JUHA RUONALA TAMPEREEN PYÖRÄILY- JA KÄVELYOLOSUHTEET SEKÄ NII- DEN KEHITTYMINEN VUOSINA Tutkimusraportti

JUHA RUONALA TAMPEREEN PYÖRÄILY- JA KÄVELYOLOSUHTEET SEKÄ NII- DEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2012 2013 Tutkimusraportti

i TIIVISTELMÄ Tässä työssä paneudutaan Tampereen kaupungin pyöräily- ja kävelyolosuhteisiin. Aineisto tutkimukseen saatiin julkaisemalla avoin Internet-kysely, joka oli suunnattu Tampereen seudun asukkaille. Työssä tarkastellaan pyöräilyolosuhteita koko Tampereen alueella ja kävelyolosuhteita ainoastaan keskustan alueella. Tampereen kaupunkistrategiassa Tampere virtaa, on määritelty tavoitteeksi kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja keinoksi on esitetty muun muassa se, että käyttäjien tyytyväisyys kevyen liikenteen väyliin paranee. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää käyttäjien tyytyväisyyttä Tampereen kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin ja verrata tulosta vuonna 2012 suoritettuun vastaavaan kyselyyn. Tampere on pyrkinyt parantamaan pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä monilla toimenpiteillä ja tarkoituksena on selvittää, kuinka tehdyt toimenpiteet näkyvät mielipiteiden kehittymisessä. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Työn aineisto on kerätty aikaisemmin mainitun kyselyn avulla. Kyselystä saadun aineiston avulla kartoitetaan Tampereen nykyinen tilanne pyöräilyyn ja kävelyyn liittyvissä olosuhteissa. Aineistoa verrataan vanhaan aineistoon, minkä pohjalta tehdään analyysi mielipiteiden kehittymisestä ja yhteenveto aihealueesta. Tutkimuksen tuloksista selviää, että pyöräilyyn liittyvät asiat koetaan jonkin verran erilaisiksi eri Tampereen osissa asuvien ihmisten välillä. Paljon samanlaisia ongelmia nousee esille kuin aikaisemminkin on jo havaittu. Verrattuna vuoden 2012 kyselytietoihin huomataan, että pyöräilyyn liittyvät arviointikriteerit ovat pysyneet suurimmaksi osaksi käytännössä muuttumattomana. Pääsuunta näyttäisi kuitenkin olevan parempiviime vuoden vertailuun nähden. Pyöräily-ystävällisyys on selvästi parantunut viime vuoden tuloksiin verrattuna. Myös talvikunnossapidon, sosiaalisen turvallisuuden ja sujuvuuden kokeminen saattaa olla aikaisempaa parempi. Pyöräilymahdollisuuksien kehittymisestä kertoo myös houkuttelevuuden kasvu. Tamperelaisten mielestä pyöräilyn houkuttelevuus on lisääntynyt jonkin verran viimeisen vuoden aikana. Houkuttelevuuden lisääntyminen koetaan voimakkaimmaksi juuri keskustan ja Sammon ympäristössä. Myös avoin palaute kertoo eritoten pyöräilyolosuhteiden osittaisesta parantumisesta vaikka tilanne on monessa asiassa vieläkin heikko. Kävelyn houkuttelevuudessa puolestaan ei ole tapahtunut juurikaan muutosta eikä kävelyolosuhteiden vertailussa ole havaittavissa selvää kehitystä. Vastaajien kokemat asenteet eri liikennemuotojen välillä koetaan edelleen huonoksi. Tämä on monen mielestä Tampereen suurimpia ongelmia liikenteessä. Asenteet näyttävät kuitenkin parantuneen jonkin verran viime vuoden mielipidearvioihin nähden. Asukkaat kokevat myös Tampereen päätöksentekijöiden asenteiden olevan selvästi parempi pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä, mutta kokonaistulos ei silti vieläkään ole hyvä. Tampereen seudun asukkaiden motivaatio hyödyntää parempaa pyöräily- ja kävely-ympäristöä on hyvällä tasolla. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden kehittämisessä työskentelevät saavat paljon kiitosta vastaajilta ja kehittämistyötä kannustetaan jatkamaan.

ii ALKUSANAT Vuoden 2012 syksyllä suoritettiin mielipidekysely Tampereen pyöräily- ja kävelyolosuhteista. Kysely pohjautui osittain vuosina 2009 2011 toteutettuun PYKÄLÄprojektiin, jonka tavoitteena oli edistää pyöräilyn ja kävelyn roolia kaupunkiliikenteessä. Projektin osana kartoitettiin pyöräilyn ja kävelyn sen hetkinen tilanne projektiin osallistuneissa kaupungeissa, joista yksi oli Tampere. Tietoa vallitsevista olosuhteista haettiin asukkailta kyselyn avulla vuonna 2011. Vuonna 2012 mielipiteiden kartoitusta pyrittiin kehittämään ja suoritettiin uusi mielipidetutkimus, jonka vertailupohjana toimi vuoden 2011 tutkimustieto. Vuoden 2012 mielipidetutkimus loi aikaisempaa tarkemman vertailupohjan, jonka avulla voidaan jatkaa Tampereen asukkaiden tyytyväisyyden kehittymisen tutkimista uuden kyselytutkimuksen avulla. Vuoden 2013 syksyllä käyttäjäkysely uusittiin jälleen ja vertailupohjana sen tuloksille toimii syksyn 2012 tutkimustieto. Myös vuoden 2011 tutkimustieto toimii vertailun tukena. Tämä tutkimus kartoittaa Tampereen pyöräily- ja kävelyn nykytilan sekä tarkastelee mielipiteiden kehittymistä vuosien 2012 ja 2013 aikana. Tämä kysely toteutettiin Internet-kyselynä ja siihen vastasi 969 henkilöä Tampereen seudulta. Tuloksista saatiin suuren vastaajakunnan takia tarkkaa tietoa, jota pystyi vertailemaan lähes suoraan edellisen kyselyn tuloksiin. Kyselyn tulokset on koottu tähän raporttiin ja niistä on tehty päätelmiä. Tahdon esittää kiitokset työn ohjaajalle Kalle Vaismaalle Tampereen teknilliseltä yliopistolta ja Tampereen liikenneinsinööri Timo Seimelälle, jotka auttoivat tämän työn tekemisessä. Haluan kiittää myös Tampereen kaupunkia kyselyn mahdollistamisesta. Tampereella, 23.10.2013 Juha Ruonala

iii SISÄLLYS 1 Johdanto... 1 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Tukitusmenetelmä ja -aineisto... 2 2 Kyselytutkimus... 3 2.1 Pyöräily... 4 2.1.1 Kesä- ja talvipyöräily... 4 2.1.2 Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset... 6 2.1.3 Pyöräilyolosuhteet... 8 2.1.4 Pyöräilyväylien laatu... 12 2.1.5 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2012 2013 aikana... 15 2.1.6 Asenteet... 19 2.1.7 Halu pyöräillä enemmän... 20 2.2 Kävely... 21 2.2.1 Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus... 21 2.2.2 Keskustan kävelyolosuhteet... 22 2.2.3 Kävelyn laatu keskustassa... 25 2.2.4 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2012 2013 aikana... 27 2.2.5 Asenteet... 28 2.2.6 Mielenkiinto paremmalle kävely-ympäristölle... 30 3 Yhteenveto ja päätelmät... 32 Lähteet... 35 Liitteet... 36

