Projekti - INFO. Energiaraaka-aineita metsästä. Vihreät ja ruskeat raaka-aineet BIOENERGIAA METSÄSTÄ

Samankaltaiset tiedostot
Projekti INFO. Logistiikkaesimerkki biomassalle HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsä- ja peltobioenergian tuotannon työterveys- ja -turvallisusriskien arviointi ja hallinta

Energiapuu ja metsänhoito

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Energiapuun varastointitekniikat

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

KUIVAN LAATUHAKKEEN

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Suomessa vuonna 2005

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Hajautettu energiantuotanto

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Energiapuun korjuusuositukset. Yhteismetsäpäivä, Oulu Tanja Lepistö

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Hyvälaatuista raaka-ainetta biomassan kaasutukseen

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Metsäenergia Pohjanmaalla

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Puuraaka-aineen saatavuus

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Suomen metsien inventointi

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Luonnonhoidon hankehaku

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Paljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Energiapuuta suonpohjilta? Jyrki Hytönen ja Olli Reinikainen

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

1. Polttopuun käyttö Suomessa

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Metsäenergiaa tarvitaan

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Transkriptio:

BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 133 Energiaraaka-aineita metsästä Lisääntynyt kiinnostus metsän energiaraaka-aineita kohtaan on johtanut myös siihen, että tekniikan kehitys on edennyt. Alkuperäisestä polttopuun ja sittemmin hakkeen käytöstä energiaraakaaineena kysyntä kohdistuu nykyisin kaikkeen poltettavaan, jota metsästä voidaan saada. Lähinnä suurten lämpövoimaloiden vaikutuksesta kova kysyntä kohdistuu aiemmin hakkuujätteeksi nimitettyyn raaka-aineeseen, kuten oksiin, latvoihin ja vesakkoon. Nykyisin käytetään hakkuujätteen tilalla mie- luummin nimitystä hakkuutähteet. Vihreät ja ruskeat raaka-aineet Ruotsista ovat peräisin nimitykset vihreisiin ja ruskeisiin metsän energiaraaka-aineisiin, joilla siten erotellaan tuoreet ja kuivaneet hakkuutähteet. Kokemuksesta on opittu, että erityisesti klooripitoisuutta halutaan vähentää raaka-aineen luonnollisen kuivumisen kautta. Suurissa lämpövoimaloissa voidaan helpommin käsitellä korkeita tuhka-, ravintoaine- ja saastepitoisuuksia, joita voi olla hakkuutähteistä kerätyssä energiapolttoaineessa. Ravintoaineita on lähinnä havuissa, lehdissä ja pienissä oksissa. Pienehköt kaukolämpölaitokset valitsevat mieluummin paremman laatuista haketta, jotta voidaan vähentää lämpövoimalan tuotantohäiriöitä. Usein lähtökohtana on karsittu tai joukkokarsittu energiapuu, joka on saanut kuivua. metsässä kesäkauden ajan. Kuusimetsän päätehakkuussa tulee usein suuria määriä hakkuutähteitä, jotka kiinnostavat isoja lämpövoimaloita. Harvennusten ja hakkuiden energiaraaka-aineen kysyntä on kasvanut. Suomessa monet paikallisista energiayrittäjistä ovat saaneet töitä energiapuun korjuusta paikallisille lämpö-osuuskunnille. Nykyisin on useita joukkokarsivia tai nipussakarsivia korjuulaitteistoja, jotka soveltuvat hyvin harvennusmetsään ottamaan talteen käyttöpuuta ja korjaamaan paremmanlaatuista energiapuuta. Kokeita on tehty korjuulaitteistoilla, jotka voivat samalla sekä joukkokarsivia että kuoria puuhun raitoja korjuun yhteydessä.

Energiapuuta voidaan korjata metsästä monin eri tavoin Alla olevaan taulukkoon on koottu erimerkkejä erilaisista tavoista käsitellä metsän biopolttoainetta. Taulukko ei ole täysin kattava, vaan toimintavaihtoehtoja voi olla useita muitakin.

