoonaa, nyt tuo luku on 4,5 miljardia dollaria. Etiopiasta on tullut Intian toiseksi paras investointikohde Sudanin rinnalle. - Myös venäläiset ovat tehneet mittavia yhteistyösopimuksia Afrikassa. Putin vieraili siellä vuonna 2006, ja viime kesäkuussa presidentti Medjevev vei monta sataa bisnesmiestä Afrikkaan. - Hollantilaisten aktiivisuus on poikinut kuuden vuoden aikana liki 260 erilaista investointiprojektia Etiopiaan. Suomalaisilla näitä projekteja on vain 11. Afrikassa on mahdollisuuksia olla mukana rakennushankkeissa, teiden rakentamisessa ja esimerkiksi telealan yrityksille se on erinomainen markkina,taye kannustaa suomalaisia. - Uskon, että puutteelliset tiedot ja ennakkoluulot ovat suurimmat esteet sille, etteivät suomalaiset mene mahdollisuuksien ääreen. Etäi- - Suomeen tuskin syntyy Nokian kaltaisia menestystarinoita ainakaan lähitulevaisuudessa. Pk-yritysten merkitys kansantaloudellemme on kiistaton, ja näiden yritysten tukeminen on nyt äärettömän tärkeää, Tadesse Taye toteaa. syys ei ole ongelma tänä päivänä. Meillä puhutaan liikaa riskeistä, kun pitäisi puhua mahdollisuuksista. Finnpartnership-tuella Afrikkaan Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Ulkoministeriö tarttui muutama vuosi sitten pk-yritysten viennin käynnistämisvaikeuksiin ja myöntää nyt tukea yrityksille, jotka suunnittelevat liiketoimintaa kehitysmaissa.tämä Finnpartnershiptuki kattaa 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista (liikekumppanien identifiointi, alustavan selvityksen tekeminen, matka- ja majoituskustannukset sekä ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavat palkkiot). - Rahaa on siis tarjolla. Nyt, jos koskaan, on korkea aika lähteä yksin tai yhdessä tutkimaan näitä mahdollisuuksia.vuonna 2006 Finnpartnership- tukirahasta jäi käyttämättä lähes kaksikolmasosaa.yksikään Pohjois-Pohjanmaan yritys ei tukea hakenut. Ulkoministeriön tulee tehostaa tiedottamista, sillä yrittäjät eivät yksinkertaisesti tiedä tuen olemassaolosta. Tadesse Tay tarjoaa asiantuntemustaan yrityksille, selvittää markkinamahdollisuuksia ja järjestää matkoja Afrikkaan.Tätä juttua tehtäessä Taye oli lähdössä Etiopiaan suomalaisyrittäjien kanssa, joukossa myös yksi Pohjois-Pohjanmaan yritys. - Paikan päälle meneminen on ehdotonta internet ei nyt tässä riitä. Teksti ja kuvat: Armi Lahdenkauppi 16 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
Huippupaikat onnistuneille tilaisuuksille Syötekeskus, Pudasjärvi Pikku-Syötteellä järjestyvät täyden palvelun kokoukset ja muut tilaisuudet tarvittaessa 220:lle henkilölle. Syötteen kauniit tunturimaisemat ja viihtyisä 82 huoneen hotelli kokoustiloineen tarjoaa toimivat puitteet tapahtumallesi. Luotokeskus, Hailuoto Hailuodon Marjaniemessä sijaitsevan Luotokeskuksen tilavaihtoehdot mahdollistavat 5-80 henkilön kokoukset ja muut tilaisuudet. Luotsihotellin 20 persoonallista huonetta merellisessä ympäristössä takaavat viihtyvyytenne. Syötekeskuksentie 126, 93280 Syöte, Puh. (08) 815 4000, Fax (08) 815 4173, myyntipalvelu@syotekeskus.fi Marjaniementie 783, 90480 Hailuoto Puh. (08) 772 5500, Fax. (08) 772 5580, info@luotokeskus.fi Oulun kauppakamarin uusia jäseniä BANAGRASS CO., Oulu Tavaroiden tuonti/vienti Afrikasta ja Venäjältä BITMEDIA OY, Kajaani Verkkoyhteisömarkkinointi CONDIA OY, Oulu Työterveyshuolto CORBEL OY, Oulu Kiinteistöomaisuuden hallinta ja asiantuntijapalvelut EHOVOC OY, Oulu VOC -kaasujen käsittelyjärjestelmät KYLMÄLAITEPALVELU KIDEX OY, Oulu Kylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen asennus ja huolto PAULI MOILANEN OY, Oulu palokaluston, sammutinhuollon, työsuojelun ja väestönsuojelun erikoisliike PIA TILLI DNV CERTIFICATION OY AB, Espoo Sertifikaatit POKO OY, Oulu Valvontajärjestelmät ja vartiointipalvelut RAMSE CONSULTING OY, Helsinki Johdon konsultointi SITERAK OY, Kilpua Koneiden ja laitteiden asennus ja kunnossapito OULU WELLNESS INSTITUUTTISÄÄTIÖ Asiantuntijapalvelut hyvinvointitoimialan yrityksille VALMENNUSTALO VIRTA OY, Oulu Johtamiskoulutus Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 17
