Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen maks. 30 s kapasiteetti Tiedon säilömuistiin siirtyminen vaatii: Tietoista työtä: toistoa, mielikuvia, kertausta jne = syväprosessointia Tarkkaavaisuutta: olennaiseen keskittymistä ja tarpeettoman poissulkemista (ehkäisyä) Tunteiden antamaa vahvistusta (hermoston lisäaktiviteettia) Mitä muisti on? 1. Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.2 Säilömuisti rajaton tieto ja muistot voivat säilyä läpi elämän vaatii joskus kertaamista ihminen voi oppia uutta kuolemaansa saakka mieleenpainuminen = oppiminen tapahtuu unen aikana!!
Tunteiden vaikutus muistiin ja oppimiseen Etuotsalohko (PFC) Aivokurkiainen Kuuloaivokuori Hippokampus Assosiaatioalueet Näköaivokuori Pikkuaivot Aivojen syvät osat Limbiset alueet = Tunnealueet nk. matelijan aivot - primitiivireaktiot! amygdala = mantelitumake pelkotumake hippokampus työmuisti paikkamuisti jne. http://www.shockmd.com/2009/06/02/hippocampus-and-depression/ Sinikka Hiltunen / 29.10.2014 Tunteiden vaikutus muistiin ja oppimiseen 1. Amygdala tallentaa voimakkaat tunnemuistot (myönt. ja kielt.) hyvin tehokas (esim. traumat) aktivoituu nopeasti pelottavissa tai ahdistavissa tilanteissa (jännittäminen, stressi, pelot ym.) 2. Hippokampus työmuistin keskus osa automaattista mieleenpainamista avustaa muistiaineksen tallentamisessa säilömuistiin (aivokuorelle) unen aikana
Mieleenpainamisen ympäristö (konteksti) Smithin (1979) koe Koehenkilöt opettelivat 80 sanaa kellarissa Tunnistustesti saman tien Yllätysmuistitesti 24 t kuluttua, kolme ryhmää: samassa kellarihuoneessa (Sama) tietokoneluokan ääni-eristetyssä kopissa (Eri) tietokoneluokan äänieristetyssä kopissa, mutta erityisohjeet: kuvittele ensin kellarihuone ympärillesi Muistettujen sanojen lukumäärä, ka (80:stä) 20 15 10 5 0 Ympäristön vaikutus muistiin, Smith (1979) Sama Kuvittelu Eri 1 2 3 Mieleenpalautuspaikka (Kuvittelu) Sinikka Hiltunen / 29.10.2014 Mieleenpainamisen konteksti: Mieliala ja mieleenpainamisen tapa Iloinen ryhmä: Mozartin Eine kleine Nachtmusik Surullinen ryhmä: Albinonin Adagio, G-molli Opettelutilanteet: Lukeminen Tuottaminen vihjeen avulla: - pirtelömakuja: suklaa, v Muistitesti 24 t:n kuluttua Oikein muistettujen sanojen osuus kaikista Mielialan vaikutus muistiin, Eich ja Metcalfe (1989) 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 Ii, tuotto Ii, luku Is, tuotto Is, luku Si, tuotto Si, luku Ss, tuotto Ss, luku 1 2 3 4 5 6 7 8 Mieliala opettelun ja palautuksen aikana Sinikka Hiltunen / 29.10.2014
Mitä muisti on? 2. Tiedostamaton muisti tunnesisältö tallentuu itsestään oppimismpäristö (konteksti) tallentuu itsestään paikka, hajut, maut yms. (nk. paikkasolut hippokampuksessa) Esim. nimien muistaminen paikan perusteella sanojen sijoittaminen ympärilleen reittimenetelmä, s. 74 ostoslistan kuvittelu ja kirjaaminen kaupan osastojen mukaisessa järjestyksessä Mitä muisti on? 2. Tiedostamaton muisti jonkin verran myös tietosisältöä voi tallentua itsestään ja se tallentuu jopa viikoksi (nk. implisiittinen muisti) Esim. pintaprosessointi: vaikka laskit kirjaimia tai riimitit sanoja tai mietit valenssia (myönt.,kielt,neutr.) muistit silti myös osan sanoista
Työmuistin kapasiteetin mittaus: Muistisilta (muistijänne memory span) Miller, 1956: 5 ± 2 irrallista yksikköä (numeroita, kirjaimia, sanoja ym.) Mahdollista vain jos ei häiriöitä ja palautus vapaassa järjestyksessä (free recall) Esim. luokassa tehdyt muistitestit: Konkr.1: 6,36 (vaihteluväli 5 9) Konkr.2: 5,73 (2 10) Abstr.1: 6,09 (1 10) Kaikki eivät keskittyneet? Työmuistin kapasiteetin mittaus: Muistisilta (muistijänne memory span) Cowan, 2001: 3 ± 1 kun häiriöitä Konkr. 3 (+ papatus): 4,43 (2 7) Konkr. 4 (+ naputus): 6,92 (3 9) Miksi papatus häiritsi enemmän kuin naputus?
