LIITE 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 26.11.2013 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjana ovat toimineet lukuisat jo aiemmin tehdyt kulttuuriympäristöä koskevat inventoinnit sekä erityisesti yleiskaavaa varten laaditut uudet inventointi- ja selvitysraportit. Tämä kulttuuriympäristöselvitys on luonteeltaan kokoava, ja selvitykseen on koottu luettelomaisesti olemassa olevat tiedot yleiskaavassa huomioon otettavista kulttuuriympäristön arvokohteista. Pääpaino yleiskaavallisessa kulttuuriympäristöselvityksessä on valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävissä kohteissa. Selvityksen tiedot tallennetaan sähköisesti Jyväskylän kaupungin paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat käytettävissä kaupungin sisäisessä (WebMap) sekä haluttaessa ainakin osin myös ulkoisessa karttapalvelussa. Sähköiseen muotoon viedään mahdollisuuksien mukaan myös paikallisesti merkittäviä kohteita, vaikkakaan niitä ei yleiskaavakartalle osoiteta. Niitä on inventoitu sekä maalaiskunnassa, Korpilahdella että vanhassa Jyväskylässä. Tällaisia paikallisia kohteita on koko Jyväskylässä arviolta tuhatkunta, parhaillaan inventointiaineistoja ollaan viemässä museon inventointitietokantaan (KIOSKI).
SISÄLLYSLUETTELO 1. UNESCO:n maailmanperintökohde... 3 2. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)... 3 3. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö... 9 4. Rakennussuojelukohteet tai alueet...13 5. Muinaisjäännökset...16 6. Säilyke Jyväskylän kaupungin säilytettävän arvoiset pientaloalueet...19 7. Alvar Aallon rakennus- ja maisemaperintö...20 8. Moderni rakennusperintö...22-2 -
1. UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHDE Kohde sijaitsee Korpilahdella Päijänteen rannasta jyrkkänä kohoavan korkean Oravivuoren laelle. Kyseessä on v. 1834 rakennettu Struve`n ketjun maanmittauspiste. Struve`n ketju kulkee Virosta Etelä-Suomen läpi Päijänteelle ja tästä edelleen pohjoiseen Kajaanin seudulle. Tästä ketju koukkaa länteen Perämerelle ja kulkee Torniojokilaaksossa pohjoiseen edeten lopulta Altavuonon tienoille Pohjoisen jäämeren rannalle. Kyseessä on kallioon hakattu metallinen maamerkki, jolta on suora näköyhteys viereisille kymmenien kilometrien etäisyydellä sijaitseville pisteille.struven mittausketju otettiin vuonna 2005 Unescon Maailmanperintöluetteloon. Ketjun mittauspisteitä on kymmenessä maassa: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova. Suomessa on suojeltu kuusi ketjuun kuuluvaa pistettä, ja Oravivuori on yksi näistä. http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven-ketju http://www.nba.fi/fi/museot/maailmanperintokohteet_suomessa 2. VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säilyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta. (RKY_kaavoituksessa_ja lupamenettelyssä muistio, YM3/533/2009) Valtioneuvosto on vahvistanut vuonna 2009 Museoviraston laatiman inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus rky (esim rky5). Yleiskaavassa osoitettujen kohteiden kohdeluettelo: Kaavamerkintä rky1 rky 2 rky 3 rky 4 rky 5 rky 6 rky 7 rky 8 rky 9 rky 10 rky 11 rky 12 rky 13 rky 14 rky 15 Kohde Jyväskylän rautatieasema Jyväskylän yliopiston alue (sisältää Älylän ja Seminaarimäen alueet) Kirkkopuisto ympäristöineen Korpilahden kirkkoranta Mankolan alue Rautpohjan asuinalue Säynätsalon teollisuusyhdyskunta ja Muuratsalon huvila Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Tourulan kivääritehdas ja asuntoalue Vaajakosken teollisuusympäristö Jyväskylän Harju ja Vesilinna Kortepohjan asuma-alue Luonetjärven kasarmialue Viitaniemen asuntoalue Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennukset Museovirasto: http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx RKY kaavoituksessa ja lupamenettelyssä http://www.rky.fi/read/asp/r_rky_kaavoituksessa_ja_lupamenettelyssa.pdf - 3 -
Kohdekuvaukset: Jyväskylän rautatieasema Jyväskylän vanhan rautatieaseman alue rakennuksineen on merkittävä historiallinen kerrostuma kaupunkirakenteessa. Rautatieasema sijaitsee aikoinaan Jyväsjärven rannalle rakennetun laajan asema-alueen eteläosassa. Vieressä on 1916 valmistunut erillinen asemaravintola ja toisella puolen kaksi asuinrakennusta sekä talousrakennuksia. Kevyen liikenteen silta erottaa nykyisin asemapäällikön talon muusta asuinalueesta. (www.rky.fi) Jyväskylän yliopiston alue Jyväskylän yliopiston hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen. Arkkitehti Alvar Aallon yliopistokampus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Yliopistoalueen eriaikaisista rakennuksista suurin osa on punatiiltä. Vanhimpia ovat Suomen ensimmäisen opettajankoulutusseminaarin 1880-luvulla valmistuneet rakennukset. Seminaarin alkuperäisestä kuudesta komeasta punatiilirakennuksesta, jotka on sijoitettu kaupungin ruutuasemakaavaa jatkavaan koordinaatistoon, on jäljellä viisi. Ne perustuvat Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin Constantin Kiseleffin, ylitirehtööri L.I. Lindqvistin ja seminaarin johtaja K.L. Leinbergin suunnitelmiin. Puurakennuksista jäljellä ovat puutarhurin talo ja miesosaston voimistelusaliksi rakennettu arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelema Ryhtilä. Seminaarialueen laidalla on kansallisromanttinen piirustus- ja veistosalirakennus Villa Rana (1905), jonka on suunnitellut seminaarin piirustuksen ja käsityön lehtori, arkkitehti Yrjö Blomstedt. Myös Seminaarinmäen puistojen varhaisin vaihe on 1880-luvulta. Alvar Aalto on suunnitellut maastoon vapaasti sovitetut opetus-, kirjasto-, liikunta- ja asuinrakennukset vuosilta 1951-1970. Kampusalueen Aallonpuisto on samalta ajalta. Punatiilinen yliopiston päärakennus (1955) on alueelle tulevan tielinjan päätteenä. Rakennuksen etuaukio on kahdelta puolelta suljettu, idässä avautuu näkymä yli Jyväsjärven. Päärakennuskokonaisuuteen kuuluu juhlasaliosa ja hallintosiipi sekä näitä yhdistävä porrashalli. Viuhkamaisen juhlasalin alapuolella on harjulle suurten ikkunoiden välityksellä avautuva lämpiö ja kahvila. Päärakennukseen liittyvät niinikään punatiiliset laitoskirjasto sekä kolmiosainen harjoituskoulu (1954). Päärakennuksen veistoksellinen eteläfasadi muodostaa ympäröivän männikön kanssa seremoniallisen piha-alueen. Pihalta on yhteys muihin Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, jotka ovat puutarhan ja urheilukentän ympärillä. Alueen itäsivuna ovat henkilökunnan kokoustila Lyhty ja siihen terassimuurilla yhdistetty opiskelijoiden ruokala Lozzi sekä opiskelija-asuntola. Niiden taakse jää ylioppilastalo (1964). Lännessä aluetta rajaavat 1950-luvun urheiluhallit ja uimahalli, jota on laajennettu. Valkeaksi rapattu Liikuntatieteen laitos (1970) rajaa aluetta etelässä. Arkkitehti Arto Sipisen Seminaarinmäelle 1970-luvulla suunnittelemat punatiiliset hallinto-, kirjasto- ja laitosrakennukset ovat vanhimpien punatiilirakennusten lomassa, niiden kanssa samaan ruutukaavakoordinaatistoon sovitettuna. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen suunnittelemat normaalikoulun ala-aste ja ylioppilastalon laajennus ovat 2000-luvun alusta. Kampusalueen rakennusten käyttötarkoituksia on eri aikoina muutettu. Jyväskylän Kirkkopuisto ympäristöineen Kirkkopuisto on arkkitehti C.L. Engelin 1837 laatiman Jyväskylän ruutuasemakaavan keskeinen aukiosommitelma. Kirkkopuisto ympäristöineen sekä sen vieressä oleva kaupungin hallintokortteli muodostavat Jyväskylän keskustaan eriaikaiset rakennushistoriallisesti merkittävät kaupunkikuvalliset kohokohdat. - 4 -
Kirkkopuiston keskellä on kaupunkiseurakunnan punatiilinen kirkko (1880) ja puistokorttelia ympäröivät eriaikaiset kaupunkirakennukset, kuten Kunnallistalo (1899), postitalo eli entinen suojeluskunnan talo Suoja (1929), Kansallisosakepankin talo (1916) ja Säästöpankki (1930). Jyväskylän kulttuuri- ja hallintokortteli pohjautuu Alvar Aallon 1960-luvun suunnitelmaan, johon perustuen on toteutettu poliisitalo (1970), virastotalo (1978) ja kaupunginteatteri (1982). Kortteli on yksi Aallon suunnittelemista neljästä kulttuuri- ja hallintokeskuskokonaisuudesta Suomessa (muut ovat Seinäjoki, Alajärvi ja Rovaniemi). (www.rky.fi) Korpilahden kirkko ja kirkkoranta Korpilahden kirkkorannan maisemassa näkyvät yhä ne arvorakennukset, joita Jyväskylän matkailijayhdistyksen kirja 1912 kuvaa: "Ylhäällä kummulla nostaa taivasta kohti ristinsä pitäjän vanha kirkko, jonka lähettyvillä, oikella on kansakoulu. Laivasiltaa vastapäätä on tuuheassa koivikossa Tähtiniemen huvila." Korpilahden kirkonkylä on kasvanut Päijänteeseen kuuluvan kapean Kirkkolahden pohjoisrannalle. Kirkko on korkealla mäellä kylän yläpuolella ja kirkolta avautuu laaja näkymä Päijänteelle. Hautausmaa on kirkonmäen juurella. Kirkonmäen etelärinteessä on kirkonkylän vanha keskusraitti, Martinpolku, jonka varrella on säilynyt mm. 1800-luvulla rakennetut Eklundin entinen kauppatalo ja Reivisen talo. Raitin päätteenä on sen itäpäässä 1888 rakennettu puukoulu Joensuun mäenpäällyspellolla. Kirkon alapuolella oleva laivasatama ja kyläläisten venesatama kuvastavat nykyisessäkin muodossaan sisävesiliikenteen merkitystä Järvi-Suomen kirkonkylille. Lahden etelärannalla on puistossaan 1902 rakennettu Tähtiniemen huvila. Mankolan alue Mankolan sotilasvirkatalo, tyttöjen ammatillista koulutusta varten 1932 perustettu kotitalousoppilaitos ja Uusi Mankola, niiden rakennukset ja ympäröivä maanviljelysmaisema muodostavat monipuolisen kulttuurimaisema-alueen Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella. Maantien varrella oleva Mankolan sotilasvirkatalon punamullattu 1850-luvulla rakennettu asuinrakennus on Jyväskylän seudun vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Mankolan sotilasvirkatalon oppilaitoshistoria alkaa 1930-luvulta alueelle perustetun emäntäkoulun ansiosta. 1940-luvun alussa kotitalousopistoksi muutettu oppilaitos jatkoi vuosikymmenen loppupuolella Keski-Suomen kotitalousopettajaopistona. Klassistishenkisen kolmekerroksisen koulurakennuksen lähiympäristö on istutettu puistoksi heti koulun valmistuttua. Samalta ajalta on myös klassisvaikutteisin tyyppipiirustuksin toteutettu Uusi Mankolan havaintotilan asuinrakennus ja kokkiaitta maantien toisella puolella. Maantieltä havaintotilalle johtaa koivukuja. Maantien varrella oleva Mannilan talo on rakennettu 1900-luvun alussa. Alueen halki kulkee vanha Jyväskylä-Saarijärvi -maantie. Uusi moottoritie (Nelostie) katkaisee maisemallisen yhteyden Mankolasta Palokkajärvelle. Oppilaitoksen uudempi rakennuskanta, 1960- ja 1990-luvuilla rakennetut uusi päärakennus ja asuntolat, on sijoitettu vanhan päärakennuksen pohjoispuolelle. - 5 -
Rautpohjan alue (Sotatarviketeollisuuden alueet) Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Teollisuuslaitosten yhteyteen rakennetut työntekijöiden ja insinöörien asuinalueet ovat korkeatasoista suunnittelua. Valtion rakennustoimintaa edustavat Jyväskylän Rautpohjan tykkitehdas ja Tourulan kivääritehdas sekä Laukaan Vihtavuoren ruutitehdas. Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti Tikkakosken konepistoolituotanto. Rautpohjan tehtaiden avoimeen korttelirakenteeseen perustuva asuinalue on arkkitehtonisesti merkittävä. Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue on rakennettu 1938-1939 arkkitehtien Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtha Lilius-Tallrothin suunnitelmien mukaan. Alueella on 14 kaksikerroksista vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. (www.rky.fi) Säynätsalon teollisuus yhdyskunta Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa. Säynätsalon pääsaaren teollisuuslaitosten kokonaisuus on rakennettu pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Toimihenkilöiden ja mestareiden rivitalot Kilpala, Notkoselkä, Salpala, Toimela ja Kerhola sekä ns. kiinalaistalot ovat 1940-luvulta. Talot ovat tehtaan palveluksessa olleiden arkkitehtien Karl ja Margaretha Stigzeliuksen suunnittelemia. Salpala-nimitys tulee Enson tuolloin markkinoimasta Salpalevy-tuotteesta, Toimela toimihenkilöasunnoista, Kerho rakennuksessa sijaitsevasta kerhosta ja Notkoselkä viitannee naimattomien tyttöjen asuntolaan. Kiinalaistalojen nimitys johtuu massiivisesta, kaarevasta kattoratkaisusta. Rakennuksille luonteenomaista ovat neliömäinen pohjaratkaisu, etufasadin puoliksi peittävä avoveranta ja vaakaverhous. Arkkitehtuurin merkkiteoksia ovat arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Säynätsalon kirkko ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kunnantalo. Säynätsalon punatiilinen 1949-1952 rakennettu kunnantalo lukeutuu Aallon keskeiseen tuotantoon ja se on ensimmäisiä Aallon 1950-luvun arkkitehtuuria leimanneista punatiilirakennuksista. Eri tilat on ryhmitelty suojaisan atriumpihan ympärille. Toisen kerroksen tasolla olevalta pihalta on käynti kunnanvirastoon, liiketiloihin, kirjastoon ja asuntoihin katutasolta. Kunnanvaltuuston istuntosali on rakennuksen korkeimmassa osassa. Kirkonmäki muodostaa oman rauhallisen keitaansa tehdasyhdyskunnan keskellä metsäisellä harjulla. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, johon liittyy seurakuntatalo. Vaaleaksi rapatun kirkon tornissa on barokkityyliin mukailtu pääte. Tunnelmallisen kirkkosalin arkkitehtuuriin olennaisesti liittyvän koristelun ovat toteuttaneet Antti Salmenlinna ja Paavo Leinonen. Kirkon kasetoitu sisäkatto on tehty yhtiön koivuvanerista. Kirkon vieressä on yksi maamme hienoimpiin kuuluva pieni sankarihauta-alue, jonka suunnittelusta on vastannut arkkitehti Aulis Blomstedt. Seurakunnan 33 kaatuneen hautamerkit ovat Päijänteen rantakiviä, sankaripatsaan on tehnyt Wäino Aaltonen. Säynätsalon ja Lehtisaaren välillä on Louhunsalmen riippusilta. Muuratsalossa, Lehtisselän kalliosella rannalla, on Alvar Aallon itselleen Säynätsalon kunnantalon rakentamisen aikoihin rakennuttama huvila, ns. Muuratsalon koetalo. Huvila noudattaa maastonmuotoa ja rakentuu sisäpihan ympärille. Ulkofasadit on rapattu valkeiksi, mutta sisäpihan seinämiin on käytetty kaikkia talon rakentamisaikana saatavilla olleita tiiliä ja keramiikkalajeja. Kuten Säynätsalon kunnantalo, kuuluu Aallon Muuratsalon talokin kansainvälisen DOCOMOMOjärjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. (www.rky.fi) - 6 -
Taulumäen kirkko ympäristöineen Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä. Kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Jyväskylän maaseurakunnan kirkko ja sen eteläpuolella olevaan puistoon liittyvä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanha hautausmaa muodostavat toisiinsa nivoutuvan alueen, joka rajautuu itäpuolella Tourujokeen ja sen rauhoitettuun luonnonpuistoon, lännessä Puistokatuun. Ruskeankellertävän rapatun kirkon länsifasadina on reunoiltaan porrastetusti kapeneva kellotorni. Se luo vaikutelman Keski-Euroopan suurten katedraalien länsipäädyistä 1920-luvun monumentaaliklassismiin sovitettuna. Kirkko on muodoltaan basilika. Sakaristo on kuoriosan pohjoispuolella, vastaavalla kohdalla eteläpuolella on pyöreä kastekappeli. Kirkkosalissa on korkealle kohoava tasakattoinen päälaiva ja sitä kahdessa kerroksessa rajaavat kapeat sivulehterit. Kirkkosalia kapeammassa kuorissa on taiteilija Paavo Leinosen tekemät kalkkimaalaukset. Hän on myös vastannut sisätilan muista koristemaalauksista lehterinkaiteissa ja saarnastuolissa. Alttaritauluna on edellisen kirkon palosta pelastettu Eero Järnefeltin "Kristus käy yli veden". Sen alapuolella on Jonas Heiskan maalaus "Kristus ja lampaita" vuodelta 1929. Hautausmaan eteläpäässä on asemakaavaltaan puoliympyrän muotoinen hauta-alue vuodelta 1918. Alueelle on haudattu myös sotien 1939-1940 ja 1941-1945 sankarivainajat. Jalustalta nouseva, korkea klassistinen kiviuurna "Uhriliekki" on Gunnar Finnen suunnittelema. Kaupunkiseurakunnan vanhalla hautausmaalla on monia kaupungin ja myös koko maan kulttuurielämään vaikuttaneiden henkilöiden hautamuistomerkkejä. Hautausmaan siunauskappeli vuodelta 1930 on arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnittelema. Siihen liittyvän laajennusosan vuodelta 1983 on suunnitellut arkkitehti Antti Eskelinen. (www.rky.fi) Tourulan kivääritehdas ja asuntoalue Jyväskylän Tourulaan perustetun Valtion kivääritehtaan, nykyisen Valmetin Tourulan tehtaiden ensimmäisen vaiheen tiiliset rakennukset on rakennettu 1926-1927. Klassistinen tehdasrakennus on puolustusvoimien rakennustoimiston arkkitehtien suunnittelema. Tehdasalueella on pieniä tehdashalleja 1930-luvulta 1970-luvulle alkuperäiseen tehdasmiljööseen sovitettuna. Tehtaan läheisyydessä on tehtaan johtajien asuinalue, jossa on kolme asuinrakennusta, niistä yksi on funkisrakennus 1930-luvulta. Alueen koilliskulmassa ovat työntekijöiden asuinkerrostalot 1940-luvulta. (www.rky.fi) Vaajakosken teollisuusympäristö Vaajakoski on tuotantorakenteeltaan monipuolisimpia ja arkkitehtuuriltaan yhtenäisimpiä osuusliikkeen rakentamia teollisuusalueita Suomessa. Nais- ja Varassaaressa sekä rautatieaseman ympäristössä on lukuisia teollisuuslaitoksia, kuten SOK:n tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehdas sekä saha. Naissaaressa ovat alueen vanhimmat teollisuusmiljööt, norjalaisen omistajan Salvesenin ajalta säilyneet 1870-luvun hirsirakennukset, höyrysahan pajarakennus ja voima-asema. Vaajakosken teollisuusympäristöjen rakennuttaja on vuodesta 1916 alkaen ollut SOK. SOK:n suunnittelijoina ovat olleet mm. arkkitehdit Paavo Riihimäki, Erkki Huttunen ja Valde Aulanko. Koskessa ovat vesivoimalaitokset Naissaaren molemmin puolin. Ne on rakennettu 1920 ja 1942. Funkis-henkinen kerhorakennus ja johtajan asunto ovat 1930-luvulta. Samalla vuosikymmenellä on valmistunut naulatehtaan rakennus. Varassaaressa ovat mm. tulitikku- ja kalustetehtaan rakennukset. (www.rky.fi) - 7 -
Mantereella, kosken länsirannalla, on rautatieasema 1910-luvulta. Makeistehdas Pandan vanhimmat rakennukset sen lähistöllä ovat 1920-luvulta. Teollisuusalueen ympärille rakennettiin virkailijoiden ja työntekijöiden asuma-alueet, joista virkailijoiden rakennukset ovat säilyneet. Taajaman halki kulkevan maantien varressa ovat SOK:n arkkitehtuurin malliesimerkit Apteekkitalo ja kahvila-ravintolan rakennus. (www.rky.fi) Jyväskylän Harju ja Vesilinna Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Harju on kaupunkipuistona verrattavissa esimerkiksi Kuopion Väinölänniemeen. Harju rajaa Jyväskylän ensimmäisessä asemakaavassa rakennetun ruutukaava-alueen harjumuodostelmaan. Harjulla on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys vanhan ja uusien alueiden jakajana ja kaukomaiseman muovaajana. Harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna. Rakennuksessa toimivat Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo sekä ravintola. Harjulle nousevat kiviportaat, joiden alapäässä Yliopistonkadulla on liuskekivinen oleskelutasanne suihkulähteineen 1960-luvulta. Portaat ovat osa kävely- ja kulttuurimatkailureittiä Harjun historiaa ja maisemaa kuvaavine infotauluineen. Harjun urheilukenttä on tunnettu yleisurheilukilpailuistaan sekä erityisesti pesäpallokenttänä. Jyväskylän Suurajojen pikataipaleiden näyttämönä Harju tunnettiin laajalti. Harjulla on kuvanveistäjä Pauli Koskisen veistos "Palloa pelaavat pojat" vuodelta 1951. Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa. (www.rky.fi) Kortepohjan asuma-alue Kortepohjan asuma-alue on edustava esimerkki 1960-luvun kaupunkisuunnittelusta ja uudesta elementtirakentamisesta. Moderni tiivis asuinalue pienimittakaavaisine rakennuksineen on toteutettu ruutukaavaan kunnianosoituksena perinteisille puukaupungeille. Kohde kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Parhaiten neliönmuotoiset rivi- ja pienkerrostalotontit toteuttavat asemakaavassa suunnitellun ruutukaavan ja suurkortteleiden ideaa kortteleissa 13 ja 15. Alue on visuaalisesti yhtenäinen. Tasakattoiset, kaksikerroksiset ja elementtirakenteiset tyyppitalot ovat tonteilla kolmen rakennuksen ryhmissä ja kunkin tontin rakennusten puuelementit on maalattu yhtenäisillä väreillä. Rajatut ja aidatut piha-alueet ovat istutettuja. Korttelien läpi kulkevat kävelytiet ja lähes luonnontilaiset yhteistontit yksikerroksisine varasto- ja huoltorakennuksineen ovat korttelien keskellä. Autottomaksi suunnitellun asuinalueen paikoitus on keskitetty yhteiselle paikalle. (www.rky.fi) Luonetjärven kasarmialue Luonetjärven kasarmialue edustaa yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan ilmasotakoulun kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia. Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta. Modernien kasarmien rakentamisessa on toteutettu funktionalismin suunnitteluperiaatteita. Kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet mukautettiin niissä suomalaisiin olosuhteisiin. Luonetjärven rakennukset on sijoitettu kangasmaastoon hajalleen noudattaen maaston ja - 8 -
maiseman muotoja. Luonetjärven alue koostuu päävartiosta, esikunnasta, radioasemasta, ruokalasta, kasarmista sekä upseeriston asuinrakennuksista ja lentokonehalleista. Luonetjärven 1930-luvun rakennukset radiohuonetta lukuun ottamatta ovat alkuperäisessä käytössään. Rakennuskantaa on hoidettu hyvin ja uudisrakennukset, kuten 1950-luvun asuinrakennukset ja 1970-luvun upseerikerho ja rivitalot, on sijoitettu järven länsirannalle. (www.rky.fi) Viitaniemen asuntoalue Viitaniemen asuntoalue Tuomiojärven rannalla on modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen merkkikohde. Asumalähiön väljän asemakaavan on 1950-luvun lopulla laatinut arkkitehti Jorma Järvi. Alue käsittää rivitalonauhoja sekä kolme- ja nelikerroksisia lamellitaloja. Keskeisellä paikalla kohoaa puistomaista ympäristöä hallitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema 13- kerroksinen liike- ja asuinkerrostalo Viitatorni. Viitaniemessä nivoutuvat yhteen asemakaavoitus, rakennuskohtainen suunnittelu ja viheraluesuunnittelu. Viitaniemen asuntoalue on rakennettu Asuntosäätiön rakentamisohjelman mukaisesti ja rakentamista ovat ohjanneet Alvar Aallon ja Jorma Järven rakennustapaohjeet. Alueen rakennuksia suunnitelleiden yli kymmenen eri arkkitehdin piirustukset on tarkastettu Asuntosäätiössä yhteistyössä säätiön, Aallon ja Järven kanssa. Alueen vihersuunnitelman on tehnyt maisema-arkkitehti Jussi Jännes. (www.rky.fi) Tikkakosken asetehtaan ympäristö Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu H-kirjaimen muotoinen betoninen rakennuskompleksi sai nykyisen laajuutensa 1940-luvulla. Lähes koko kerroksen korkuiset ikkunat valaisevat tehdassaleja. Tehtaan vanhin osa on rakennettu valimoksi 1912, se on laajennettu nappitehtaaksi 1915. Vähitellen tilat otettiin sotateollisuuden käyttöön. Tehdasrakennuksen nykymuoto on 1940-luvulta. Porttirakennus on 1970-luvulta. (www.rky.fi) 3. MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) on osoitettu maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisen rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kohteiksi on osoitettu Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi osoitetut kohteet. Kohdejoukon perusta on Keski- Suomen museon inventointi vuodelta 2003. Lopullinen kohdejoukko muotoutui maakuntakaavan valmisteluprosessin aikana. (Keski-Suomen maakuntakaavan kaavaselostus.) Maakuntakaavassa esitetyistä maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä viisi kohdetta kuuluu nykyään valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ja niiden sisältyessä yleiskaavassa rky-alueisiin niitä ei ole osoitettu erillisinä mk-kohteina. Nämä viisi kohdetta ovat: Luonetjärvi, länsiranta (maakuntakaavan nro 83), Kortepohja (maakuntakaavan nro 66), Harju ja Vesilinna (maakuntakaavan nro 43), Viitaniemi (maakuntakaavan nro 133), Jyväskylän vanha hautausmaa (maakuntakaavan nro 57). Keski-Suomen rakennusperinnölle on tyypillistä moninaisuus ja vaihtelevaisuus. Keski- Suomen alue on ollut useiden eri kulttuurivaikutteiden risteysalue. Kokonaisuutena maakunnan rakennuskanta on nuorta. Pääosa julkaisussa kuvatuista kohteista on 1800-luvun jälkipuolen ja 1900-luvun alkupuolen väliseltä ajalta. Osa kohteiden rakennuksista on tätä varhaisemmalta ajalta ja jonkin verran rakennuskantaa on säilynyt myös 1700-luvun puolelta. Useilla tiloilla pihapiirin rakennusten ikä vaihtelee: rakennusten määrä on lisääntynyt vuosien varrella tarpeiden ja varallisuuden lisääntyessä. (Maakunnallisesti arvokkaat ra- - 9 -
kennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Keski-Suomen maakuntakaavan alaluettelon liite). Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) kohteet on numeroitu siten, että numeron etuliitteeksi on laitettu tunnus m (esim. m31). Yleiskaavan esitysmittakaavasta johtuen Jyväskylän keskusta-alueen maakunnallisten kohteiden numerointia ei ole esitetty kaavakartalla. Keskusta-alueella kohteiden numerointi (pois lukien edelliset eli numerot 43, 57 ja 133) on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Lähde: Keski-Suomen maakuntakaavan alaluettelo. Yleiskaavassa osoitettujen maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden kohdeluettelo: Yleiskaavan numerointi (etuliite m) Kohde 31 Ainolan tanssilava Jyväskylä 32 Airakerrostalo Jyväskylä 33 AlajaYläTihtari Jyväskylä 34 Aren liikerakennus Jyväskylä 35 Cygnaeuksen koulu Jyväskylä 36 Cygnaeuksen puisto Jyväskylä 37 Ent. puolustusvoimien varikkorakennus 38 Fredriksonin entinen lakkitehdas 39 Haikan asuinalue ja majakka 40 Halilan pihapiiri 41 Halosen harmonitehdas 42 Halssilan kirkko 44 Harmaa huvila 45 Hintunen 46 Hupelin uittokämppä 47 Huutokallion huvila - 10 -
48 Hytölä 49 Häkkisen kuntoutuskeskus 50 IsoSauna, Saunatie 51 Janakan koulu 52 Juurikkasaari 53 Jyväsjoen koulu 54 Jyväskylän katolinen kirkko 55 Jyväskylän lyseo 56 Jyväskylän ortodoksinen kirkko 58 Kankaan tehtaan alue 59 Keljon työväentalo Valorinne 60 Kerrostalo Selkälahti 61 Kerrostalo Virkala 62 Kiljanderinkadun kerrostalot 63 Knuuttila, Puura, Harjula ja koulu 64 Kolun alue 65 Korpijoen mylly ympäristöineen 67 Kortesuon kartano ja pihapiiri 68 Kovala 69 Kuikan kylä 70 Kuokkalan kartano ja pihapiiri 71 Kuokkasen talo 72 Kylmälahden talo 73 Kymin lauttaus yhdistyksen ent. alueet 74 Kypärämäen omakotitaloalue 75 Käyräkadun kerrostalokokonaisuus 76 Köhniön omakotitaloalue 77 Laukkala 78 Lepola 79 Lohikosken kirkkoympäristö 80 Lohikoski: Lahjaharju 81 Lohikoski: Metsikkötien ympäristö 82 Luonetjärvi: Itäranta 84 Länkelän pihapiiri 85 Maakunta 86 Markkula 87 Mehtoniemi 88 Mikron kerrostalo Moksin kyläkeskusta ja Koppelmäen pihapiiri 89 90 Moksin tila 91 Mutasen pappila 93 Muurikainen 94 Niemelä 95 Nikolainkulma 96 Nisulan omakotialue 97 Ns. puolikunnalliset kerrostalot 98 Oron liikerakennus 99 Osuuskauppa MäkiMatin konttori 100 Paloniemen huvila 101 Pohjola - 11 -
102 Pohjola 103 Puistokoulu 104 Purjehduspaviljonki ja majakka 105 Putkilahden koulut 106 Putkilahden seurantalo 107 Puutalotontti, Cygnaeuksenkatu 2 108 Rajakadun ympäristö 109 Rauhaniemen talo 110 Reijun pihapiiri 111 Salorinne 112 Schaumanin vaneritehtaan alue 113 Siekkilänkosken myllymiljöö 114 Sipilän pihapiiri 115 SOK:n konttori 116 Strengin talo 117 Survon ja Korpelan pihapiirit 118 Säynätsalon kirkko ja lähiympäristö 119 Säynätsalon Kuitulevytehtaan rakennukset 120 Taipaleen talo, Keljo 121 Tikkakosken asetehtaat 122 Tikkakosken kirkko 123 Tompinmäki 124 Tykkitehtaalaisten kerrostalo Mörssäri 125 Vaajakosken kirkko 126 Valimonmäen alue ja Asevelikylä 127 Valmetin Jyskän tehtaan asuinalue 128 Vanha pappila 129 Vanha tiilitalo, Kauppakatu 41 130 Vanhusten asuntola Hannala 131 Veijon tila 132 Vesangan vanha rautatieasema 134 Viljasjärven tila 135 Yleisen sairaalan puurakennukset 136 Ylä Niittynen 137 YläPainaa 138 Äijälänsalmen vanha silta Taulukko 1 Yleiskaavan maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Keski-Suomessa, Keski-Suomen liitto: http://www.keskisuomi.fi/filebank/1338-kulttuuriymparistot_mv07www.pdf http://www.keskisuomi.fi/filebank/10827-alueluettelo_ym_www.pdf - 12 -
4. RAKENNUSSUOJELUKOHTEET TAI ALUEET Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) on osoitettu rakennussuojelukohteet ja alueet. Kohteet on osoitettu violetilla kolmiolla ja alueet violetilla aluerajausmerkinnällä. Yleiskaavan mittakaavasta johtuen rakennussuojelukohteiden ja alueiden numerointia ei ole esitetty kaavakartalla. Kohteiden numerointi ja sijainti on esitetty taulukossa 2 sitä seuraavissa kuvissa. Kohde tai alue on suojeltu rakennussuojelulailla tai asetuksella, asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) tai ne ovat mukana sopimuksessa (1998) koskien valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämistä ja suojelemista. Kirkolliset kohteet on suojeltu kirkkolain 14 luvun 5 nojalla. Yleiskaavassa osoitettujen rakennussuojelualueiden kohdeluettelo: 200 191 Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 200 337 Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 201 846 Säynätsalon kunnantalo Rakennussuojelulaki Yleiskaavassa osoitettujen rakennussuojelukohteiden kohdeluettelo: Kohdenumero Rakennuksen nimi Kohde Suojeluperuste sr303019 Luentorakennus Fennicum Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302986 Seminaarirakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302987 Voimistelusali Ryhtilä Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302988 Luentorakennus Educa Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302995 Luentorakennus Historica Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302884 Talous- ja asuinrakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302885 Luentorakennus Oppio Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302886 Luentorakennus Villa Rana Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr303007 Päärakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302890 Toimisto-, opetus- ja ruokatilat Philologica-Lozzi Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302891 Urheiluhalli Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302892 Uimahalli Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85, Muu, RaksL, sr302893 Harjoituskoulu Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr303017 Henkilökunnan asuntola Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302973 Liikuntatieteen laitos Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302974 Riihi (nyk. Cygnaeus-pirtti, museo) Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr302975 Opistorakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Asetus 480/85, Muu sr302977 Vanha-Mankolan asuinrakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Asetus 480/85, Muu sr303819 Uusi Mankola, mallitilan päärakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr303820 Uusi-Mankolan aitta Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr303821 Vanha-Mankolan aitta Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr303787 Suojeluskuntatalo Suoja Entinen suojeluskuntatalo Suoja (nk. Valtiontalo) Rakennussuojelulaki sr303823 Jyväskylän ortopediasairaala Vanha ortopedia, entinen ortopediasairaala Varjellut sr303958 Asemapäällikön talo Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr304395 Asemapäällikön talousrakennus Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr304089 asuinkasarmi Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr304581 Asemaravintola Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr304396 Asuinkasarmien talousrakennus Jyväskylän rautatiease- Rautatiesopimus 1998-13 -
ma-alue sr304090 asuinkasarmi Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr305001 Kirkko Korpilahden kirkko Kirkkolaki sr305228 Kirkko Jyväskylän kaupunginkirkko Kirkkolaki sr305229 Kirkko Taulumäen kirkko Kirkkolaki sr305268 Kirkko Säynätsalon kirkko Kirkkolaki sr306318 kunnantalo Säynätsalon kunnantalo Rakennussuojelulaki sr306320 Työväentalo Jyväskylän työväentalo Rakennussuojelulaki sr305834 Asuintalo,puurakenteinen yksityistalo Nuoran talo Rakennussuojelulaki sr308026 Talousrakennus Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 Taulukko 2 Yleiskaavan rakennussuojelukohteet. Kuva 2 Keskustan rakennussuojelukohteet. - 14 -
Kuva 3. Taulumäen ja Mannilan rakennussuojelukohteet. Kuva 4 Säynätsalon ja Korpilahden rakennussuojelukohteet. - 15 -
5. MUINAISJÄÄNNÖKSET Yleiskaavassa on osoitettu tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset kaava-alueelta. Ajantasainen tieto muinaisjäännöksistä on saatu yhdistämällä Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot ja Mikroliitti Oy:n loppuvuodesta 2012 tekemän täydennysinventoinnin tulokset. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot perustuvat useisiin eri ajankohtina tehtyihin inventointeihin. Ennen vuoden 2012 täydennysinventointia on tehty laaja-alaiset muinaisjäännösinventoinnit vuonna 2006 Mikroliitti Oy:n Timo Jussilan ja Timo Sepänmaan toimesta. Tuolloin inventoitiin Puuppolan, Oravasaaren ja Kuohu Vesanka Ruokkeen alueet. Edellinen systemaattisempi inventointi on vuodelta 1987. Inventoinnin tekijänä oli Timo Sepänmaa. Vuoden 1987 jälkeen eri henkilöt ovat tehneet lukuisia paikallisempia inventointeja ja kohteiden tarkastuksia useina eri vuosina, mm. vuonna 2004 FM Katja Vuoristo nelostien parannushankkeen yhteydessä. Korpilahden kunnan arkeologinen perusinventointi 3.5.- 3.6.2005. Inventoija FM Johanna Seppä. Inventointiin kuului kahden kaava-alueen, Kärkinen-Taajama ja Tikkalan osayleiskaavojen tarkastus, jonka lisäksi tehtiin koko kunnan uusintainventointi, sillä edellinen inventointi oli tehty vuonna 1964 Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen, kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus sm (esim sm58). Alla olevassa taulukossa on lueteltu yleiskaavassa osoitetut kohteet. Kaavamerkintä Kohdenimi Mjtunnus Tyyppi Ajoitus sm1 Ahola 277010011 asuinpaikat kivikautinen sm2 Aijasaho 180010016 asuinpaikat kivikautinen sm3 Alainen 180010017 asuinpaikat kivikautinen sm4 Ala-Sallaajärvi 1000022746 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm5 Autiokangas 1 1000022735 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm6 autiokangas 2 1000022736 asuinpaikat historiallinen sm7 Cygnaeuksenpuisto 1000007370 kirkkorakenteet historiallinen sm8 Hakavuori A-C 277010013 muinaisjäännösryhmät kivikautinen sm9 Halsvuoren hopeakaivos 1000022079 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm10 Halsvuori 180010005 taide, muistomerkit kivikautinen sm11 Haukilampi 1 1000022690 asuinpaikat kivikautinen sm12 Haukilampi 2 1000022730 asuinpaikat kivikautinen sm13 Hevosenselkä 1000022737 työ- ja valmistuspaikat ajoittamaton sm14 Hiekkahauta 1000004542 muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm15 Hiekkaniemi 277010034 asuinpaikat kivikautinen sm16 Hiirola 277010010 asuinpaikat kivikautinen sm17 Hörhä 277010016 asuinpaikat kivikautinen sm18 Ilmolahti 1000008615 asuinpaikat kivikautinen sm19 Ilokivi 1000022751 taide, muistomerkit historiallinen sm20 Innala 277010014 asuinpaikat kivikautinen sm21 Iso-Poro 180010004 hautapaikat varhaismetallikautinen sm22 Isoranta 1000022750 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm23 Jopinlahti 277010026 asuinpaikat kivikautinen sm24 Kaijalanniemi 179010001 asuinpaikat kivikautinen sm25 Kalliopohja 277010023 asuinpaikat kivikautinen sm26 Kalloharju 1000022740 hautapaikat historiallinen sm27 Kankaankatu 16 179010002 asuinpaikat kivikautinen sm28 Kantala 277010025 asuinpaikat kivikautinen sm29 Kapakkavuori 1 1000022675 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm30 Kapakkavuori 2 1000022676 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm31 Kapakkavuori 3 1000022677 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm32 Kattilaoja 1000004534 muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm33 Kaunisharju 180010019 kivirakenteet ajoittamaton - 16 -
sm34 Kiponniemi 1000007762 kivirakenteet ajoittamaton sm35 Kirri 180010009 muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm36 Kirri 2 1000022753 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm37 Kortelahti 277010001 asuinpaikat kivikautinen sm38 Koskenvuori 180010002 kivirakenteet varhaismetallikautinen sm39 Kotiranta B 277010048 asuinpaikat kivikautinen sm40 Kouhi 1000004543 asuinpaikat kivikautinen sm41 Koukunkallio 277010037 kivirakenteet rautakautinen sm42 Koutturi 277010042 kivirakenteet esihistoriallinen Kuohunkosken manufaktuurilaitos sm43 1000015847 teollisuuskohteet historiallinen sm44 Kuokanjoki 1000022680 asuinpaikat kivikautinen sm45 Kuokkala Jokivarren koulu 1000003580 asuinpaikat historiallinen sm46 Kuorekallio 180010023 hautapaikat varhaismetallikautinen sm47 Kärkinen Kotipelto 277010019 asuinpaikat kivikautinen sm48 Laurila Kotipelto 277010005 asuinpaikat kivikautinen sm49 Leponenä 1000004540 muinaisjäännösryhmät moniperiodinen kivikautinen, pronssikautinen, sm50 Leppälahden kesäsiirtola 180010020 asuinpaikat, sm51 Lusikkaniemenkallio 277010046 hautapaikat pronssikautinen, rautakautinen,, sm52 Lähdemäki 277010002 asuinpaikat kivikautinen sm53 Majajärvi 1000022745 asuinpaikat keskiaikainen sm54 Matinmäki 180010013 asuinpaikat moniperiodinen sm55 Mommila 1 180010011 asuinpaikat kivikautinen sm56 Mommila 2 180010012 asuinpaikat kivikautinen sm57 Mustalahden pelto 277010008 asuinpaikat kivikautinen sm58 Myllyjoki 1000004541 asuinpaikat kivikautinen sm59 Myllypuro 180010021 asuinpaikat kivikautinen sm60 Mäkelä 277010015 asuinpaikat kivikautinen sm61 Mäkelä Ylä-Tihtari 1000004532 asuinpaikat kivikautinen sm62 Mäki 277010018 asuinpaikat kivikautinen sm63 Naulavuori 2 1000019125 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm64 Naulavuori 3 1000019126 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm65 Niemelä Kotovainio 277010027 asuinpaikat kivikautinen sm66 Nikkilä 277010024 asuinpaikat kivikautinen sm67 Näätämäki 277010044 asuinpaikat kivikautinen sm68 Oksassaari 180010006 hautapaikat varhaismetallikautinen sm69 Opinsaunan kiuas 1000001056 taide, muistomerkit historiallinen sm70 Oravasaarentie 1 1000022738 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm71 Oravasaarentie 2 1000022739 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm72 Oravasaari 277010039 kivirakenteet rautakautinen sm73 Oravasaari Siilinranta 180010007 hautapaikat rautakautinen sm74 Palosaari 1000004544 asuinpaikat kivikautinen sm75 Peltola 180010014 asuinpaikat kivikautinen sm76 Peuha 277010003 asuinpaikat kivikautinen sm77 Peuraniemi 1000022681 asuinpaikat kivikautinen sm78 Pikkula 1000019129 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm79 Puolakka (Oravivuori) 1000014150 taide, muistomerkit historiallinen sm80 Puuppola 180010008 asuinpaikat kivikautinen sm81 Puuppola Salmela 1000022669 asuinpaikat kivikautinen sm82 Pyhäsaari 180010003 hautapaikat varhaismetallikautinen sm83 Päiväranta 277010020 asuinpaikat kivikautinen sm84 Raidanlahden Kotiranta 277010045 asuinpaikat kivikautinen sm85 Raidanlahti 277010043 asuinpaikat varhaismetallikautinen sm86 Rannila Kuoppakennäs 277010033 asuinpaikat kivikautinen sm87 Rantamäki 277010007 asuinpaikat kivikautinen - 17 -