1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Vuosina 2009 2011 Tampereen kaupunki osallistui Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen suorittamaan PYKÄLÄ-projektiin, jonka yhteydessä tehtiin käyttäjäkysely Tampereen pyöräily- ja kävelyolosuhteiden tasosta. Vuonna 2012 suoritettiin uusi kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa aikaisempaa tarkemmin Tampereen asukkaiden mielipiteet pyöräily- ja kävelyolosuhteista ja verrata tuloksia vuoden 2011 kyselytuloksiin. Vuoden 2012 kyselystä saatu vastausmateriaali toimii vertailupohjana tälle tutkimukselle, mutta vertailun tukena käytetään joissain kohdin myös vuoden 2011 tutkimustietoja. Työn tavoitteena on saada tietoa Tampereen seudun asukkaiden pyöräily- ja jalankulkuväylien käyttökokemuksista. Mielipiteet Tampereen pyöräilymahdollisuuksista kartoitetaan alueellisesti. Myös mielipiteet keskustan kävelyolosuhteista selvitetään. Saatua tietoa voidaan verrata vuonna 2012 syksyllä tehdyn kyselyn aineistoon. Tarkoituksena on tutkia, miten mielipiteet ovat kehittyneet viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa arvioitaessa kaupunkistrategian tavoitetta parantaa käyttäjien tyytyväisyyttä pyöräilyn ja kävelyn väyliin. Tuloksia voidaan hyödyntää myös Tampereen liikennesuunnittelussa ja keskusta-alueen kehittämisessä. Tutkimuksessa paneudutaan pyöräilyn olosuhteisiin koko Tampereen alueella ja kävelyolosuhteisiin Tampereen keskustan alueella. Tampereella on tiedostettu muun muassa PYKÄLÄ-projektin ja monien muiden selvityksien avulla useita pyöräilyyn ja kävelyyn liittyviä ongelmia, joihin on pyritty löytämään ratkaisuja. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita onkin kehitetty vauhdilla lähivuosien aikana. Tämän työn tärkeimpänä tutkimusongelmana on selvittää, miten asukkaiden mielipiteet ovat kehittyneet viimeisen vuoden aikana. Samalla tarkastellaan, onko kaupunki onnistunut lisäämään pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta aikaisemman tutkimuksen jälkeisillä toimenpiteillään. Lisäksi selvitetään, käyttäisikö useampi ihminen pyörää tai kulkisi jalan, jos väylästö olisi vielä nykyistä laadukkaampi. Tietoa saadaan lisäksi muun muassa ihmisten liikkumistottumuksista ja asenteista. Kyselyn avulla voidaan löytää myös ongelmakohtia ja kehitettäviä osa-alueita Tampereen pyöräily- ja kävely-ympäristöstä. Tutkimusraportti sisältää kolme lukua. Johdanto-kappaleessa esitellään tutkimuksen taustat ja tavoitteet. Johdanto sisältää myös selvennyksen tutkimuksessa käytetystä menetelmästä ja tutkimusaineistosta. Luvussa kaksi esitellään tutkimuksessa saatuja tuloksia eri osa-alueilla ja kartoitetaan pyöräilyn sekä kävelyn koettu nykytila Tampereella. Tämän jälkeen tilannetta verrataan vuoden 2012 tutkimustulosten kanssa. Kolmannessa

2 kappaleessa kootaan tärkeimpiä tuloksia yhteen ja tehdään johtopäätöksiä. Kappaleessa arvioidaan myös työn onnistuminen ja tulosten luotettavuus. 1.2 Tukitusmenetelmä ja -aineisto Tämä tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin kysely- eli survey-tutkimuksella ja se oli kohdistettu Tampereen ja sen lähikuntien asukkaille. Kysely oli luonteeltaan monivalintakysely ja se oli julkaistu Tampereen kaupungin ja Tampereen teknillisen yliopiston sivuilla Internet-kyselynä. Kysely oli kaikille avoin ja se suoritettiin aikavälillä 4.9.2013 29.9.2013. Vastauksia saatiin kerättyä 969 kappaletta, mikä on riittävän hyvä määrä luotettavan tutkimuksen suorittamiseksi. Kyselystä saatuja tietoja voidaan vertailla lähes suoraan edellisen kyselyn tulosten kanssa. Tuloksista tehdään taulukoita ja kuvaajia havainnollistamaan tutkimustuloksia paremmin. Kvantitatiivinen tutkimus tarkoittaa "määrällistä" tutkimusmenetelmää. Tämä tutkimustyyppi perustuu aineiston mitattavissa olevien suhteiden tarkasteluun ja sopii hyvin materiaaliin, johon voidaan soveltaa laskennallisia ja tilastollisia menetelmiä. Kvantitatiiviselle tutkimukselle on ominaista suuri aineisto ja otanta sekä tilastotieteiden hyödyntäminen aineiston analyysissä. Ominaisia luonteenpiirteitä ovat myös muun muassa objektiivisuus, hypoteettisuus, populaation kautta tapahtuva yleistäminen sekä tulossuuntautuminen. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen kohteesta kerätään empiiristä havaintoaineistoa, esimerkiksi kyselyn tai haastattelun avulla, ja tämän pohjalta muodostetaan ymmärrys ilmiöstä. Aineistoa analysoimalla voidaan tehdä yleistyksiä ja yleistettävissä olevia havaintoja tutkimuskohteesta. [1,2] Survey-tutkimuksessa kyselymenetelmiä on useita. Internet-kysely on niistä eräs vaihtoehto, joka soveltuu hyvin tutkimukseen, joka perustuu otantaan ja jossa vastaajat saavat valikoitua vapaasti. Internet-kysely mahdollistaa monipuolisen tiedonkeruun ja nopeuttaa kyselystä saadun aineiston analysointia. Kyselyn tarjoaminen Internetissä tarjoaa kyselyn suorittamiselle modernin tavan ja voi samalla vähentää vastaajan kynnystä osallistua kyselyyn. [3]

3 2 KYSELYTUTKIMUS Tutkimusta varten suoritettiin Internet-kysely, joka oli yleisesti avoin kaikille. Kysely oli suunnattu Tampereen seudun asukkaille, ja tavoitteena oli saada tietoa Tampereen pyöräily- ja kävelymahdollisuuksista. Ihmiset pääsivät vastaamaan monivalintakohtiin ja antamaan myös sanallista palautetta. Kysely suoritettiin aikavälillä 4.9. 29.9.2013, ja vastaajia saatiin yhteensä 969. Vastaajista 92 % asuu Tampereella ja lähes kaikki muut vieruskunnissa. Tampereella asuvista varsin suuri osa, noin 29 %, asuu keskustassa. Myös keskustan vieressä sijaitseva Sammon alue on suhteellisen vahvasti edustettuna 17 %:n osuudella tamperelaisista. Koko keskiseltä suuralueelta saatiin 460 vastausta, joka on noin 52 % Tampereella asuvien vastauksista. Yksittäisistä kaupunginosista Hervanta, Tammela ja Kaleva nousivat selvästi muiden yli. Varsinkin Kalevassa ja Hervannassa asuu suhteellisen paljon nuoria aikuisia verrattuna Tampereen kokonaistilanteeseen [4]. Kaikkien vastaajien keski-ikä oli 40 vuotta, mikä on hyvin lähellä tamperelaisten keskimääräistä ikää Tampereen väestötietojen mukaan [4]. Suurin ikäryhmä vastaajissa oli noin 26 32-vuotiaat. Sukupuolijakautumassa naisilla oli miehiä hieman suurempi edustus 57 %:n osuudella vastaajista. Itsensä jollain tasolla liikuntarajoitteiseksi ilmoittaneita oli noin 3 % vastaajista. 35% 30% 25% 20% 15% 10% Tampereen ikäjakauma Kyselyn 2013 ikäjakauma Kyselyn 2012 ikäjakauma 5% 0% 18 25 26 29 30 39 40 49 50 64 65 74 Kuva 1 Tampereen sekä vuosien 2012 ja 2013 kyselyiden vastaajakuntien ikäjakauma ikävuosien 18 74 välillä Kyselyyn vastasi noin 300 ihmistä vähemmän kuin vuoden 2012 kyselyssä. Sukupuolen jakautumisessa ei ole eroavaisuutta kyselyiden välillä. Kyselyiden ikäjakaumissa on kuitenkin jonkin verran eroavaisuutta. Verrattaessa vuoden 2012 kyselyn vastaajakuntaan, ikäjakauma on paljon tasaisempi uudessa kyselyssä ja vastaa jonkin verran paremmin Tampereen ikäjakaumaa. Nuoret aikuiset eivät ole niin selvästi yliedustettuina