Oamk:n uusi rehtori Jouko Paaso: Oppilaitoksen pro entisestään nostama Elokuussa Vaasan ammattikorkeakoululta tavoitettu Jouko Paaso puhuu Oulusta vetovoimaisena, vireänä ja hyvämaineisena kaupunkina elinkeinoelämän koulutustarjonnan ja opetuksen laadun näkökulmasta tarkasteltuna. Paaso aloittaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtorina syyskuussa. - Vaikutelmaani vahvistaa se, että Oulu liitetään hyvin monissa yhteyksissä menestyviin yrityksiin, korkeatasoiseen yliopistoon ja Technopolisiin, hän toteaa. Paaso on tyytyväinen siihen, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin on vuosittain erittäin paljon hakijoita ja oppilaitoksesta valmistuu monen eri alan osaajia työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. - Kun hakijoita on paljon, se tarkoittaa sitä, että oppilaitoksen ja sen koulutuksen taso on hyvä. Se on erinomainen lähtökohta aloittaa uudessa työssä, hän korostaa. Entinen iiläinen Vaasan ammattikorkeakoulussa on noin 3 000 opiskelijaa, vastaava luku Oulussa on suunnilleen kolminkertainen. Oppilaitoksen koon lisäksi Paason vaakakupissa painoivat henkilökohtaiset syyt siihen, miksi hän kiinnostui rehtorin virasta 330 kilometriä Vaasaa pohjoisempana. - Olen syntyisin Iistä, tunnen Oulun seudun hyvin, ja alueella on paljon ystäviämme ja sukulaisiamme, Haukiputaan lukiossa aikoinaan ylioppilastutkinnon suorittanut ja Oulun yliopistossa opiskellut Paaso kertoo. Laatuarviointiin valmistautumista Vaikka Oulun seudun ammattikorkeakoulua kohtaan osoitettu mielenkiinto on todistettu hakijoiden määrällä, ei sen profiili ole Jouko Paason mukaan vielä tarpeeksi korkealla. - En halua näyttää kaikkitietävältä tullessani Ouluun, mutta mielestäni am- 18 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti
KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA YHTEISTOIMINTAA KOTISEUDUN HYVÄKSI KUUSAMOSSA PRISMA Kuusamo S-market Kuusamo S-market Ruka ABC polttoainemyynti Sale Käylä ABC polttoainemyynti Stemma Beauty Shop S-Rauta ABC liikenneasema Sokos Hotel Kuusamo Koillismaan Auto KEMIJÄRVELLÄ S-market Kemijärvi ABC liikenneasema SALLASSA S-market Erätuli ABC polttoainemyynti SAVUKOSKELLA Sale Savukoski TAIVALKOSKELLA S-market Joki-Jussi ABC liikenneasema POSIOLLA S-market Ahola Jouko Paaso aloittaa Oamk:n uutena rehtorina syyskuussa. fiilia pyrittävä an KUUSAMO TAIVALKOSKI KEMIJÄRVI Automaatit: Salla Käylä Ruka MARKET TORIKESKUS RAUTA KOILLISMAAN auto mattikorkeakoulun ulospäin näkyvä rooli on ollut vähän liian pienellä painotuksella. Profiilia ja imagoa on pyrittävä kohottamaan ja näin saamaan siitä yhä näkyvämpi ja vahvempi toimija koulutuksen saralla, miettii Paaso, joka aloittaa konkreettisesti työnsä Oulussa syyskuun toisella viikolla. - Ensimmäiset päivät menevät luonnollisesti normaaliin perehtymiseen uudessa tehtävässä. Ensimmäinen suurempi projekti on valmistautuminen kahden vuoden kuluttua Oamk:n kohdalle osuvaan koulutuksen laatuarviointiin. - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmäämme tulee kehittää edelleen niin, että kaikki asiat toimivat entistäkin paremmin. Meidän tulee osoittaa korkeakoulujen arviointineuvostolle, että myös toimimme toimintajärjestelmämme mukaisesti, Paaso toteaa. Hän aikoo panostaa myös Oamk:n alueellisten, Oulaisten ja Raahen yksiköiden tuloksellisuuden kehittämiseen. - On tärkeää toimia kokonaisuutena ja kehittää alueellisten yksiköiden tuomaa lisäarvoa ammattikorkeakoululle, hän korostaa. Oulun yliopiston kasvatti Suunnistusta vaimonsa Leenan kanssa harrastava Paaso on ennen Vaasan ammattikorkeakoulua työskennellyt muun muassa VTT:lla tutkijana, Raahen tietokonealan oppilaitoksessa yliopettajana ja Oulun yliopiston Raahen yksikön vetäjänä sekä vierailevana tutkijana Saksassa Fraunhofer-instituutissa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopiston sähkötekniikan osastolta vuonna 1981 ja väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1998. Teksti: Teija Niskala Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 19
