Kunnan hyvinvointityö = Vasara ja nauloja vai sähköisiä työvälineitä? Anne Niska Timo Renfors
Terveempi Pohjois-Suomi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulun Eteläinen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Oulun kaupunki Oulunkaaren seutukunta Kuusamon kaupunki + 5 muuta kuntaa Kainuun maakunta-kuntayhtymä Kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Hankeaika.3.2009-3.0.20 KanervaKaste Hankealueella on 78 kuntaa/ kokonaisbudjetti n.. milj. Hankeaika..200-3.0.202
Taustalla ollut jo pitkään. Kuntalaki / Kansanterveyslaki 4 : Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan tulee huolehtia terveysnäkökohtien huomioonottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa.
Kuntia 77 n=58 75 % Kuntien strateginen aktiivisuus TE-johtoryhmä Kyllä 38 % Suunn. 9 % Ei 53 % TE-koordinaattori Kyllä 2 % Suunn. 7 % Ei 62 % Hyvinvointikertomus Kyllä 26 % Suunn. 9 % Ei 55 % Indikaattorit talsu:ssa 7 0 0 4 5 2 8 5 Kyllä 24 % Suunn. 33 % 8 2 22 27 20 23 Ei 44 %
9 2 2 2 3 3 3 3 2 2 8 3 0 4 3 2 2 4 4 2 3 4 4 30 3 2 25 2 2 4 2 29 Strategisen aktiivisuuden rakenteet
Todellisuus nyt useimmista kunnista puuttuu kokonaan väestön terveyden edistämiseen keskittynyt johtaminen ja toimeenpanorakenne, ja suurin osa kunnista tinkii jopa lainsäädännön osoittamista velvoitteista, kansallisista hyvistä käytännöistä puhumattakaan. (Rimpelä ym. 2009, 28) 7
Todellisuus- hyvinvointi on vaikeaa Hyvinvointikäsitteistö ei ole kunnissa yhtenäistä Kunnilla ei ole yhteisiä kansallisesti käytettyjä osoittimia kuvaamaan hyvinvointia Hyvinvointitieto hajallaan eri järjestelmissä - ei saada kokonaiskuvaa Hyvinvointitiedon irrallisuus päätöksenteosta - ei osana talousja toimintasuunnittelua Hyvinvointivertailu eri kuntien kesken on vaikeaa
Uusi haaste- terveydenhuoltolaki http://finlex.fi/fi/esitykset/he/200/2000090 poikkihallinnollisuus näkyy kautta linjan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kärkenä kuntien ja kuntayhtymien vastuut ja velvoitteet määritelty yhteistyöhön ohjaavuus
Onnistuneen hyvinvointityön toimintaedellytykset Uusi terveydenhuoltolaki 4 : Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin...
Rakenteet kuntien Hyvinvointityön lähtökohtana Lähde: THL 200.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet A) B) Kaikki toimialat kattava toimeenpanoorganisaatio Poikkihallinnolliset johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet C) Hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä D) Osaava henkilökunta E) Hyvät toimintakäytännöt Lähde: THL 200, 9. 2
Millaisia toimeenpanorakenteita ja työkaluja kuntien Hyvinvointityön tueksi? Lähde: THL 200.
Kuka vastaa? - hyvinvointityön kivijalka Uusi terveydenhuoltolaki 2 : Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Hyte-rakennemalli: Kunta Lähde: Sovellettu THL 200, 5.
KUNNAN JOHTORYHMÄ KUNNAN HYVINVOINTIRYHMÄ Tuoda Hyte-asiat näkyviksi Johtaa strategista suunnittelua Koordinoida kehittämistyötä Tukea toimeenpanoa Välittää tietoa ja osaamista Sovittaa kuntien ja sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteet ja tehtävät yhteen Lähde: THL 200, 8. 6
Kunta suhteessa alueeseen Jokainen kunta tukee aluetta (kuntayhtymää) Alue (kuntayhtymä) tukee jokaista kuntaa
Jäsenkunnat ja alue sopivat Hyten a) Tavoitteista b) Käytännöistä c) Koordinaatiosta d) Johtamisesta ja vastuutuksesta Lähde: THL 200, 8.
Hyte-rakennemalli: Sosiaali- ja terveyspiirit, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Lähde: THL 200, 9.
Löytyy internetistä oppaan nimellä 20
Kohti hyvinvointikertomusta Hyvinvointiselonteko Hyvinvointiohjelma Hyvinvointipoliittinen ohjelma Hyvinvointikatsaus Hyvinvointiselvitys Hyvinvointitilinpito Hyvinvointitase Hyvinvoinnin vuosibarometri Hyvinvointikertomus
Strateginen suunnittelu Uusi terveydenhuoltolaki 2 : Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia 22
Seuranta Uusi terveydenhuoltolaki 2 : Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin 23
Raportointi Uusi terveydenhuoltolaki 2 : Kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä kerran valtuustokaudessa valmistaen LAAJEMPI HYVINVOINTIKERTOMUS. 24
Kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima, tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. SÄHKÖINEN HYVINVOINTI- KERTOMUS Täsmentää väestön hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa ja voimavaroja suhteessa tarpeisiin. Päätöksenteon sekä toiminnan suunnittelun ja seurannan apuväline kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Lähde: THL 2009. Toteuttaa terveydenhuoltolain velvoitteita 25
Kokoaa asiakirjat ja näkemykset Kansallisesti määritellyt osoittimet Kuntakello aikatauluttaa Helppokäyttöisyys Sähköisen kertomuksen hyödyt Jokaisesta vaiheesta yhteys kuntasuunnitteluun levinneisyyskartta 26
Väestön terveys ja hyvinvointi MITEN ASIAT OVAT? Mikä on väestön hyvinvoinnin ja palvelujen tila indikaattoritiedon valossa? Poliittisten päättäjien sitoutuminen kehittämiskohteisiin, tarvitta-viin lisäresursseihin, kehittämistyöhön, hankkeisiin. MITEN SIIHEN PÄÄSTÄÄN? Mitkä ovat hallintokuntien toimenpide-ehdotukset tavoitteisiin pääsemiseksi? Virkamiesten kokoama ja tulkitsema hyvinvointitieto: kansallisesti sovitut indikaattorit ja muu täydentävä tieto. MITEN NIIDEN TULISI OLLA? Mitä kehittämistarpeita hyvinvoinnin ja palvelujen tilasta nousee ja mitä tavoitteita asetetaan? Hallintokuntien toimenpiteiden suunnittelu ja niihin sitoutuminen.
HVK:N hyväksyminen Koordinaattori Päätös Vastuutaho Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreetit toimenpidenostot Viranhaltijat Muut asiantuntijat Sidosryhmäedustajat Lautakunnat Valtuusto Strategiat Ohjelmat Tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Yhteenveto hyvinvoinnista ja palveluista
Mitä hyötyä hyvinvointikertomuksesta on? VALMISTELIJAT Hyvinvointitiedon kokoaminen LUOTTAMUS- HENKILÖT Päätöksenteko Raportointi Resursointi Resursoinnin suunnittelu Vaikuttavuuden arviointi 29
Mitä hyötyä hyvinvointikertomuksesta on alueyhteistyössä? YHTEISTOIMINTA-ALUE: Alueen väestön hyvinvoinnin tilan koonti ja tarpeiden kartoitus Tarpeisiin vastaaminen alueen palveluina KUNTA A: Sähköinen hyvinvointikertomus KUNTA B: Sähköinen hyvinvointikertomus KUNTA C: Sähköinen hyvinvointikertomus
Indikaattori on tietosarja, joka mittaa ja peilaa ponnistuksia, havainnollistaa vahvuuksia ja heikkouksia sekä seuraa muutoksia tavoitteena tarjota aikainen varoitus tapahtumista ja kehityskuluista, jotka saattaisivat heikentää...kykyä vastata tarpeisiin. Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit, Suomen Akatemian julkaisuja 6/2008) Mitä itua on varoittaa jotakuta, joka ei pysty puolustautumaan? Leif GW Persson: Toinen aika, toinen elämä.
Indikaattorin olemusta etsimässä Indikaattori on osoitin, ilmaisin. Ilmaiseeko indikaattori vastauksen johonkin kysymykseen: Pienituloisissa perheissä asuvien lasten osuus kaikista lapsista oli Kiuruvedellä v. 2007 a 23,3 %.? Miten kiuruvetiset lapset/pienituloisissa perheissä asuvat lapset voivat.
Hyvien indikaattorien käyttöominaisuuksia ne antavat vastauksen johonkin jäsennettyyn kysymykseen (tai kysymyksen johonkin vastaukseen) ne tukevat päätöksentekoa kunta/toimija itse voi toiminnallaan vaikuttaa niihin (ilmiöihin) ne vaikuttavat palvelutarvetta lisäävästi tai vähentävästi ne auttavat miettimään miten palvelutarve voitaisiin hoitaa paremmin ne auttavat ymmärtämään miksi erot ovat joskus suuria verrattuna naapurikuntiin, samankokoisiin tai muutoin samantapaisiin kuntiin (elinkeinorakenne tai muut olosuhteet) ne auttavat (terveys)erojen kaventamisessa
Kuntien strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen Miten merkittävä este terveyden edistämisen toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa on vaikeus valita sopivia indikaattoreja? Miten kiinnostunut kuntanne on yhtenäisiin käytäntöihin indikaattorien osalta talous- ja toimintasuunnitelmissa?
Paras hankkeen indikaattorit Pohjois-Karjala 2000-2005
Teemoittaisesta tarkastelusta elämänkaarimalliin Aluekehitys (mm. väestö, elinkeinot,koulutus) Hyvinvoinnin resurssit (työllisyys ja toimeentulo) 38 kpl (48 kpl) Väestö- ja perherakenne / yleiset Lapset ja lapsiperheet 7 kpl (2 kpl) 0 kpl (3 kpl) Kansalainen Sähköiset alustat Palvelujen kustannukset ja resurssit ATH AvoHilmo Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Terveys (esim. sairastavuus, terveyskäyttäytyminen) Palvelujärjestelmän toimivuus ja kehittämistarpeet Nuoret Työikäiset 4 kpl kpl (3 kpl) TeaViisari/ 3 avainindikaattoria Turvallisuus Ikäihmiset 6 kpl
www.hyvinvointikertomus.fi
Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto (=versio 0.). Kemi 2. Tornio 3. Oulu 4. Haukipudas 5. Vihanti 6. Raahen hyvinvointikuntayhtymä 7. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 8. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 9. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 0.Kainuun maakuntakuntayhtymä.vaala 2.Pieksämäki 3.Haapavesi 4.Siikalatva 5.Pyhäntä 6.Haapavesi 7.Hyrynsalmi 8.Raahe 9.Kajaani 20. Kuhmo 2. Paltamo 22. Puolanka 23. Ristijärvi 24. Sotkamo 25. Suomussalmi 26. Porvoo 27. Alavieska 28. Kalajoki 29. Merijärvi 30. Oulainen 3. Nivala 32. Sievi 33. Ylivieska 34. Haapajärvi 35. Kärsämäki 36. Pyhäjärvi 37. Reisjärvi 38. Mäntsälä 39. Pornainen 40. Utajärvi 4. Simo 42. Ii 43. Pudasjärvi 44. Salo 45. Hailuoto 46. Kempele 47. Muhos 48. Lumijoki 49. Tyrnävä 50. Liminka 5. Siikalatva 52. Pyhäntä
Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto (=versio 0.) 53. Sipoo 54. Virrat 55. Enonkoski 56. Kerimäki 57. Punkaharju 58. Rantasalmi 59. Savonlinna 60. Sulkava 6. Itä-Savon shp 62. Saarijärvi 63. Pirkanmaan shp 64. Kerava 65. Valkeakoski 66. Nurmijärvi 67. Kokkola 68. Rautjärvi 69. Kannus 70. Toholampi 7. Lestijärvi 72. Veteli 73. Kaustinen 74. Perho 75. Halsua 76. Keski-Pohjanmaan shp 77. Etelä-Pohjanmaan shp 78. Kuopio 79. Kannonkoski 80. Viitasaari 8. Jalasjärvi 82. Inari 83. Utsjoki 84. Enontekiö 85. Ranua 86. Ilomantsi 87. Tervola 88. Keski-Suomen shp 89.Sievi 90.Pohjois-Karjalan ssk 9.Jämsä 92.Kuhmoinen 93.Kaksineuvoinen 94.Nurmes 95.Iisalmi 96.Leppävirta 97.Hanko 98.Siilinjärvi 99.Varkaus 00.Kesälahti 0. Forssa 02. Lapinlahti 03.?
Hyvinvoinnin rakenteet - kuinka toimii? A) Poikkihallinnollisia johtamiskäytäntöjä ja johtamisen työvälineitä B) Kaikki toimialat kattavaa toimeenpanoorganisaatiota C) Hyvinvointitietoa tuottavaa seuranta- ja raportointijärjestelmää HYVINVOINTIKOORDINAATTORI D) Osaavaa henkilökuntaa E) Hyviä toimintakäytäntöjä Lähde: THL 200.
Toimii vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalla: alueellisten hyvinvointiohjelmien asiantuntija hyvinvointikertomusten tekemisen tukena yhteistoiminta-alueen IVA- asiantuntija ja kouluttaja/tutor kuntakohtaisen ja alueellisen hyvinvointitiedon kokoaja, arvioija ja tiedottaja mukana alueen kuntien johtoryhmissä asiantuntijana tukee Hyterakenteiden ja ohjausjärjestelmien toimivuutta toimii alueen yhteyshenkilönä muihin sidosryhmiin 42
Vasta sitten, kun Hyvinvointi liitetään osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja kytketään kunnan talousarvion laadintaan, hyvinvointistrategioista tulee vakavasti otettavaa kunnallispolitiikkaa. (Uusitalo ym. 2003, 54)
Yhteyshenkilöt: Anne Niska/ 040 589924/ anne.niska@ppshp.fi/ Timo Renfors/ 050 5443802/ timo.renfors@kansanterveys.info Soile Paahtama/050 50957/ soile.paahtama@kuntaliitto.fi Tero Tyni/ 050364863/ tero.tyni@kuntaliitto.fi Kerttu Perttilä 050592552/ kerttu.perttila@stm.fi
HYVINVOINTIKERTOMUS tavoitteena terve ja hyvinvoiva ihminen