Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016
Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan koulutuksessa saamansa tiedon pohjalta. Toiminta pohjautuu omaan moraaliin ja etiikkaan (Sininauhaliitto 2013) Itsearvostus (self-esteem) on minäkäsityksen osa-alueista tärkein; Itsearvostus tarkoittaa sitä, että ihminen hyväksyy itsensä, kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsearvostuksesta (self-esteem) on syytä erottaa Itseluottamus (self-confidence), joka taas tarkoittaa menestyksen tai onnistumisen odotusta, uskoa siihen, että omat yritykset tuottavat tulosta ja painottaa tekemistä, hallintaa kun itsearvostus painottaa olemista, hyväksymistä Itsearvostus voidaan määritellä arvioinniksi, jonka yksilö muodostaa itsestään -> kuvaa sitä, miten arvostan itseäni, miten hyvä tai taitava minä olen, miten hyvin tunnen omat rajoitukseni ja vahvat puoleni Se on minän hyväksymistä tai hylkäämistä; se ilmaisee missä määrin yksilö uskoo olevansa kykenevä, merkittävä, menestyvä tai arvokas. Itsearvostus on henkilökohtainen arviointi, joka ilmaistaan asenteilla, joita yksilöllä on itsestään. Se on subjektiivinen kokemus, jonka yksilö ilmaisee toisille verbaalisesti ja avoimen käyttäytymisen kautta. Suhteet toisiin ihmisiin määräytyvät sen pohjalta, miten yksilö itseään arvostaa. 22.2.2016 2
Voidaan puhua hyvästä vs. huonosta tai korkeasta vs. matalasta tai positiivisesta vs. negatiivisesta itsearvostuksesta. Kun puhutaan hyvästä itsearvostuksesta tarkoitetaan sitä, että yksilö kunnioittaa itseään ja pitää itseään arvokkaana. Hän ei pidä itseään parempana kuin muut, mutta ei pidä myöskään huonompana. Hänellä ei ole sellaista tunnetta, että hän olisi täydellinen, päinvastoin hän tunnistaa rajoituksensa ja odottaa kasvavansa ja kehittyvänsä. Alhainen itsearvostus viittaa itsensä halveksimiseen. Yksilöltä puuttuu kunnioitus itseään kohtaan. Itsearvostuksella on suuri merkitys sille, miten yksilö tuntee ja toimii. Itsetunto vaihtelee yksilöittäin, ja se vaikuttaa mielenterveyteen, hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Vaikka itsetunto voi vaihdella hetkellisesti, esim. minätietoisuuden muuttuessa, useimmat itsetuntomittarit olettavat sen olevan suhteellisen pysyvä ilmiö. Positiivisesti itseensä asennoituvan on helppo hyväksyä toiset. He pystyvät vastustamaan ympäristön paineita. He luottavat havaintoihinsa ja arviointeihinsa, uskovat suoriutuvansa tehtävistään, hyväksyvät omat mielipiteensä, uskovat ja luottavat reaktioihinsa ja johtopäätöksiinsä. He ovat sosiaalisesti riippumattomampia ja luovempia. He sulattavat itseään koskevan tiedon mieluummin kuin muokkaavat uudelleen minäjärjestelmäänsä. Henkilöllä, jolla on heikko itsearvostus puuttuu luottamus itseensä. Hän pelkää, etteivät hänen ideansa ole suosittuja. Hän mieluummin kuuntelee kuin osallistuu. Hänen itseensä tarkentuminen estää saavuttamasta toisia ihmisiä. Hän tarkentuu omiin vaikeuksiinsa. Hänen ajatuksensa kiinnittyvät sisäisiin ongelmiin. Hän on riippuvainen ympäristöstä (Lähde; http://www.utaj.fi/koulu/psykologia/sangin_opet/johdant.html) KUN RIKOTAAN RAJOJA.. 22.2.2016 3