Erilaisia tyyppejä metsän energiaraaka-aineita 1. Suuret energiaraakaaineen kuluttajat ovat usein isoja lämpövoimaloita (CHP), joissa voidaan suodattaa ja pestä polttokaasuja. Siten ne voivat polttaa melkein mitä tahansa ja silti alittaa päästörajoitukset. 2. Pienehköistä kaukolämpöpölaitoksista puuttuvat sellaiset polttolaitteistot, jotka pystyisivät polttamaan kovinkaan paljon viherainesta aiheuttamatta tuotantohäi-riöitä. Hakkuutähdepaaleja Päätehakkuut Kuusivaltaisten metsiköiden päätehakkuista tulee suuria määriä hakkuutähteitä. Isot lämpövoimalat ovat hyvin kiinnostuneita hakkuutähteistä, jotka paalataan tai haketetaan päätehakkuussa, varsinkin jos raaka-aine on kohtuullisella etäisyydellä lämpövoimalasta. Päätehakkuiden hakkuutähteiden pitäisi mieluiten kuivaa ennen keräämistä. Niiden käsittely voi tapahtua paaleissa tai ne haketetaan heti. Menetelmästä riippuen saadaan vihreää tai ruskeaa haketta. Hakkuutähteistä ei saada hyviä puupellettejä. Kuusimetsien päätehakkuissa tulee usein suuria määriä hakkuutähteitä, mikä kiinnostaa isoja lämpövoimaloita. 3. Pellettiraaka-aine harvennuksista ja korjuusta. Tällöin on tärkeää saada korkealaatuista haketta. Vihreät puunosat tulee jättää metsään. Vesakko, risut ja roskat eivät saa tulla valikoimaan mukaan. Raaka-aineen tulee kuivaa luonnollisesti, hakettua tasaisesti sekä jälkikuivaa, ennen kuin jauhaminen ja pelletöinti voivat tapahtua. Puuhaketta Puupellettejä Päätehakkuun hakkuutähteiden kuivaus pitää tehdä ennen paalausta tai sen jälkeen. Pienentäminen tapahtuu yleensä lämpövoimalassa, mutta toisinaan myös metsäautotien varressa. Irrallisia hakkuutähteitä tai hakkuutähdenippuja haketetaan metsätien varressa.

Vihreiden hakkuutähteiden hakettaminen Vihreiden hakkuutähteiden käyttö haketuksessa näyttää olevan vähenemässä. Päätehakkuilla annetaan nykyisin hakkuutähteiden mieluiten kuivaa hakkuupaikalla. Kuivuminen vähentää esim. raaka-aineen klooripitoisuutta. Hakkuutähteitä ajetaan kuljetustraktorilla metsäautotien varteen. Ruskeat hakkuutähteet Hakkuupaikalla tai kasassa kuivuttuaan hakkuutähteistä tulee ruskeaa, parempilaatuista hakkuutähdettä. Kosteuspitoisuus on vähän alhaisempi ja raaka-ainetta on helpompi käsitellä. On syytä olla tarkkana kuormauksen, purkamisen ja käsittelyn aikana, jotta voidaan välttää kivien tai maa-aineksen tulemista materiaalin mukana. Erityisen tarkkana saa olla, jos pienentämiseen käytetään hakkuria. Metsäautotien varressa voi hakettamisen tehdä pienempi tai suurempi hakeyrittäjä. Vaihtoehtoisesti kuljetuksesta huolehtiva kuormaauto voi olla varustettuna hakkurilla. Suuri kasa tai korkea pino ruskeaa hakkuutähdettä metsäautotien varressa odottaa hakkuulaitteistoa, jolla hakkuutähteet pienennetään ruskeaksi polttohakkeeksi. Kuorma-autoon asennettu hakkuri on varustettu omalla moottorilla, ja sen suuren kapasiteetin avulla hakekuorma-auto voidaan täyttää nopeasti.

Harvennukset ja taimikonhoito Sekä Ruotsissa että Suomessa on suuria metsäalueita, jotka odottavat harventamista ja taimikon hoitoa. Johtuen uusista, järkiperäisistä teknisistä ratkaisuista sekä lisääntyneestä kiinnostuksesta bioenergian suhteen, voimme odottaa mielenkiinnon kasvavan myös sen suhteen, että myöhäisistä, viivästyneistä taimikonhoidoista ja aikaisista harvennuksista saadaan energiapuuta. Hoidetuista metsistä voimme laskea myös saatavan paremmanlaatuista käyttöpuuta. Oik.: Kuusimetsikkö ennen harvennusta ja sen jälkeen, kun massa- ja energiapuut on otettu pois. Alla: Mäntymetsikkö ennen ja jälkeen harvennuksen sekä energiapuunkorjuun. Vihreän metsähakkeen samanaikainen korjuu Koneellisten toimintojen rationalisointiin ja yhdistelyyn on aina ollut mielenkiintoa. Yhtenä tulevaisuudessa mahdollisena, ajateltavissa olevana vaihtoehtona on se, että korjurin harventaessa materiaali myös samanaikaisesti haketetaan metsässä. Tällä hetkellä tekniikka on kehitettävänä, mutta jäljellä on myös haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä, kuten: - Kuinka voidaan saada riittävän korkea laatu samankokoiselle hakkeelle? - Kuinka voidaan kehittää laitteiston kulkukelpoisuutta pieni maastovahingoin? - Kuinka voi kapasiteetti kehittyä suhteessa laitteiston hintaan? - Kuinka logistiikkaketjua voidaan kehittää siten, että eri solmukohtien haavoittuvaisuutta vähennetään. Valmet 801c BioEnergy korjaa ja hakettaa tiettyä energiaraaka-ainetta jo metsästä korjattaessa. Kuljetustraktori sukkuloi hakkeen metsäautotien varteen. Sieltä se kuljetetaan suureen lämpövoimalaan, joka voi käsitellä haketta, jonka kosteus on 50%. Oik.: Harvesteri siirtää hakekuorman kuljetustraktorin säiliöön.

