TERVEYD_EN- JA SAIRAANHOITO

HELSNGN KAUPUNGN TL.ASTO TERVEYD_EN JA SARAANHOTO 90. JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 9

HELSNGFORS STADS STATSTK HÄLS'O OCH SJUKV ÅRD 90 SENARE DELEN 'STATSTSK OVERSKT. UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRÅ STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNK (HELSNGFORS) STATSTQUE SANTARE. ET MEDCALE 90 DEUXEME VOLUME A PER <; U S TA T ST Q UE PUBLE PAR LE BUREAU MUNCPAL DE STATSTQUE.,,... "'",.., _. " HELSNK 9 MERCATORN KRJAPANO

ALKULAUSE. Kaupunginvaltuuston lokakuun p:nä 99 tekemän päätöksen mukaan on Helsingin kaupungin tilastoon numerona kuuluva, silloin joka kolnias vuosi (lmestyvä sarjajulkaisu vuodesta 90 lähtien jaettu kahteen osaan siten, että ensimmäisessä, joka vuosi ilmestyvässä osassa julkaistaan kunnalusten terveydenja sairaanhoito viranomaisten vuosikertomukset sekä toisessa, joka kolmas vuosi ilmestyvässä osassa kaupungin varsinainen terveyden ja sairaanhoitotilasto. Esillä oleva julkaisu on alkuperäisen terveyden ja sairaanhoitotilaston näin. syntyneen jälkimmäisen osan ensimmäisen erillinen nidos ja käsittää vuodet 90. Se on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin edellisen kolmivuotiskertomuksen vastaava osa. Tauluosaston kokoonpano on muuttumaton, paitsi että kaksi kunnallisissa sairaaloissa hoidettuja taudinmuotoja valaisevaa taulua on poistettuj sitä vastoin selostava teksti on entistä hieman laajempi. Kaupunginvaltuuston maaliskuun p:nä 9 tekemän päätöks(m mukaan julkaisu ilmestyy yksinomaan suomenkielisenä, kuitenkin siten, että tilasto taulukoissa käytetään myöskin ruotsin ja ranskankielisiä otsakkeita. Julkaisu ilmestyy valitettavasti taasen myöhästyneenä, johtuen tämä etup/iässä siitä, että kuolleisuustilastossa käytetty kuolemansyiden nimistö on painauksen aikana muutettu, kuten tekstiosastossa siv. lähemmin mainitaan Seuraava kolmivuotiskertomus voitaneen kuitenkin toivottavasti saada julkisuuteen n. vuoden kuluttaa. Taulustosta on åktuaari J. R. Tor p p a lähinnä vastuussaj tekstiosasto on sitä vastoin alle k i r jo ittaneen laatima. Helsingissä huhtikuun p:nä 9. Otto Bruun. Siv. 9', numerorivi» ',». *, 0', ',»». ',».» 0', Oikaisuja. Errata.. Rättelser. 0, on: ; tulee olla:. Sido 9', sifferraden 0, stär ; bör vara., on numerosarakkeissa olevat viivat» ',', böra strecken i sifferkolumnema utgå. po.istettava., on sanan Pernisiöösinen jälkeen lisättävä:, bör efter ordet Pernisiöösmen tilläggas: anemia.. anemia., on.:.. Avitaminosae; tulee olla Avitaminoses., står: Avitaminosae; bör vara: Avitaminoses., on: sepelvaltimon; tulee olla: sepelvaltimoiden., står: sepelvaltimon; bör vara: sepelvalti moiden., on: Etinen; tulee olla: Eteinen.» ',, står: Etlnen; bör vara: Eteinen: ; on:' candentiu... m; tulee olla: candentium.» 0',, stär: candentiu... m; bör vara: candentlum., on numerosarakkeissa olevat numerot syyttä ladottu kursiivillä., ha siffroma i sifferkolumnema utan orsak satts med kursivstil. 9, on (sarakkeessa ): ; tulee olla:. ', 9, står (i kolumn ): ; bör. vara:. 0, on (.): ;.». t. 0, står (i» ): ;»., on ( ): 9;. ',, sur (i ): 9;., on (».): ; 9., står (i»):, 9. 0, on (numerosarakkeessa. ): ; 0', 0, stär (i sifferkolumn ): ; bör tulee o.la:. vara:. Pag. 9'. ig!le' 0, ire: ; au ieu de. ',., ire: Avltaminoses, au ieu de: Avitaminosae. 0',, ire: candentium, au ieu de: candentiu... m. ', 9, (co\. ), ire:, au ieu de:.» 0, (» '), ire:, au ieu de:. ',, (» ), ire:, au ieu de: 9. :", (»» ), ire:. 9, au ieu de:.»0', 0, (»»), ire:, au ieu de:.

SSÄLL YSLUETTELO NNEHÄLLSFÖRTECKNNO. TABLE DES MA TERES.. Teksti.. Väkiluku...,.... AiJliset taudit..... Kuolleisuus..... Sairaanhoito..... Terveydenhoito..... Text.. Texte.. folkmängd..... Akuta sjukdomar..... Dödlighet...... Sjukvård..... Hygien..... Population.... Maladies aigues............. Mortalite... :.... Services medicaux.... Hygiene..... Taulusto.. Tietoja' väkiluvusta. Syntyneet lapset..... moitetut taudintapaukset.... 9. Tulirokkotapaukset.... 0. Sukupuolitautien tapaukset..... Kuolemantapaukset..... Kuolemansyyt.... 9. Ensimmäisellä kävuodellaan. kuolleet..... Aluelääkärit..... Kunnan salraanhoitajattard..... Valtion sairaalat..... Kunnan ja yksityiset sairaalat.... 9. Kunnan sairaalat, erikoistetoja... :..... Polikllnikat...... Tuberkelitautiset, jotka ovat oleet tuberkuloosihuoltotoimiston valvonnan alaisina.. 9. Synnytykset..... Keskenmenot..... Desinflolmiset..... Xunnallisten ammattlentarkastajain toimittamat tarkastukset. Tarkastetut asunnot... Liite.. Kaupungin terveyden ja sairaanhoidon menot ja tulot..... Tabeler. *. folkmängdsuppgifter *. födda barn.... Anmälda sjukdomsfall... *. * 9. fall av scharlakansfeber 0. fall av könssjukd,omar * *. Dödsfall.... *. * * * * Dödsorsaker.... 9. Dödsfall bland barn under år..... Distriktsläkarna..... Kommunala,sjuksköterskorna..... Statens sjukhus..... De kommunala och en * skilda sjukhusen... 9. De kommunala sjukhu * sen, detaljuppgifter '.' *.' Poliklinikerna.... * * 0* 0* ". Tuberkulöst sjuka, som stått under tuberkulosdlspensärens tillsyn.. 9. förlossningar... :.. Missfall..... Desinfektioner..... Av de kommunala yrkesinspektörerna verkställda inspektioner.... * * (>. nspekterade bostadslägenheter... '.'. '. Stadens utgifter för och inkomster av hälsooch sjukvården... *. Bllaga... Tableaux. *. Population.... *. Enfants nes.... *.. Maladies signalees.... * 9. Cas de scarlatlne.... * 0. Cas de maladles veneriennes.... *. Decedes.... *. Causes de deces.... Katsaus erinäisten kunnan Overslkt av en del av kontmunen understödda före ques societes subvention Aperu des travaux de quel avustamaln yhdistysten toi mintaan... * ningars verksamhet... * nees par la ville... * * * * * 9. Decedes audessous d'un an..... Les medeclns de distrlct. Les gardesmalades com.. * 9. * *. 0. *.* 0* 0* 9.... mun,ales...;.... Les Mpitaux de 'Etat.. Les hplaux municipaux et pnves.... Les hopitaux municipaux; donnees dr.taillees.. Les pollciniques.... Malades tuberculeux ayant ete sous la surveillance du dlspensaire antituberculeux.... Accouchements.... Avortements...,.... Desirifections.... nspections executees pat les nspecteurs municlpaux du travail... Logements nspectees.. *. *. Depenses et receues sanitaires et medicales * de la ville.... Appendlce. * * * * * * * * * * * * * * * * 0* 0* * * *

. TEKST. TEXT. TEXTE.

