Kutsu Professuuriesitelmät 10.9.2013 Savonlinnan kampus
Kutsu kuulemaan julkisia esitelmiä, jotka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti taito- ja taideaineiden pedagogiikan professori Antti Juvonen, kasvatustieteen, erityisesti opetuksen ja oppimisympäristöjen professori Kati Mäkitalo-Siegl, kasvatustieteen, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimuksen professori Janne Pietarinen ja käsityötieteen, erityisesti tekstiilityön professori Sinikka Pöllänen pitävät syyskuun 10. päivänä 2013 klo 11.00 alkaen Sampo-salissa, Kuninkaankartanonkatu 7, Savonlinna. Kutsun kunnioittavasti yliopiston opettajat, muun henkilökunnan ja opiskelijat sekä tieteenharjoittajat, suosijat ja ystävät kuulemaan esitelmiä. Kahvitarjoilu on klo 13.15 alkavien yliopiston lukuvuoden avajaisten jälkeen Aino-salin aulassa. Joensuussa 19.8.2013 Rehtori Perttu Vartiainen
Juvonen, Antti Pertti Kasvatustieteen, erityisesti taito- ja taideaineiden pedagogiikan professori Syntynyt 8.11.1958, Kemi Tutkinnot Filosofian tohtori, Jyväskylän yliopisto, 2000 Filosofian lisensiaatti, Jyväskylän yliopisto, 1992 Filosofian maisteri, Jyväskylän yliopisto, 1985 Filosofian kandidaatti, Jyväskylän yliopisto, 1982 Harmonikansoiton opettaja, Jyväskylän konservatorio, 1981 Ylioppilas, Kemin lyseo, 1977 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, kasvatustiede, erityisesti taito- ja taideaineiden pedagogiikka, Itä-Suomen yliopisto, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, 1.9.2012 31.7.2017 Professori (ma.), kasvatustiede, erityisesti taito- ja taideaineiden pedagogiikka, Itä-Suomen yliopisto, 2011 2012 Dosentti, musiikki, Jyväskylän yliopisto, 2004 Dosentti, musiikki ja taidekasvatus, Helsingin yliopisto, 2004 Lehtori yp., musiikkikasvatus, Joensuun yliopisto/itä-suomen yliopisto, 1985 2011 Taito- ja taideaineet luokanopettajankoulutuksen ytimessä Taito- ja taideaineet ovat poliitikkojen suosikkeja juhlapuheissa, mutta rahanjaon hetkellä näitä aineita ei muisteta paljoakaan. Savonlinnan luokanopettajakoulutuksessa on poikkeuksellisesti osattu arvostaa taito- ja taideaineita. Juuri tällä hetkellä ajankohtainen alkavaksi suunniteltu musiikki- ja teatteripainotteinen opetusohjelma voimakkaine tutkimusorientaatioineen on pääsemässä sisäänajovaiheeseen. Se vahvistaa toteutuessaan edelleen Savonlinnan vahvaa taito- ja taideaineprofilaatiota tarjoten uusille tutkimusideoille vankan kasvupohjan. Savonlinnassa taito- ja taideaineiden tutkimus onkin erityisen vahvaa. KL Serja Turunen väittelee lähiaikoina koululaisten musiikin kuunteluko- 5
kemuksista, Olli Rissanen tutkii ammattitaikureiden asiantuntijuuden kehittymistä ja Perttu Hiltunen keskittyy musiikkipedagogiikan alueeseen. Myös äijäbändien tutkimus on alullaan samoin kuin Savonlinnan oopperajuhlien yhteisöllistä hyvinvointia käsittelevä väitöstutkimus. Musiikin opetusharjoittelun alueelta sekä innovaation yhteyksistä taito- ja taideaineisiin on niin ikään tekeillä tutkimusta. Kaikki tämä kuvastavaa laajaa kirjoa, joka on tyypillistä taito- ja taideaineille. Kyseiset aineet eivät rajoitu ainoastaan perinteisiin musiikkiin, kuvataiteeseen, käsityöhön, teknologiakasvatukseen ja liikuntaan, vaan mukaan voidaan lukea äidinkieli ja matematiikka, taidoistahan niissäkin on kysymys. Myös draamakasvatus kuuluu alueelle luontevasti. Kun tähän lisätään uudet pedagogiset suuntaukset, kuten