4 kuin vuosi sitten, jonka johdosta vastaajien keski-ikäkin on noussut lähes viidellä vuodella. Vanhimmat sukupolvet jäävät silti vähäiselle edustukselle. Syynä nuorempiin sukupolviin painottuviin vastaajakuntiin on luultavimmin se, että kyselyt on toteutettu ainoastaan Internet-kyselynä. Kuvassa 1 on esitettynä ikäjakaumat kyselyihin vastanneista ja tamperelaisista 18 74 vuotiaista. Myös asuinpaikkajakauma on hieman erilainen verrattuna aikaisempaan kyselyyn. Keskisen suuralueen edustus on laskenut 9 %- yksiköllä verrattuna aikaisempaan kyselyyn, jossa jopa 61 % tamperelaisista asui keskisellä suuralueella. Vuoden 2012 kyselyssä havaittiin, että keskisellä suuralueella asuvilla oli muita negatiivisemmat mielipiteet, mikä saattoi suuren edustuksen johdosta painaa kokonaistuloksia alas päin tutkittavissa asioissa. Myös ulkopaikkakuntalaisten vastausten osuus kasvoi noin 5 %-yksikköä verrattuna edelliseen. Muilla alueilla asuinjakauma erittäin samanlainen vuoden 2012 kyselyn kanssa. Nämä edellä mainitut eroavaisuudet tutkimusten vastaajajoukoissa voivat vaikuttaa tutkimusten vertailukelpoisuuteen. 2.1 Pyöräily Pyöräilyn kohdalla tutkittiin pyöräilyolosuhteita ja pyöräväylien laatua Tampereella. Näitä tietoja voidaan vertailla vuoden 2012 kyselyn tuloksiin. Samalla tutkittiin myös pyöräilyn houkuttelevuuden kasvamista asukkaiden oman näkemyksen mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös asukkaiden asennoitumista pyöräilyn lisäämiseen. Kyselystä saatiin tietoa myös tehdyistä pyörämatkoista talvi- ja kesäaikana, niiden pituuksista ja tarkoituksista. 2.1.1 Kesä- ja talvipyöräily Perustietojen ohella selvitettiin ihmisten pyöräily- ja kävelytottumuksia kesä- ja talvikautena. Myös matkojen tarkoituksista saatiin tietoa. Nämä asiat antavat kuvan pyöräily- ja kävelyväylästön käyttäjäkunnasta. Tämä toimii myös vertailupohjana, kun arvioidaan, onko edellisen kyselyn otosryhmä samanlainen kuin aiemmassa kyselyssä. Pyöräilytottumuksia on tutkittu keskiseltä suuralueelta ja sen ulkopuoliselta Tampereelta kokonaistilanteen lisäksi. Keskisen suuralue on otettu vertailuun mukaan, koska suurin osa vastaajista asuu siellä. Keskiseen suuralueeseen kuuluu keskusta, Sammon ja Iideksen alueet, joiden sijainnin voi nähdä liitteen kaksi kartasta. Kyselyyn vastanneista 88 % kertoo pyöräilevänsä ainakin kerran viikossa kesäkautena, ja noin 75 % pyöräilee lähes joka päivä. Vain noin 8 % vastaajista ei pyöräile juuri lainkaan. Kokonaistilannetta tutkittaessa havaitaan, että usein pyöräilevien määrä on muutaman prosentin pienempi kuin vuosi sitten. Myös pyöräilemättömien henkilöiden osuus on kasvanut noin kolmella prosenttiyksiköllä. Ero edellisvuoteen on selvästi näkyvissä myös kuvan 2 palkeissa. Erot eivät kuitenkaan ole kovin suuria ja ne saattavat johtua pitkälti kyselyiden erilaisista ikäjakautumista ja syksyn 2012 kyselyn levittämisestä verkossa. Syksyn 2012 kyselyyn oli valikoitunut hyvin pyöräilymyönteinen vastaajakunta. Tähän saattoi vaikuttaa vuoden 2012 vastaajakunnan hyvin nuori ikäjakauma ja myös se, että kyselyä mainostettiin muutamalla pyöräilyaiheisella sivustolla.

5 Vastaavaa vääristävää tekijää pyrittiin välttämään mainostamalla kyselyä neutraalimmilla sivustoilla, mikä on saattanut vaikuttaa myös ikäjakauman tasaisempaan jakautumiseen. Vaikka kyselyyn vastannut joukko käyttää pyörää liikkumiseen keskimäärin hieman vähemmän, kuin vuonna 2012 ja myös vuonna 2011, usein pyöräilevien osuus on silti todella suuri. Alueellisessa tarkastelussa voidaan havaita pyöräilytottumuksissa selvä ero. Keskustan lähialueilla pyöräillään suhteellisen paljon. Iideksen ja Sammon alueen asukkaat pyöräilevät vastaajista useinten. Syynä tähän lienee lyhyet matkat palveluihin ja tietenkin itse keskustaan. Keskisen suuralueen ulkopuolella pyöräillään keskimäärin keskistä suuraluetta vähemmän. Keskustassa pyöräilemättömien osuus on taas hivenen suurempi kuin muualla. Ihmisten pyöräilytaajuutta alueittain on esitetty tarkemmin kuvassa 2. Kuvassa n-luku ilmaisee alueella asuvien vastaajien määrän. Tampere 2013 (n=960) Tampere 2012 (n=1260) Lähes päivittäin Tampere 2011 (n=640) Iides (n=50) Keskusta (n=250) Sampo (n=150) Noin kerran viikossa Noin kerran kuukaudessa En juuri lainkaan Keskisen suuralueen ulkopuoli (n=500) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 2 Kuvaaja siitä, kuinka usein pyörämatkoja tehdään eri alueilla kesäkautena Talvikaudella pyöräilijöitä on selvästi vähemmän. Koko Tampereen seudun tasolla noin 38 % pyöräilee talvella lähes joka päivä tai noin kerran viikossa. Talvella pyöräilemättömiä puolestaan on 55 %. Alueellisia eroja on jonkin verran havaittavissa myös talvipyöräilyn kohdalla. Keskustassa asuvat pyöräilevät vähemmän kuin muut vertailuryhmät, kun taas Iideksen ja Sammon asukkaat pyöräilevät eniten. Tuloksia esitellään tarkemmin kuvassa 3.

6 Tampere 2013 (n=950) Tampere 2012 (n=1260) Tampere 2011 (n=640) Iides (n=50) Keskusta (n=250) Lähes päivittäin Noin kerran viikossa Noin kerran kuukaudessa Sampo (n=150) En juuri lainkaan Keskisen suuralueen ulkopuoli (n=500) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3 Kuvaaja siitä, kuinka usein pyörämatkoja tehdään eri alueilla talvikautena Edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna tilanne talviajan pyöräilyssä on muuttunut jonkin verran. Talvella lähes päivittäin pyöräilleiden osuus on vähentynyt lähes seitsemällä prosenttiyksiköllä ja pyöräilemättömien osuus on lisääntynyt noin 9 prosenttiyksikköä koko Tampereen alueella. Sama tilanne voidaan huomata rajaamalla tarkastelualue pelkästään keskustaan. Kasvusuunta on vastakkainen verrattuna vuosien 2011 ja 2012 väliseen vertailuun. Kyselytulosten eron syy voi löytyä kyselyn ikäjakaumasta. Nuoret voivat olla aktiivisempia talvipyöräilijöitä kuin iäkkäämmät, mikä on voinut nostaa vuoden 2012 tuloksia positiivisempaan suuntaan. Kyselytulokset talvipyöräilyn kohdalla vastaavatkin paremmin vuoden 2011 kyselytietoja. 2.1.2 Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset Kyselyn perusteella pyörällä tehtävien matkojen pituudet Tampereella ovat yllättävän monipuolisia. Matkapituudet vaihtelevat alle kilometrin matkoista yli kymmenen kilometrin matkoihin jakautuen selvästi tasaisemmin vuoden 2012 tuloksiin nähden. Keskustassa ja sen lähiympäristössä asuvilla lyhyet, noin 1-5 km:n pituiset matkat ovat selvästi yleisempiä kuin muualla Tampereen alueella. Lähiöseuduilla asuvat joutuvat puolestaan kulkemaan usein pidempiä matkoja, kuin keskusta-alueen asukkaat. Matkat luonnollisesti pitenevät, mitä hajanaisemmalla alueella ja kauempana keskustasta asutaan. Verrattuna tuloksia kahteen aikaisempaan vuoteen, huomataan että matkojen pituudet ovat keskimäärin suuremmat. Yli viiden kilometrin pyörämatkojen osuus on selvästi suurempi kuin viime vuonna ja ero on vielä suurempi verrattuna vuoden 2011 tuloksiin. Tulos voi kertoa siitä, että ihmiset alkavat uskaltautua pyöräilemään pidempiäkin matkoja. Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että vastaajien asuinjakaumassa keskustan

7 ja koko keskisen suuralueen ulkopuolella asuvia on suhteutettuna jonkin verran enemmän kuin vuoden 2012 kyselyssä. Tämä voi lisätä pyörämatkojen pituuksia. Myös pääsääntöisesti kuntoilumielessä pyöräileviä on noin 7 prosenttiyksikköä enemmän vuoden 2012 tuloksiin nähden. Pyöräilymatkojen pituuksia on esitelty tarkemmin alueittain kuvassa 4. Tampere 2013 (n=950) Tampere 2012 (n=1260) Tampere 2011 (n=640) Iides (n=50) Keskusta (n=250) Sampo (n=150) Keskisen suuralueen ulkopuoli (n=500) Alle 1 km 1-3 km 3-5 km 5-10 km yli 10 km En pyöräile 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4 Pyöräilymatkojen pituusjakauma eri alueilla Myös pyörällä tehtävien matkojen tarkoitukset olivat moninaisia. Selvästi eniten pyörää käytetään työmatkoihin. Pyörää käytetään paljon myös asioimisen ja ostosmatkojen tekoon. Nuoret tekevät paljon koulumatkoja pyörillä. Pyörämatkojen tarkoituksia eri alueilla on esitelty kuvassa 5.