. Väkiluku. Folkmängd. Population. Helsingin kaupungin kirkonkirjoissa ja siviilirekisterissä olevaan väestöön kuului eri seurakuntain ja siviilirek.isterin väkiluvun tilaa os'oittavlen kymmenvuotistaulujen mukaan joulukuun p:nä 90 0 henkilöä. Eri seurakunnissa tapaht uneita vuotuisia väestön muutoksia valaisevien papiston taulukkojen avulla on näiden lukujen perusteella laskettu seuraavien vuosien vastaavat luvut; niinpä on väkiluvun joulukuun p:nä 9 laskettu olleen 0, ja joulukuun p:nä 9 9. Väestön jakautuminen eri seurakuntain sekä siviilirekisterin kesken käy ilmi taulusta. Kirkon kirjoissa ja siviilirekisterissa olevan väestön keskiluku vuosina 90, ryhmitettynä ikäryhmittäin sekä sukupuolen mukaan, näkyy taulusta ; keskiväkiluku ajanjakson 9 kunakin vuotena oli seuraava ): Kyrkskriven medelfolkmänd åren 9. Population moyefl:ne en 9. Mp. Np. Yhteensä. Mp. Np. Yhteensä. Mk. Kvk. Summa. Mk. Kvk. Summa. Masc. Fem. Total. 9...... 9 09 9909 9... 9 090 9 9...... 909 0 0099 9... 0 0 0 9... 9 0 00 99.,... 0 00 9 9...... 9 0 0 90..,... '090 9 9 9. '"... 9 00 9... 0,99 9..... 90 9 9... 09 0 Henkikirjoissa oleva väkiluku. Henkikirjoissa oleva väkiluku oli tammikuun p:nä 90 0, tammikuun p:nä 9 09 ja tammikuun p:nä 9 0 henkilöä (ks. taul. ). Kumpaisenkaan näistä toisistaan tuntuvasti poikkeavista väkiluvun tiedoista ei kuitenkaan voi katsoa vastaavan todellista asian tilaa. Kirkonkirjoissa oleva väkiluku on tavallisissa oloissa liian suuri, johtuen osin siitä, että kirkonkirjoista poistetaan' ainoastaan ne henkilöt, jotka ovat ottaneet muuttokirjan toiseen seurakuntaan tai joiden kuolemasta on luotettava ilmoitus saapunut kirkkoherranvirastoile, minkä tähden joukko henkilöitä, joiden vaiheista ei mitään tiedetä, mutta jotka todellisuudessa jo pitemmän tai lyhyemmän aikaa takaperin ovat muuttaneet pois tai kuolleet, yhä edelleen on kirkonkirjoissa, osin taas siitä, että lukuisia Helsingin kaupungin ympäristön eri huvilayhdyskunnissa asuvia henkilöitä ei ole kirjoitettu asianomaisen maaseurakunnan, vaan kaupungin jonkin seurakunnan kirkonkirjoihin. Toiselta puolen on henkikirjoissa oleva väkiluku liian pieni, pääasiassa johtuen epätäydellisestä henkikirjoituksesta. N. s. todellinen väkiluku. Jossain määrin käy kirkon ja henkikirjoista saatuja tietoja tarkistaminen n. s. todellisten väestölaskentain kautta, 'joita vuodesta 0 lähtien on toimeenpantu H!,!lsingissä joka kymmenes vuosi. Suoranaisesti laskien jonakin määrättynä aikana kaupungissa asuva ja silloin kaupungissa oleskeleva väestö saadaan epäilemättä luotettavin kuva kaupungin väkiluvusta. Näin saadut luvut olisi, erittäinkin" kun on kysymys terveydellisistä oloista, pantava kaikkien laskelmain pohjaksi. Kun niitä kuitenkin on tarjona vain väestölaskentavuosilta, voidaan niitä käyttää ainoastaan valaisemaan näitä sekä kymmenvuotiskausia. 90 vuoden väestölaskennassa oli kaupungissa asuvien henkilöiden lukumäärä 00 ja kaupungissa laskentahetkellä oleskelleiden henkilöiden (ottaen siis huomioon matkustavaiset, mutta ei niitä kaupungin asukkaita, jotka tilapäisesti olivat toisella paikkakunnalla) 0 9; vuonna 90 olivat vastaavat luvut 9 ja 009. ' Vertailtaessa keskenään tautisuutta ja kuolleisuutta toisaalta ja väkilukua toisaalta on tässä julkaisussa kaikkialla, ellei muuta nimenomaan ole sanottu, käytetty kirkonkirjain ja siviilirekisterin mukista keski väkilukua., ) Vuosien 99 keskiväkiluvut ovat tarkistetut vuoden 90 kirkon kirjojen ja siviilirekisterin inventoimisen (n. s. väestölaskennan) nojalla.

Syntyneet. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittiin elävänä syntyneinä vuonna 90, vuonna 9 ja vuonna 9 sekä kuolleena syntyneinä vuonna 90 9, vuonna 9 9 ja vuonna 9 lasta. Kuolleena syntyneistä lapsista saatavissa olevat tiedot ovat kuitenkin epäluotettavat syystä, että keskenmenoja ja kuolleena syntyneitä ei riittävän tarkasti eroteta tbisistaan ). Tämän johdosta käsitellään seuraavassa lähemmin ainoastaan elävänä syntyneitä, joiden lukumäärä ajanjaksona 9 oli seuraava: Levande födda åren 9. Nes vivants en 9. Vuosi. Luku. 000 asukasta kohden. 000 asukasta 000 asukasta År. Antal. Vuosi. Luku.' Vuosi. Luku. PA 000 invanare. kohden. kohden. År. Annee. Nombre. Antal. År. Antal. Sur 000 habitants. PA 000 invånare. PA 000 invånare. 9...... 9... 9.9 99... 9.9 9... ;. 9.... 90.... 9.... 9.... 9.... 0.9 9,.... 9.... 9 9... 0. Kuten näistä luvuista näkyy, syntyneisyys väheni kyseellisenä ajanjaksona jokseenkin säännöllisesti vuosina 90 tapahtunutta pientä nousua lukuunottamatta. Tämä nousu on todennäköisesti sen taloudellisen nousukauden vaikutusta, joka meillä päättyi vuoden 9 lopulla. Syntyneisyyden aleneminen vuosina 9.:... saanee taasen selityksensä näinä vuosina vallinneesta taloudellisesta larriakaudesta. Jo syntyneiden absoluuttinen luku oli vuosina 9 pienempi kuin ajanjakson alussa, mutta syntyneisyyttä osoittaviin suhdelukuihin vaikutti lisäksi muuttoliike, jonka kautta kaupungin väkiluku vuosien kuluessa kasvoi. Seuraava taulukko valaisee syntyneisyyttä (elävänä syntyneitä 000 asukasta kohden) eri seurakunnissa. Edellisinä vuosina on. syntyneisyys suomalaisissa seurakunnissa yleensä ollut huomattavasti suurempi kuin ruotsalaisissa, mutta nyt esillä olevana kolmivuotiskautena ovat nämä erilaisuudet melkoisesti tasaantuneet. Syntyneisyys aleni vuosina 90 varsin huomattavasti kaikissa suomalaisissa seurakunnissa, mutta ruotsalaisissa sen sijaan, pohjoista lukuunottamatta, se pysyi jokseenkin muuttumattomana. Tämäkin viittaa siihen, että taloudellisen elämän muutokset ovat tässä tärkeänä tekijänä, sillä ne väestönosat, joiden elämisenehtoja taloudellinen lamakausi pahimmin ahdistaa, työväestö, muodostavat suhteellisesti suuremman osan suomalaisten kuin ruotsalaisten seurakuntien väestöstä. Levande födda på 000 invånare åren 90, församlinsvis. Ntfs vivants en 90 sur 000 habitants, par paroisses. Seurakunta. F ö r sam in g. 90. 9. 9. Paroisse. Pohjoinen suomalainen. Norra finska (Nordjinnoise).. :..... 0.0 9.9 J... :.0 0. 0. Eteläinen Södra (Sud Eteläinen Södra (Sad Sörnäisten Sörnäs, (Sörnäs Sörnäisten Sörnäs t (Sörnäs.. J........9.9 Pohjoinen ruotsalainen. Norra svenska (Nord suedoise).... 9...9 J... 9.9 0. 0. J...... ) Keskenmenolla (abortus) tarkoitetaan raskaudentilan keskeytymistä ajan kohdalla, jolloin sikiö ei vielä kykene yksin kehittymään edelleen; kuolleena syntyneitä taas ovat ne kuolleet sikiöt, jotka synnytetään raskauden tilan niln myöhäisessä vaiheessa, että niiden jatkuvaa kehittymistä synnytyksen. jälkeen olisi voitu pitää mahdollisena, siinä tapauksessa että ne olisivat syntyneet elävänä. Aikarajana tässä suhteessa pidetään raskauskauden yhdeksännenkolmatta viikon alkua. Synnytystilaisuudessa avustaneen kätilön antamassa todistuksessa, joka monasti korvaa lääkärin antaman kuoleman todistuksen, ei sikiön ikimääräistä ikää kuitenkaan aina ole ilmaistu, joten ei ole harvinaista, että väestötilastossa keskenmenossa poistunut sikiö merkitään kuolleena syntyneiksi.

