OPETUSMINISTERIÖN JA KANSAINVÄLISEN HENKILÖVAIHDON KESKUKSEN (CIMO) VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2008 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on opetusministeriön alainen kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka edistää kansainvälistä vuorovaikutusta, henkilövaihtoa ja yhteistyötä koulutuksessa, työ- ja kulttuurielämässä sekä nuorisoalalla. CIMOn toiminta-ajatus CIMOn arvot Vaikuttavuus CIMO on aktiivisesti mukana kehittämässä Suomea avoimeksi ja monikulttuuriseksi sivistys- ja tietoyhteiskunnaksi lisäämällä monipuolista kansainvälistä yhteistyötä sen toiminnan kaikilla osa-alueilla. CIMOn toiminta perustuu asiakaslähtöisyydelle, luotettavuudelle, osaamiselle, tasavertaisuudelle ja yhteistyölle. Euroopan unionin kolmannen polven Elinikäisen oppimisen -ohjelma alaohjelmineen on keskeinen keino lisätä eurooppalaista koulutusyhteistyötä, tutkintojen ja koulutuksen vertailtavuutta sekä opiskelijoiden, opettajien, nuorten ja jo työmarkkinoilla olevien liikkuvuutta. Eräänä koulutuspoliittisena tavoitteena on lisätä nykyisestä huomattavasti ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää suomalaisissa korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. CIMO panostaa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden lisäämiseen kohdennetulla markkinoinnilla erityisesti opetusministeriön strategioissa painopisteiksi asetetuissa maissa. Tätä tavoitetta tukee osaltaan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen laajentaminen ulkomaisissa yliopistoissa sekä suomen kielen opetuksen lisääminen ja tehostaminen ulkomaisille opiskelijoille suomalaisissa korkeakouluissa. Nuorten aktiivinen kansalaisuus, sosiaalinen osallisuus, osallistuminen oman yhteisönsä toimintaan ja demokraattiseen päätöksentekoon sekä syrjäytymisen ehkäiseminen nousevat entistä tärkeämmiksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi mm. väestörakenteen muutosten vuoksi. Toiminnan edellytyksiä tarjotaan kaikille nuorille ja nuorten parissa toimiville. Lisäksi CIMO tukee mm. integroitua monikulttuurista nuorisotyötä sekä kehittää yhteistyötä erityisnuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Erityisenä haasteena on haja-asutusalueiden nuorten osallisuuden ja kansainvälistymisen edistäminen. Euroopan unionin Kansalaisten Eurooppa tiedotuspisteenä CIMO osallistuu toimintaan, jonka tavoitteena on tuoda kansalaiset lähemmäs Euroopan unionia, lähentää kansalaisia ja yhteisön toimielimiä sekä lujittaa eurooppalaisten välistä yhteenkuuluvuutta. Eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön asiantuntija-, tiedotus- ja hankeneuvonnan yhteyspisteenä sekä nuorten kulttuuriryhmien viennin edistäjänä CIMO tukee ja täydentää suomalaisen kulttuuritoiminnan kansainvälistymistä.