Kokopuukorjuu Kokonaisten energiapuiden korjuu on kehittynyt vuosien aikana. Kuljetustraktoreista muunneltujen, pienehköiden korjurien käyttö on lisääntynyt energiapuunkorjuussa. Korjurin kuormain voi olla varustettuna yksinkertaisella leikkurilla (kaatopäällä), jossa on tartuntakoura, tai korjuulaitteistolla, joka voi samanaikaisesti sekä joukkokarsia että korjata massapuuta. Kokonaisista puista, viheraineksineen saadaan lähinnä suurehkoihin lämpövoimaloihin sopivaa haketta, mutta siitä ei saada laatupelletteihin sopivaa haketta.. Energiapuun joukkokarsinta Pienehköistä lämpölaitoksista saadut kokemukset osoittavat, että karsituttu energiapuu hakeraaka-aineena antaa paremman tuloksen. Luonnollinen kuivuminen on aina tärkeää hyvän raaka-aineen saavuttamiseksi. Jotta harvennusten tuoreesta raaka-aineesta saataisiin laatupellettejä, on silloinkin tärkeää, että oksat jätetään metsään. Joukkokarsinta MTH-korjuulaitteistolla korjuun yhteydessä antaa hyvän lähtökohdan laadukkaalle hakkeelle, jota voidaan myös jalostaa pelleteiksi. Yllä: Pari pienehköä kuljetustraktoria muunneltuina korjureiksi yksinkertaisella korjuulaitteistolla varustettuina energiapuun kokopuukorjuusen. Oik.: Katetut energiapuukasat ovat paremmin suojassa syyssateilta. Joukkokäsittelevistä ja -karsivista korjuulaitteistoista on olemassa useita eri malleja ja muunnelmia, jotka soveltuvat laadukkaan raaka-aineen korjuuseen ja pelletöintiin. Hyvän, luonnollisen kuivumisen tuloksena korjattu energiapuu pysyy laadukkaana ja siitä saatu hake voidaan jatkojalostaa pelleteiksi.

Lyhytkiertoinen energiametsä - lyhyt läpimenoaika Yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona tehokkaassa energiapuun tuotannossa olisi hieskoivikkojen kasvattaminen turvemailla. Koivu kasvaa nopeasti ja voi antaa energiapuuta jo 15-20 vuoden ikäisenä. Hieskoivu viihtyy kosteilla mailla ja sopii hyvin energiapuun kasvattamiseen turvemailla, esim. turpeen korjuun loputtua. Pajuviljelmät Nopeasti kasvavaa pajua on testattu useiden vuosikymmenien aikana eri tahoilla. Hyviä käytännön tuloksia on saatu Hollannissa. Nopeasti kasvavan pajun järkiperäiseen käsittelyyn ja korjuuseen tarvitaan erikoiskoneita. Pajuviljelmät aloitetaan istuttamalla pistokkaita riveihin. Biopolttoainetta voidaan korjata hakkeeksi jo parin vuoden kuluttua. Pajuviljelmiä voidaan käyttää ns. biosuodattimena lannoitettaessa jätevedellä. Kasvaakseen paju tarvitsee paljon vettä. Laatupellettejä omakotitalouksien käyttöön ei voida tuottaa pajusta, koska tuhkapitoisuus on liian suuri. Pajua energiahakkeeksi viljellään lähinnä eteläja keskiosissa Ruotsia. Viljelypinta-ala voisi olla nykyistä huomattavasti suurempi. Koivun kasvattaminen energiapuuksi antaa jo noin 20 vuoden kuluttua hyvää haketta. Hieskoivu kasvaa nopeasti kosteilla turvemailla. Koivun korjuuta joukkokarsivan MTH-korjuulaitteiston avulla. Kesäkauden aikaisen luonnollisen kuivumisen jälkeen saadaan koivusta hyvää raaka-ainetta hakkeelle, joka voidaan jälkikuivata ja pelletöidä. Pajun korjuuta itsekulkevalla hakkurilla Claas Jaguar 850. Kuva: Claas, Saksa.

Kantojen korjuu Viime vuosien aikana on kantojen korjuu jälleen lisääntynyt Keski- ja Länsi-Suomessa, lähellä biopolttoainetta käyttäviä lämpövoimaloita. Lähinnä ravinteikkaiden kuusimetsien kannot herättävät kiinnostusta. Tarvitaan kookkaita laitteistoja nostamaan ja halkaisemaan suuria kuusenkantoja niin, että kivet ja maa saadaan pois. Kannot ovat uusi biopolttoaineen lähde Halkaistut kannot kasataan ja ne saavat kuivua jonkin aikaa, ennen kuin ne kuljetetaan välivarastoon metsäautotien varteen jatkamaan kuivumista. Siellä ne joko murskataan tai kuljetetaan lämpövoimalan terminaaliin murskattavaksi. Kantoja nostettaessa kannot halkaistaan ja kiviä sekä maata varistetaan pois. Samalla usein myös muokataan korjattua metsämaata kylvöä tai istutusta varten. Yllä: Suuret kuusen kannot ovat suurien lämpövoimaloiden haluama energiapolttoaine. Kantojen pienentämistä Alholmens Kraft Ab:n terminaalissa Pietarsaaressa, Suomessa. Ulf-Peter Granö Puh.: 00-358-6-8294239