Allaoleva taulukko osoittaa avioliiton ulkopuolella elävänä syntyneiden lukumäärän prosenteissa kaikista elävänä syntyneistä: Utom äktenskapet födda barn åren 9 i % av levande födda. Naissances illegitimes en 9; % des nes vivants. Avioliiton ulko Avioliiton ulko Avioliiton ulkopuolella syntyneitä. puolella syntyneitä. puolella syntyneitä. födda utom %. %. äktenskapet. födda utom födda utom luigitimes. äktenskapet. äktenskapet.. %.. 9.9 9.9 99 9. 9 9 9.9 9 9; 90 9. 9 9. 9 9. 9.0 9 9. 9.9 9 9 9.9 Taulukosta näkyy, että avioliiton ulkopuolella syntyneiden prosenttiluvut koko ajanjaksona olivat suunnilleen samansuuruiset.. Äkilliset taudit. Akuta sjukdomar. Maladies aiguifs. Tilastoaineiston laptu. Tautisuustilastossa (ks. taul. 0) julkaistut luvut perustuvat sairaalain ja kaupungissa ammattiaan harjoittavien lääkärien terveydenhoitolautakunnan toimistoon aritamin vikkoraportteihin, jotka laaditaan kahden eri kaavakkeen mukaan. Toisessa näistä ilmoitetaan äkilliset taudit yleensä, toisessa sukupuolitautien uudet tapaukset. Arvosteltaessa tässä julkaisussa esitettyjä lukuja on ensiksikin otettava huomioon, ettei niihin laisinkaan sisälly tietoja pitkällisistä taudeista. Sukupuolitauteihin nähden, jotka usein ovat pitkäaikaisia, teroitetaan kaavakkeissa, että ainoastaan uudet, ennen käsittelemättömät tapaukset on ilmoitettava, ja tätä ohjetta onkin yleensä helppo noudattaa. Suoritetaanko äkillisten taudintapausten ilmoittaminen niin tarkasti kuin suotavaa olisi ja onko tilastoaineisto niinmuodoin täydellinen vai ei, on kysymys, jota tlastotoimiston on mahdoton ratkaista, se kun ei hoida tietojen keruuta. Voidaan kuitenkin pitää varmana, että ainakin kulkutautien tapaukset miltei poikkeuksetta iloitetaan. Toinen, taudin laadusta johtuva asia on, että asianomainen lääkäri vain osittain ilmoittaa eräiden äkillisten tautien (verenmyrkytys, vatsakalvontulehdus y. m.) tapaukset. Selvää on kuitenkin, että mönet lievähköt sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin äkillisen keuhkokatarrin, kaularöhkän, äkillisen maha ja. suolikatarrin y. m. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja siten ilmoittamattomina jäävät tauti tilaston ulkopuolelle. lmoitettujen taudintapausten luku. Vuonna 90 ilmoitettiin 0, vuonna 9 9 ja vuonna 9 9 äkil istä taudintapausta (ks. taul. ja ). Allaoleva taulukko osoittaa ilmoitettujen taudintapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeisten kymmenen vuoden aikana: Anmälda akuta sjukdomsfall åren 9. Cas de maladies aiguifs signa/es en 9. Taudintapauksia. Taudlritapauksla. Sjukdomsfall. Sjukdomsfall. Cas de maladie. Vuos. Å r. Absoluuttinen 000 asukasta V u 0 s. Annie: luku. kohden. Å r. Absoluuttinen 000 asukasta Absolut antal. PA 000 inv. luku. kohden. Nombre absolu. Par 000 Absolut antal. PA 000 nv. habitanls. 9...... 9.... 9........... 00 9.... 9..... 99... 9. 9.... 09.9 90... 0 9.0 9.... 9 9.0 9....... 9 9. 9.... 9. 9... 9.

Lukuja verrattaessa on otettava huomioon, että vuonna 9 otettiin käytäntöön uusi imoituskaavake, johon lisättiin erinäisiä nimikkeitä; sitä paitsi lisättiin kaavakkeeseen vielä vuonna 9 yksi nimike, keskikorvantulehdlis (otitis) ja vuonna 9 samoin undulanttikuume (ks. taul. ). lmoitettujen taudintapausten luku aleni vuosina 90 edellisten vuosien nousukauteen verrattuna. Erinäisistä yksityisistä taudeista mainittakoon seuraavaa. (... /soarokkoa (variola) ei Helsingissä lmaantunut yhtään tapausta vuosina 90; viimeksi ilmaantui tätä tautia Helsingissä vuonna 99. Tuhkarokkoa (morbilli) ilmeni jonkin verran kevättalvella 90 ja muutamia tapauksia vielä seuraavana kesänä, yhteensä koko vuonna tapausta, muttei yhtään tapausta vuosina 9 ja 9.. Tulirokko (scarlatina) ei saavuttanut esillä olevana kolmivuotiskautena suurempaa laajuutta, mutta sitä esiintyi jokseenkin tasaisesti kaikkina kuukausina. Vain maaliskuussa ja marraskuussa vuonna 90 tulirokkotapausten luku ylitti sadan. Kuolleisuus oli tullrokkotapaukslssa kuitenkin verraten pieni. Tämän taudin aiheuttamia kuoleman tapauksia todettiin nimittäin vuonna 90 vain, vuonna 9 ja vuonna 9. Desinfioitsljain keräämien. tietojen nojalla voidaan sairastuneet ryhmittää kaupungin osittain sekä seikkaperäisemmin kuin taulussa iän ja sukupuolen mukaan. Ryhmittymlnen iän ja sukupuolen mukaan näkyy seuraavasta taulukosta: 0 0 0 0 nsjuknade i scharlakansfeber åren 90, fördelade efter ålder och kön. Cas de' scarlatine en /90; repartition selon Le sexe et l'dge des malades. ki vuosissa. Å der, A r.. A g e. ann e e s. 9 O............................................. Sairastuneiden absoluuttinen luku. Absolut anlal nsjuknade. Nombre absola des malades. :.., Np. Kvk. Fem. Yhteensl. Summa. Total. Sairastuneita J ()()() asukasta kohden. nsjuknade pa' ()()() invanare. Nombre des malades par 000 habitants. Mp. Mk. Np. Kvk. Kalkki. Samtliga. Toas. 0 9 }..9. 9 9.. 0. 0....'.0............................................. 9 00. 0. 0. 0. ''+ Kaikki ikäryhmät. Samtliga ådersgrupper (Tous es ) 9 9..0. 0 0 0 0 9.......... Kaikki ikäryhmät. Samtiga åldersgrupper 9. 0 0.... 0'.... 0 Kaikki ikäryhmät. Samtliga ådersgrupperl Tulirokkotapausten luku kuukausittain eri kaupunginosissa vuosina 90 näkyy taulusta. Kiinteistöjä (sairaaloita lukuunottamatta), joissa tullrokkotapauksia sattui, oli vuonna 90 yhteensä, vuonna 9 0 ja vuonna 9 (ks. taul. 9).. Miss määrin samassa talouskunnassa asumineri on voinut välittää tulirokkot(!rtunnan siirtymistä henkilöstä toiseen, valaisee tilastollisesti taulu 9, joka m. m. osoittaa eri talouskunnissa esiintyneiden puheenaolevain taudintapausten luvun ja jossa tiedot varsinaisista talouskunnista. (yleensä perheistä) ja laitoksista (esim. sairaaloista, lastenkodeista) mainitaan erikseen, Niissä varsinaisissa talouskunnissa, joissa tulirokkotapauksia ylimalkaan esiintyi, sattui yksi ainoa tapaus vuonna 0 9 09 0 9 9 9 90 0 9 0 9 9 0 9 0 } }.... 0.....9.. 0... 9. 0.. 0.... 0..9 0....9.9. 0..0.. 9.. 0..