8 Tampere 2013 (n=950) Tampere 2012 (n=1260) Työmatka Tampere 2011 (n=640) Iides (n=50) Keskusta (n=250) Sampo (n=150) Koulumatka Ostosmatka Asiointimatka Vapaa-ajan matka Kuntoilu Keskisen suuralueen ulkopuoli (n=500) Kuva 5 Pyörämatkojen pääsääntöinen tarkoitus eri alueilla 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Verrattuna aikaisempiin vuosiin, tulokset ovat hyvin saman kaltaisia keskenään. Myöskään alueellisia erot eivät ole kovin suuria. Kuntopyöräilyä harrastavat enemmän keskisen suuralueen ulkopuolella asuvat kuin sen sisällä asuvat ihmiset. Pyörällä tehtävien koulumatkojen suurempi osuus vuonna 2012 johtuu nuorten suuresta osuudesta vuoden 2012 kyselyssä. Kuvien 2, 4 ja 5 tulosten perusteella voidaan sanoa, että kyselyyn on jälleen valikoitunut hyvin pyöräilymielinen vastaajakunta vaikka ikäjakauma on vuoden takaista kyselyä tasaisempi ja selvästi keskimäärin varttuneempi. Vastaajat pyöräilevät usein, tekevät keskimäärin pidempiä matkoja kuin aikaisempina vuosina vastanneet, ja myös kuntoilupyöräilyn osuus on jonkin verran suurempi. Jopa kolmasosa kaikista vastaajista ilmoittaa pyöräilevänsä myös kuntoilun vuoksi. 2.1.3 Pyöräilyolosuhteet Pyöräilyn olosuhteisiin ja laatuun liittyen vastasi noin 97 % vastaajien kokonaismäärästä. Pyöräilyolosuhteita arvioitaessa on tutkittu seuraavia asioita: reittien suoruutta, pyöräilyn sujuvuutta ja toimivuutta, ympäristön viihtyisyyttä, liikenne- ja sosiaalista turvallisuutta, pyöräily-ystävällisyyttä ja pyöräilyväylien talvikunnossapitoa. Arvosteluasteikkona käytettiin määreitä erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä ja huono, mikä vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi on sama kuin vuoden 2012 kyselyssä. Näille annetaan numeroarvot yhdestä neljään, jossa yksi tarkoittaa erittäin hyvää ja neljä huonoa. Vastauksista voidaan laskea painotettu keskiarvo, jota voidaan vertailla vuoden 2012 kyselyn tuloksiin ja saada käsitys mielipiteiden kehittymisestä. Tulosten keski-arvoja arvioidaan seuraavasti: arvot 1 2,6 kuvaa hyvää tasoa, arvot 2,7 3,3 kuvaa tyydyttävää ja arvot 3,4 4 huonoa tasoa. Lisätietoa saadaan asukkaiden sanallisesta palautteesta.

9 Kyselyn tulokset on jaettu alueisiin, jotta alueelliset erot eri kriteereissä olisi helpommin vertailtavissa. Tampere on jaettu keskiseen (KeSA), luoteiseen (LuSA), lounaiseen (Lo- SA), kaakkoiseen (KaSA), koilliseen (KoSA) ja eteläiseen (EtSA) suuralueeseen. Keskinen suuralue on lisäksi jaettu keskustan, Sammon ja Iideksen alueisiin. Vastaava aluejako on tehty myös vuoden 2012 tutkimuksessa, joten eri arviointikriteerien vertailua voidaan tehdä vuoden 2012 tutkimusta tarkemmin. Nämä vertailussa käytetyt suuralueet ovat näkyvillä liitteen 2 kartassa. Jako eri alueisiin on tehty, jotta voitaisiin löytää eroavaisuuksia pyöräverkon laadussa. Oletus on, että suurin osa arvioi ainakin oman lähiympäristönsä pyöräilyolosuhteita. Aluejaon avulla voidaan myös vertailla tarkemmin vanhaa tutkimusmateriaalia uuden materiaalin kanssa. Tamperetta yhtenä kokonaisuutena tarkasteltaessa saadaan kuvan 6 mukaisia tuloksia pyöräilyolosuhteista. Pyöräilyväylien talvikunnossapito (ka=3,3) Pyöräily-ystävällisyys (ka=3,2) Sosiaalinen turvallisuus (ka=2,3) Liikenneturvallisuus (ka=3,2) Viihtyisyys (ka=2,8) Sujuvuus ja toimivuus (ka=3,2) 1=Erittäin hyvä 2=Hyvä 3=Tyydyttävä 4=Huono En osaa sanoa Reittien suoruus (ka=2,5) Kuva 6 Pyöräilyolosuhteiden kokonaisvastausjakauma 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tarkempia alueellisia tuloksia on esitetty taulukossa 1. Suuralueiden nimet ovat lyhennetty taulukkoon. Taulukossa on myös kokonaistulokset ja keskisen suuralueen tulokset vuodelta 2012. Vastaajien määrä eri alueilla antaa käsityksen eri alueiden tulosten luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta. Varsinkin Luoteisen suuralueen tuloksiin on suhtauduttava varauksella sen pienen vastaajamäärän takia. Kyseisen alueen tulokset ovat suuntaa näyttäviä. Solun taustaväri kertoo, millä arvostuksen tasolla tietty kriteeri on milläkin alueella.