2 Tulostavoitteet CIMO järjestää vastuullaan olevien ohjelmien toimeenpanon tehokkaasti, luotettavasti ja asiakasmyönteisesti. CIMO toteuttaa tehtäväänsä yhteistyössä suomalaisten, ulkomaisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa sekä edistää alan eri toimijoiden verkostoitumista. CI- MOn tavoitteena on kuulua edelleen alan eurooppalaisten asiantuntija- ja palvelukeskusten parhaimmistoon. Euroopan unionin ohjelmat CIMO toimii Euroopan unionin uuden sukupolven koulutus-, kulttuuri- ja nuorisotoiminta-ohjelmien kansallisena toimistona Suomessa vuosina 2007-2013. CIMO vastaa Elinikäisen oppimisen -ohjelman ja Nuorisotoimintaohjelman toimeenpanosta, uudistuneiden CEDEFOP asiantuntijavaihtojen järjestelyistä sekä Euroguidance verkoston toiminnasta Suomessa. CIMO toimii Euroopan yhteisön Kulttuurin puiteohjelman yhteyspisteenä sekä Euroopan unionin kolmansia maita koskevan Erasmus Mundus ohjelman tiedotuspisteenä. CIMO ylläpitää säännöllisiä suhteita EU:n koulutus-, kulttuuri- ja nuorisotoiminta-ohjelmiin osallistuvien maiden kansallisiin toimistoihin. CIMO huolehtii, että EU:n Elinikäisen oppimisen -ohjelma saa korkean profiilin Suomessa. Ohjelman kohderyhmille (kouluopetus, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, aikuiskoulutus, ja muut koulutusväylät) avataan kaikki ohjelman tarjoamat mahdollisuudet yhteistyössä alueellisten tiedottajien ja verkostojen kanssa. Tavoitteena on suomalaisten korkea osallistumistaso ohjelman projekteissa, henkilövaihdoissa ja eurooppalaisessa verkostoyhteistyössä. Tavoitteena on Elinikäisen oppimisen ohjelman kautta vaihtoon lähtevien suomalaisten opiskelijoiden määrän lisääminen. Kansallisten painopisteiden toteutumista seurataan ja niitä tarkennetaan yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöhön Opetushallituksen sekä kouluopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kentän kanssa. CIMO edistää suomalaisten korkeakoulujen aktiivista osallistumista Erasmus Mundus -ohjelmaan. Nuoritoimintaohjelman tiedotusta ja verkostoyhteistyötä opetusministeriön, nuorisoalan toimijoiden sekä nuorisoalan asiantuntijoiden kanssa kehitetään edelleen Nuoriso-ohjelman 2000-2006 evaluoinnin tulosten perusteella. Painopisteenä on nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ja sosiaalinen vahvistaminen uuden nuorisolain mukaisesti. Nuorisotoimintaohjelmassa kiinnitetään liikkuvuuden lisäksi erityishuomiota kansallisen nuorityön tukemiseen ja nuorisopolitiikan edistämiseen. Tätä tukee tehokkaasti ja laajasti verkottunut Eurodesk toiminta. CIMOn roolia eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön asiantuntija-, tiedotus- ja hankeneuvonnan yhteyspisteenä vahvistetaan entisestään. Lisätään suomalaisten kulttuuritoimijoiden osallistumista ohjelmaan tehostetulla tiedotuksella ja hankeneuvonnalla sekä välittämällä tietoa menestyneistä hankkeista. Yhteyspiste edistää toimijoiden verkottumista. Kansalaisten Eurooppa ohjelman tiedotuspisteenä CIMOn tehtävänä on avustaa laadukkaiden hanke-esitysten laatimista. Kaikkien toteutettujen EU-hankkeiden vaikuttavuutta parannetaan tukemalla tulosten levittämistä.