90 :ssä, vuonna 9 :ssä ja vuonna 9 :ssa talouskunnassa ja useampia kuin yksi, tapaus vastaavasti, ja talouskunnassa. Kuitenkin on huomautettava toisaalta, että useamman kuin yhden tapauksen sattuessa samassa talouskunnassa nämä ovat voineet saada tartunnan yhtaikaa tai on eri taudintapausten välinen aika ollut niin pitkä, että niiden välillä ei todennäköisesti ole ollut yhteyttä, toisaalta taas, että muutamissa talouskunnissa, joissa jonakin vuonna esiintyi vain yksi tulirokkotapaus, lällinnä edellisen vuoden 'lopulla tai lähinnä seuraavan vuoden alussa saattoi ilmetä toisia saman taudin tapauksia. Jnlluenssatapausten luku oli vuosina 9 ja 9 sangen suuri, kohoten kumpanakin vuonna vähän yli 0 OOO:n. Tapausten luku 0000 asukasta kohden 0 vuonna 999.' ja vuonna 9.. Jo elokuussa ja syyskuussa 900 influenssatapauksia vuodenaikaan katsoen suhteellisen paljon, elokuussa ja syyskuussa 99, mutta niiden luku aleni syksyn kuluessa kohotakseen jälleen vuoden vaihteessa sangen jyrkästi. Tammikuussa 9 oli influenssatapauksia ja helmikuussa 90 sekä vielä maaliskuussakin, minkä jälkeen tapausten luku aleni muutamaan sataan kuukaudessa. Vuoden 9 alussa pääsi leviämään taas uusi tartunta, ja tapausten luku oli helmikuulla 9 ja maaliskuulla. nfluenssan aiheuttamien kuolemantapausten luku oli kuitenkin suhteellisen pieni, vuonna 90 vain, vuonna 9 9 ja vuonna 9. On kuitenkin todennäköistä, että osa influenssan jälkitauteihin, keuhkokatarriin y.m., kuolleista kuolleisuustilastoa laadittaessa on viety näiden,tautien ryhmiin, koska tällaisia kuolemantapauksia koskevissa kuolemantodistuksissa influenssaa 'ei aina ole mainittu kuolemansyynä. Kurkkumätä (diphtheria) tapauksia on jo monen viimeisen vuoden aikana ilmaantunut kaupungissa huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Kun niiden luku vuosina 90 vaihteli 009 välillä ja vielä vuonna 9 oli 9 sekä vuonna 9, väheni kurkkumätätapausten luku seuraavina vuosina yhä säännöllisesti laskien vuoteen 9 mennessä aina :ään. Vuosina 90 oli kurkkumätätapausten luku taasen jonkin verran suurempi vaihdellen 0 välillä. Taulusta näkyy, kuinka paljon kurkkumätätapauksia ilmoitettiin viimeisten kolmen vuoden kunakin kuukautena. Desinfioitsijain välityksellä hankittiin tarkempia tietoja sairastuneiden ryhmittymisestä kaupunginosain, kiinteistöjen ja talouskuntain mukaan, mutta nämä tiedot täytyy tilanpuutteen takia jättää julkaisematta. Taulusta näkyy kymmenen vuotta vanhempien kurkkumätään sairastuneiden ryhmittyminen sukupuolen mukaan. Sairastuneiden ikäryhmitys sen sijaan näkyy seuraavasta: nsjuknade i difteri ben 90, efter ålder. Cas de diphtirie en 90; reparlition selon l'dge des malades. kä vuosissa. Ålder, år. Taudintapausten luku. Antal sjukdomsfall. Age, annks. Nombn de cas. 90. 9. 9. 0 0 0 0 9 9 0 : Yhteensä. Summa (Tota/) 0 Desinfioitsijain tutkimuksiin perustu vien tietojen mukaan oli kiinteistöjä (lukuunottamatta sairaaloita),joissa tapauksia sattui, vuonna 90 kaikkiaan, vuonna 9 ja vuonna 9. Käsityksen siitä, missä määrin samassa talous kunnassa asuminen edistää tartunnan siirtymistä henilöstä toiseen, saa seuraavista luvuista. Vuonna 90 sattui yksi kurkkumätätapaus, vuonna 9 9 ja vuonna 9 varsinaisessa talouskunnassa (tavallisesti=perheessä). Useampia kuin yksi kurkkumätätapaus sattui vuonna 90, vuonna 9 ja vuonna 9 talouskunnassa. Silti ei voida väittää, että talouskunnan tai perheen jäsenet kaikissa näissä tapaljksissa olisivat välittäneet tartunnan. Lavantauti (typhus abdominalis) ja paratylus (paratyphus) tapausten luku oli vuosina 90 hyvin pieni, edellisten, ja sekä jälkimäisten, ja. Kuten taulusta näkyy, ilmaantui näitä tauteja hieman runsaammi.n kes.ä. kuukausina vuonna 90 sekä tammikuussa vuonna 9. Taulusta näkyy, kuinka paljon lavan tautiin ja paratyfukseen' sairastuneista kymmentä vuotta vanhemmista 0 miehiä ja kuinka paljon naisia. Lwantautiin ja paratyfukseen vuosina 90 sairastuneiden ikäryhmitys näkyy seuraavasta:

nsjuknade i tarmtyfus och i paratyfus åren 9, efter ålder. Cas de fievre typholde et de paratyphus en 90; ripartition selon l'dge des malades. 90. 9. 9. kä vuosissa. Typhus Para Typhus Para Typhus Ålder, är. abdomityphus. Paraabdomityphus. abdomityphus. Age, annees. nalis. nalis. nalis.... 0,0 0... 00... 00... 0 00... 00... 00... 00... Yhteensä. Summa (Tota!) Lavantaudin aiheuttamia kuolemantapauksia sattui vain vuosina 90 ja 9, kuolernantapausta kumpanakin vuonna, ja paratyyfuksen aiheuttamia vuonna 90 ja vuonna 9 samoin tapaus. Hinkuyskää (pertussis) ilmoitettiin vuoden 90 tammikuula 9 tapausta ja vielä kolmen seuraavan 'kuukauden aikana n. 00 tapausta kuukaudessa, mutta sen jälkeen tapausten luku väheni, niin että kesällä ilmaantui vain muutamia tapauksia. Vuoden 9 lopulla hinkuyskä jälleen alkoi voitta alaa, ja taudintapauksia ilmoitettiin joulukuussa ja seuraavan vuoden tammikuussa. Sen jälkeen tapausten luku taas väheni, mutta kohosi toukokuussa, jolloin ilmoitettiin uutta tapausta; kesäkuussa oli tapausten luku ja heinäkuussa, mutta väheni sen jälkeen vähitellen, niin että joulukuussa 9 niitä ilmoitettiin vain 0. Hinkuyskän aiheuttamia kuolemantapauksia todettiin vuonna 90 0, vuonna 9 ja vuonna 9 9. Äkillistä maha ja suolikatarria (gastritis, enteritis, colitis acuta) ilmaantui kesälä 9 niin suuressa määrässä, että elokuussa ilmoitettiin näiden tautien tapausta; kun tapausten luku kolmivuotiskauden muina kuu' kausina vaihteli n. 0000 välillä. Kuo!emantapausten luku oli mainittuna vuonna kuitenkin vähän pienempi"kuin muina vuosina., Sukupuolitautien (mor/ji Veneris) ilmoitettujen tapausten luku oli vuosina 90 jokseenkin samalla korkeala tasolla kuin edellisenä kolmivuotiskautena. Ainoastaan pehmeän sankkerin tapausten luku osoitti huomattavasti vähenevää suuntaa (ks. taul.,, ja 0). Yksityiskohtaisia tietoja sairastuneiden sukupuolesta, iästä, siviilisäädystä ja yhteiskunnallisesta asemasta antoivat kuten edelisinäkin vuosina sekä yksityiset lääkärit että erikoissairaalat vuonna 9 käytäntöön otetun kaavakkeen mukaisesti, mikä kaavake vuodesta 9 lukien terveydenhoitolautakunnan kanslian toimesta muutettiin siten, että leskiä ja eronneita varten varatut sarakkeet poistettiin ja määrättiin, että lesket oli merkittävä naimattomien sarakkeisiin. Vuodelta 90 0 näitä tietoja yhteensä 0 sairastuneesta, vuodelta 9 sairastuneesta ja vuodelta 9 0 sairastuneesta, jota vastoin tarkempia tietoja puuttui vuonna 90 0:sta, vuonna 9 :sta ja vuonna 9 :sta tapauksesta. Tähän eivät sisäly perityn kuppataudin tapaukset,luvultaan vuonna 90, vuonna 9 ja vuonna 9.. Nämä tiedot tarkoittavat Helsingissä, asuvia henkilöitä. Uuteen kaavakkeeseen on sitä paitsi otettu erityinen sarake kaupungin ulkopuolella asuvien potilaiden imoittamista varten. Näiden keskuudesta ilmoitettiin vuonna 90 syfllistapausta, pehmeän sankkerln ja tippurin tapausta, vuonna 9 syfilistapausta, pehmeän sankkerln ja 99 tippurln tapausta sekä vuonna 9 syfilistapausta, pehmeän sankkerin ja tippurin tapausta. Eri sukupuolitauteihin sairastuneiden henkilöiden iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaista ryhmitystä on valaistu taulussa 0. Seuraavasta taulukosta näkyy, tarkemmin tuntemattomia tapauksia lukuunottamatta, kaikkien vuosina 90 sukupuoli tauteihin sairastuneiden sekä erikseen miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri ikäryhmissä.

