KIRJALLINEN KYSYMYS 740/2004 vp Työttömyysturvan sovitellun päivärahan joustavoittaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyys on lukuisista yrityksistä huolimatta edelleenkin suuri ongelma, jota ei ole kyetty ratkaisemaan. Työttömyys rasittaa yhteiskuntamme taloutta ja on erityisen raskasta työttömille ihmisille itselleen sekä heidän perheilleen. Työttömyysturvalain mukaan niin kutsuttua soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, mikäli henkilö on lyhytaikaisissa työsuhteissa. Joissakin tilanteissa työstä saatava tulo, tulonhankkimiskustannukset ja soviteltu päiväraha antavat ihmiselle vähemmän rahaa kuin kokonaan työttömän päiväraha. Suomalaista työttömien työllistämistä syytetään usein siitä, että se on liian passivoivaa. Sovitellun päivärahan kohdalla passivoimisväitteet eivät ole kovinkaan väärässä. Tutkimusten mukaan ja inhimillisesti katsottuna olisi aina parempi, että työttömät olisivat mahdollisimman aktiivisia työttömyydestään huolimatta. Suomalaisen mallin mukaan näyttää siltä, että työttömän tulee mieluummin maata kotonaan sängyssä kuin tehdä joitakin satunnaisia ja lyhytkestoisia työpätkiä. Osa-aikaisillakin työsuhteilla on huomattava vaikutus siihen, etteivät työttömät ihmiset syrjäytyisi työelämästä ja yhteiskunnasta kokonaan. Iso ongelma näyttää myös olevan se, että suomalainen lainsäädäntö ei tunne käsitettä osa-aikainen yrittäjyys. Tämä ilmenee muun muassa siitä, että soviteltuun päivärahaan ei ole oikeutettu, jos tekee yrittäjäluonteisesti joitakin pieniä työsuoritteita. Työttömälle itselleen olisi kuitenkin parempi, jos hän voisi työttömyyspäivärahaansa kokonaan menettämättä tehdä lyhytkestoisia tai hyvin satunnaisia työsuoritteita. Yhteiskunnan kannalta kyseisen tyyppisen osa-aikayrittäjyyyden salliminen olisi parannus nykyiseen, koska tällä hetkellä työttömien on järkevää tehdä vastaavat työsuoritteet pimeillä markkinoilla. Osa-aikayrittäjyyden salliminen ja muutenkin sovitellun työttömyysturvan kehittäminen joustavammaksi tekisi monien työttömien elämän helpommaksi. Samalla joustavuuden lisäämisellä olisi harmaata taloutta vähentävä vaikutus. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä lisätäkseen sovitellun päivärahan joustavuutta, jolloin esimerkiksi osa-aikainen yrittäjyys ja soviteltu päiväraha ovat yhdistettävissä? Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2004 Annika Lapintie /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 740/2004 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä lisätäkseen sovitellun päivärahan joustavuutta, jolloin esimerkiksi osa-aikainen yrittäjyys ja soviteltu päiväraha ovat yhdistettävissä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuoden 2003 alusta voimaan tulleen työttömyysturvalain (1290/2002) mukaan soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus työnhakijalla, joka tekee osa-aikaista työtä tai jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen vuoksi. Lisäksi soviteltua päivärahaa voidaan maksaa työnhakijalle, joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tai jolla on tuloa sivutoimiseksi katsottavasta yritystoiminnasta tai omasta työstä. Myös toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia työnteosta estyneille henkilöille voidaan maksaa tietyin ehdoin soviteltua päivärahaa. Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Yrityksenä pidetään myös maatalousyritystä. Sivutoiminen työllistyminen yritystoiminnassa tai omassa työssä ei estä työttömyysturvan maksamista. Yritystoiminta tai oma työ katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilön työssäolon perusteella tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan tai oman työn vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Arvioitaessa yritystoiminnassa tai omassa työssä työllistymisen vaikutusta työttömyysturvaan on ratkaisevaa työllistymisen määrä. Jos työllistyminen on vähäistä, oikeus työttömyysturvaan säilyy. Jos työllistyminen estäisi kokoaikaisen työn vastaanottamisen, oikeutta työttömyysturvaan ei ole. Sivutoimiseksi katsottavasta yritystoiminnasta tai omasta työstä saatu ansiotulon osuus sovitellaan. Soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson veronalaisen työtulon perusteella. Sovittelussa tulona otetaan huomioon palkka tai muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on saatu korvauksena työstä. Jos yritystoiminnan sovittelujakson tulot eivät ole luotettavasti osoitettavissa, ne voidaan arvioida verotustietojen perusteella. Soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus ja 50 prosenttia saadusta tulosta voivat sovittelujakson aikana yhteensä nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa. Työttömyysetuuksilla korvataan työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Koska vain osittain työttömällä henkilöllä ei työansioistaan johtuen ole sellaisia työttömyydestä aiheutuvia menetyksiä kuin kokonaan työttömällä, hänelle ei makseta kokonaan työttömälle kuuluvia etuuksia. Työttömyysetuus maksetaan tällaisissa tapauksissa soviteltuna eli työtulot tai yritystoiminnan tulot vähentävät työttömyysetuuden määrää. Työtulot eivät kuitenkaan vähennä työttömyyspäivärahaa täysimääräisesti. Työttömyysturvajärjestelmää kehitetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Uuden työttömyysturvalain vaikutuksia seurataan, ja hallitus ryhtyy tarpeellisiin kehitystoimiin, jos järjestelmä ei tue työllistymistä. Lisäksi yrittäjien sosiaaliturvan uudistamistarpeita selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, jonka määräaika päättyy 30.11.2004. 2
Ministerin vastaus KK 740/2004 vp Annika Lapintie /vas Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 740/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Annika Lapintie /vänst: Vad ämnar regeringen göra för att öka flexibiliteten i den jämkade dagpenningen, så att det t.ex. blir möjligt att kombinera företagsverksamhet på deltid och en jämkad dagpenning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa (1290/2002), som trädde i kraft i början av 2003, har en arbetssökande som utför deltidsarbete eller vars arbetstid per dag eller per vecka har förkortats på grund av permittering rätt till jämkade arbetslöshetsförmåner. Dessutom kan jämkad dagpenning betalas en arbetssökande som har tagit emot ett heltidsarbete på högst två veckor eller som har inkomster från företagsverksamhet eller eget arbete som måste betraktas som en bisyssla. Också till dem som är förhindrade att arbeta på grund av andra arbetstagares stridsåtgärd kan jämkad dagpenning utbetalas. En person har inte rätt till arbetslöshetsförmån för den tid under vilken han eller hon är sysselsatt på heltid som företagare eller på motsvarande sätt i eget arbete. Med företag avses även lantbruksföretag. Sysselsättning i bisysslai företagsverksamhet eller i eget arbete utgör inget hinder för utbetalning av utkomstskydd för arbetslösa. Företagsverksamhet eller eget arbete anses utgöra bisyssla, om det på grundval av tiden i arbete eller annars kan antas att den arbetsinsats som företagsverksamheten eller det egna arbetet kräver är så liten att den inte utgör något hinder för att ta emot heltidsarbete. Vid bedömningen av i vilken mån sysselsättning i företagsverksamhet eller eget arbete påverkar utkomstskyddet för arbetslösa är sysselsättningens omfattning avgörande. Om sysselsättningen är liten till sin omfattning kvarstår rätten till utkomstskydd för arbetslösa. Om sysselsättningen hindrar den arbetssökande att ta emot ett heltidsarbete, har han eller hon inte rätt till utkomstskydd för arbetslösa. Förvärvsinkomsten av företagsverksamhet eller eget arbete som skall betraktas som bisyssla jämkas. Den jämkade arbetslöshetsförmånen bestäms på grundval av den skattepliktiga arbetsinkomsten under en jämkningsperiod. Vid jämkning beaktas som inkomst lön eller annat vederlag som skall betraktas som förvärvsinkomst och som har fåtts som ersättning för arbete. Om inkomsterna av företagsverksamhet under jämkningsperioden inte kan påvisas på ett tillförlitligt sätt, kan de uppskattas på grundval av beskattningsuppgifterna. Den jämkade arbetslöshetsförmånen uträknas så att förmånen och 50 procent av inkomsten sammanlagt under en jämkningsperiod kan uppgå till det belopp som annars hade kunnat betalas i förmån. Genom arbetslöshetsförmånerna ersätts ekonomiska förluster förorsakade av arbetslöshet. Eftersom de som endast är delvis arbetslösa har arbetsinkomster och därför inte lider sådana förluster på grund av arbetslöshet som helt arbetslösa, utbetalas till dem inte fullt ut de förmåner som en helt arbetslös har rätt till. Arbetslöshetsförmånen betalas i sådana fall jämkad, dvs. arbetsinkomsterna eller inkomsterna från företagsverksamheten minskar arbetslöshetsförmånens belopp. Arbetsinkomsterna minskar dock inte arbetslöshetsdagpenningen till dess fulla belopp. Systemet med utkomstskydd för arbetslösa utvecklas i samarbete med arbetsmarknadsparterna. Effekterna av den nya lagen om utkomstskydd för arbetslösa följs upp och regeringen 4
Ministerns svar KK 740/2004 vp Annika Lapintie /vas kommer att vidta behövliga utvecklingsåtgärder om systemet inte stöder sysselsättningen. Dessutom utreds behovet av att reformera företagarnas sociala trygghet i en arbetsgrupp vid socialoch hälsovårdsministeriet, vars mandattid utgår den 30 november 2004. Helsingfors den 28 oktober 2004 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5