3 Pohjoismainen yhteistyö Uudet pohjoismaiset Nordplus -ohjelmat käynnistyvät vuoden 2008 alussa. Baltian maiden osallistuminen Nordplus -ohjelmiin tulee samalla mahdolliseksi. Uutena kokonaisuutena käynnistyy kaikki alaohjelmat läpäisevä Nordplus Horisontal - toiminto. CIMO jatkaa ohjelman vastuullisena hallintotahona Suomessa. Tavoitteena on, että CIMOn päävastuulla olevaan Nordplus Högre utbildning ohjelmaan saadaan mahdollisimman korkeatasoisia hankkeita, joihin osallistuu kattavasti Pohjoismaisia korkeakouluja. Hankkeissa priorisoidaan pohjoismaisia yhteisiä opintokokonaisuuksia ja yhteistutkintoja. Muiden Nordplus -ohjelmien osalta tavoitteena on saada mahdollisimman laaja suomalainen osallistuminen hankkeisiin tehokkaan tiedotuksen ja neuvonnan avulla. CIMO edistää pohjoismaista koulujen välistä yhteistyötä erillisen apurahaohjelman turvin. CIMOn tehtävänä on varmistaa, että suomalaiset koulut saavat riittävän tiedon kaikista kouluille avautuvista mahdollisuuksista lisätä yhteistyötä ja verkostoitua pohjoismaisten koulujen kanssa. CIMO jatkaa tiivistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa sekä hyvien käytäntöjen välittämistä oman toimialansa muiden Pohjoismaiden organisaatioiden kanssa. Kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö CIMOn kansallisesti rahoitettujen ohjelmien painopistettä siirretään yksilöapurahojen jakamisesta laajempiin verkosto-hankkeisiin. CIMOn tavoitteena on tukea erityisesti korkeakoulujen Venäjä -yhteistyötä sekä jatkaa Aasiaverkostoyhteistyötä. Yhteistyötä ulkoasiainministeriön kanssa jatketaan laajennetulla North-South-South ohjelmalla. Pidemmän aikavälin tavoitteena on saavuttaa Ruotsin ja Norjan määrällinen ja laadullinen taso korkean osaamisen koulutusyhteistyössä kehitysmaiden kanssa. Monipuolistetaan Pohjois-Amerikan toimintoja lisäämällä yhteistyötä Fulbright Centerin kanssa. Jatketaan arktisten alueiden yliopistojen yhteistyötä North2North-ohjelman avulla. Osana Venäjä-strategiaa toteutetaan yhdessä Suomen Akatemian kanssa suomalais-venäläinen talvikoulu. Tuetaan yliopistojen kansainvälistymistä jatkoopiskelijoille myönnettävien CIMO- ja SITRA Fellowship -ohjelmien avulla painopisteinä Venäjä, Kiina ja Intia. Kansainvälinen harjoittelu Koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita kehitetään kansainvälisen harjoittelun ja EU-ohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien avulla. EU:n elinikäisen oppimisen puiteohjelmassa työelämäyhteistyön merkitys korostuu Lissabonin strategian mukaisesti. Yritysyhteistyötä lisätään ja CIMOn järjestämän kansainvälisen harjoittelun laatua parannetaan. Lisätään Suomen tiede- ja kulttuurikeskuksissa tapahtuvaa harjoittelua. Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon korkeakouluopiskelijoiden Suomi-kodeissa tapahtuvaa harjoittelua. Arvioidaan CIMOn asema ja merkitys kansainvälisen harjoittelun tukijana. Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa kehitetään yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Suomen kielen ja kulttuurin opetusta jatketaan Kiinassa. Kesäkurssitoimintaa laajennetaan sekä jatketaan etäopetuskokeilua yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Jatketaan Erasmus opiskelijoille tarkoitettujen kielikurssien tukemista. Tuetaan suomen kielen opetuksen laajentamista Uk-