9 Fall av könssjukdom efter de insjuknades ålder och civllstånd, åren 90. Cas de maladies vlnlriennes signates en 90; repartition selon Le sexe et l'dge des malades. k A v u 0 s S a. Å der. å r. A g e, ann e e s. Miespuolisia. Mankön. Sexe masculin. Sairastuneiden absol. luku. Sairastuneita 0/0. Absolut antal nsjuknade i 0/0. nsjuknade. Nombre des Nombre absolu malades en 0/0. des malades. Sairastuneiden absol. luku. Absolut antal nsjuknade. Naispuolisia. (vlnnk!!n. Sexe fminin. Molemmat sukupuolet. Bägge könen. Les deux sexes. Sairastuneita 0/0. Sairastuneiden absol. luku. Sairastuneita 0/0. nsjuknade 0/0. Absolut antal nsjuknade. nsjuknade,o/o. 9 O..... 0.... 0.... 0.... 0.... 0... : 0.... 0.... 0.... Yhteensä. Summa (Taiat) 09 0 0 [0... ) 0. 9. 9...9.9. 00.0. 0 0 0. 0. 0.... 0... 00.0 0 0 0 0. 0.. 9..0... 00.0 9.... ','"... 0 0. 0 0. 0... [0.0) 0 0. 0. 0... 0. 0. 0. 0.............................. 0 9. 0.. 09.9 0.... 9. 0.9 0.............................. 0 0.. 0............................... 0.. 0.............................. 9.'.....................W0_.. Yhteensä.. Summa 00.0 00.0 00.0 9 Z.... [0...) 0. 0... 0 0. 0 0. 0...... [0.0) 0. 0. 0....... 9.. 0...... 00. 9 0. 9. 0... ".. 9 0. 0.0. /)......9 0..........9.. 0................_..._._._9 Yhteensä. Summal 00.0 0).0 0 00.0 Ylläoleva taulukko ei kuitenkaan anna aivan oikeata kuvaa sukupuolitautien levenemisestä eri ikäryhmissä, vaan on sellainen kuva saatavissa ainoastaan vertaamalla erikseen kussakin ikäryhmässä taudintapausten lukua vastaavaan ikäryhmän väkilukuun. Tällaisen vertailun tulos näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään (tarkemmin tuntemattomia tapauksia lukuunottamatta) eri sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten luku eri ikäryhmissä 000 asianomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden.. Terueydenhoitotilasto. Hlilsovdrdsstatistlk. 90.

0 FaU av könssjukdom på 000 män och kvinnor i olika åldrar, åren 90. Nombre relatij des cas de maladies veneriennes signales en 90, pour 000 habitants du meme dge et du meme sexe. Miespuollset. Nalspuollset. k vuosissa. MankOn. Kvlnnkön.. Å d e r, Ar. Sexe masculin. Sexe leminin. Age, annees. Syphilis recens. Ulcus molle. Urethrltls acuta. Mlespuollset. Nalspuollset. Miespuoliset. Naispuoliset. Mankön. Kvlnnkön. MankOn. KvlnnkOn. ij :0 '".. <D <D <D Co>!'>?!'>!!'" ij j ij :0...... 0. 0. 0.9[.. 0... 0. 0./.. 0... 0..0 0. 0.. 0. 0. 0. u......9........9.0...9.. 9.9 0........... 9.... 9...... 0... l.i 0. 0.0.....9 0...0 0...s 0.... 0..........9...0 0. 0. 0.9...0.. 0......0 0.9 0. 0..0.. 0. 0. 0.. 9..... 0... 0...0 0. 0. 0. 0.9 0. 0. 0. [0... ] 0....0. 0. 0. 0. Kaikki ikäryhmät./ / SamUiga äldersgrupper (Tlus les dges) '../....J..9.0 0. 0. oj...j.9.j. Kuten kahdesta viimeisestä taulukosta näkyy, esiintyi sukupuolitauteja yleensä runsaimmin 0 vuotiaitten ikäryhmässä. Tämä pitää paikkansa molempiin sukupuoliin nähden. Muuten vallitsi sukupuolten välillä tuntuva eroavaisutls sikäli, että taudin tapausten lukumäärä oli huomattavasti suurempi miespuolisten kuin samanikäisten naispuolisten keskuudessa. Kuitenkin oli 0 vuotta nuorempien ikäryhmissä taudintapauksia suhteellisesti enemmän naisten keskuudessa kuin miesten. Sukupuolitautien tapausten absoluuttinen ja suhteellinen ryhmittyminen sairastuneiden siviilisäädyn mukaan (jolloin nimattomien joukkoon on viety myöskin lesket ja eronneet) oli tarkemmin tuntemattomia tapauksia lukuunottamatta seuraava (ks. taul. 0): Fall av könssjukdom efter de insjuknades civilstånd, 'åren 90. Cas de maladies veneriennes signales en 90, repartition selon l'itat civil des malades. M les p u 0 s a. Naispuolisia. MankOn. Kv nnkon. Sexe masculin. Sexe leminin. Ta u ti. Naimisissa olevia. Naimattomia. Naimisissa olevia. Naimattomia. Sj uk dom. Olfta. tke glta. Olfta. cke glfta. MarUs. Nonmtllitfs. Maladie. Luku. Anlal. Luku. Luku. Luku. Olo. Anlal. olo. Antal. olo. Antal. olo. Nombre. 90. Syphilis recens.....9 9. 9 0. 9. Ulcus molle....... 9 9..9. Urethritis acuta... 0 9. 9 90... Kaikki sukupuolitaudit Samtliga könssjukdomar (Toutes es maladies veniriennes) 0 9. 90.. 9.9 9. Syphilis recens... 0. 99. 0 0. 9. Ulcus mo!le....0 0 9.0.9. Urethritis acuta...... 99. Kaikki sukupuolitaudit Samtliga könssjukdomar. 9..0 0.0 9. Syphilis recens.... 0. 0. 9. Ucus molle.... 9.9. 9. U rethritis acuta... 0 0.9 9 9.. 9.9 Kaikki SUkUPuolitaUdit',,,, Samtliga könssjukdomar 0.9 9. 9.. Sukupuolitauteihin sairastuneiden henkilöiden ryhmlttymisen ammatin tai yhteiskunnallisen aseman mukaan osoittaa seuraava taulukko. '.,,