10 Taulukko 1 Pyöräilyolosuhteiden vastauskeskiarvot eri alueilla asuvien kesken LuSA LoSA KaSA KoSA EtSA KeSA Reittien suoruus 2,2 2,5 2,5 2,3 2,3 2,6 Sujuvuus ja toimivuus 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,3 Viihtyisyys 2,8 2,9 2,7 2,8 2,8 2,9 Liikenneturvallisuus 3,2 3,1 2,9 3,1 3,1 3,3 Sosiaalinen turvallisuus 2,2 2,3 2,1 2,1 2,4 2,5 Pyöräily-ystävällisyys 3,1 3,1 2,9 3 3,1 3,3 Pyöräilyväylien talvikunnossapito 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 Vastaajien määrä alueittain 20 80 140 100 70 430 Sampo Iides Keskusta Tre KeSA -12 Tre -12 Reittien suoruus 2,5 2,6 2,6 2,5 2,8 2,6 Sujuvuus ja toimivuus 3,3 3,4 3,3 3,2 3,5 3,4 Viihtyisyys 2,8 2,9 2,9 2,8 3 2,9 Liikenneturvallisuus 3,2 3,2 3,3 3,2 3,4 3,3 Sosiaalinen turvallisuus 2,4 2,4 2,5 2,3 2,7 2,7 Pyöräily-ystävällisyys 3,2 3,2 3,4 3,2 3,6 3,4 Pyöräilyväylien talvikunnossapito 3,3 3,2 3,4 3,3 3,5 3,5 Vastaajien määrä alueittain 140 50 230 940 740 1200 Hyvä = 1-2,6 Tyydyttävä = 2,7-3,3 Huono = 3,4-4 Tampereen tasolla parhaimman arvosanan saa reittien suoruus, ympäristön viihtyisyys ja sosiaalinen turvallisuus. Reittien suoruudella tarkoitetaan esimerkiksi väylien suoruutta keskustan ja asuinalueiden välillä. Puolet vastaajista antaa reittien suoruudelle hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Reittien suoruudet koetaan kuitenkin jonkin verran erilaisiksi eri suuralueilla asuvien kesken. Parhaimman arvosanan reittien suoruudelle antavat koillisella, eteläisellä ja luoteisella suuralueella asuvat vastaajat. Heikoimman arvosanan antavat keskisen suuralueen asukkaat. Vaikka reittien suoruus saa kokonaisuutta ajatellen suhteellisen hyvän arvosanan, moni arvostelee sitä avoimessa palautteessa. Väylien kuvaillaan mutkittelevan paljon ja turhan tuntuisesti autoteiden ehdoilla. Monen mielestä autolla pääsee suorempaa reittiä, mitä pyörällä joutuu ajamaan. Esimerkiksi reitti Hervantaan koetaan suhteellisen mutkittelevana, epäselvänä ja paikoin myös jyrkkänä. Viihtyisä pyöräily-ympäristö on tärkeä motivoija pyöräilemiselle. Noin 80 % vastaajista toteaa viihtyisyyden olevan vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Viihtyisyydelle parhaimmat arvosanat antavat kaakkoisella suuralueella asuvat ja huonoimman lounaisella sekä keskisellä suuralueella asuvat. Vaihtelu alueellisissa mielipiteissä on kuitenkin vähäistä viihtyisyyden kohdalla. Kova melutaso keskustassa ja sen läheisyydessä voi vähentää viihtyisyyden tunnetta. Ympäristön viihtyisyys ja sosiaalinen turvallisuus kulkevat lähellä toisiaan. Sosiaalisessa turvallisuudessa arvioidaan esimerkiksi turvallisuuden tunnetta ja väkivallan uhkaa. Sosiaalinen turvallisuus sai parhaimman kokonaisarvosanan arvosteltavista kriteereistä ja se koetaan keskimäärin hyväksi. Jälleen heikoimman arvion tilanteesta antavat keskustassa tai sen läheisyydessä asuvat. Liikenneturvallisuus koostuu monista tekijöistä, kuten liikennejärjestelyistä, väylästön kunnosta ja konfliktiriskeistä. Konfliktien riskiin vaikuttavat edellä mainittujen asi-

oiden lisäksi muun muassa väylästön valaistus ja näkemäolosuhteet. Liikenneturvallisuus koetaan Tampereella melko tyydyttäväksi. Huonoimman arvosanan liikenneturvallisuudelle antavat jälleen keskisen suuralueen asukkaat. Tällä alueella on paljon liikennettä ja tilasta voi olla pulaa, mikä aiheuttaa liikenneturvallisuudelle ongelmia. Avoimen palautteen mukaan vaaratilanteita aiheuttavat mm. paikoin huonot näkemät pyöräilijöille ja autoilijoille, ahtaus ja epäselvyys sekä yhdistettyjen väylien tuomat ongelmat. Myös heikko valaistus varsinkin yhdistettynä väylän heikkoon kuntoon koetaan vaaralliseksi. Useat vastaajat valittivat puiden ja puskien ulottuvan paikoitellen väylälle asti, mikä häiritsee sujuvaa kulkemista, mutta myös voivat aiheuttaa pahoja näkemähaittoja. Myös yleisesti korkeat reunakivetyksien vievän turhaan pyöräilijöiden huomiota risteysalueilla, mikä on liikenneturvaa vaarantava riski. Monet valittivat myös epäselvistä reiteistä, epäloogisuudesta ja katkonaisuudesta. Epäselvät liikenneolosuhteet saattavat saada pyöräilijän tekemään liikennesääntöjen vastaisia ratkaisuja, mikä aiheuttaa turvallisuusriskejä. Pyöräily-ystävällisyys kuvaa sitä, miten ympäristö ottaa huomioon pyöräilijät ja niiden tarpeet. Tämän tamperelaiset ovat arvioineet keskimäärin tyydyttävälle tasolle. Negatiivisimmat mielipiteet keskittyvät jälleen keskisen suuralueen asukkaisiin. Keskustan asukkaat arvostelevat pyöräily-ystävällisyyden jopa tasolle 3,4, joka on jo verrattain huono tulos. Myös pyöräilyn sujuvuus ja toimivuus Tampereella on heikoimmiksi arvosteltujen kriteerien joukossa. Sujuvuuteen ja toimivuuteen liittyvät näkökohdat toivatkin selvästi eniten sanallista, lähinnä negatiivista palautetta asukkailta. Pyöräilyn toimivuuteen vaikuttavat muun muassa liittymä- ja risteysjärjestelyt sekä väylätyyppi. Nämä johtavat suoraan sujuvuutta kuvaileviin asioihin, kuten esimerkiksi pysähdysten määriin, jalankulkijoiden väistämistarpeeseen ja ajonopeuteen. Määritelminä sujuvuus ja toimivuus ovat siis hyvin lähellä toisiaan. Sujuvuus ja toimivuus koetaan keskimäärin tyydyttäväksi. Keskisen suuralueen asukkaat kokevat tilanteen jo lähes huonoksi. Tämä eroavaisuus johtuu jälleen muun muassa keskustan ympärysalueiden vilkkaammasta liikenteestä ja ahtaammista väylistä. Avoimen palautteen mukaan sujuvuus kärsii varsinkin yhdistetyillä väylillä, jossa jalankulkijoita joutuu väistelemään. Muun muassa väylien ahtaus, niiden vaihtuminen ajoradan reunalta toiselle, paikoin heikot opasteet ja pyöräilijöiden kannalta heikot liikenneratkaisut vähentävät sujuvuutta. Lisäksi liikennevalojen painaminen ja valojen vaihtumisen pitkäksikin venyvä odottaminen tunnetaan vaikuttaa matkan sujuvuuteen. Monet ihmettelevätkin, miksi saasteettomien ja terveellisten kulkumuotojen pitää joutua odottamaan ajoittain niin usein ja pitkiä aikoja liikennevaloissa moottoriajoneuvoliikenteen kustannuksella. Valojen painaminen saattaa pyörän selästä käsin hankaloitua talvella, jos tolpan eteen kasautuu lunta. Palautteessa varsinkin keskustan sekä Hämeenkadun sujuvuusongelmat nousivat omaan luokkaansa. Keskustassa pyöräilyä ei edelleenkään koeta kovin sujuvaksi. Talvella kadun palauttaminen jalkakäytäväksi lisää ongelmia. Hämeenkadun nykyiseen tilanteeseen toivotaankin parannusta. Palautteen perusteella pyöräilyväylien kehitysinto myös muualla keskustassa on suuri. 11