yhteisöllinen oppiminen, tutkiva oppiminen, ilmiökeskeinen pedagogiikka, luovuustutkimus, innovaatio- ja integraatiotutkimus sekä projektioppiminen saadaan kurkistus alueen laajuuteen ja moni-ilmeisyyteen. Savonlinnan kampuksen tulevaisuus nojautuu vahvasti taito- ja taideaineisiin ja niiden kehittämiseen sekä luontevalla tavalla toteutettavan musiikkiteatterin keinoja hyödyntävän koulutuksen niveltämiseen muuhun luokanopettajien laaja-alaiseen koulutukseen sekä kokonaisuuden tutkimusperustaiseen kehittämiseen. Tärkeimmät julkaisut Lehtonen K., Juvonen A. & Ruismäki H. 2013. Harmonizing music memories as a part of life story. Journal of Social Sciences (COES&RJ-JSS). July 2013 Issue. Painossa. Ruismäki H. & Juvonen A. 2011. Searching for a better life through Arts and Skills Research results, visions and conclusions. Helsinki University Publications. Research Report 329. Juvonen A. 2011. Student s motivation to study music: The Finnish context. Article in: Research Studies in Music Education journal. Publisher: Sage. (M. S. Barrett, University of Queensland, Australia Ed.). Juvonen A. 2008. Taito- ja taideaineet pedagogisen hyvinvoinnin tuottajina. Teoksessa Pedagoginen hyvinvointi. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 41. Turku. (75 95). Juvonen A. & Anttila M. 2008. Luokanopettajaopiskelijat ja musiikki. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Osa 4. Bulletins of the Faculty of Education. 6
Mäkitalo-Siegl, Kati Helena Kasvatustieteen, erityisesti opetuksen ja oppimisympäristöjen professori Syntynyt 22.7.1969, Enontekiö Tutkinnot Kasvatustieteen tohtori, Jyväskylän yliopisto, 2006 Kasvatustieteen maisteri, Jyväskylän yliopisto, 1998 Lastentarhanopettaja, Oulun lastentarhanopettajaopisto, 1994 Ylioppilas, Enontekiön lukio, 1989 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, kasvatustiede, erityisesti opetus ja oppimisympäristöt, Itä- Suomen yliopisto, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, 1.8.2013 31.7.2017 Professori (ma.), kasvatustiede, erityisesti opetus ja oppimisympäristöt, Itä- Suomen yliopisto, 1.8.2012 31.7.2013 Yliopistoprofessori, Technische Universität München, 2011 2012 Tutkijatohtori (Suomen Akatemia), Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, 2009 2011 Post doc -tutkija, Ludwig-Maximilians-Universität München, 2006 2008 Tutkija, useita määräaikaisia työsuhteita, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, 2000 2006 Kohti uudistuvaa opetusta ja uudenlaisia oppimisympäristöjä Koulutuksen tulisi tarjota parhaat mahdolliset edellytykset oppijoille selvitä nopeasti kehittyvässä tietoyhteiskunnassamme. Nykyisin monissa työtehtävissä vaaditaan monialaista, laajaa osaamista ja oppimisen iloa ja paloa. Näillä laaja-alaisilla osaajilla tulee olla valmiuksia työskennellä moniammatillisissa, vaihtuvissa ja kansainvälisissä tiimeissä sekä ratkaista entistä vaativampia ongelmia. Heidän tulee omata 21-vuosisadan taidot, joita myös tulevaisuuden taidoiksi kutsutaan. Näihin taitoihin kuuluvat muun muassa oppimisen taidot, ongelmanratkaisu- ja kriittisen ajattelun taidot, yhteistyöja vuorovaikutustaidot sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttämisen tai- 7