Turvallisuus Puhutaan väkivallasta Maslowin tarvehierarkia - Turvallisuuden tarve, pelosta vapautumisen tarve Väkivallalle monta nimeä; Lähisuhdeväkivalta Perheväkivalta Seurusteluväkivalta Kaltoinkohtelu (lapset, ikäihmiset) Kunniaväkivalta Koulukiusaaminen Katuväkivalta Kyseessä valta ja kontrolli Kontrolli on toistuvaa pyrkimystä hallita ja säädellä toisen elämää. Kontrolli on toisen tunteiden, ajatusten, käsitysten ja toiminnan ohjailua sekä säätelemistä käyttäen hyväksi kohteen tuntemaa kiintymystä ja lojaalisuutta, suhteen läheisyyttä sekä väkivallan aiheuttamaa pelkoa. (Sinikka Vuorela, lähde Kirkwood 1993, suom. Perttu) 22.2.2016 4 ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE ARVOSTUKSEN TARVE LIITTYMISEN TARVE TURVALLISUUDEN TARVE turvallisuutta ilmentää mm.kiinnostus ulkomaailmaa ja muita kohtaan, luottamus tulevaisuuteen, liittyminen muihin FYSIOLOGISET PERUSTARPEET
22.2.2016 5
Väkivalta on aina rikos Puhutaan laista Suomen rikoslaki 19.12.1889/39, 21 luku (21.4.1995/578) HENKEEN JA TERVEYTEEN KOHDISTUVISTA RIKOKSISTA VAINOAMINEN ( RL 25:7a) Lainsäädännön mukaan vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Rikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta. Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos eli syyttäjä nostaa siitä syytteen, vaikka asianomainen ei vaatisi rangaistusta. VIESTINTÄRAUHAN RIKKOMINEN ( RL 24: 1a) SUOJAA HÄIRINTÄVIESTINNÄLTÄ Rikoslain uusi viestintärauhan rikkomista koskeva rangaistussäännös kattaa lähtökohtaisesti kaikki viestintävälineisiin lähetettävät häirintäviestit. Viestintärauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää toiselle viestejä tai soittaa niin, että teko on omiaan aiheuttamaan hänelle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Teko on asianomistajarikos eli uhrin on vaadittava tekijälle rangaistusta. Rangaistus on sakkoa tai enintään 6 kuukautta vankeutta. Säännös laajentaa häirinnän muihinkin viestivälineisiin, eikä rangaistavuus ole sidoksissa siihen että viesti vastaanotetaan kotirauhan piirissä. 22.2.2016 6
Aseta omat rajasi Sinulla on oikeus asettaa omalle toiminnallesi, omille ajatuksillesi ja omalle tilallesi rajat. Voit itse pitää huolta siitäkin, mitä asioita haluat kuulla ja mitä et. Voit asettaa rajat myös toiminnallesi. Sinun ei tarvitse tehdä asioita, mitkä koet epämukaviksi ja sinulle haitallisiksi. Rajojen asettaminen on itsestä huolehtimista. Ne suojelevat sinua asioilta, joita et halua kokea. Sinulla on oikeus asettaa rajat asioille, mitä et kestä tai jotka tuntuvat inhottavilta. Et ole mitenkään ilkeä etkä heikko, vaikka et haluakaan tehdä jotain asioita, mitä muut ehkä tekevät. Olet vahva, jos tunnet omat rajasi ja tiedät, mikä on sinulle hyväksi. Kunnioita omia rajojasi. (Mielenterveyden keskusliitto) Apua on saatavilla väkivallan tekijälle, kohteelle, näkijälle ja kuulijalle 22.2.2016 7
Pohdittavaksi Mitä valta, kontrolli ja rajat tarkoittavat minulle? Miten kunnioitat omia ja muiden rajoja, miten se näkyy arjessasi? Mikä toi turvaa lapsuudessasi? Mikä luo turvallisuutta nyt? Miten itse luot turvaa ja hyvinvointia ympärillesi? Miten kunnioitat itsesi ja muiden rajoja, miten se näkyy arjessasi? 22.2.2016 8
22.2.2016 9