Kuvassa käsityö- ja designyrittäjiä, joiden tavoitteena on yrittäjän ammattitutkinnon suorittaminen. Kuva yrittäjien kontaktipäivästä maalaiskartano Pihkalassa. Osaamisella on suora yhteys yrittäjän elämänlaatuun, sillä se tuo varmuutta ja onnistumisen tunnetta. Siksi osaamiseen kannattaa satsata, kannustaa Unto Kärki Oulun seudun ammattiopistosta. Osaaminen parantaa elämänlaatua Taantuma on vain lisännyt koulutukseen hakeutuvien yrittäjien määrää, kertoo yhteyspäällikkö Unto Kärki Oulun seudun ammattiopistosta. - Hiljaisena aikana yrittäjillä on enemmän aikaa kouluttautua ja toisaalta vastattavana on entistä kovempia haasteita, Kärki arvioi ilmiön syitä.tällä hetkellä koulutuksessa on noin 350 yrittäjää ja 1000 työntekijää eri aloilta. Työntekijöiden koulutus on jonkin verran vähentynyt alasta riippuen.vientiteollisuudesta riippuvaisilla aloilla ja rakentamisessa väkeä koulutetaan nyt vähemmän. Opetushallitus on kiintiöinyt lisäkoulutuksen määrät ja aikaisempina vuosina kiintiöt ovat täyttyneet kesken vuoden. Nyt koulutusta voidaan tarjota lähes kaikille halukkaille.yrittäjäkoulutusta kysyvät nyt pienet palvelualan yritykset. Kasvava on erityisesti hoiva-ala. - Kuntien palvelurakenne on muuttumassa, ja julkisen puolen palvelujen tuottaminen on muutoksen kourissa. Alan yrittäjyyttä on alettu edistää vasta viime aikoina, Unto Kärki sanoo. Uutta on, että nykyisin yrittäjät hakevat oppisopimuskoulutuksesta myös oman toimialansa osaamista.ylivoimaisesti tavallisinta on kuitenkin liiketoimintaosaamisen päivitys. Useinhan yrittäjä hallitsee oman alansa taidot, mutta yrityksen vetämiseen haetaan varmuutta koulutuksesta. Koulutetut tyytyväisiä Käytännönläheisyys ja kontaktit muihin yrittäjiin ovat Anna Rounajan ja Vinski Åströmin mielestä parasta antia yrittäjän erikoisammattitutkinnossa. Oululaiset yrittäjäsisarukset hakeutuivat Johtamistaidon Opiston koulutukseen keväällä 2008.Tutkinto on valmis tämän vuoden lopulla. Molemmat iloitsevat siitä, että koulutus hyödyttää suoraan käytännön työtä, sillä koulutuksessa käytetään aineistona oman yrityksen tietoja. Erityisen kiinnostavaksi on kummankin mielestä osoittautunut taloushallinto, joka avautuu uudella tavalla. - Tuloslaskelmaa oppii konkreettisesti lukemaan ja tulkitsemaan asioita sen takana, Anna Rounaja sanoo. Vinski Åströmin mielestä kouluttautuminen sujuu hyvin työn ohessa. - Lähiopetusta on noin päivä kuukaudessa, joten sen pystyy järjestämään. Myös tutkimusten mukaan tutkinnon suorittaneet ovat tyytyväisiä.yrittäjyysalan tutkintotoimikunnan ja yrittäjäjärjestön valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten yrittäjän ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet ovat kokeneet koulutuksen. 75 prosenttia vastaajista arvioi liiketoimintaosaamisen parantuneen ja yli puolet kertoi liikevaihdonkin kasvaneen tutkinnon ansiosta. 88 prosenttia oli valmis suosittelemaan koulutusta muille. Unto Kärjen äänessä on lämpöä ja innostusta, kun hän kertoo, miten arvokasta pääomaa oikein suunnattu koulutus voi antaa.vaikka takana olisi pitkä kokemus, osaamisessa voi olla aukkoja. - Kun yrittäjä tietää osaavansa, häneen tulee varmuutta, joka heijastuu kaikkeen ja energiaa vapautuu muuhun. Kylmä hiki ei enää nouse otsalle, sehän tulee tilanteista, joissa ihminen ei ole varma osaamisestaan ja taidoistaan. Yrittäjän ammattitutkintoon hakeutujat ovat juuri yrityksen perustaneita tai muutaman vuoden jo itsenäisinä yrittäjinä toimineita. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon hakeutuvat yrittäjät ovat kokeneita, yli 5 vuotta yrittäjänä toimineita ja useimmiten myös yrittäjän ammattitutkinnon suorittaneita. Neljännes koulutettavista on toiminut yrittäjänä yli kymmenen 20 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti