Puhdasta logistiikkaa SKAL:n ympäristöohjelma 2007

Puhdasta logistiikkaa SKAL:n ympäristöohjelma 2007

Puhdasta logistiikkaa SKAL:n ympäristöohjelma Pyörät pitävät Suomen pyörimässä Suomessa vuosittain kuljetettavista tavaroista noin 90 % kuljetetaan kuorma- tai pakettiautolla. Kuorma-autoliikenteellä on maassamme kansantaloudellisesti huomattavasti suurempi merkitys kuin muissa EU-maissa. Kuljetussuorite asukasta kohden on 1,5-4 -kertainen muihin EU-maihin verrattuna. Kotimaan tavaraliikenne yhteensä 445,9 milj.tonnia Rautatieliikenne 10 % 43,5 milj.t Kuorma-autoliikenne 88 % 393,2 milj.t Lähde:Tilastokeskus 2003 Alusliikenne 2 % 9,1 milj.t Kuorma-autoliikenteen asema tärkeimpänä tavarankuljettajana ei tulevaisuudessakaan horju. Niin kotitaloudet kuin teollisuuskin tulevat olemaan riippuvaisia maantiekuljetuksista. Useat tekijät vaikuttavat suureen kuljetussuoritteen määrään: Suomen pinta-ala on yksi Euroopan suurimpia ja asukaslukumme yksi Euroopan pienimpiä (15 as./km 2 ). Asutus ja teollisuus Suomessa ovat sijoittuneet erittäin hajalleen ja teollisuuden kuljetukset edellyttävät verrattain raskaita kuljetuksia. Kuljetus- ja logistiikkatyön suuri osuus kaupan ja teollisuuden kustannuksissa edellyttää, että kuljetukset pystytään suorittamaan mahdollisimman kuljetustaloudellisesti. Tämä on tärkeää maamme kilpailukyvyn kannalta. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 4 %, joten merkitykseensä nähden kuorma-autoliikenteen ympäristörasitteet ovat pieniä. Silti SKAL haluaa painottaa ympäristötyön tärkeyttä ja kuormaautoliikenteen ympäristön kuormittavuuden vähentämistä edistääkseen vastuullista yrittäjyyttä sekä kestävää kehitystä.

Globaali ympäristöpolitiikka Kansainväliset ilmastosopimukset, Suomen ilmastostrategia, uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma ja energiansäästöohjelmat ovat keskeiset ympäristötoimia edistävät tekijät Suomessa. Energiansäästöohjelmat ja ilmastosopimukset tuovat toteutuessaan vajaan kahden miljardin euron säästön suomalaisten energialaskuun sekä 15 miljoonaa tonnia pienemmät hiilidioksidipäästöt ilmakehäämme. Ilmastostrategiat Ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvointia uhkaavan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hyväksyttiin vuonna 1997 Kioton pöytäkirja. Suomi on sitoutunut palauttamaan hiilidioksidipäästöt vuoden 1990 tasolle ja pitämään tason vuosina 2008 2012. Kioton pöytäkirjan osapuolet laativat omat ilmastostrategiansa, joissa kansalliset toimenpiteet määritellään. Kioton pöytäkirja täydentää vuonna 1992 Rio de Janeirossa hyväksyttyä YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta. Ilmastosopimuksen perimmäisenä tavoitteena on vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan aiheuttamat vaaralliset vaikutukset ilmastoon. Ympäristö ja EU:n liikennepolitiikka EU:n liikennepolitiikan tavoitteet on kirjattu syyskuussa 2001 julkaistuun liikenteen valkoiseen kirjaan. Siinä komissio esittelee keinoja, miten liikenteen odotettavissa olevan kasvun aiheuttamat ongelmat olisivat ratkaistavissa. Valkoinen kirja sisältää kaikkiaan noin 60 toimenpide-ehdotusta vuosille 2001 2011. Suomen kannalta tärkeitä liikennepoliittisia tavoitteita ovat toimiva liikenneinfrastruktuuri ja kuljetuskustannusten pitäminen mahdollisimman kilpailukykyisellä tasolla. Lainsäädäntöä valmisteltaessa Suomi haluaa korostaa EU:n sisäisiä alueellisia eroavaisuuksia, erityisesti jäsenvaltioiden poikkeavuuksia liikennemarkkinoiden rakenteissa. EU:n biopolttoaineen edistämisdirektiivi tavoittelee 5,75 %:n osuutta liikenteen polttoaineista vuoden 2010 loppuun mennessä jokaisessa jäsenmaassa. EU:n tuleva energiapalveludirektiivi puolestaan tavoittelee 1 %:n vuotuista säästöä energiankäytössä. SKAL:n ympäristöarvot ja tavoitteet Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ympäristöohjelman tavoitteena on tavarakuljetusten suorittaminen yhä pienemmin ympäristöhaitoin. Kuljetusyrittämisen tulee olla kannattavaa sekä taloudellisesti että ekologisesti. Ympäristöohjelman tavoitteena on vaikuttaa SKAL:n jäsenyrityksiin ja -yrittäjiin, jotta ympäristöasiat tulisivat huomioiduksi päivittäisissä toiminnoissa. Ympäristöasiat ovat osa yleistä hyvinvointia sekä liikennepolitiikkaa ja kuljetuspalvelujen markkinointia. Kuljetusalan yritysten ympäristönhallintajärjestelmien tavoitteena ovat yrityksen ympäristönsuojelun kehittäminen, ympäristönsuojelun tason nostaminen, liikenneturvallisuuden edistäminen, kilpailuetujen saavuttaminen sekä tuottavuuden parantaminen. 4

Energiansäästöohjelma Energiansäästön ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonepäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Energiaa on tärkeää säästää myös perinteisistä syistä. Näitä ovat energian saatavuuden turvaaminen ja energiakustannusten alentaminen. Myös energiantuotannon päästöt ovat merkittävänä syynä energiatalouden kehittämiselle. Energiansäästöohjelma on osa kansallista ilmastostrategiaa. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelma on muiden toimialakohtaisten ohjelmien tapaan voimassa vuoden 2007 loppuun, jonka jälkeen sitä on tarkoitus jatkaa energiapalveludirektiivin tavoitejaksoon 2008 2016 kytkettynä. Kuorma-autoliikenteen ympäristövaikutukset Kuorma-autoliikenteen merkittävimmät ympäristörasitteet tänä päivänä ovat energiankulutus, päästöt ilmakehään ja melu. Asetettujen tavoitteiden mukaisesti vuotta 2010 pidetään takarajana hiilidioksidipäästöjen palauttamiseksi vuoden 1990 tasolle. Hiilidioksidi on merkittävin ilmastonmuutosta eli kasvihuoneilmiön voimistumista aiheuttava kaasu. Päästöt Tieliikenteestä aiheutui vuonna 2003 noin 11,8 miljoonaa tonnia kaasumaisia päästöjä ilmakehään. *) Hiilidioksidia (CO 2 ) 11 439 623 tonnia Hiilimonoksidia (CO) 286 766 tonnia Hiilivetyjä (HC) 34 930 tonnia Typen oksideja (NO x ) 66 048 tonnia Typpioksiduuleja (N 2 O) 1 664 tonnia Metaania (CH 4 ) 2 174 tonnia Hiukkasia (PM) 3 453 tonnia Rikkidioksidia (SO 2 ) 141 tonnia. *) Päästöt selitetään tarkemmin ympäristöohjelman lopussa. Energiankulutus Polttoaineen kulutuksen hallinta on tärkeää, paitsi kasvihuonepäästöjen vähentämisen vuoksi, myös taloudellisista syistä. Palkkojen ohella polttoainekustannukset muodostavat merkittävän osan kuljetusyritysten kustannuksista. Polttoaineen kulutus on optimissaan silloin, kun moottoria käytetään taloudellisimmalla kierroslukualueella, välttäen ylinopeuksia ja suosimalla ennakoivaa ajoa. Näin ajaminen on myös taloudellisesti ja ympäristöä ajatellen kannattavaa. Myös esimerkiksi väärät rengaspaineet lisäävät polttoaineen kulutusta. Suomessa dieselpolttoaineen kulutus vuositasolla on n. 2 400 miljoonaa litraa. Kuormaautoliikenne käyttää tästä noin 50 prosenttia. 5 prosentin säästö raskaan kaluston polttoaineenkulutuksessa merkitsisi vuositasolla noin 50 miljoonan euron säästöjä. Jätteet Esimerkkejä jätehuollosta pesupaikoilla tulee olla käytössä öljynerotuskaivo, jotta pesuveden mukana irtoava öljy ei joudu viemäriverkostoon. Hydrauliikkaletkujen hajotessa maastossa niistä valuu maahan öljyä 50-100 litraa. On tärkeää, että kalusto on huollettua. Konttien, lavojen ja muiden kuljetusalustojen tulee olla uudelleen käytettäviä tai kierrätettäviä. 5

Kuorma-autoliikenteen aiheuttama jäte muodostuu pääasiassa ajoneuvojen sekä koneiden ja laitteiden huollosta. Huollon yhteydessä vaihdettavat osat ja nesteet ovat suurelta osin ongelmajätteitä. Akut, öljynsuodattimet, jäteöljyt, jäähdytys-, jarru- ja kytkinnesteet, liuotinpesuaineiden jäämät, paristot, loisteputket, elohopealamput, maalit ja liimat ovat esimerkkejä syntyvästä jätteestä. Käytetyistä renkaista syntyvää jätemäärää on pystytty pienentämään kierrätystä ja pinnoitusmenetelmiä kehittämällä. Yleisesti ottaen kierrätysjärjestelmiä on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti. Myös uusien ajoneuvojen suunnittelussa kierrätettävyyteen on panostettu. Melu Tieliikenteen melun lähteinä ovat ajoneuvon moottorimelu, imu- ja pakosarjamelu, ilmajarrun melu, voimansiirtolinjan aiheuttama melu, kuljetuksien lisälaitteiden melu (esim. kylmälaitteisto), rengasmelu ja ilmavirtauksien aiheuttama melu. Liikennemelun syntyyn vaikuttavat myös ajoneuvon kunto ja rakenne, tien päällyste, tien mäkisyys ja kaarteisuus, liikenteen tiheys, nopeus ja joustavuus, sää, tien ympäristö, maasto ja rakennukset. Tavaraliikenteessä melua syntyy myös ajoneuvojen kuorman lastauksesta sekä purusta. 50 km/h nopeuteen asti suurin melun aiheuttaja on ajoneuvo itse. Yli 60 km/h nopeuksissa on renkaan melu suurempaa. Melun vähentämiseen on panostettu mm. lisäämällä äänieristyksiä ja koteloimalla melun lähteet sekä vähentämällä ajoneuvon ilmanvastusta. Markkinoilla on myös vähämeluisia renkaita, joissa on pienemmän rengasmelun lisäksi pienempi vierintävastus. Tämän ansiosta saavutetaan parempi polttoainetalous. Ympäristöhaittoihin vaikuttaminen Kuljetustoiminnan ympäristötaloudellisuus perustuu merkittäviltä osin kaluston täyttö- ja käyttöasteiden optimointiin sekä tehokkaaseen kuljetusten suunnitteluun ja ohjaukseen. Näin kyetään parhaiten välttämään turhien ajokilometrien syntymistä ja rajoittamaan ympäristörasitteita. Vaikuttamiskeinoihin kuuluvat lisäksi ympäristötaloudellisen kaluston valinta sekä taloudellinen ja turvallinen ajotapa. Kuhunkin kuljetustehtävään sopivaksi valitun ajoneuvon on oltava vähäpäästöinen ja polttoaineenkulutukseltaan kehittynyt sekä täyttää EU:n asettamat EURO-päästörajakriteerit. Kuljetusyrityksen kapasiteettiin ei kuulu ainoastaan ajoneuvokalusto ja työntekijät, vaan myös rakennuksia, varastoja ja huoltohalleja. Esimerkiksi henkilökunnan opastaminen sähkön ja veden järkevään käyttöön ei maksa mitään. Jokainen yritys voi valita itselleen sopivat keinot ympäristöasioiden kehittämiseen. Tekniikan kehittyessä ympäristöasioita ratkaistaan tulevaisuudessa monin eri keinoin. Vaihtoehtoiset polttoaineet, vaihtoehtoiset moottorit ja rengastekniikka tulevat vähentämään ympäristörasituksia. Jatkuvasti kehittelyssä ovat kaasumoottoriautot, jotka toimivat maakaasulla, tai jopa vedyllä tai biokaasulla. Myös erilaisia biopolttoaineita on jatkuvasti kehitetty korvaamaan fossiilisia polttoaineita. 6

SE Mäkinen Oy Täyttöasteet ja tehokkuus kulmakivinä SE Mäkinen on auto- ja konekaupan jakelulogistiikkayhtiö, jonka laatu- ja ympäristöjärjestelmien kulmakivenä on reaaliaikainen kaikenkattava tietojärjestelmä. Yrityksen ympäristönhallinta on sertifioitu ISO 14001:1996 mukaan ja siihen liittyvät vuosittaiset auditoinnit. Myös asiakkaat asettavat omat vaatimuksensa yrityksen ympäristötyölle auditointien ja raportointien muodossa. Tärkeimpänä tekijänä sadan kuljetusyksikön yrityksessä pidetään koko maankattavan kuljetusjärjestelmän täyttöasteen maksimointia. Yhtiössä itse kehitetty, sekä kansallisesti että kansainvälisesti palkittu toiminnanohjausjärjestelmä mittaa ja pitää ajan tasalla jokaisen yksittäisen kuljetustapahtuman eri vaiheineen. Tietojärjestelmän avulla tyhjä kuljetuspaikka ja toimitusvalmiudessa oleva tilaus kohtaavat ja paras logistinen ratkaisu on tehokkaasti löydettävissä. Mäkisen rekkojen hydraulisesti pakatut autokuormat näyttävät ulkopuolisestakin todella tiiviiltä. Ympäristötehokkuus tuleekin toimitusjohtaja Tapio Mäkisen mukaan laskea sekä koko kuljetusjärjestelmän tasolla, mutta myös jokaista toimitettua autoa kohden ja siten myös asiakaskohtaisesti. Täyttöasteen kasvattaminen vähentää suoraan ajettuja kilometrejä ja näin hiilidioksidipäästöt ja energiankulutus vähenevät vastaavasti. Mäkisellä on luotu toimituserät ja etäisyydet hallitseva täyttöasteen laskentajärjestelmä, joka tuottaa jo kuljetuksen suunnitteluvaiheessa kuorman koon ja täyttöasteen tunnusluvut reaaliajassa. Käyttöasteen maksimointi on SE Mäkisen toiminnan toinen kulmakivi. Käyttöaste on mittari kaluston tehokkaalle kokonaiskäytölle. Ympäristömyönteistä ei ole seisottaa olemassa olevaa kalustoa käyttämättömänä, vaikka tuolloin auto, renkaat ja polttoaine eivät kuluisikaan. Auton ajassa tapahtuva pidentyvä käyttöikä siirtää uuteen ympäristöystävällisempään kalustoon siirtymistä myöhemmäksi, kertoo johtaja Sakari Backlund. Yrityksen ympäristötehokkuus on suoraan yhteydessä kuljetusjärjestelmän täyttö- ja käyttöasteeseen. Mäkisellä nähdään, että ne ovat optimaalisimmat tavat vähentää jokaista kuljetettua autoa kohti laskettuja ympäristöhaittoja. Näin tehokkaalla toiminnanohjausjärjestelmällä ja riittävällä markkinaosuudella saavutetaan suurin ympäristöhyöty. 7

Taloudellinen ajotapa Kuljettaja voi vaikuttaa merkittävästi polttoaineen kulutukseen. Ajotapaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä jo pienet yksityiskohdat ajotavassa vaikuttavat polttoaineen kulutukseen. Väärällä ajotavalla polttoaineen kulutus lisääntyy 8 12 %. Taloudellinen ajotapa käsittää ajoneuvon, kuljettajan ja varsinaisen liikenteessä liikkumisen. Energia- ja ympäristöystävällinen ajotapa Ennakoiva ajotapa Nopeusrajoitusten noudattaminen omasta ajokunnosta huolehtiminen Ajoneuvon tuntemus joutokäynnin ja kylmäkäynnistyksen välttäminen moottorin käyttäminen taloudellisimmalla kierroslukualueella. Kuorma- ja pakettiautoliikenteessä taloudellisen ajotavan pysyväksi säästöksi on arvioitu keskimäärin 5 prosenttia polttoaineen kulutuksesta. Säästämällä polttoainetta vähennetään myös päästöjä. Esimerkiksi viiden prosentin säästö yhdellä täysperävaunuyhdistelmällä, jolla ajetaan 120 000 kilometriä vuodessa, on noin 2 700 litraa vähemmän polttoainetta. Polttoainekustannuksissa säästyy paljon rahaa ja hiilidioksidipäästöt vähenevät yli seitsemän tonnia. Infrastruktuuri Hyvin suunniteltu tiestö ja liikenteenohjausjärjestelmät vähentävät turhaa ajoa, aikaa ja päästöjä. Hyväkuntoinen tie on turvallinen ja sujuva liikennöinniltään. Infrastruktuurin laatu vaikuttaa merkittävästi kuljetusten aiheuttamaan ympäristön kuormitukseen. Jopa kaksi kolmannesta teknisellä kehityksellä saavutetusta polttoaineensäästöstä menetetään tarpeettomissa pysähdys-liikkeellelähtö -tilanteissa. Tien pinta ja kunto vaikuttaa kuljetuskaluston kunnossa pysymiseen, liikennemeluun ja jopa kuljetusten toteutumiseen. Nykypäivän ongelmia ovat painorajoitukset, kuljetusten myöhästymiset, kelirikot, urapaikkaukset sekä päällysteiden halkeilu. Kuljetussuoritteiden määrä kuitenkin kasvaa edelleen ja näin myös teiden rasitus lisääntyy. Teiden rakenteellinen kestoikä lyhenee, kun käyttöaste kasvaa. Myös vähäliikenteisemmän tieverkon ylläpito on välttämätöntä elinkeinoelämän, asumisen ja sosiaalisen tasa-arvon vuoksi. Liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa risteysjärjestelyin, taajamasuunnittelulla ja eritasoliittymiä rakentamalla. Ohituskaistat helpottavat liikenteen sujumista ja siisti tienvarsiympäristö on turvallisuustekijä. Kiertoliittymiä suunniteltaessa raskas liikenne tulee ottaa huomioon niin, että suuret massat pääsevät liikkumaan vaivattomasti ja selkeät pääväylät pidetään etuajo-oikeutettuina. Kiertoliittymiä ja hidasteita ei tule käyttää taajamien ulkopuolella. Jokainen kiertoliittymä lisää ajoneuvoyhdistelmän polttoaineenkulutusta litralla. Koska kuljetusten tulee olla joustavia ja tehokkaita, ei tavarankuljetuskaluston pidä seistä ruuhkaisissa keskustoissa. Muutoin Suomen tiet ovat jokseenkin vähäruuhkaisia. Yksi suurimpia ongelmia on kuitenkin teiden talvikunnossapito. Talvikunnossapito on välttämätöntä turvallisuuden ja liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta. Hyvät tieolosuhteet myös talvella takaavat logistiikkaketjun aikataulut ja toimivuuden. 8

Stenvall-yhtiöt Säästöä lähes rekan veturin verran vuodessa Tuusulalainen Stenvall-Yhtiöt aloitti ajotietokoneisiin on suuri, pitkällä aika- ensimmäisten joukossa Heavy EcoDri- välillä koulutus maksaa itsensä takaisin, ving -koulutuksen vuonna 2003. Aloi- korkojen kera. tusvuonna tehtiin pohjatyötä keräten lukuja ja faktoja ja vuonna 2004 kou- Stenvall-Yhtiöissä suurin osa autoista on lutettiin yrityksen noin 35 kuljettajaa. EURO 3 -luokan kuorma-autoja. Raimo Muutamaa juuri taloon tullutta miestä Stenvall pitää tarkkaa kirjaa siitä, mitä lukuun ottamatta yrityksen kaikki kul- osia kuhunkin autoon on vaihdettu ja jettajat omaavat taloudellisen ajotavan miten niitä huolletaan. Hän on pannut taidot. merkille, että renkaiden sekä jarrupalojen ja -levyjen vaihtoväli on pidentynyt Stenvallin 27:sta autosta 24 on varustet- EcoDriving -koulutuksen myötä. Liiken- tu ajotietokoneella. Langattomien yhte- teessä ennakointi ja turvavälien piden- yksien päässä Heavy EcoDriving -koulut- täminen säästää myös autojen tuulila- taja Kai Vallineva seuraa autojen kulu- seja sekä keuloja, kun edellä ajava ei tuksia ja antaa kuljettajille palautetta visko soraa suoraan keulaan. Tilastoja siitä, missä mennään. Vallineva kertoo, ei vielä ole olemassa, mutta Kai Valline- Heavy EcoDriving -koulutus maksoi it- päästöjen pudotus Stenvallilla olemaan että kyseessä on ns. Follow Up Training, va kertoo, että taloudellisella ajotavalla sensä takaisin alle kuukaudessa. Vuonna 161 720 kg vuodessa. eli seurantakoulutus. Opittuja taitoja ei jarrujen huoltoväli pitenee erään yrittä- 2004 säästetyllä polttoainemäärällä ajaa päästetä unohtumaan, vaan tavoitteena jän arvion mukaan yli puolella vanhaan yli 180 000 kilometriä pidemmälle, ker- Jos yrittäjillä olisi riittävästi ja oikeaa on elinikäinen koulutus. ajotapaan verrattuna. Erään arvion mu- too Vallineva. Rahallista säästöä syntyy tietoa taloudellisesta ajotavasta ja sen kaan vähentyneistä onnettomuuksista yhden uuden rekan veturin verran puo- koulutuksesta, niin uskon, ettei kukaan Toimitusjohtaja Raimo Stenvall kertoo, ja vahingoista yritykseen kertyy säästöä lessatoista vuodessa. Hiilidioksidipäästöt jättäisi tätä mahdollisuutta käyttämättä, että jo ennen Heavy EcoDriving -koulu- 30 40 %. pienenivät vertailussa olevien autojen toteaa raskaan kaluston ajotapakoulutta- tusta yrityksessä on kymmenien vuosien osalta 131 771 kg vuodessa (22 autoa). ja Kai Vallineva EcoDriving Centeristä. ajan seurattu tarkasti mm. polttoaineen Stenvall-Yhtiöt aikoo jatkaa taloudellisen Mikäli kaikki ajoneuvot yltävät jatkossa kulutuksia. Vaikka rahallinen panostus ajotavan seurantaa tulevaisuudessakin. samaan tulokseen, tulee hiilidioksidi- 9

Logistiikka- ja telematiikkatutkimukset Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ovat tuotannollisen toiminnan ja koko yhteiskunnan toiminnan edellytys. Liikenteen kasvu lisää järjestelmien kehittämisen haasteita. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien tulisi toimia tehokkaasti, taloudellisesti, turvallisesti ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen. Logistiikkatutkimuksista on saatu arvokasta tietoa kuljetusalasta. Esimerkiksi viiden vuoden välein toteutettavissa logistiikkaselvityksissä seurataan suomalaisten yritysten logististen kustannusten suhdetta liikevaihtoon. Erilaisia kuljetusten suunnittelua helpottavia ja tukevia järjestelmiä kehitetään koko ajan. Uusien telemaattisten sovellusten avulla kuljettajille tarjotaan entistä enemmän ajantasaista ajamiseen liittyvää tietoa. Ajoneuvoihin on mahdollista saada tietoa mm. ruuhkista ja onnettomuuksista sekä vaihtoehtoisista reiteistä. Tietoverkkoa käyttävät toimistosovellukset, Internet ja sähköposti, ovat tulossa osaksi auton varustusta. Biopolttoaineet Biopolttoaineiksi luokitellaan polttoaineet, joiden raaka-aineina käytetään uusiutuvia luonnonvaroja. Biopolttoaineista aiheutuu vähemmän haitallisia päästöjä kuin bensiinistä ja dieselöljystä ja niiden raaka-aineina käytetyt kasvit sitovat itseensä ilmakehän hiilidioksidia. Yleisimmin käytössä oleva biopolttoaine on öljykasveista saatava biodiesel. Sitä sekoitetaan tavanomaiseen dieselöljyyn. Toiseksi yleisin, ja koko ajan osuuttaan lisäävä on bioetanoli, joka on valmistettu sokerijuurikkaasta tai vehnästä. Sitä sekoitetaan bensiiniin osittain alkoholina ja osittain ETBE:ksi (etyyli-tert-butyylieetteri) muunnettuna. Jätteestä ja jätetuotteista valmistettujen muiden biopolttoaineiden osuus on pieni. Biopolttoaineet ovat suhteellisen kalliita, mutta ne ovat tällä hetkellä ainoa teknisesti toteutettavissa oleva vaihtoehto, jota voidaan käyttää öljyn sijasta liikenteen polttoaineena. Myös Suomessa aloitellaan biodieselin tuotantoa ja olemmekin maailman kärkimaita biopolttoaineiden kehittelyssä. Tietotaito ja asenteet Vapaaehtoinen energiansäästö on joustava väline kuljetusyrityksen energiatehokkuuden kehittämiseen. Vapaaehtoisuus lisää myönteistä suhtautumista energiansäästöä sekä ympäristöasioita kohtaan. Tästä merkkinä ovat yritykset, joita ympäristölainsäädäntö ei pakota ympäristöä säästäviin ja suojeleviin toimiin, mutta jotka siitä huolimatta ovat aktiivisia ympäristöasioiden hallinnassa. Taloudellisen säästön käyttäminen motivaatiokeinona tulisi ottaa huomioon vielä entistä enemmän. Energiansäästö on taloudellisesti hyvin tuottavaa ja sen voisi ottaa myös yrityksen taloussuunnittelun osatekijäksi. SKAL:n ympäristöpolitiikka SKAL:n ympäristöpolitiikalla pyritään vähentämään liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia sekä parantamaan kuljetusalan toimintaa ympäristökysymyksissä yhteistyössä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Lähtökohtana ympäristöpolitiikalle ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen toiminnan sekä yrittäjyyden periaatteet. 10

Yhteiskuntamme liikennejärjestelmän tulee olla taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Suuntaviivoja tuovat ympäristönhallintajärjestelmät eri osineen sekä kansainvälisen ympäristöpolitiikan linjaukset. Ympäristöasioiden hallinta ja tarkoitustaan palveleva toimintajärjestelmä tukee ympäristötyön jatkuvaa kehittämistä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmä selkiyttää tehtävää työtä. Toimintatapoja ovat energiansäästöohjelma, koulutus-, tiedotus- ja kehittämistoiminta sekä EU-yhteistyö. Vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa on kiinteää. Ympäristöpolitiikan työkalut Energiansäästösopimus ja -ohjelma Ensimmäinen Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästösopimus solmittiin vuosiksi 1999 2002 SKAL:n, kauppa-ja teollisuusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kesken. Sopimusta jatkettiin ohjelmamuotoisena vuosiksi 2003 2005, jolloin mukaan liittyi myös ympäristöministeriö. Ohjelmaan liittyvät yritykset panostavat erityisesti energiataloudelliseen ajotapaan, hankkivat sitä tukevaa koulutusta ja ottavat käyttöönsä ympäristönhallintajärjestelmiä ja telemaattisia ratkaisuja. Kuljettajia myös perehdytetään ympäristöasioihin. Yrityksiä ohjataan valitsemaan ympäristöystävällisempää kalustoa ja huoltamaan sitä niin, että energiaa säästyy. Ympäristönhallintajärjestelmät Taso 1 Ympäristönhallintajärjestelmän tason 1 koulutus aloitettiin vuonna 1997. Koulutus sisältää kaksi osiota, polttoainetalouden perusteet ja ympäristötyökirjan. Polttoainetalouden perusteet -koulutus käsittelee mm. kuorma-autoliikenteen merkitystä kansantaloudelle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista aiheutuvia päästöjä ilmakehään, melua sekä näistä aiheutuvia haittoja. Myös taloudellinen ajotapa, huollon ja reittisuunnittelun merkitys ja ajoneuvon valintaan vaikuttavat tekijät käsitellään koulutuksessa. Koulutusmateriaalina on polttoainetalouden perusteet -kirjanen. Ympäristötyökirjaa opetellaan käyttämään omassa koulutuksessa. Ympäristötyökirjan avulla yritys saa selvitettyä ympäristöhaittoihin liittyvää tietämystään, mahdollisuuksiaan vähentää toiminnastaan aiheutuvia ympäristöhaittoja sekä selvittää toiminnastaan aiheutuvat ympäristörasitteet. Yrityksen tulee pyrkiä ainakin muutamiin toimenpiteisiin, joilla se voi pyrkiä vähentämään ympäristörasitteitaan. Jos yrityksen täyttämä ympäristötyökirja todetaan hyväksyttäväksi, myöntää SKAL yritykselle ympäristöhallintajärjestelmän tasoa 1 koskevan todistuksen. Taso 2 Jo vuonna 1992 käynnistettiin ISO 9002 -laatujärjestelmää koskeva koulutus. Siihen liitettiin vuonna 1996 ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmän koulutus. Tason 2 ympäristönhallintajärjestelmän laatu- ja ympäristökoulutuksen avulla laaditaan Kuljetusliikkeen toimintakäsikirja, joka kattaa laatu- ja ympäristönhallintajärjestelmiä sekä työturvallisuutta koskevat vaatimukset. Yritys voi teettää laatu- ja/tai ympäristökatselmuksen virallisella SKAL Instituutin tai luokituslaitoksen auditoijalla ja näin sertifioida toimintansa. 11