Fal av könssjukdom efter de insjuknades yrke eiler samhällsklass, åren 90...:... Cas de maladies veneriennes signalis en 90; repartition selon le metier ou la position sociale des m.alades. Ammatti tai yhteiskuntaluokka. Y r k e e e r sam häll s k las s. Melier ou position, socia/e. 9 J O. Virkamiehet, suurliikkeen ja vap. ammattien harjoittajat y. m. Tjänstemän, större affärsmän, idkare av fria yrken m. fl. (Fonctionnail'fs, gronds commeryants, projessions limrales ele.)........... Miespuolisia. MankOn. Sexe masculin. Absol. luku. Absolut anlal. 0/0. Nombre absola. Pikkuliikkeenharjoittajat y. m. Mindre näringsidkare m. f: (Petits industriels ou commerrants etc.).... Apulaiset, palvelusmiehet y. m. Biträden, be!jänte m. fl. (Employes, commis etc.) Tehdastyöläiset. Arbetare vid industriella inrättningar (Ouvriers des etablissemenfs....9 9..0 industriels).... 9... Muut työläiset. Övriga arbetare' (Autres ouvriers).... H90. 0 9. 00. HenkilQliset ja talouspalvelijat. Personlig och huslig betjäning (Domesliqurs). 0 9..9 Sotaväki ). Militär ) (Militaires).....0 0... Merimiehet. Sjömän (Marins).... 0. 0.. Ylioppilaat. Studenter (Etudiants).....9 0.. Oppi ja kansakoululaiset. Elever i lärda och folkskolor (Eleves des (ycees et des ecoles primaires)...... :...... 0 0. 0. 0. Muut koululaiset. Elever övriga skolor (Eleves d'autres ecoles).... 0. 0 Rav!o/:,::!as.e... s...k.aie.n..e.e. n:: 9 0... Naispuolisia. KvlnnkOn. Sexe!eminin. Abso\. luku. Absolul an!a\. Olo.. 'Molemmat sukupuolet. BAgge koned. Les deux sexes. Absol. luku. Absolut 0/0. anlal. Prostituoidut. Prostituerade (Prostituees)..... Tuntematon. Okänd (lticonnu)...,;"... ;_..._._... + 9 0;;,;... +..;0......... 0_. _ Yhteensä. Summa (Total) 00.0 0 00,0 0 00.0 9 J. Virkamiehet, suurliikkeen ja vap. ammattien harjoittajat y. m. Tjänstemän. större affärsmän, idkare av fria yrken m. f............0. 0. Pikkuliikkeen harjoittajat y. m. Mindre näringsidkare m. n...... 0. Apulaiset, palvelus miehet y. m. Biträden, betjänte m. f..... 9. 0 9.0. Tehdastyöläiset. Arbetare vid industriella inrättningar.................0 Muut tyqläiset. Övriga arbetare.................................. 9.0. Henkilölliset ja talouspalvelijat. Personlig och huslig betjäning.........0 9 9.0. Sotaväkjl). Militär )............................ 0. 0. 0. Merimiehet. Sjömän....... 0. 0. Ylioppilaat. Studenter.... 0.. Oppi ja kansakoululaiset. Eever i lärda och folkskolor............ 0. 0. 0. Muut koululaiset. Elever i öv'riga skolor... 0'. 0. 9 0. Ravintola ja kahvilaapulaiset. Värdshus och kafebiträden... 0... Prostituoidut. Prostituerade... 9..9 Tuntematon. Okänd... 0. 0. 0. ; Yhteensä. Summa 00.0 00.0 00.0 9 J Z. Virkamiehet, suurliikkeen ja vap. ammattien harjoittajat y. m. Tjänstemän, större affärsmän, idkare av fria yrken m. fl....................... 09 9... Pikkuliikkeen harjoittajat y. m. Mindre näringsidkare m. fl..............9 9. 00. Apulaiset, palvelusmiehet y. m. Biträden, betjänte m. fl.... '"... Tehdastyöläiset. Arbetare vid industriella inrättningar... ;.....9 9. Muut työläiset. Övriga arbetare... 9 0. 0.,. Henkilölliset ja talouspalvelijat. Personlig och huslig betjäning......0 Sotaväki ). Militär )... 0. 0. 0. Merimiehet. Sjömän... 9. 0.. Ylioppilaat.' Studen'ter....9 0. 9. Oppi ja kansakoululaiset. Elever i lärda och folkskolor... 0. 0. 0. Muut koululaiset. Eever i övriga skolor....0 0. Ravintola ja kahvilaapulaiset. Värdshus och kafebiträden... 0.. 9. Prostituoidut. Prostituerade....9. Tuntematon. Okänd......'.. '.' 0. 0. ' ' 0. ++ Yhteensä. Summa 00.0 00.0 0 00.0 ) Upseerit, aipäällystö ja, sotilaat. ) Officerare, underbefäl och soldater. " 0.

Samtliga an Summa fall, Absoluuttinen mälda fall '). Fall, vilka uppluku. Absoluuttinen om vilka utlp gifter erhällits, 0/0.. luku. 0/0. Tatal des cas Absolut antal. ilter erhållits Olo av samtllga. Nambre absalu. Absolul antal. signaus. Tatal. '). Sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten joukossa olivat työläiset (edellä kahteen ryhmään jaettuina) lukuisimmin edustettuina, kun taas sairastuneiden naisten joukossa prostituoitujen ryhmä oli suurin. Kun kuitenkin työläisiä on moninverroin enemmän kuin esim. opiskelevia, eivät tässä esittyt luvut riitä todistamaan, että työläiset suuremmassa määrin aiheuttaisivat itselleen sukupuolitauteja kuin muut kaupungissa asuvat miehet. Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi olisi eri ammattiryhmiin ja yhteiskuntaluokkiin kuuluvien sairastuneiden lukumäärä verrattava kuhunkin ammattiryhmään ja yhteiskuntaluokkaan kuuluvien henkilöiden lukuun, mikä kuitenkaan ei ole toteutettavissa niin kauan kuin ei ole tarjona luotettavia samanaikaisia tietoja väestön ryhmittymisestä amma'tin ja yhteiskuntaaseman mukaan. Kaavakkeessa olevaan kysymykseen olivatko potilaat saaneet tartunnan Helsingissä vaiko sen ulkopuolella vastattiin perin vaillinaisesti. Saadut tiedot ilmenevät seuraavasta taulukosta... Fall av könssjukdom efter infektionsorten, åren 90. Cas de maladies veneriennes signales en /90; repartition selon Le lieu ou la maladie a ete acquise. Muu paikkakunta. Helsinki. f, m Kaikki imolte Tapaukset, joista V U 0 si. Annan or. uksla. joista Helsingfors. tut tapaukset '). saatiin tietoja, Autres communes. saatiin tietoja. oto:ssa kaiksta. Ar. Annee. 9 O. Syphilis reeens....0 0 9.0. Ulcus molle...... 9 9..9. Urethritis Reuta... 9... Kaikki taudit. Samtiga sjukdomar (TOlltes es maladies) 9..9 0. 9. Syphilis reeens... _....9 0. 9. Ulcus molle... _... 9.9.. Urethritis aeuta... 9 9., 99. Kaikki taudit. Samtliga sjukdomar 0 9.0 9.0 0. 9. Syphilis reeens... 9... Ulcus molle...... 09 9.9 0. 9 9. Urethritis aeula... _... 9 9... Kaikki taudit. Samtliga sjukdomarl 9 9.0.0. Näitä tietoja ei kuitenkaan ole erikseen kaupungissa asuvista ja erikseen muista. Sen vuoksi on yllä olevassa taulukossa esitetty yhdessä kaikki terveydenhoitolautakunnalle ilmoitetut tapaukset. Kun on todennäköistä, että suhteellisesti useammat toispaikkakuntalaisista ovat saaneet tartunnan Helsingin ulkopuolella, ei yllä olevia lukuja ilman muuta voi pitää Helsingin oloille luonteenomaisina, vaan on niitä prosenttilukuja, jotka osoittavat, kuinka monessa tapauksessa tartunta on saatu Helsingin ulkopuolella, pidettävä korkeimpina rajalukuina.. Kuolleisuus. Dödligheten. M ortalitt!. Kuolleisuuden laskemistapa. Helsingin kaupungin kuolleisuustilasto (ks. taul. ) perustuu enimmäkseen asianomaisista pastorinkanslioista terveydenhoitolautakunnan toimistoon ja sieltä tilastotoimistoon lähetettyihin kuolemantodistuksiin. Näissä olevia tietoja on täydennetty pastorinkansliain kuolleitten luetteloihin sekä lääkintöhallituksessa säilytettyihin ruumiinavauspöytäkirjoihin sisältyvillä tiedoilla, ja lukuisissa tapauksissa on sen lisäksi sairaaloista ja kuolemantodistuksia antaneilta lääkäreiltä saatu tarkempia tietoja kuolemansyistä y. m. Aineistoa käsiteltäessä on täten saatuja numerotietoja kuitenkin jonkin verran korjailtu. Osin on nimittäin otettu lukuun toisella paikkakunnalla asuvat henkilöt, jotka ovat Helsingissä kuolleet äkilliseen tautiin tai väkivaltaisella tavalla, elleivät he suorastaan ole saapuneet kaupungissa olevaan sairaalaan; osin taas on tilastosta kokonaan jätetty pois henkilöt, jotka ovat asuneet kaupungissa, mutta kuolle.et toisella paikkakunnalla äkilliseen tautiin tai väkivaltaisella tavalla. Tämän mukaisesti on kaupungissa pitkälliseen tautiin kuolleet henkilöt, jos he ovat olleet toisella paikkakunnalla asuvia, jätetty pois ja päinvastoin tilapäisesti kaupungin ulkopuo ) Myöskin Helsingin ulkopuolella asuvat henkilöt. ) nberäknat" utom Helsingfors bosatta personer. ) Personnes habitant hors de la ville inclus. ) Cas pour lesquels le lieu d'acquisition etait connu, en % de tous es cas signales.