dot. Tietoyhteiskunnan kehitys on tuonut uusia haasteita opetukselle ja oppimiselle ja tärkeätä olisikin pohtia sitä, kuinka näihin haasteisiin kyetään vastaamaan. Miten tieto- ja viestintäteknologia onnistutaan yhdistämään luontevaksi ja tarkoituksenmukaiseksi osaksi opetusta ja uudenlaisia oppimisympäristöjä ja miten kykenemme uudistamaan opetusta ottaen huomioon laajenevien oppimisympäristöjen monipuoliset käyttömahdollisuudet. Esityksessä tarkastelen niitä haasteita, joita kohtaamme rakentaessamme tulevaisuuden oppimisympäristöjä tämän päivän oppimisympäristöiksi. Näitä haasteita riittää niin käytännön kuin tutkimuksen ja politiikankin tasoilla. Jotta Suomi valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti olisi kansainvälistä kärkeä osaamisen tietoyhteiskuntana, meidän tulisi päästä eroon viime vuosituhannella alkaneesta väittelystä teknologian roolista hyviksenä tai pahiksena ja keskittyä siihen, kuinka voimme hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla opetuksessa niin että se johtaa korkeatasoiseen oppimiseen edistäen niitä tietoja ja taitoja, joita nyky-yhteiskunnassa toimivilta edellytetään. Tärkeimmät julkaisut Mäkitalo-Siegl, K., & Fischer, F. (2013). Help seeking in computer-supported collaborative science learning environments. In S. A. Karabenick & M. Puustinen (Eds.), Advances in help-seeking research and applications: The role of emerging technologies (99 120). Charlotte, NC: Information Age Publishing. Mäkitalo-Siegl, K., Stegmann, K., Frete, A., & Streng, S. (2012). Orchestrating technology-enhanced collaborative learning: Effects of knowledge sharing and shared knowledge. In S. Abramovich (Eds.), Computers and education. (Vol. 1, pp. 75 91). New York: Nova Science. Mäkitalo-Siegl, K., Kohnle, C., & Fischer, F. (2011). Computer-supported collaborative inquiry learning and classroom scripts: Effects on help-seeking processes and learning outcomes. Learning and Instruction, 21(2), 257 266. Mäkitalo-Siegl, K., Zottmann, J., Kaplan, F., & Fischer, F. (Eds.). (2010). Classroom of the future: Orchestrating collaborative spaces. Rotterdam, the Netherlands: Sense Publishers. Mäkitalo-Siegl, K. (2009). Interaction in online learning environments. How to support collaborative activities in higher education settings. Saarbrücken, Germany: Lambert Academic Publishing. 8
Pietarinen, Janne Kalevi Kasvatustieteen, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimuksen professori Syntynyt 31.12.1970, Joensuu Tutkinnot Kasvatustieteen tohtori, Joensuun yliopisto, 1999 Kasvatustieteen lisensiaatti, Joensuun yliopisto, 1998 Kasvatustieteiden maisteri, Joensuun yliopisto, 1996 Ylioppilas, Joensuun yhteiskoulun lukio, Joensuu, 1989 Tärkeimmät virat ja tehtävät Kasvatustieteen, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimuksen professori, Itä-Suomen yliopisto, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, 1.3. 2013 alkaen Kasvatustieteen, erityisalana koulututkimus, dosentti, Tampereen yliopisto, 2012 Yliopistotutkijana tutkimushankkeissa, Joensuun yliopisto/itä-suomen yliopisto, 2006 2012 Kasvatustieteen yliopistonlehtori, Joensuun yliopisto/itä-suomen yliopisto, 2006 2013 Kasvatustieteen assistenttina ja yliassistenttina Joensuun yliopistossa vuosina 1996 2005 Opettajan oppiminen opettajankoulutuksen ja perusopetuksen kehittämisen ydinprosessi Suomalaisen peruskoulun ja opettajankoulutuksen menestystarina on laajalti tunnistettu. Vuosikymmenien aikana rakennettu koulujärjestelmämme onkin monin tavoin onnistunut tehtävässään. Samanaikaisesti kouluista kantautuu