Roimola Ky Säästöä pienistäkin asioista Autoyhtymä Roimola Ky pyörittää maidonkeräily- ja siirtokuljetuksia neljän miehen voimin. Pieni miehikkäläläinen yritys on panostanut ympäristöasioihin jo vuosien ajan. Ympäristölähtöisyys ei ole tulosta niinkään maapallon pelastamisen vihreästä aatteesta, vaan ensisijaisesti puhtaasti rahansäästöstä. Kuljetusyrittäjä Tomi Roimola kertoo säästäväisyyden tulleen hänelle perintötekijänä. Polttoaine on nykyään niin kallista, että kulutuksesta kannattaa nipistää kaikki mahdollinen. Samoin renkaat ja jarrut säästyvät, kun ajotapaan kiinnitetään huomiota, kertoo Roimola. Yrityksen kaikki työntekijät ovat käyneet taloudellisen ajotavan koulutuksen. Kuljettajien välillä on jopa pientä kilpailua siitä, kuka taloudellisessa ajossa pärjää parhaiten. Varovaisenkin arvion mukaan taloudellinen ajotapa säästää keräilyajossa ainakin kolme litraa polttoainetta sadalla kilometrillä. Tomi Roimola täyttää joka vuosi SKAL:n ympäristötyökirjan. Tätä varten hän kirjaa tiedot polttoaineenkulutuksesta säännöllisesti. Toimitilojen sähkö- ja vesimittarit hän lukee kuukausittain. Jätteidenkeräys hoidetaan huolellisesti. Öljyt kerätään Ekokemin haettavaksi. Muut ongelmajätteet toimitetaan seka- ja energiajätteiden tapaan lajiteltavaksi. Metallit toimitetaan romukauppiaalle. Seuraava panostus ympäristölähtöisyyden edistämiseksi yrityksessä tulee olemaan oma kemiallinen jätevedenpuhdistamo. Haja-asutusalueella lakikin vaatii pian jätevedenpuhdistusjärjestelmää. Tämän jälkeen ympäristöasiat ovat yrityksessämme erinomaisessa kunnossa, Roimola kertoo. Roimola on päättänyt hoitaa yrityksen ympäristöasiat esimerkillisesti. Roimola Ky:llä on SKAL Instituutin myöntämä ympäristönhallintajärjestelmän 1 tason todistus. Ympäristötyökirjan ja taloudellisen ajon koulutuksen lisäksi yritys on liittynyt kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaan. Taitojaan Tomi Roimola on käynyt koettelemassa parin vuoden välein Scanian taloudellisen ajon kilpailussa. Yrityksen asiakkaat eivät ole vielä vaatineet raportointia tai sertifioitua järjestelmää yrityksen ympäristöasioista. Ympäristömyönteinen imago tuo kuitenkin selvää lisäarvoa yrityksen toimintaan. Polttoainetalouden perusteet -koulutus Vuonna 1997 aloitettiin polttoainetalouden perusteet -koulutus. Tässä koulutuksessa kuljetusyrityksille kerrotaan, mitä ympäristörasitteita kuorma- ja pakettiautoliikenteestä aiheutuu ja miten haittoja voidaan minimoida. Ajotapakoulutus SKAL toimii yhteistyössä raskaiden ajoneuvojen kuljettajille taloudellisen ajotavan koulutusta antavien kouluttajien kanssa. Emistra Emistra on kuljetusalan valtakunnallinen energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Järjestelmän pilottivaihe valmistui tammikuun lopussa 2005 ja lopullinen muoto syyskuussa 2005. Emistran toteutusvaiheen rahoittivat liikenneja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Järjestelmän käytännön ylläpidosta vastaa KH FIN Oy. 12

Kuljetusyritys syöttää Emistra-järjestelmään yritys-, kalusto-, kilometri-, lasti- ja kulutustiedot sekä muut yrityksen ympäristöasioihin liittyvät tiedot. Yritys- ja ajoneuvotiedot syötetään vain kerran järjestelmään liityttäessä. Kilometri-, lasti- ja polttoaineen kulutustiedot tallennetaan ajoneuvokohtaisesti kuukausittain. Muita yrityksen ympäristöasioihin liittyviä tietoja (taloudellisen ajon koulutukset, tiedot yrityksen ympäristöjärjestelmistä jne.) voidaan syöttää tapauskohtaisesti. Järjestelmä tuottaa yrityskohtaiset yhteenvetotiedot (yritystietokanta) esimerkiksi kuukausi- ja vuositasolla. Yritys voi myös verrata omaa toimintaansa valtakunnallisiin keskiarvotietoihin (tilastotietokanta). Ympäristöhaittojen syntymiseen ja säätelyyn vaikuttavat tahot Ympäristörasitteiden määrään voivat vaikuttaa kaikki ne tahot, jotka kytkeytyvät tavalla tai toisella tieliikenteen tavarakuljetuksiin. Tällaisia tahoja ovat mm. valtio, kunnat, liikennealan järjestöt, kuljetusliikkeet, kuljettajat, autoteollisuus, autokauppa, öljyteollisuus ja kuljetuspalveluiden ostajat. Valtio voi vähentää ympäristöhaittoja kehittämällä tieverkkoa niin, että se kunnoltaan ja tien välityskyvyltään vastaa liikenteen asettamia vaatimuksia. Valtio voi asettaa teknisiä vaatimuksia ja rajoituksia ajoneuvojen pakokaasu- ja melupäästöille sekä kehittää liikenteen telematiikkaa. Ympäristöystävällisten ajoneuvojen ja polttoaineen käytön yleistymiseen valtio voi vaikuttaa verohuojennuksin. Valtio voi edistää autokannan nuorentamista verotuksellisin keinoin. Kunnat voivat vaikuttaa liikenteen ympäristöhaittoihin suunnittelemalla katuliikenteen siten, että se on mahdollisimman sujuvaa, varaamalla raskaalle liikenteelle jakeluruutuja kaupunkien keskustoihin, ottamalla kaavoituksessa huomioon raskaan liikenteen terminaalien sijoituspaikat ja sallimalla raskaan liikenteen käyttää julkisen liikenteen kaistoja. Liikennealan järjestöt voivat vaikuttaa ympäristöhaittoihin pyrkimällä vaikuttamaan valtion ja kuntien ylläpitämien teiden kuntoon, liikennejärjestelyihin, alaa koskevaan lainsäädäntöön sekä jäsenyrityksiensä kouluttamiseen. Kuljetusliikkeet pystyvät vaikuttamaan ympäristöhaittoihin hankkimalla ympäristöystävällistä ja kuljetustehtävään mahdollisimman hyvin soveltuvaa kalustoa, reittisuunnittelulla, taloudellisen ajotavan koulutuksella ja ottamalla huomioon ympäristön asettamat vaatimukset toiminnassaan. Kuljettajat voivat vaikuttaa ympäristöhaittoihin omaksumalla ennakoivan ja taloudellisen ajotavan, välttämällä tarpeetonta tyhjäkäyntiä sekä noudattamalla sallittuja ajonopeuksia. Autoteollisuus voi pienentää ympäristörasitetta kehittämällä polttoainetaloudellisia moottoreita ja aerodynaamisia autoja, sekä entistä paremmin kierrätettäviä autojen osia. Autokauppa ja kauppiaat voivat markkinoinnissaan nostaa ympäristöarvot keskeisesti esille. Kauppa ohjaa voimakkaasti kuluttajavalintoja. Tiedot auton polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä tulisi esitellä samanlaisella painoarvolla kuin ajoneuvon hintatiedot. Nykyisenä trendinä on, että autojen kokoluokkien kasvu syö päästösäästöt, kun energiatehokkuuden lisääntyessä hankitaankin isompia autoja. Öljyteollisuus voi vaikuttaa ympäristöhaitto- 13

jen tasoon kehittämällä vähäpäästöisempiä polttoaineita ja korkealaatuisia voiteluaineita. Asiakaskunta voi vaikuttaa ympäristöhaittoihin sopimalla yrittäjien kanssa kuljetustehtävään hyvin soveltuvasta ajoneuvosta, reittisuunnittelusta, kalustotarpeen mitoittamisesta oikein ja ajoneuvojen kuormaus- ja kuorman purkamisolosuhteiden kehittämisestä. Ympäristönäkökohtia voidaan pitää yhtenä valintaperusteena kuljetussopimuksia tehtäessä. 14