12 Pyöräilyn, mutta myös kävelyn sujuvuuteen vaikuttaa useiden asukkaiden palautteen mukaan lisäksi jatkuvat tietyömaat väylillä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei parannuksia ja korjauksia tapahdu ilman työmaita, mutta asukkaita ärsyttää työmaiden hyvin hitaalta tuntuva edistyminen ja kunnollisten ilmoitusten sekä opasteiden puuttuminen. Pyöräilyn ja jalankulun väylillä olevat työmaat voivat vaikeuttaa pitkään ja tehokkaasti liikkumista varsinkin, jos korvaavaa reittiä tai työmaan ohittavaa korvaavaa väylää ei ole osoitettu. Asukkaat toivovatkin, että työmailla pyrittäisiin tehokkaammilla järjestelyillä turvaamaan väylän tai kohteen riittävän hyvä liikennöitävyys myös kevyen liikenteen kohdalla. Huonoimman arvion asukkaat antavat talvikunnossapidolle. Jälleen keskisen suuralueen asukkailla on tähänkin voimakkain mielipide. Talvikunnossapito keräsi paljon myös sanallista palautetta lähinnä negatiivisessa sävyssä, mutta joukossa oli myös kehuja. Sanallisen palautteen perusteella talvikunnossapidon laatu tuntuukin vaihtelevan jonkin verran eri alueilla. Valtamielipiteen mukaan talvikunnossapitoon ei panosteta riittävästi tai sitten sitä suoritetaan heikolla laadulla. Esimerkiksi muutama vastaaja kummastelee, että pyörätien aurauksen jälkeen autotien auraus lennättää lumet takaisin pyörätielle. Joidenkin mielestä lumisateeseen ei reagoida riittävän nopeasti eivätkä luvatut aurausajat pidä. Varsinkin kevätkaudella jo muutaman sentin paksuinen sohjokerros vaikeuttaa pyöräilyä huomattavasti. Huonokuntoiset väylät talvella ei houkuttele pyöräilemään. Pyöräilyväylille ei toivota sepeliä, sillä teräväreunainen sepeli voi rikkoa pyörän kumin. Tämän takia seulotun soran käyttäminen on parempi vaihtoehto varsinkin pyöräväylillä. Sepelin käyttö on kuitenkin muutaman tilannetta seuranneen mukaan vähentynyt. Sora ja sepeli myös kerätään väyläkäyttäjien mielestä liian myöhään keväällä, mikä pitkittää renkaiden vaurioitumismahdollisuutta ja aiheuttaa pölyä. Pyöräilyolosuhteita kokonaisuutena arvioitaessa huomataan, että keskisen suuralueen asukkaat arvioivat olosuhteet suhteessa huonommiksi kuin muilla alueilla asuvat. Muissa suuralueissa olosuhteet koetaan keskenään varsin samantasoisiksi useimmassa arvostelukriteerissä. Parhaimmat arviot kokonaisuutena saivat sosiaalinen turvallisuus ja reittien suoruus. 2.1.4 Pyöräilyväylien laatu Tässä tutkimuksessa pyöräväylien laatua arvioidaan seuraavilla kriteereillä: jatkuvuus ja selkeys, ajomukavuus, pyöräpysäköintimahdollisuudet, pyöräväylien kunto ja pyöräilyväylien houkuttelevuus. Kuvassa 7 on mielipidejakauma Tampereen alueelta kokonaisuudessaan. Taulukossa 2 on eritelty vastausten keskiarvot tarkemmin alueittain samalla tavalla kuin taulukossa 1.

13 Pyöräilyväylien houkuttelevuus (ka=2,9) Pyöräväylien kunto (ka=2,9) Pyöräpysäköintimahdollisuudet (ka=3,0) 1=Erittäin hyvä 2=Hyvä 3=Tyydyttävä Ajomukavuus (ka=3,3) Jatkuvuus ja selkeys (ka=3,2) 4=Huono En osaa sanoa Kuva 7 Pyöräilyväylien laadun kokonaisvastausjakauma 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Laatua koskevista kriteereistä pyöräilyväylien kunto saa keskimäärin korkeimman arvosanan, vaikkei se kovin korkea olekaan. Väylän kuntoon vaikuttavat muun muassa väylän pinnan epätasaisuudet ja vauriot tien pinnassa. 29 % vastaajista kokee väylien kunnon olevan hyvä tai jopa erittäin hyvä. Huonoksi sen kokee noin 19 % vastaajista. Huonoimman tuloksen antavat tällä kertaa eteläisen ja koillisen suuralueen asukkaat. Erot tuloksissa ovat kuitenkin rauhallisia eri alueiden asukkaiden välillä. Avoimen palautteen mukaan väylien huono kunto häiritsee pyöräilyä ja voi aiheuttaa vaaratilanteita. Esimerkiksi riittävän kokoinen pituushalkeama väylällä voi aiheuttaa kaatumisen varsinkin kapearenkaisella maantiepyörällä. Pintavaurioiden haittaava vaikutus voi moninkertaistua huonosti valaistulla väylällä. Kunnon tasossa koetaan vaihtelua eri väylien ja kohtien välillä. Taulukko 2 Pyöräväylien laadun vastauskeskiarvot eri alueilla asuvien kesken LuSA LoSA KaSA KoSA EtSA KeSA Jatkuvuus ja selkeys 3,1 3,2 3,1 3,0 3,1 3,4 Ajomukavuus 3,3 3,3 3,2 3,2 3,3 3,3 Pyöräpysäköintimahdollisuudet 3,0 2,9 3,0 2,8 3,0 3,0 Pyöräväylien kunto 2,9 2,8 2,9 3,0 3,0 2,8 Pyöräilyväylien houkuttelevuus 2,8 2,9 2,8 2,8 2,8 3,0 Vastaajien määrä alueittain 20 80 140 100 70 430 Sampo Iides Keskusta Tre KeSA -12 Tre -12 Jatkuvuus ja selkeys 3,3 3,3 3,4 3,2 3,4 3,3 Ajomukavuus 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 Pyöräpysäköintimahdollisuudet 3,1 3,1 2,9 3,0 3,0 3,0 Pyöräväylien kunto 2,8 2,9 2,8 2,9 2,8 2,8 Pyöräilyväylien houkuttelevuus 2,9 3,0 3,0 2,9 3,1 3,0 Vastaajien määrä alueittain 140 50 230 940 740 1200 Hyvä = 1-2,6 Tyydyttävä = 2,7-3,3 Huono = 3,4-4

Ajomukavuus liittyy vahvasti väylien kuntoon. Ajomukavuuteen liittyy pinnan väylän kunnon lisäksi myös muita tekijöitä, kuten esimerkiksi reunakivetysten korkeus ja mäkisyys. Korkea "rotvalli" onkin peritamperelainen ilmestys ja monien mielestä suoranainen vitsaus. Tamperelaiset ovat arvioineet ajomukavuuden tyydyttävän ja huonon rajamaille. Jopa 45 % vastaajista toteaa tilanteen olevan huono ja 39 %:n mielestä ajomukavuus on tyydyttävällä tasolla. Ajomukavuuden koetaan olevan melko samalla tasolla eri asuinalueiden kesken vertailtuna. Kuten on jo mainittu, runsaasti negatiivista palautetta saivat osakseen reunakivetykset, jotka ovat myös aikaisimmissa kyselyissä nousseet selväksi ongelmaksi. Reunakivien koetaan vievän turhaan huomiota, aiheuttavan vaaratilanteita ja rikkovan vanteita. Ne vähentävät myös pyöräilyn sujuvuutta. Asukkaat ihmettelevät, miksi reunakiviä pitää ylipäätään olla ylityspaikan kohdalla. Osa vastaajista on huomannut, että reunakiviä on jonkin verran madallettu. Monet kuitenkin ihmettelevät, miksi uusiinkin kohteisiin rakennetaan korkeita reunakiviä. Monet toivovat, että reunakivistä luovuttaisiin kokonaan varsinkin pyöräilyväylien kohdalla ja nykyisiä rakenteita loivennettaisiin esimerkiksi asfalttiluiskilla. Jo parin sentin korkuinen reunakivi haittaa pyöräilijöitä, mutta haittaa aiheutuu myös rollaattoreiden ja pyörätuolien avulla kulkeville. Palautteen mukaan rollaattorin nostaminen matalankin kivetyksen yli voi olla kova ponnistus. Reunakivetykset ovat siis ongelma myös esteettömyyden näkökulmasta. Ajomukavuuteen liittyy myös väylien pinnan heikko kunto, joka on usean vastaajan mukaan ongelma monilla väylillä. Ajomukavuuden kanssa huonoimman arvosanan saa väylien jatkuvuus ja selkeys. Huonona tilannetta piti 40 % ja tyydyttävänä myöskin 40 % vastaajista. Ainoastaan 17 % piti väylien jatkuvuutta ja selkeyttä hyvänä tai erittäin hyvänä. Keskisen suuralueen asukkaat arvostelivat tämän selvästi huonommalle tasolle kuin muut. Sanallisenkin palautteen mukaan eritoten keskustassa ja sen lähialueilla jatkuvuudessa sekä selkeydessä on puutteista, mikä vaikuttaa myös pyörämatkan sujuvuuteen. Monien mielestä väylät tuntuvat katkeavan paikoittain ja on epäselvää, mistä väylän pitäisi jatkua. Pyörä- ja kävelykaistojen puoletkin saattavat vaihtua yhtäkkiä. Joillakin alueilla väylän vaihtuminen autotien puolelta toiselle hetkellisesti ärsyttää osaa vastaajista. Viitoituksessakin koetaan edelleen puutteita. Ajoreiteille halutaan selkeämpää erottelua ja parempaa jatkuvuutta sekä väylän merkintää. Pyöräpysäköinnin vähyydestä annettiin paljon sanallista palautetta. Pyörän pysäköintimahdollisuuksia halutaan enemmän varsinkin keskustan alueelle. Erityiskohteina mainittiin muun muassa Stockmannin, Sokoksen, Keskustorin ja rautatieaseman ympäristö. Nykyiset pysäköintialueet ovat palautteen mukaan aivan liian kuormitettuja varsinkin suosittujen kohteiden lähistöllä. Keskustaan pitäisi palautteen mukaan saada paljon lisää laadukkaita pyöräparkkeja. Useat vastaajat haluavat lisätä rungosta kiinnitettäviä telineitä, sillä kallista pyörää ei tee mieli jättää pelkkään renkaaseen kiinnitettynä. Kalliimman luokan pyöristä renkaan voi irrottaa muutamassa sekunnissa ilman työkaluja. Pyöräpysäköinnille Tamperelaiset antavat keskimäärin tyydyttävän arvion. Kovin merkittäviä eroavaisuuksia eri alueilla asuvien ihmisten mielipiteissäkään ei ole. 14