huolipuhetta opettajien ja oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen haasteista sekä koulun kehittämisen edellytysten heikkenemisestä ja eriarvoistumisesta. Nämä ristiriitaiset havainnot asettavat kehittämistarpeita myös alan tutkimukselle millä tavoin oppimisen tutkimus voisi tukea laadukkaan perusopetuksen ja opettajankoulutuksen edelleen kehittämistä? Tutkimusryhmämme on keskittynyt tarkastelemaan oppimisen, hyvinvoinnin ja opettajan ammatillisen toimijuuden rakentumista kouluyhtei- 9
sössä. Keskeisenä tavoitteena on tunnistaa koulun kehittämisen keskeisiä säätelijöitä. Oppimisen ja hyvinvoinnin rinnakkainen tarkastelu on osoittautunut lupaavaksi tulokulmaksi ymmärrettäessä koulun pedagogisen toiminnan onnistunutta muutosprosessia. Tutkimuksissamme olemme havainneet, että yhteisöllisissä prosesseissa opettajan ammatillisen toimijuuden ytimeksi määrittyy valmius säädellä omaa ja muiden oppimista. Toisin sanoen, se miten kehittämistyössä edetään ja millaisia oman toiminnan säätelyn strategioita opettajat oppivat hyödyntämään, näyttäisi säätelevän tavoitellun muutoksen onnistuneisuutta ja edelleen hyvinvoinnin rakentumista kouluyhteisössä. Tällöin opettajankoulutuksen ja perusopetuksen kehittäminen asettuu jatkumoksi, jonka tavoitteena on opettajan ammatillisen toimijuuden vahvistaminen. Tulevaisuudessa oppimisen tutkimuksen tulisi suuntautua pedagogisten prosessien kompleksisen ja systeemisen luonteen syvällisempään ymmärtämiseen. Tämä edellyttää tutkimusperspektiivin nostamista, tutkimusmenetelmien variaation ja vakuuttavuuden lisäämistä sekä kumulatiiviseen tutkimustietoon perustuvan teorian systemaattista kehittämistä. Tutkimusmetodisesti syklinen eteneminen teoriaa rakentavista design-tutkimuksen asetelmista teoriaa vahvistavien pitkittäisasetelmien hyödyntämiseen näyttäisi olevan lupaava polku edettäväksi. Tärkeimmät julkaisut Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Soini, T. (2010). A horizontal approach to school transitions: a lesson learned from the Finnish 15-year-olds. Cambridge Journal of Education, 40 (3), 229 245. Pietarinen, J., Pyhältö, K., Soini, T. & Salmela-Aro, K. (2013a). Validity and reliability of socio-contextual teacher burnout inventory (STBI). Psychology, 4 (1), 73 82. Pietarinen, J., Pyhältö, K., Soini, T. & Salmela-Aro, K. (2013b). Reducing teacher burnout: a socio-contextual approach. Teaching and Teacher Education 35, 62 72. Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Soini, T. (2013). Comprehensive school teachers' professional agency in large-scale educational change. Journal of Educational Change. DOI 10.1007/s10833-013-9215-8 Soini, T., Pyhältö, K. & Pietarinen, J. (2010). Pedagogical well-being: reflecting learning and well-being in teachers' work. Teachers and Teaching: Theory and Practice 16 (6), 765 782. 10
Pöllänen, Sinikka Hannele Käsityötieteen, erityisesti tekstiilityön professori Syntynyt 7.2.1957, Anjala Tutkinnot Kasvatustieteen tohtori, Joensuun yliopisto, 1998 Kasvatustieteen maisteri, Joensuun yliopisto, 1991 Humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto, 1981 Käsityönopettaja, Helsingin yliopisto, 1979 Ylioppilas, Inkeroisten lukio, 1976 Tärkeimmät virat ja tehtävät Käsityötieteen professori, erityisesti tekstiilityö, Itä-Suomen yliopisto, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, 1.1.2013 alkaen Käsityön