Aivojen alueita Liikeaivokuori Tuntoaivokuori Brocan alue Päälaenlohko - assosiaatioalueet Otsalohko - toiminnanohjaus S.Hiltunen/8.12.2013 Kuuloaivokuori Wernicken alue Näköaivokuori http://www.csus.edu/indiv/w/wickelgren/psyc001/classlecturetwoneuro.html Miksi PAPATUS häiritsi muistia? Mieleenpainettavat sanat tulivat kuuloalueen kautta ja siirtyivät Wernicken alueelle, jossa merkitys rakennettiin Oma äänentuotto käytti Brocan aluetta Puheen kuuleminen käytti myös kuuloaluetta ja Wernicken aluetta SAMAT aivoalueet käytössä!! LISÄKSI toiminnanohjaus (otsalohko) kovilla: tarkk. suuntaaminen oleelliseen ja papatuksen poissulkeminen (ehkäisy) Missä tämä näkyy käytännössä, opiskelijan arjessa?
SAMAT aivoalueet käytössä!! Missä tämä näkyy käytännössä, opiskelijan arjessa? Tunnilla kuiskuttelu häiritsee kuuntelua, mieleenpainamista Kotona musiikin kuuntelu tai tv:n kuuntelu häiritsee lukemista: Wernicken alue aktivoituu molemmissa sanoitettu musiikki etenkin Miksi NAPUTUS häiritsi muistia VÄHEMMÄN? Mieleenpainettavat sanat tulivat kuuloalueen kautta ja siirtyivät Wernicken alueelle, jossa merkitys rakennettiin Naputuksen ohjaus käytti otsalohkon liikeaivokuorta ja pikkuaivoja (etenkin automatisoituneet liikkeet) ERI aivoalueet käytössä!! Missä tämä näkyy käytännössä, opiskelijan arjessa?
Miksi NAPUTUS häiritsi muistia VÄHEMMÄN? ERI aivoalueet käytössä!! Missä tämä näkyy käytännössä, opiskelijan arjessa? - piirtely, askartelu, käsityöt eivät haittaa keskittymistä Käden taidoista harrastuksena jopa apua muistin toiminnalle ja oppimiselle!! Hypoteeseja: esi-ihmisten taitava työkalujen valmistustaito ja puhetaito kehittyivät rinta rinnan sama aivojen alue ohjaa kumpaakin viittomakieli kehittyi ensin ja sitten vasta puhuttu kieli Muistiinpanojen teko syväprosessointia tukee ymmärtämistä (ei ehdi merkitä muistiin kaikkea) Tarkkaavaisuus tärkeää Kanen ja Englen koe, 2000: 1. Koehenkilöt jaettiin alustavan muistitestin perusteella kahteen ryhmään: parempimuistiset heikompimuistiset 2. Ryhmiä verrattiin keskenään uudessa muistitestissä: esitettiin 3 sanaluetteloa: 1. ilman naputusta (pelkkä kuuntelu) 2. kuvion naputus kuuntelun aikana 3. kuvion naputus muististapalautuksen aikana (sanat palautettiin suullisesti)
Tarkkaavaisuus tärkeää Kane ja Engle, 2000: sanoja palautettiin järjestyksessä, 3 listaa + naputustehtävä 9.2..2008/Sinikka Hiltunen Parempimuistiset: naputus ei vaikuttanut muistamiseen ehkäisivät hyvin aik. listojen vaik. Heikompimuistiset Parempimuistiset: ongelmia vasta, kun piti naputtaa muististapalautuksen aikana Tarkkaavaisuus tärkeää Kanen ja Englen koe, 2000 tulokset: 1. luettelo: Ilman naputusta molemmat ryhmät muistivat yhtä paljon sanoja (ei siis mitään kuormitusta) Kun piti naputtaa kuunnellessa, heikompimuistiset muistivat vähemmän kuin parempimuistiset
Tarkkaavaisuus tärkeää Kanen ja Englen koe, 2000 tulokset: 2. ja 3. luettelo: Ilman naputusta parempimuistiset muistivat enemmän sanoja Kun piti naputtaa kuunnellessa, parempimuistiset muistivat hyvin molemmat listat ehkäisivät (poissulkivat) hyvin aikaisempien sanojen vaikutusta Kun piti naputtaa palautettaessa, parempimuistiset muistivat yhtä vähän kuin heikompimuistiset Tarkkaavaisuus ja muisti Unsworth ja Engle, 2007: Hyvä- ja heikompimuistiset eroavat toisistaan: 1.Kyvyssä ylläpitää tietoa tarkkaavaisuuden kohteena 2.Kyvyssä hakea tietoa aktivoituneesta muistista erotella olennainen tieto epäolennaisesta ehkäistä häiriöitä (inhiboida) Pitkäkestoisen muistin aktivoitunut osa Tarkkaavaisuuden kohde Cowan, 2001 (vrt. nimen havaitseminen Hiltunen ym. kokeessa) ehkä hyvämuistiset ovatkin vain hyviä keskittymään?! 13.11.2014/ Sinikka Hiltunen