15 Pyöräilyolosuhteiden ja väylien laadun taso sekä yleinen ilmapiiri pyöräilylle vaikuttavat kaikki siihen, kuinka houkuttelevaksi pyöräily koetaan. Tamperelaiset antoivat oman käsityksensä houkuttelevuuden tilasta ja sen koetaan olevan keskimäärin tyydyttävällä tasolla. Jälleen heikoimman arvion antavat keskisen suuralueen asukkaat. 2.1.5 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2012 2013 aikana Tampereen asukkaiden mielipiteiden mittaamista varten vastaajat jaettiin osiin asuinalueensa mukaan. Mielipiteiden vertailu on tehty samoilla alueilla Tampereen kokonaisvertailun lisäksi. Pelkällä Tampereen kokonaistilanteen vertailulla voitaisiin saada vääristyneitä tuloksia. Kuten aiemmin jo on huomattu, keskisellä suuralueella asuvien suhde kummassakin kyselyssä on toisistaan jonkin verran poikkeava. Vuoden 2012 kyselyssä keskustassa ja keskisen suuralueen asukkaiden osuus on jonkin verran suurempi kuin tämän vuoden kyselyssä, mikä voi vaikuttaa Tampereen keskimääräisten vastaustulosten vertailtavuuteen. Keskisen suuralueen asukkailla tuntuu olevan monessa tarkasteltavassa asiassa negatiivisempi käsitys kuin muiden suuralueiden asukkailla. Pyöräilyn kohdalla vertailua ei juurikaan vaikuta hankaloittavan kyselyiden ikäjakaumien erilaisuus. Mielipiteissä ei näytä olevan kovin selkeitä eroja tai suuntia eri ikäryhmien välillä pyöräilyn arviointikriteereissä, kun taas kävelyyn liittyvissä kriteereissä on havaittavissa jonkin verran eroavaisuuksia. Kummassakin kyselyssä on hyvin pyöräilymyönteinen vastaajajoukko. Taulukossa 3 on esitetty uudesta ja vanhasta kyselytiedoista laskettujen mielipiteitä kuvaavien keskiarvojen erotus. Punertavalla värillä indikoitu positiivinen luku on tarkoittaa sitä, että painotettu keskiarvo on kasvanut ja on aiempaa huonompi tulos. Vihertävällä värillä merkityt negatiiviset luvut tarkoittavat parempaa keskiarvoa. Tuloksille voidaan etsiä tukea myös vuoden 2011 tutkimustuloksista, jolloin voidaan havaita, onko kehityssuunta ollut samanlaista myös aikaisempina vuosina. Taulukko 3 Pyöräilyn olosuhteiden ja väylien laadun vastauskeskiarvojen muutokset jaettuna eri aluekokonaisuuksiin Pyöräilyolosuhteet LuSA LoSA KaSA KoSA EtSA KeSA Sampo Iides Kesk. Tre Reittien suoruus 0,2 0,1-0,1 0-0,1-0,2-0,2-0,1-0,2-0,1 Sujuvuus ja toimivuus 0-0,2-0,1-0,1-0,1-0,2-0,2-0,1-0,3-0,2 Viihtyisyys -0,2 0 0-0,1 0-0,1-0,2-0,2-0,1-0,1 Liikenneturvallisuus 0,4 0-0,1 0-0,1-0,1-0,2-0,1-0,1-0,1 Sosiaalinen turvallisuus -0,2-0,3-0,6-0,5-0,4-0,2-0,3-0,5-0,3-0,4 Pyöräily-ystävällisyys 0,4-0,2-0,3-0,4-0,1-0,3-0,4-0,2-0,2-0,2 Pyöräilyväylien talvikunnossapito 0,9-0,1-0,1 0 0-0,2-0,2-0,1-0,2-0,2 Pyöräväylien laatu LuSA LoSA KaSA KoSA EtSA KeSA Sampo Iides Kesk. Tre Jatkuvuus ja selkeys 0,3-0,1 0-0,1 0 0-0,1-0,2 0-0,1 Ajomukavuus 0,5-0,1-0,2-0,1 0,1 0-0,1 0 0 0 Pyöräpysäköintimahdollisuudet 0,4-0,1 0-0,1 0,1 0 0,1 0,2-0,1 0 Pyöräväylien kunto 0,2 0 0 0,1 0,1 0 0,1-0,1 0 0,1 Pyöräilyväylien houkuttelevuus 0,1 0-0,1-0,2-0,1-0,1-0,2-0,2-0,1-0,1

Vertailutaulukosta nähdään, että monivalintakysymyksistä saaduista tuloksista saadut tulokset ovat suurimmaksi osaksi lähellä aikaisemman kyselyn tuloksia varsinkin pyöräväylien laatua mittaavissa arviointikriteereissä. Yleistilanne näyttäisi olevan kuitenkin aavistuksen parempaan suuntaan menossa. Viime vuoden vertailussa yleissuuntana näytti olevan lähinnä huonompaan päin meneminen. Ensimmäisenä taulukosta voidaan huomata luoteisen suuralueen räikeästi huonommat tulokset. Viime vuoden vertailussa luoteinen suuralue erosi muista alueista suhteellisen positiivisilla arvioilla monissa arviointikriteereissä. Nyt tilanne näyttäisi olevan lähinnä vastakkainen. Luoteisen suuralueen tuloksien vertailtavuuteen vaikuttaa suuresti sen vastaajamäärän pienuus kummankin vuoden kyselyissä. Noin kahdenkymmenen vastaajan suuruisen otannan keskiarvoon voi helposti vaikuttaa muutama ääripäävastaus. Vertailutulos ei siis tarkoita suoraan sitä, että luoteisen suuralueen pyöräilyolosuhteet ja sen laatu olisivat vuodessa kokeneet rajun syöksyn. Luoteisen suuralueen tilannetta pitää arvioida varauksella ja se voidaan olettaa vain suuntaa antavaksi. Selvästi vuotta 2012 paremman arvion on saanut sosiaalinen turvallisuus. Ero viimevuotiseen tasoon on todella selvä monilla alueilla. Tampereen kokonaiskeskiarvo on jopa 0,4 yksikköä pienempi, kuin vuonna 2012. Viime vuoden vertailussa sosiaalinen turvallisuus oli taas huonoimpien vertailutulosten joukossa. Tähän tulosten eroavaisuuteen voi vaikuttaa paljonkin sosiaalisen turvallisuuden kuvaus kyselypatterissa. Terminä sosiaalinen turvallisuus voi olla hankalasti sisäistettävissä ilman riittävän hyvää kuvausta. Sosiaalista turvallisuutta on tänä vuonna kuvailtu turvallisuuden tunteen lisäksi väkivallan uhalla. Tämä on saattanut omalla painollaan parantaa tuloksia vuoden 2012 tuloksiin verrattuna. On siis hankala arvioida, onko sosiaalisen turvallisuuden tunne parantunut ainakaan näin selvästi viime vuoteen nähden. Tulos toimii kuitenkin parempana vertailupohjana mahdollisesti tuleville tutkimuksille. Toinen muita selvempi muutos on taulukon 3 mukaan näkyvissä pyöräilyystävällisyyden kokemisena. Se on parantunut suhteellisen paljon lähes jokaisella tutkimusalueella. Viime vuoden vertailussa pyöräily-ystävällisyydessä ei ollut tapahtunut juuri minkään näköistä muutosta. Tulosten perusteella voisi todeta, että asukkaat kokevat Tampereen jo jonkin verran pyöräily-ystävällisemmäksi kaupungiksi kuin aikaisemmin. Syynä tähän voivat olla median antama kuva Tampereesta ja tietenkin myös omat kokemukset liikenteessä. Avoin palaute tukee tulosta myös, sillä monen mielestä Tampere on parantanut pyöräilyolosuhteita ja se on alkanut ottaa pyöräilijöitä paremmin huomioon liikennesuunnittelussa. Talvikunnossapito on saanut vuotta 2012 paremman tuloksen useimmilla alueilla. Talvikunnossapito näyttää olevan ainoa arvostelukriteeri, joka on ollut varovaisessa paranemisessa myös viime vuoden vertailussa. Avoimessa palautteessa vastaajat vaikuttavat kokevan talvikunnossapidon paranevan vaikka se on edelleen muita arvostelukriteereitä keskimäärin huonommalla tasolla. Nykyistä parempi talvikunnossapito vaikuttaisi selvästi talvikauden pyöräilyn houkuttelevuuteen ja voisi lisätä pyöräilijöiden määrää. 16