4 rainassa. Suomen kielen ja kulttuurin edistämistä lisää CIMOn kaikkien Suomen kielen ja kulttuurin apuraha- ja harjoitteluohjelmien hallinnollinen yhdistäminen samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen. CIMO selvittää ulkomaantoimintojensa työnantajamenettelyt sekä työn- ja vastuunjaon muiden toimijoiden kanssa ja toimittaa opetusministeriölle selvityksen vuoden 2008 loppuun mennessä. Viestintä ja neuvontapalvelut sekä selvitykset Uudistetaan CIMO.fi ja Discover.fi verkkopalvelut ja lisätään sähköisiä asiointipalveluja. Pohjoismaista ja eurooppalaista markkinointiyhteistyötä tehostetaan. Lisätään suomalaisen koulutuksen markkinointia erityisesti Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Parannetaan markkinointiyhteistyötä korkeakoulujen ja Suomen edustustojen kanssa. Asuntolat Tieto- ja neuvontapalveluyhteistyötä jatketaan Opetushallituksen, työministeriön, Suomessa toimivien ulkovaltojen lähetystöjen, kulttuuri- ja tiedeinstituuttien ja tiedotuskeskusten kanssa. Kehitetään Euroguidance-toimintaa kansallisten yhteistyökumppaneiden, muiden Euroguidance-keskusten ja uuden ohjausalan eurooppalaista toimintapolitiikkaa käsittelevän verkoston kanssa. Synergiaetuja haetaan tiiviillä yhteistyöllä muiden eurooppalaisten verkostojen, kuten NARIC, Europassi- ja Eures, kanssa. Liikkuvuustilastointia kehitetään edelleen ja selvitetään suomalaisen korkeakoulutuksen asemaa ja tulevaisuutta kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla sekä tarkastellaan suomalaisen korkeakoulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia työperäisen maahanmuuton edistäjänä. CIMOn käytössä on kolme asuntolaa, joissa on yhteensä 168 paikkaa. Vuoden 2008 toiminnassa otetaan huomioon kiinteistövuokrien huomattava korotus. Asuntolavuokria korotetaan 20 /kk. Tavoitteena on säilyttää 90 %:n keskimääräinen käyttöaste. Selvitetään ulkopuolisena toimeksiantona asuntolatoiminnan asema ja rahoitus osana CIMOn toimintaa sekä etsitään vaihtoehtoisia toteutusmalleja kansainvälisten vierailijoiden ja vaihto-opiskelijoiden majoittamiseen pääkaupunkiseudulla. Selvityksessä tulee verrata hyötyjä ja haittoja nykytilan ja asuntolatoiminnan ulkoistamisen tai siitä kokonaan luopumisen välillä. Selvitys tehdään vuoden 2008 loppuun mennessä ja selvityksestä aiheutuvat mahdolliset päätökset tehdään vuoden 2009 aikana. Toiminnan laadun, tuottavuuden ja hallinnon kehittäminen Tehostetaan vaikuttavuuden arviointia ja tuloksellisuuden seurantaa. CIMO jatkaa CAF- laatutyökalun käyttöä. Tuottavuuden kehitystä seurataan tilastokeskuksen kanssa kehitettyjen tuottavuusindikaattorien avulla. Kehitetään taloushallintoa ja talouden raportointijärjestelmiä vastaamaan paremmin CIMOn toimintaa ja rahoitusrakenteen erityistarpeita. Osallistutaan opetusministeriön palvelukeskushankkeeseen. Osallistutaan valtionavustusten myöntämisen sekä muiden hallinnon parantamisen sähköisten työkalujen käyttöönottohankkeisiin. Tavoitteena on, että kaikki kansallisten ohjelmien ha-
5 kumenettelyt on sähköistetty opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti. Toimitilat Henkiset voimavarat Varaudutaan Hakaniemenranta 6:n (Hakaniemenkatu 2) saneerattujen tilojen korotettuihin vuokriin paluumuuton yhteydessä syksyllä 2008. Työhyvinvointia parannetaan. Kehitetään johtamista ja sisäistä tiedotusta. Varaudutaan henkilöstön tehtävien muutoksiin kehittämällä suunnitelmallisesti henkilöstön osaamista ja rakennetta. Seurataan organisaatiorakenteen vaikutuksia henkilöstön viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Tavoitteena on kilpailukykyinen palkkaus, jossa otetaan huomioon työn vaativuus, henkilökohtainen suoritus ja pätevyys. Määrälliset liikkuvuustavoitteet toteutunut tavoite toteutunut tavoite tavoite 2005 2006 2006 2 007 2008 Elinikäisen oppimisen -ohjelma 15 180* 17 240 - Suomesta lähteneet 9 180 10 695 - Suomeen saapuvat 6 000 6 545 Sokrates-ohjelmaan osallistuvat 11 937 12 500 12 289 - - - Suomesta lähtevät 5 319 6 000 5 271 - - - Suomeen saapuvat 6 618 6 500 7 018 - - Leonardo