Virstanpylväät kuormaja pakettiautoliikenteen ympäristöasioiden hallinnassa Toimialalla on aivan viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöasioiden hoidossa. Kun vielä 1990-luvulla kiinnitettiin huomiota tuloksellisuuteen, laatuun ja asiakaslähtöisyyteen, rinnalle on nyt noussut vastuullinen yrittäjyys ja ekotehokkuus. Motivoivina tekijöinä ovat olleet esimerkiksi asiakkaiden vaatimukset, lainsäädäntö, kustannussäästöt ja imagotekijät. Ympäristötietoisuus heräsi ensin suuremmissa yrityksissä, mutta se on yhä enemmän siirtynyt myös pk-sektorille. Kehityssuunta on hyvä, koska suurin osa kuljetusyrityksistä on yhden tai kahden auton yrityksiä. 1990 Laaditaan ISO 9002 -sovellutusohje kuljetusalalle. Julkaistaan SKAL:n mallilaatukäsikirja kuljetusyrityksille. 1991 Kestävän kehityksen periaate hyväksytään liikennepolitiikan ohjenuoraksi Suomessa. Ensimmäinen kuljetusyritys sertifioidaan ISO 9002 -standardin mukaisesti. SKAL:n ensimmäinen taloudellisuusajo kuorma- ja pakettiautoille järjestetään; taloudellisuusajosta tulee vuosittainen tapahtuma. 1992 SKAL käynnistää kuljetusalan laatukoulutuksen. 1996 Kansainvälisen maantiejärjestö IRU:n kestävän kehityksen päätöslauselma hyväksytään. SKAL julkaisee ympäristöohjelmansa Hyvinvointisi hyväksi - yhä pienemmin ympäristöhaitoin. Ympäristöhallintajärjestelmä ISO 14001 otetaan käyttöön laatukoulutusohjelmaan. 1997 SKAL:n vuoden teemana Kestävää kehitystä. Laaditaan ympäristötyökirja yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä MOTIVAn kanssa. SKAL:n ympäristöohjelma 2007 SKAL:n kaksitasoinen ympäristöhallintajärjestelmä otetaan käyttöön; 1 tason koulutus aloitetaan. Ensimmäinen kuljetusyritys saa ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristösertifikaatin. 1998 SKAL julkaisee kuljettajan käsikirjan Tavarankuljetuksia pienemmin ympäristöhaitoin. Jyväskylän yliopistossa laaditaan selvitys Pienet kuljetusyritykset ja ympäristö. 15

SKAL julkaisee elinkeinopoliittisen tavoiteohjelmansa Suomi ansaitsee kunnon kuljetukset. NLU:n (Nordisk Lastbil Union) ympäristöraportti Kuorma-autokuljetuksia Pohjolassa puhtaammin, turvallisemmin ja tehokkaammin julkaistaan. 1999 Kuljetusalan laatukoulutuksessa otetaan käyttöön uusi työkirja laatu-, ympäristö-, terveysja turvallisuusasioista. Energiansäästösopimus liikenne- ja viestintäministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa allekirjoitetaan. Hyväksytään tavoite, jonka mukaan taloudellisen ajotavan koulutuksella pyritään polttoaineen kulutuksen vähentämiseen 5 %:lla vuoteen 2010 mennessä. 2000 SKALnet otetaan käyttöön: mahdollisuus ajoneuvokohtaiseen kulutuksen seurantaan ja ympäristöraportointiin sekä kuljetusten varauspalveluun. 2001 SKAL:n elinkeinopoliittinen tavoiteohjelma sekä siihen liittyvät ympäristötavoitteet päivitetään: Kunnon kuljetuksia suomalaisin yrittäjävoimin. Julkaistaan käsikirja Polttoainetalouden perusteet käytettäväksi ympäristökoulutuksessa. Aloitetaan yrittäjille ja kuljettajille suunnattu taloudellisen ajotavan koulutuskierros. 2002 SKAL liittyy projektiosapuolena EU:n Life Environment -ohjelmaan. 2003 Solmitaan puitesopimus EcoDriving -organisaation kanssa taloudellisen ajotavan koulutusohjelmasta. Vapaaehtoista energiansäästösopimusta jatkettiin maaliskuussa 2003 uudella kolmivuotisella Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmalla, johon osallistuu SKAL:n, LVM:n ja KTM:n lisäksi sopimusosapuolena myös ympäristöministeriö sekä partnereina mm. Motiva ja AKE. 2005 SKAL julkaisee ympäristöohjelmansa Puhdasta logistiikkaa 2006 SKAL toteuttaa laajan tiedotushankkeen Ilmastonmuutos.info kuljetusyritysten tietojen lisäämiseksi ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemisestä. 2007 SKAL päivittää ympäristöohjelmansa. SKAL valmistelee yhdessä kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman sopimusosapuolten kanssa uutta vuonna 2008 alkavaa ohjelmakautta. 16