didaktiikan dosentti, Helsingin yliopisto, 2012 Käsityötieteen professori (ma), Joensuun yliopisto / Itä-Suomen yliopisto 1/2009 12/2012 Kasvatustieteen professori (ma.), Joensuun yliopisto, 8/2004 7/2006 Käsityön lehtori, Joensuun yliopisto / Itä-Suomen yliopisto, 8/1999 12/2012 Käsityötiede matkalla uusille tutkimuspoluille Käsityötieteen tutkimuskohteena on käsityö, käsityölliset suunnittelu- ja valmistusprosessit, prosessien aineelliset ja aineettomat tuotokset, tuotteiden ja kulttuurin sekä ihmisen ja materiaalisen maailman välinen suhde. Käsityötieteessä on tehty tutkimustyötä käsityöhön liittyvien suunnitteluongelmien ratkaisemiseksi mallintamalla asiantuntijan suunnittelutyötä. Nämä teoriaa rakentavat tutkimukset ovat kohdistuneet toimintaa ohjaavien kognitiivisten prosessien analysointiin, käsityöllisen tiedon luonteen, osatekijöiden sekä suunnittelutiedon ja sen kehityksen tutkimukseen. Vaikka käsityössä materiaalit, välineet ja tekniikat ovat keskeisessä asemassa, voi näihin sitoutumattomuus avata ovia eri ammattialojen ja suunnittelutiimien yhteisöllisen työskentelyn, virtuaalisen tai käyttäjälähtöisen ja osallistavan suunnittelun tutkimukselle. Nämä laajentavat näkökulmaa elinympäristön muotoutumisen sekä muotoilun ja luovuuden tutkimukseen. 11
Käsityön yhteisöllinen luonne, käsityön verkostoituminen ja virtuaalistuminen ovat nähtävissä sekä internetiä hyödyntävässä tiedonhankinnassa ja -jakamisessa että käsityötaitojen kehittämisessä. Kysymys on käsityöperinteen uudistamisesta; arvoja, tarpeita sekä laajemmin tuotteiden ja käsityön merkitystä koskevasta tutkimuksesta. Käsityö voi olla esimerkki siitä, miten merkityksellinen tekeminen ja toiminta lisäävät hyvinvointia. Yhtäältä käsityön voidaan sanoa olevan kognitiivisten prosessien näkökulmasta eräänlainen terapiamuoto. Toisaalta käsityöilmaisuun perustuvien piilosisältöjen näkökulmasta se voi olla terapiaprosessissa käytettävä terapiaväline. Terapeuttisuus voi liittyä käsityömateriaaleihin, tuotteisiin, saavutuksen tunteen syntyyn, henkiseen kasvuun, fyysisten ja kognitiivisten taitojen kehittymiseen, oman kehon hallinnantunteeseen, tunteenilmaisuun sekä käsityön sosiaalisiin ja kulttuurisiin dimensioihin. Vaikka nuoren tieteenalan tutkimukset tuovat jatkuvasti uusia avauksia, voi myös poikkitieteellinen yhteistyö avata uusia tutkimuspolkuja käsityöhön sekä sitä tukeviin pedagogisiin ratkaisuihin. Tärkeimmät julkaisut Pöllänen, S. 2013. The meaning of craft. Craft-makers descriptions about craft as an occupation. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 20(3), 217 227. Pöllänen, S. 2011. Beyond craft and art: a pedagogical model for craft as self-expression. International Journal of Education through Art, 7(3), 111 125. Pöllänen, S. & Vartiainen, L. 2011. A textile-based learning game as a design challenge: A learning by design project in teacher education. Problems of Education in the 21st Century, 33, 50 61. Pöllänen, S. 2009. Contextualizing Craft: Pedagogical Models for Craft Education. The International Journal of Art & Design Education 28(3), 249 260. Pöllänen, S. 2009. Craft as therapy and therapeutic activity. L. K. Kaukinen (Ed.) Proceedings of the Crafticulation & Education Conference. Techne Series: Research in Sloyd Education and Crafts Science A: 14. NordFo, Nordic Forum for Research and Development in Craft and Design, 138 144. 12
13
14