da Vinci-ohjelma - Suomesta lähteneet 1316 1100 1 513 - - EU:n nuoriso-ohjelmaan osallistuvat 4 567 4200 5 078 4 300 4 300 Kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö 677 1 100 623 830 750 -verkosto-ohjelmat (FIRST + N2N+Aasia) 246 305 291 300 300 - muut stipendiohjelmat 431 795** 332 530 450 North-south-south -kehitysmaaohjelma 207 180 231 180 180 Kv harjoittelijavaihto 1 415 1600 1 482 1 600 1 400 Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen (kesäkurssiapurahat ja opetusvierailut) 254 260 239 300 260 *) Luku sisältää vuoden 2007 tulosopimuksessa esitetyt Sokrates ja Leonardo da Vinci - ohjelmien yhteenlasketut liikkuvuustavoiteluvut. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2007 ja sisältää aiempien ohjelmien lisäksi uusia elementtejä. Luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. **) Tavoitteet ja toteutumat asetettu vanhan tilastointitavan mukaan, jossa sama henkilö saattoi tulla tilastoiduksi kahteen kertaan lukuvuosi/budjettivuosi erosta johtuen
6 VOIMAVARAT VUONNA 2008 Perusrahoitus (toimintamenot, 29.01.03, siirtomääräraha 2 v) Vuoden 2008 tulossopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on vuoden 2008 talousarviossa keskuksen toimintamenomomentilla 8 300 000, josta - maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen (asuntolat) 144 000 - suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomaisissa yliopistoissa 1 684 000 - apurahat ja avustukset 2 802 000 Täydentävä rahoitus (yhteensä 1 569 500 euroa) Opetusministeriö irrottaa myöhemmin tehtävillä määrärahapäätöksillä - 681 500 EU:n Elinikäisen oppimisen -ohjelman kansalliseen toimeenpanoon ja tunnetuksi tekemiseen - 80 000 EU:n Erasmus Mundus -ohjelman kansalliseen toimenpanoon ja tunnetuksi tekemiseen sekä Erasmus intensiivikielikurssien tukemiseen (EILC kielikurssit) - 143 000 EU:n Nuoriso-ohjelman kansallisen rahoitusosuuden kattamiseen - 200 000 NuoriKulttuuri -apurahaohjelman matka-avustuksiin, hallinnointiin ja lähettilästoimintaan - 75 000 kansallisena osuutena EU:n Kulttuurin puiteohjelman yhteyspistetoimintaan - 30 000 EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelman tiedottamiseen ja hankeneuvontaan - 180 000 Pohjoismaisen koulujen yhteistyöohjelman Nordplus Juniorin toimeenpanoon - 50 000 yhdessä Fulbright Centerin kanssa tehtävään Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen sekä korkeakouluyhteistyön edistämiseen Yhdysvaltojen kanssa - 70 000 Suomen valtion ja Yhdysvaltojen välisen Senaattori koululaisohjelman kuluihin - 60 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetukseen Kiinassa Hankerahoitus (yhteensä 695 000 euroa) Opetusministeriö irrottaa myöhemmin tehtävillä määrärahapäätöksillä - 280 000 Venäjän korkeakouluyhteistyön lisäämiseen (FIRST) - 65 000 Circumpolar north2north -ohjelman kuluihin - 60 000 ammattikorkeakouluopiskelijoiden sosiaali- ja terveydenhuoltoalan harjoitteluun Suomi-kodeissa - 50 000 ulkomaalaisille tarkoitetun Suomen kielen etäopetusohjelman toteuttamiseen - 120 000 Aasia verkostoyhteistyön tukemiseen - 120 000 Korkeakoulujen kansainväliseen markkinointiin, johon sisältyy Suomalainen korkeakoulutus ja kansainväliset koulutusmarkkinat - tutkimus
7 TULOSSOPIMUKSEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sopimuksen ja sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain tulosneuvotteluiden yhteydessä. Opetusministeriö antaa tulosneuvotteluissa esitetyn suullisen palautteen lisäksi talousarvioasetuksen edellyttämän tilinpäätöskannanoton. Helsingissä 7. maaliskuuta 2008 Jaana Palojärvi Kansainvälisten asiain johtaja Ulla Ekberg Johtaja Ritva-Sini Merilampi Opetusneuvos Kirsti Aaltonen Apulaisjohtaja