sm88 Riitarinne 277010040 asuinpaikat kivikautinen sm89 Rimminlampi 1000004533 muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm90 Ristiniemi 277010049 kivirakenteet ajoittamaton sm91 Roninmäki 1000016000 ei määritelty historiallinen sm92 Rosenbröijerin hautakappeli 1000021280 hautapaikat historiallinen sm93 Saaniemi Rantavainio 277010028 asuinpaikat kivikautinen sm94 Salmela-Koulu 277010047 asuinpaikat kivikautinen sm95 Sammalniemi 180010018 hautapaikat varhaismetallikautinen sm96 Savi 277010017 asuinpaikat kivikautinen sm97 Siikasalmi 180010001 hautapaikat varhaismetallikautinen sm98 Syvälahti 1000022752 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm99 Tahkosaari 277010038 kivirakenteet rautakautinen sm100 Talvilahti 180010010 asuinpaikat kivikautinen sm101 Tarvaannenä 277010036 kivirakenteet rautakautinen sm102 Tasainenkangas 1000019127 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm103 Tasainenkangas 2 1000019128 työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm104 Tikkakoski Särkimäki 1000003581 asuinpaikat historiallinen sm105 Tikkala Hiekkaranta 277010029 asuinpaikat kivikautinen sm106 Tikkala Kotiranta 277010030 asuinpaikat kivikautinen sm107 Turanlahti 180010022 hautapaikat varhaismetallikautinen sm108 Tölskä 1000019117 kultti- ja tarinapaikat keskiaikainen sm109 Ukkomäki 277010009 asuinpaikat kivikautinen sm110 Urtinpohja A 1000022672 raaka-aineen hankintapaikat historiallinen sm111 Urtinpohja B 1000022673 kivirakenteet historiallinen sm112 Urtti 1000022671 kivirakenteet ajoittamaton sm113 Vanha-Repola Saunapelto 277010004 asuinpaikat kivikautinen sm114 Vinni 277010021 asuinpaikat kivikautinen sm115 Virmuniemi 180010015 kivirakenteet ajoittamaton sm116 Vuorela 277010032 asuinpaikat kivikautinen sm117 Vuorelan lahti 277010031 asuinpaikat kivikautinen sm119 Vähälahti Sullero 277010022 asuinpaikat kivikautinen sm118 Vähä-Veijo Aittovainio 277010012 asuinpaikat kivikautinen sm120 Väinölä 277010006 asuinpaikat kivikautinen Taulukko 3 Yleiskaavan muinaismuistokohteet. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri: http://kulttuuriymparisto.nba.fi Historiallisen ajan muinaisjäännösten arkeologinen inventointi Keski-Suomessa 2004. http://www.keskisuomi.fi/filebank/156-historiallisen_ajan_muinaisjaannokset.pdf - 18 -
6. SÄILYKE JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN SÄILYTETTÄVÄN ARVOISET PIENTALOALUEET Jyväskylän kaupunki on teettänyt v. 2010 valmistuneen selvityksen säilyttämisen arvoisista omakotitaloalueista. Lisäksi tekeillä olevassa modernin rakennusperinnön inventoinnissa (Keski-Suomen museo) on noussut esiin uusia Säilyke-aluetäydennyksiä, jotka on otettu mukaan yleiskaavassa esitettäviin kohteisiin. Yleiskaavassa esitettyjen kohteiden numerointi on Säilyke-selvityksen mukainen siltä osin kuin ne ovat olleet jo mukana kyseisessä selvityksessä. Vuoden 2010 SÄILYKE-inventoinnin mukaisia alueita on 33 kpl. Modernin rakennusperinnön inventoinnissa osoitettuja uusia Säilyke-aluerajauksia on yhteensä 19 kpl. Näistä vanhoihin aluerajauksiin liittyvänä alueena on osoitettu Kangasvuori (sä8). Lisäksi yleiskaavakartalle on osoitettu Korpilahdelta Keski-Suomen museon vuonna 2008 inventoima kohde Korpiahontien Oikokadun pientaloalue (sä35). Vanhojen Säilyke-alueiden osalta löytyy lisätietoa Säilyke-raportista vuodelta 2010. Uusien aluerajausten osalta ei ole laadittu vielä vastaavaa asemakaavoitusta palvelevaa selvitystä mm. johtopäätöksistä, ja vastaava selvitystyö on tehtävä viimeistään alueiden asemakaavoitukseen ryhdyttäessä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus sä (esim sä5). Kaavamerkintä sä01 sä02 sä03 sä04 sä05 sä06 sä07 sä08 sä09 sä10 sä11 sä12 sä13 sä14 sä15 sä16 sä17 sä18 sä19 sä20 sä21 sä22 sä23 sä24 sä25 sä26 sä27 Alue Rantue Katiskakadun seutu Koivikkotie Lahjaharju Metsikkötie Kyyhkysenmäki Holsti Kangasvuori Tuohimutka Vanha Halssila Halssilantien seutu Volmarinkatu Nisula Syrjälä Asevelikylä Honkaharjuntien seutu Mattilankadun seutu Kortemäki Kypärämäki Köhniö Tikka Ristikivi Kuokkalanpelto Keljonkankaan koulun seutu Hietatie Keljonkankaan muut alueet Tarhamäki - 19 -
sä28 Roninmäki sä29 Säynätsalon pääsaari sä30 Sorvaajantie sä31 Lehtisaari sä32 Haikka sä33 Muuratsalo sä34 Korpilahden Ikolanmäen jälleenrakennuskauden asutusalue sä35 Korpiahontien-Oikokadun pientaloalue sä36 Vanhan valtatie 4:n asutusmaisema (Reiviläntie?)(SÄILYKE-ehdotus) sä37 Vaajakosken Niitynpääntien tyyppitaloalue sä38 Vaajakosken Opintien - Linnankujan tyyppitalot sä39 Vaajakosken Savonmäentie 6-12 ja Havuperä 1-3 sä40 Vaajakosken Tölskä sä41 Halssilanrinteen Mesikämmenen alueen 1970- ja 1980-lukujen rivitalot sä42 Heinälampi I-alue sä43 Hupeli sä44 Jyskänvuoren sytytintehtaan ja Valmetin asuinalue sä45 Kuokkalan vuoden 1985 asuntomessualue sä46 Lohikosken Puikkarikadun ja Anttoninkadun pientalot sä47 Mäyrämäki sä48 Palokan Hollitaipaleentien pientaloalue sä49 Palokan Pappilanrinteen pientaloalue sä50 Palokan Ritoharju sä51 Sulkurannan siirtolapuutarha sä52 Lehtisaaren huvilat Kuva 5 Yleiskaavan SÄILYKE-alueet http://www2.jkl.fi/kaavakartat/sailyke/sailykeraportti_2010.pdf 7. ALVAR AALLON RAKENNUS- JA MAISEMAPERINTÖ Yleiskaavan pohjaksi on tehty erlllinen selvitys Alvar Aallon rakennus- ja maisemaperinnöstä Jyväskylässä. Selvityksen tarkoituksena on koota yhteen Alvar Aallon ajatuksia ja kirjoituksia koskien kaupunkisuunnittelua sekä rakennusten ja niiden ympäristön suhdetta toisiinsa. Lisäksi selvitys esittelee lyhyesti Aallon Jyväskylän alueelle suunnittelemat, yhä olemassa olevat, rakennukset. Selvityksen on laatinut Timo Riekko 2012. Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen kohteet on merkitty pinkillä ympyrällä ja numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus aa (esim aa5). Kaavamerkintä Kohteen_nimi aa1 Nuoran talo aa2 Työväenyhdistyksen talo aa3 Aira-talo, rautatietyöläisten asuintalo aa4 Suojeluskuntatalo aa5 Jyväskylän yliopisto päärakennus aa6 Uimahalli aalto-alvari aa7 Liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennus aa8 Kielitieteiden laitos (ent.opiskelija-asuntola) aa9 Keski-suomen museo aa10 Alvar aalto museo aa11 Virastotalo - 20 -