leila (matkoilla sekä kesähuviloissa, kylpyparannuspaikoissa y. m.) oleskellessaan sellaiseen tautiin kuolleet, mutta kaupungissa asuvat henkilöt säännöllisesti otettu huomioon '); viimeksimainittuun ryhmään on luettu myös kaupungille kuuluvassa Nikkilän sairaalassa pitkälliseen tautiin kuolleet henkilöt. Tästä on ollut se etu, että julkaistut numerotiedot mahdollisimman tarkoin osoittavat sen kuolleisuuden, minkä oikeastaan on katsottava tulevan Helsingin kaupungin osalle; se haitta tästä menettelystä sitä vastoin on, että siten laskettu kuolleitten luku ei vastaa tilastollisen päätoimiston väestötilastollisissa julkaisuissa olevia tietoja. Virallinen väestötilastomme osoittaa kuitenkin kaupungin seurakuntien ja sen siviilirekisteriin merkittyjen kuolleisuutta, ja tunnettua on, ettei kirkonkirjojen mukainen väestö vastaa kaupungissa asuvaa väestöä ). Jotta vertailu toiselta puolen tässä julkaisussa tilastollisesti käsiteltyjen kuolemantapausten ja toiselta puolen osaksi vastaavien maamme' virallisessa väestötilastossa esitettyjen tietojen, osaksi terveydenhoitolautakunilalle saapuneiden kuolemantodistusten kokonaisluvun välillä kävisi mahdolliseksi sekä tarkemman käsityksen antamiseksi viimemainittuihin nähden_ toimitetusta seulomisesta on taulustoon otettu yleiskatsauksellinen taulu, taulu. Täten voidaan tarpeen mukaan tarkkailla niiden kuolemantapausten valintaa, jotka yllä esitetyistä syistä tulevat Helsingin osalle ja siten sisältyvät yksityiskohtaisempaan tilastoon. Viraliisen väestötilaston mukaan kuoli vuonna 90, vuonna 9 9 ja vuonna 999 Helsingissä kirkonkirjoissa olevaa tai siellä siviilirekisteriin merkittyä henkilöä. Taulun mukaan vastaavat luvut olivat 0, ja. Ero johtuu lähinnä siitä, että papiston väestötilastoa varten laatimat väkiluvunmuutostaulut laaditaan heti vuoden päätyttyä, kun taas äsken mainittuun tauluun sisältyy sellaisiakin kuolemantapauksia, joista on saatu tieto vasta myöhemmin. Vähäisiä virheitä ja väärinlaskemisia (esim. lapsiin nähden, jotka ovat kuolleet heti syntymänsä jälkeen ja jotka papisto joskus on merkinnyt kuolleena syntyneiksi ja päinvastoin) ei myöskään kokonaan puutu virallisista väkiluvunmuutostauluista. Yksityiskohtainen kuolleisuustilasto käsitti vuonna 90 9, vuonna 9 ja vuonna 9 90 henkilöä; näiden jakautuminen kirkonkirjoitus, asuin ja kuolinpaikan mukaan näkyy seuraavasta taulukosta: Avlidna åren 90, fördelade efter den ort, där de varit antecknade i kyrkoböcker eiler civireister, samt efter boninsort och den ort, där de avlidit. Decedes en 90, repartis selon Le lieu d'inscription sur Les registres ecclesiastiques, Le lieu de domicile et Le lieu de deces. 9 O. 9. l 9 Z. Vl< " = 9 " g.. '"!'" Vl< c.. 9 g D.!'" "Helsingissä asuvat. Helsingfors bosatta. Habilant La ville. Kaupungissa kuolleita. Avlidna' i staden (Dicidls dans la ville).... Kaupungin ulkopuolella kuolleita. Avlidna utom staden (Dicides hors de la Ville).... Yhteensä. Summa (Tolal) 0 Helsingin ulkopuolella asuvat. Utom Helsingfors bosatta. Habilant hors de la ville. Kaupungissa kuolleita. Avlidna i staden...". 9 0 Kaupungin ulkopuolella kuolleita. Avlidna utom staden... +++++ Yhteensä. Summa 9 Kaikki kuolleet. Samtllga avldna. Tous es dicidis. Kaupungissa kuolleita. Avlidna i staden..'.... Kaupungin ulkopuolella kuolleita. Avlidna utom staden.... Kaikkiaan. Totalsumma (Somme totale) 09 9 9 0 0 9 0 9 9 0 9 0 9 9 90 0 90 ) Kaupungin kahdessa Oulunkylässä olevassa lastenkodissa hoidetut lapset, jotka ovat kuolleet siellä, on kaikki otettu huomioon, koska näihin laitoksiin otetaan etupäässä oleellisesti hoidon puutteessa olevia ja sairaita lapsia. ) Katso sitä painettua, kunnallisen väestörekisterin perustamista koskevaa mietintöä, jonka rahatoimikamarin asettama komitea antoi marraskuun p:nä 90. '