Liikenteen päästöt: Hiilidioksidi CO 2 Hiilidioksidi on pieninä pitoisuuksina myrkytön ja kasvien kasvulle välttämätön kaasu. Se kuuluu normaaliin luonnon kiertokulkuun. Hiilidioksidia kertyy ilmakehään käytettäessä fossiilisia polttoaineita. Ilmakehän hiilidioksidin nousu edistää ilmastonmuutosta eli kasvihuoneilmiötä, jolloin maapallon keskilämpötila nousee hitaasti. Dieselmoottori tuottaa noin 30 % vähemmän hiilidioksidia kuin bensiinimoottori, koska dieselmoottori kuluttaa vähemmän polttoainetta. Hiilidioksidin määrä on suoraan suhteessa kulutetun polttoaineen määrään, eikä tämä suhde ole riippuvainen ajo-olosuhteista. Jokaisesta dieselöljylitrasta syntyy 2 660 grammaa hiilidioksidia. Hiilimonoksidi CO Hiilimonoksidi eli häkä on hajuton, mauton ja nopeavaikutteinen myrkyllinen kaasu. Hiilimonoksidia syntyy polttoaineen hiilen epätäydellisen palamisen tuloksena. Epätäydellinen palaminen voi johtua palamisilman vähyydestä, moottorin kylmyydestä, seoksen huonosta sekoittumisesta tai suuresta pisarakoosta. Hiilimonoksidin määrä pakokaasuissa riippuu ajotilanteesta. Sitä syntyy erityisesti hitaasti tai hyvin suurella moottorirasituksella ajettaessa, sekä ajettaessa nykivää ajoa, kuten kaupunkiliikenteessä. Hiilimonoksidi muuttuu ilmassa muutamassa tunnissa hiilidioksidiksi. Hiilimonoksidin määrää voidaan dieselmoottoreissa alentaa esimerkiksi pienireikäisillä suuttimilla, korkealla ruiskutuspaineella tai ahtoilman jäähdytyksellä. Hiilivedyt HC Hiilivedyt ovat pääosin palamatonta polttoainetta, joka jää pakokaasuihin epätäydellisen palamisen seurauksena. Hiilivetyjen määrä riippuu ajotilanteesta. HC-päästöjä syntyy ajettaessa hiljaa tai kovaa, tai ajettaessa nykivää ajoa. Dieselmoottoreiden kaasumaiset HC-päästöt ovat pieniä, ja tulevaisuuden päästömääräykset voidaan toteuttaa jo nykyisellä moottoritekniikalla. HC-päästöjen vähentämiseksi voidaan myös käyttää hapetuskatalysaattoria tai hapettavaa hiukkassuodatinta, jolloin HC päästöt pienenevät 60 90 %. Nykyisin tieliikenteen osuus hiilivetypäästöistä on noin 47 prosenttia. Hiilivedyt aiheuttavat yhdessä typen oksidien kanssa haitallisen alailmakehän otsonin muodostumisen. Polttoaineen palaessa ilmaan pääsee typenoksideja ja palamattomia hiilivetyjä, jotka yhdessä auringonvalon vaikutuksesta aiheuttavat otsonin muodostumista. Typen oksidit NO x sekä typpioksiduuli N 2 O Typen oksideja syntyy erityisesti kiihdytettäessä ja kovissa nopeuksissa. Typen oksidien syntyyn vaikuttavat dieselmoottoreissa korkea palamislämpötila ja suuri ilmaylijäämä. Typen oksidien määrää voidaan vähentää mm. ahtoilman jäähdytyksellä ja pakokaasujen kierrätyksellä. Pakokaasujen kierrätys taas lisää helposti hiilimonoksidin, hiilivetyjen ja hiukkasten määrää. Typen oksidit aiheuttavat yhdessä rikkidioksidin kanssa maaperän happamoitumista. Typen oksidien ja hiilivetyjen kiertokulussa syntyy otsonia ja lopulta typpihappoa. Se huuhtoutuu sateen mukana maahan ja aiheuttaa maaperän happamoitumista sekä kasvillisuuden vaurioitumista. Typen oksidit edistävät myös savusumun ja otsonin muodostumista. Typpioksiduuli on voimakas kasvihuonekaasu, johon on alettu kiinnittää viimeaikoina enemmän huomiota. Typpioksiduuli on erityisesti katalysaattoriautojen ongelma. Niissä N 2 O-päästöt ovat noin kymmenkertaiset tavallisiin autoihin verrattuna. Typpioksiduulia syntyy katalysaattorissa silloin, kun katalysaattori ei ole aivan toimintalämpöinen. SKAL:n ympäristöohjelma 2007 Metaani CH 4 Metaani on hiilivetyjen ohella toinen haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC). Metaania syntyy samoissa prosesseissa kuin muitakin hiilivetyjä ja se on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista. Sillä ei ole ihmisen elinympäristöön myrkyllisiä vaikutuksia. Katalysaattori tehoaa huonosti metaanipäästöihin, sillä se on hiilivedyistä vaikeimmin hapetettava. Metaanille esitetty päästövähennyskehitys ei ole yhtä suurta kuin yleensä hiilivedyillä. Metaanipäästöjä syntyy Suomessa luonnollisista lähteistä, kuten soista ja järvien pohjalietekerroksesta. Ihmisen aiheuttamat metaanipäästöt ovat suurimmillaan karjataloudessa ja energiantuotannossa. Hiukkaset Hiukkaspäästöt ovat etenkin dieselmoottoreissa ongelmallisia. Pakokaasuhiukkaset ovat hiiltä, johon on tarttunut puutteellisesti palaneesta polttoaineesta tai voiteluöljystä jääneitä hiilivetyjä sekä rikkiä, vettä ja muita epäpuhtauksia. Pakokaasujen osuus liikenteen hiukkashaitoista on vain noin kymmenesosa. Muita pöly- ja hiukkashaittoja ovat autojen renkaista ja tienpäällysteestä peräisin olevat irronneet partikkelit sekä hiekoitushiekka. Hiukkaset ärsyttävät hengityselimiä ja likaavat ympäristöä. Useilla hiukkasiin sitoutuneilla orgaanisilla yhdisteillä on syöpää aiheuttavia vaikutuksia. Rikkidioksidi SO 2 Rikkidioksidi on luontoa happamoittava, kasvillisuutta vaurioittava sekä hengityselimiä ärsyttävä kaasu. Rikkidioksidia syntyy polttoaineessa olevan rikin palamisen seurauksena ja osa rikistä on sitoutunut hiukkasiin. Ajoneuvojen rikkipäästöjä voidaan pienentää käyttämällä polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on mahdollisimman alhainen. 17

Kuvat: Volvo man Katariina Rouhiainen

SUOM EN KULJETUS JA LOGISTIIKKA FINLANDS TRANSPORT OCH LOGISTIK FINNISH TRANSPORT AND LOGISTICS Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki (09) 478 999, fax (09) 587 8520 www.skal.fi skal@skal.fi