Pyöräilyn sujuvuus on saattanut parantua jonkin verran etenkin keskustan alueella. Sujuvuutta on voinut parantaa erityisesti pyöräilijöiden ja kävelijöiden edistyvä erotteleminen väylillä ja toimivuudellaan hyvät uutuudet kuten Rongankadun alitus ja Palatsin silta. Sujuvuuden vertailussa on kuitenkin huomioitava, että tämän vuoden kyselyssä arvioitavana kohtana on sujuvuuden tilalla kohta "sujuvuus ja toimivuus". Tämä laajentaa hieman arvioitavaa käsitettä ja voi aiheuttaa pientä vertailuvirhettä. Tulos antaa kuitenkin hyvän kuvan nykytilanteesta ja toimii vertailupohjana tuleville tutkimuksille. Vertailutulokset ovat pääosin suhteellisen samalla tasolla kuin aikaisemmin. Kyselyiden vastaajakunnat eivät ole täysin suoraan vertailtavissa mm. ikä- ja asuinpaikkajakauman takia, joten virhettä voi syntyä. Keskiarvot ovat suurimmaksi osaksi 0-0,1 yksikön päässä toisistaan, joten vaihtelu ei ole suurta varsinkaan pyöräväylien laatua mittaavissa kriteereissä. Myöskään 0,2:n eroavaisuudet keskiarvoissa voivat johtua erilaisesta vastauskunnasta ja ne voivat myös sisältyä virherajoihin. Keskiarvojen erotusten pienien lukujen perusteella on hankala tehdä varmoja johtopäätöksiä. Suuntaa antavana tietona vertailutuloksista voidaan sanoa, että pyöräilyystävällisyys ja talvikunnossapidon tila ja koetaan aikaisempaa jonkin verran paremmaksi. Myös sujuvuus sekä sosiaalinen turvallisuus voidaan kokea aikaisempaa jonkin verran paremmaksi. Tuloksia arvioitaessa on syytä ottaa myös median vaikutus huomioon. Media pystyy helposti vaikuttamaan esimerkiksi sosiaalisen turvallisuuden sekä liikenneturvallisuuden kokemiseen etenkin negatiivisessa mielessä, mikä voi aiheuttaa vallitsevissa mielipiteissä ajoittaista vaihtelua. Pyöräilyolosuhteiden taso ja pyöräväylien laatu nivoutuu vahvasti siihen, kuinka houkuttelevaksi pyöräilyolosuhteet koetaan. Myös yleinen ilmapiiri vaikuttaa pyöräilyn houkuttelevuuteen. Taulukon 3 keskiarvovertailun mukaan pyöräilyväylien houkuttelevuus on mahdollisesti lisääntynyt sitten vuoden 2012 kyselyn. Asukkaat saivat arvioida myös itse sitä, kuinka pyöräilyn houkuttelevuus on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Tällä saadaankin parempi yleiskuva siitä, miten asukkaat itse kokevat pyöräilyolosuhteiden kehittymisen. Kyselystä saatiin kuvan 8 mukainen jakauma. Kuvan perusteella pyöräilyn houkuttelevuuden koetaan kasvaneen Tampereella viimeisen vuoden aikana. Tulos tukee vertailussa todettua yleiskehitystä. Vastaajista 52 % kokee houkuttelevuuden parantuneen vuodessa joko paljon tai vähintäänkin jonkin verran. Sammon alueella asuvat kokivat sen vielä paremmaksi. Eri käyttäjätyyppien arvioissa on myös eroja. Ne, jotka pyöräilevät useammin, kokevat houkuttelevuuden myös kasvaneen enemmän kuin ne jotka pyöräilevät vähemmän tai eivät juuri ollenkaan. 17

18 Tampere 2013 (ka=2,5) Keskusta (ka=2,5) Sampo (ka=2,3) Keskustan ja Sammon ulkopuoli (ka=2,5) 1=Paljon 2=Jonkin verran 3=Vähän 4=Ei ollenkaan En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8 Pyöräilyn houkuttelevuuden lisääntyminen viimeisen vuoden aikana Myös avoimesta palautteesta käy ilmi, että monet ovat huomanneet kehittämistoimenpiteet Tampereella ja kokevat ne parannukseksi aikaisempaan. Positiivisia kommentteja saivat muun muassa Palatsin silta, lisääntynyt pyöräilijöiden ja kävelijöiden erittely väylillä, lisätyt pyöräpysäköintipaikat ja edelleen suuren suosion saanut Rongankadun alitus. Näiden koetaan parantaneen pyöräilyn tasoa. Moni on kuitenkin kokenut joissain kohteissa ongelmia ja vajavuuksia. Esimerkiksi, osan mielestä Viinikankadun pyöräkaista on turvaton raskaan liikenteen takia. Palautteen mukaan Viinikankadun väylää vaivaa myös muun muassa kaistalle osuvat kaivonkannet, asfaltin sauma ja paikoittaiset näkyvyysongelmat. Väylä on myös paikoin epätasainen, mikä aiheuttaa lammikoitumista sateella ja epämukavaa ajoa. Ideana väylä on hyvä, mutta toteuttamisen laatu jää kyseenalaiseksi. Moni toivookin, että kaista olisi ajoradan tasosta korotettu omalle tasolleen tai vieressä kulkevalle leveälle jalkakäytävälle. Pyöräpysäköintiä on lisätty, muttei kaikkien mielestä riittävästi tai riittävän hyvällä laadulla. Pysäköintimahdollisuuksien puute koetaan edelleen keskustassa isoksi ongelmaksi. Keskustan nykyiset pysäköintipaikat ovat monen mielestä jatkuvasti ylikuormitettuja erityisesti suosituilla alueilla. Pyöräilyn houkuttelevuutta vähentää pelko siitä, saako pyörää pysäköityä kaupungissa laillisesti ja turvallisesti lähelle määränpäätä. Joidenkin mielestä osaa uusista pyöräparkeista ei ole sijoitettu järkevästi vaan pyöräilijä voi joutua kävelemään paljonkin saavuttaakseen kohteensa. Esimerkkinä mainitaan Rongankadulla sijaitseva tuore parkkialue. Pyörällä pitää päästä todella lähelle kohdetta. Pyörän pitäisi myös pystyä pysäköimään helposti ja huolettomasti ympäri keskustaa tai muuten pyöräilyn houkuttelevuus liikkumismuotona kärsii merkittävästi. Yhdistettyjä väyliä on jaettu monissa paikoissa viivoilla pyöräilyn ja jalankulun väyliksi ja niille on maalattu symboleja, mutta tätäkään kaikki eivät koe riittävänä toimenpiteenä. Ero kävelylle tai pyörille tarkoitetuilla väylillä pitää olla monen mukaan selvempi esimerkiksi pyöräväylän kokovärjäyksellä. Osan mielestä jotkin väylät ovat jakamisen myötä käyneet ahtaammiksi ja joissain kohdin jaottelu tuntuu vaihtavan yhtäkkiä puolta. Tästä syystä kävelijät eivätkä pyöräilijätkään aina tunnut kunnioittavan pelkkää viivaa maassa. Väylille toivotaan selkeämpää ja laadultaan parempaa erottelua. Myös selkeys ja jatkuvuus olivat toivottuja kehitysalueita.