Niinkuin taulukosta näkyy kohdistuivat useimmat tilastoon otetuista kuolemantapauksista (vuonna 90 9.9%, vuonna 9 9. % ja vuonna 9 9. %) henkilöihin, jotka sekä asuivat että kuolivat Helsingissä; niistä harvalukuisista henkilöistä, jotka eivät asuneet eivätkä kuolleet kaupungissa, olivat useimmat pitkälliseen tautiin kuolleita Nikkilän mielisairaalan potilaita. Huomattavaa on, että Helsingin ulkopuolella kirjoissa olevien lukumäärä vuonna 9 tuntuvasti aleni, johtuen tämä ilmeisesti siitä, että vuoden 9 alusta voimaantulleen muuttokirjan ottoa koskevan asetuksen vaikutuksesta kaupunkn muuttaneet henkilöt yleensä ovat pitäneet paremmin huolta siitä, että he myös ovat tulleet merkityiksi kaupungin seurakuntien tai siviilirekisterin kirjoihin., Se menettely, josta ylempänä on tehty selkoa, on Helsingin kuolleisuustilastossa ollut käytännössä vuodesta 90 lähtien, ja on Helsingin kaupunkiin kauttaaltaan myöskin luettu Pasilan esikaupunkiyhdyskunta, joka toukokuun p:nä 9 yhdistettiin kaupunkiin. Ennen mainittua vuotta (terveydenhoitolautakunnan vuosikertomuksissa julkaistu) kuoli eisuustilasto käsitti ainoastaan evankelisuterilaisissa seurakunnissa kuolleet henkilöt, Kuri muita kuolleita oli ylipäätään verraten vähän, tarvinnee mainitun tilastollista aineistoa koskevan eroavaisuuden tuskin katsoa estävän vertailujen tekemistä vuosina 90 ja edellisinä vuosina vallinneen kuolleisuuden välillä. Vuosien varrella tapahtuneet kaupungin alueen muutoksetkaan eivät kaupungin yhteyteen siirretyillä alueilla asuvan väestön harvalukuisuuden vuoksi voine vaikeuttaa eri vuosien lukujen vertaamista. Tilaston käytettävinä olevat kuolemansyitä koskevat tiedot ovat hyvin eriarvoisia. Lääkärien todistamat tiedot ovat tietenkin luotettavimmat, joskin täytyy ottaa huomioon, että välistä tehdään vääriä diagnooseja, varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa lääkäri kutsutaan potilaan luo vasta tämän ollessa in agone. Sitä vastoin ovat maallikkojen antamat todistukset vähäarvoisia, koska heillä harvoin on edellytyksiä oikean dlagnoosin tekemiseen. Kuolemansyytilaston paikkansapitäväisyys on niin muodoin riippuvainen siitä aineistosta, johon sitä laadittaessa nojaudutaan. Sen seikan valaisemiseksi, missä määrin luotettava tässä julkaisussa esitetty kuolemansyytila,sto on, annetaan seuraavassa eräitä tietoja puheena olevan aineiston laadusta. Terveydenhoitoasetuksen mukaan vaaditaan hautaamisluvan saamiseksi kaupungissa, että asianomaiseen pastorinkansliaan jätetään lääkärin antama kuolemantodistus. Tämän määräyksen mukaisesti jätettiinkin useimmista kuolemantapauksista tällainen lääkärin allekirjoittama todistus. Kahdessa poikkeustapauksessa on myöskin todistus, joka ei ole lääkärin antama, täysin luotettava, nimittäin toisaalta kätilön antama todistus vastasyntyneen laps'en kuolemasta, toisaalta poliisilaitoksen antama todistus tapauksissa, joissa on toimitettu oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Vuonna 90 sisältyi tilastoon tapaus ja vuonna 9 tapausta, joissa kätilö oli todistanut kuolemansyyn, sekä vuonna 90, vuonna 9 0 ja vuonna 9 9 tapausta, joissa tämä perustui poliisilaitokselta saatuun ilmoitukseen. Koska vihdoin kuolemantodistus ei ole välttämätön kuoleman sattuessa maaseudulla, esiintyy usein tapauksia, joissa muukin todistus oli hyväksyttävä kuolemantodistukseksi. Vuonna 90 oli, vuonna 9 ja vuonna 9 tällaista tilastoon otettua kuolemantapausta. Kalkki muut vuosien 90 tilastossa lukuunotetut kuolemantapaukset olivat lääkärin todistamat. Tämän nojalla voidaan sitä aineistoa, johon Helsingin kuolemansyytilasto nojautuu, pitää laadultaan' täysin pätevänä. Tosin tavataan joskus kuolemantodistuksia, joista käy ilmi, ettei asianomainen lääkäri ole tehnyt itselleen selväksi, mitä kuolemansyyllä on ymmärrettävä; siten on esimerkiksi koko sairaalassa tehty kliinillinen diagnosi esitetty sellaisenaan, mutta tällaisissa tapauksissa voidaan tavallisesti helposti saada täydentäviä tietoja, joita useimmiten onkin hankittu puhelimitse., Absoluuttinen ia suhteellinen kuolleisuus. Edellä mainitulla tavalla laskettuna oli, niinkuin jo on m'ainittu, Helsingissä kuolleiden luku, kuolleena syntyneitä lukuunottamatta, vuonna 90 9, vuonna 9 ja vuonna 9 90 henkeä. Kuolleisuus kutakin (kirkonkirjojen mukaisen) keskiväkiluvun 000 henkeä. kohden vuosina 9 näkyy aempana olevasta taulukosta (kuolleena syntyneitä lukuunottamatta): Dödiheten åren 9. Mortalite en 9. ' (uolleiden (uolleita (eskivllkiluku,. absoluuttinen 000 asukasta (uolleiden (uolleita V u 0 s. Medelfolk luku. kohden. (eskiväkiluku ). absoluuttinen 000 asukasta V u 0 S. Å r. mängd l ). Absolut antal Avlidna pa 000 Medelfolk luku, kohden. Å r. Ann e e. Population avlidna. invanare. mangd ). Absolut antal Avlidna pa moyenne. Nombre des Decs!.ar 000 avlidna. 000 invånare. dech habltanfs. 9... 9909 0 9. 9... 9 0. 9.... 0099 9. 9... 0 0.,9... 00.0 99..... 9, 9.... 0 0 9. 90... 9 9 0.0 9... 00 9 9.0 9... 99 0. 9... 9 9.9 9... 90 9. ) Keskiväk,iukua osoittavat tiedot on tarkistettu vuoden 90 kymmenvuotistauluissa moitetun väkiluvun perusteella ja poikkeavat siis tämän'julkaisun edellisissä vuosikerroissa olevista vastaavista tiedoista.

(uolleisuus oli" ajanjakson. alussa pqikkeuksellisen pieni; vuodesta 9 lähtien on se suurin piirtein katsoen pysynyt samalla tasolla, vaikka se vuonna 99 oli tavattoman suuri. Mainittakoon tässä, että kun väkilukua osoittavat numerot ovat liian korkeat (ks. edellä siv. ), ovat tässä esitetyt suhdeluvut liian alhaiset, mutta voitanee niitä kuitenkin käyttää vertailtaessa.eri vuosia toisiinsa. (uolleisuuden kohoaminen vuonna 99 johtui lähinnä influenssan, keuhkokatarrin ja keuhkokuumeen sekä keuhkotuberkuloosin aiheuttamien kuolemantapausten lisääntymisestä. (esklkuolleisuus oli viisivuotiskausittain vuosien 9 ja 90 välisenä aikana promilleluvuin esitettynä seuraava: Dödliheten åren 990 på '000 invånare, femårsmedeltal. Mortalite en 990. par 000 habitants, periodes de annees. 99 9900.......... 900........... ;... 900......... 0..0.. 9 9.0 9. 9':0.. 9. 0. Kuolleisuus kuukausittain. (uolemantapausten lukumäärä eri kuukausina on esitetty taulussa. (unkin kuukauden suhteellinen kuolleisuus vuosina 90, verrattuna asianomaisen vuoden keskiväkilukuun, käy ilmi seuraavasta taulukosta: Tammikuu Januari Dödligheten åren 909, månadsvis. Mortalite en 90. par mois. 90. 9. 9. <.""n. ' Kuukausi. Kuolleiden absol. luku. asukasta kohden. Kuolleiden Kuolleiden Kuolleita 000 MAnad. Absolut antal Avlldna pa absol. luku. asukasta <.,n,," kohden. ' absol. luku. asukasta kohden Mois. avlldna. n'vanare. Absolut antal Avlldna jla Absolut antal Avlldna pa l ()()() Nombre Deces par avlldna. nvanare.. avlldna. nvanare. des decls. habitanfs. 0 9 9...0 Helmikuu Februari... 9. 9..0 Maaliskuu Mars..... 0. Huhtikuu April..... 0.9 Toukokuu Maj... 0. 0 0. ().9 Kesäkuu Juni... 90 9. 0. 9.9 Heinäkuu Juli... 9 9. 00 9. 0 9. Elokuu Augusti... 0 0.. 0. Syyskuu September... 9 9.0 0 9.. Lokakuu Oktober...,.9 9 9. 9. Marraskuu November.... 9 9.S 9.9 Joulukuu December... 9. 9. 0 9. (uolleisuudessa ilmeni siis huomattavia vaihteluja. Yleensä oli kuolleisuus suurin talvi ja kevätkuukausina sekä pienin loppukesällä ja syksyn alussa. Kuolleisuus sukupuolen ja iän mukaan. Taulussa annetaan tietoja kuolleisuudesta sukupuolen ja iän mukaan. Vaikka kuolleiden miesten lukumäärä yleensä on Helsingissä ollut suurempi kuin naisten, muodostivat vuodet 9 ja 9 (samo!n kuin vuodet 9 ja 9) tässä kohden poikkeuksen.. Jos kuitenkin eri sukupuolta olleiden kuolleiden lukumäärää verrataan vastaaviin väestölukuihin voidaan myöskin vuosiin 9u nähden todeta, että suhteellinen kuolleisuus oli suurempi miesten kuin naisten keskuudessa. Alla olevat luvut osoittavat mies ja naispuolisten kuolleiden luvun 000 samaa sukupuolta olevaa henkeä kohden vuosina 9. 9 9 9 9 Avlidna åren 9, på 000 invånare av samma kön. Decides en 9. par 000 habitants du meme sexe. Mp. Mk. Masc. 0. 0. 9. 0. Np. Kvk. Ftm....9 9. 9... 9...,.,. 9. 9.... Mp. Mk. 0.... Np. Kvk.. 9.0 9. 9. 99 90...... 9 9..,.. Mp. Mk. Np. Kvk...... 9. 0.9. 9.0