Talousesitys 03. (33.03, osa) Tutkimus- ja kehittämistoiminta S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta sekä valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä. Vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Sen mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, tietotuotannolla sekä tiedonvälityksellä: edistetään terveyttä ja toimintakykyä, lisätään työelämän vetovoimaa, vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ja varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Hallitusohjelman erityisenä painotuksena on korostettu myös perheiden asemaa sekä sukupuolten tasa-arvoa. Toiminnallinen tuloksellisuus Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta. (33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja 33.03.50 Työterveyslaitos) Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita. (33.03.50 Työterveyslaitos) Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevaan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan. (33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja 33.03.50 Työterveyslaitos). Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen. (33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin on toteutettu tutkimus- ja kehittämislaitosten osalta pääosin vuoden loppuun mennessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys Tuotokset ja laadunhallinta Laitokset varautuvat omalta osaltaan osallistumaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian 2006 toimeenpanoon. 04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 63 559 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) jäsenmaksujen maksamiseen 2) sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 3) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä Käypä Hoito suositusten maksamiseen 4) Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen 5) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen 6) täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen 7) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten sekä äitiysavustuksen opaskirjojen toimittamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen 8) TerveSos -palkinnon maksamiseen 9) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen 10) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen ja 11) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin. S e l v i t y s o s a : Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja innin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan erityisenä haasteena vuonna on seurata talouskriisin vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen ja etsiä sosiaali- ja terveysalalle keinoja vaikutusten pitämiseksi mahdollisimman vähäisinä. Tässä käytetään hyväksi 1990-luvun talouslamasta ja sen jälkitilanteista saatuja kokemuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suuntaa toimintaansa sitten, että se tukee sosiaali- ja terveysministeriön määräämiä strategisia linjauksia. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan neljästä strategisesta linjauksesta laitoksen toiminta liittyy keskeisesti 1) terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, 2) köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä 3) toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentulon varmistamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii omien tietovarantojensa ja asiantuntijatyönsä varassa osallistuen monipuolisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Laitos on aktiivisesti mukana sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kautta tulevien hankkeiden toteutuksessa. Vaikuttavuutta tavoitellaan varsinkin parantamalla tietoperustaa ja kehittämällä päätöksenteon käyttöön sopivia tietotuotteita ja tietoteknisiä ratkaisuja. Näin tuetaan lainsäädännön ja strategisten ohjelmien ja hankkeiden valmistelua ja toimeenpanoa. Erityisinä kohteina ovat kunnille suunnattava informaatio-ohjaus sekä KASTE-ohjelman toimeenpanon tukeminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kohdentaa voimavarojaan uudelleen joitakin toimintoja vahvistaen ja toisia vastaavasti vähentäen. Vahvistettavia toimintoja ovat 1) terveys- ja hyvinvointitalouden tutkimus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden inti, 2) perusterveydenhuolto, 3) lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy, 4) sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön liittyvät kysymykset, 5) maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi, 6) vähimmäistoimeentulon turva ja sen yhteydessä asumiseen liittyvät kysymykset sekä 7) potilasturvallisuus. Laitos huolehtii siitä, että sen toiminnassa otetaan huomioon kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistavoitteet, jotka liittyvät myös sektoritutkimusjärjestelmän uudistamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys Toiminnallinen tuloksellisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten tasa-arvon toteutumista valtavirtaistamissuunnitelman mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja - rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Laitos toimii taloudellisesti ja tuottavasti. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen henkilöstöllä on riittävät kyvyt ja taidot toteuttaa ministeriön ja laitoksen omat tavoitteet. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee. Määrärahasta on varattu 542 480 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot. Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03. Henkilöresurssien mitoitukseen vaikuttaa 27 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoitukseen vaikuttaa 10 henkilötuovuoden vähennys budjettirahoitteisessa toiminnassa. Edelleen on mitoituksessa otettu huomioon kahden henkilötyövuoden siirto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon kemikaalilainsäädännön toimeepanoon liittyviin tehtäviin. Lisäksi on otettu huomioon neljän henkilötyövuoden siirto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta oikeuspsykiatrian tehtäviin. toteutuma varsinainen talous esitys Bruttomenot 85 989 83 394 87 559 Bruttotulot 25 351 22 490 24 000 Nettomenot 60 638 60 904 63 559 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 370 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 521 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) toteutuma varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 8 227 8 400 8 400 tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 559 500 500 muut tuotot 1 - - Tuotot yhteensä 8 228 8 400 8 400 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 8 404 8 250 8 250 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -176 150 150 Kustannusvastaavuus, % 98 102 102 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) toteutuma varsinainen talous esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 17 210 16 250 17 000 EU:lta saatava rahoitus 4 964 3 950 4 000 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 737 3 100 3 000 yhteisrahoitteisen toiminnan muut tulot 4 637 3 000 3 000 Tulot yhteensä 29 548 26 300 27 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 41 721 41 000 41 000 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -12 173-14 700-14 000 Kustannusvastaavuus, % 71 64 66 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 33.02.05 (-2 htv) -580 Siirto momentilta 33.02.05 (4 htv) 405 Siirto momentilta 28.01.(10) 1 864 Tuottavuustoimet (-10 htv) -318 Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 200 000 euroa) -166 VaEL-maksun muutokset 2005 110 Terveyden edistämisen määrärahan siirto momentilta 33.70.50 2 000 Uudelleenkohdentaminen -620 Siirto momentille 33.02.06-40 Yhteensä 2 655 talous 63 559 000 talous 60 904 000 tilinpäätös 60 789 000 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 37 268 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 :n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen ja 2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. S e l v i t y s o s a : Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 :n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna. Valtionavusta idaan kohdistuvan palkkausmenoihin 24 366 000 euroa ja muihin menoihin 12 902 000 euroa. Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys Toiminnallinen tehokkuus Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi Työterveyslaitos kehittää ja siirtää käytäntöön: työterveys- ja turvallisuusjohtamisen työkaluja, työkuormituksen innin ja varhaisen tuen toimintamalleja työpaikoille, työterveyden edistämisen keinoja työpaikoille (ml. tupakka- ja päihdehaittojen torjuminen), hallintakeinoja sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyn painopisteinä liikuntaelinsairaudet ja mielenterveydenhäiriöt (ml. MASTO-hankkeessa sovitut tehtävät), työntekijöiden sosioekonomisten ryhmien välisten terveyserojen vähentämisen toimintamalleja ja sisäympäristön terveellisyyden parantamisen keinoja painopisteenä sairaaloiden kosteus- ja homeongelmien ratkaiseminen. Taantuman haittojen vähentämiseksi Työterveyslaitos tuottaa ja levittää: tietoa keinoista, joilla työterveyshuollot voivat tukea yrityksiä ja työntekijöitä yrityksen kriisi- ja muutostilanteissa, tukea ja palveluita organisaatioille taantuma-ajan muutoksissa ja keinoja ylläpitää lomautettujen ja työttömien työkykyä. Työelämän vetovoiman lisäämiseksi Työterveyslaitos tuottaa ja siirtää käytäntöön: työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen keinoja (mm. turvallisuusjohtaminen, tapaturmien torjunta, työaikasuunnittelu, ergonominen suunnittelu, toistotyö, pk-yritysten työterveysriskien hallinta); näitä hyödynnetään muun muassa Työhyvinvointifoorumien yhteydessä, hyviä käytäntöjä yhteisten työpaikkojen ja monikulttuuristen työyhteisöjen toimintatapoihin, tietoa ja toimintatapoja uusien työelämän riskien torjumiseksi, tietoa ja keinoja kemikaaliohjelman toteuttamiseksi sekä REACH- ja GHS-velvoitteiden hoitamiseksi ja asiantuntijapalveluita työsuojeluviranomaisten toimintojen työsuojelustrategian tavoitteiden mukaisesti, ml. toimialakohtainen riskikartoitus. Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi Työterveyslaitos: kehittää toimintamallin työttömien työterveysneuvonnan toteuttamiseksi ja kehittää ja levittää käyttöön toimintamalleja kriittisten siirtymävaiheiden onnistumisen tukemiseksi (koulutuksesta työhön, työttömyydestä työhön, pitkältä sairauslomalta työhön). Toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamiseksi Työterveyslaitos: osallistuu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) tavoitteiden toteuttamiseen (työterveyshuolto integroituneena osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, palvelujärjestelmälle keinoja terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja osallisuuden lisäämiseen, sosiaali- ja terveysalan työhyvinvointi ja johtamisen toimivuus muutostilanteissa, tukee Työterveys 2015 -periaatepäätöksen toteutumista, osallistuu työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyön kehittämiseen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, tarjoaa moniammatillista koulutusta työterveyden ja muille työsuojelun asiantuntijoille ja kehittää maatalousyrittäjien työterveyshuollon sisältöä ja palvelujärjestelmää hallitusohjelman mukaisesti. Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi Työterveyslaitos tuottaa tietoa ja työkaluja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tueksi. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi Työterveyslaitos ylläpitää C-laboratoriovalmiutta. Tuotokset ja laadunhallinta Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet tavoite Tieteelliset julkaisut 550 Yleistajuiset julkaisut 350 Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk 105 000 Asiantuntijapalvelutyö (päiviä) 50 000 Työympäristön mittaukset ja analyysit 50 000 Ammattitauti- ja työkyvyn intitutkimukset 2 300 Koulutettavapäivät 18 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousesitys Toiminnallinen tehokkuus Uusi strategia vuosille 2011 2015 valmistuu. Tiedon ja toimintamallien käytäntöön siirtämistä tehostetaan tuotteistamista, tuotehallintaa ja asiakkuuksienhallintaa kehittämällä. Verkkopalvelu uudistetaan ja verkkopalvelussa kehitetään hallinnonalan yhteistyötä. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina Tulosalue Menot (1 000 euroa) tot. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on strategisen ydinosaamisen varmistaminen. Ikäjohtamisen ja työterveyden edistämisen hyviä käytäntöjä sovelletaan. Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan. Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden idaan olevan 70 900 000 euroa, myönnetään valtionapua 39 268 000 euroa. Valtionavun kasvu johtuu kustannustason noususta sekä edellä mainituista kehittämissuunnitelmista. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain idaan vuonna seuraavaksi: tot. Oma rahoitus (1 000 euroa) Valtionapu (1 000 euroa) tot. Työyhteisöt ja -organisaatiot 6 493 6 222 6 122 3 627 3 416 3 450 2 866 2 806 2 672 Inhimillinen työ 5 745 6 098 6 000 2 456 2 982 3 012 3 289 3 116 2 989 Työympäristö 16 821 16 445 16 182 9 385 8 579 8 665 7 436 7 866 7 517 Terveys ja työkyky 13 858 14 533 14 300 6 804 7 589 7 665 7 054 6 944 6 636 Hyvät käytännöt 10 832 10 188 10 025 4 494 4 548 4 593 6 338 5 640 5 432 Sis. palvelut ja yhteiset 14 589 15 814 15 570 1 313 3 285 3 547 12 042 12 529 12 023 Yhteensä 68 338 69 300 68 200 28 079 30 399 30 932 39 025 38 901 37 268 Rahoitusosuus % 43 44 45 57 56 55 Henkilötyövuodet 595 588 579 Arvioidaan, että noin 579 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja lta 225 henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan oman toiminnan tuotoilla. Kysyntä ja rahoitusmahdollisuudet säätelevät oman toiminnan tuotoilla rahoitetun toiminnan laajuutta. Henkilötyövuosien kokonaismääräksi idaan siten 804. Henkilöresurssien mitoitukseen vaikuttaa 38 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tästä 10 henkilötyövuoden vähennys vaikuttaa määrärahan mitoitukseen budjettirahoitetun toiminnan osalta. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -300 Kustannustason nousu (2 %) 778 Uudelleenkohdentaminen -2 000 Muu muutos yhteensä -111 Yhteensä -1 633 talous 37 268 000 talous 38 901 000 tilinpäätös 38 240 000 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 840 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen 2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein 3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen 4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousesitys 5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen 7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen ja 8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa muun muassa toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu. Määrärahan itu jakautuminen eri hankkeisiin Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Työterveys 2015 -yhteistyöhanke Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset tietojärjestelmät Toimiva terveyskeskus -hanke Palveluinnovaatio-hanke Vakuutustoiminnan kehittämishanke Aikalisähanke Työhyvinvointifoorumi MASTO-hanke Etätulkkausten järjestäminen EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) KASTE-ohjelman toimeenpano, siirto momentille 28.90.30-1 500 Terveyden edistämisen politiikkaohjelman rahoituksen siirto momentilta 33.01.01 300 Muu muutos yhteensä -1 000 Yhteensä -2 200 talous 6 840 000 talous 9 040 000 tilinpäätös 7 690 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7