LAUSUNTO 1 (12) 31.12.2008 Dnro 543 /D.a.2/2008 Ulkoasiainministeriö Oikeuspalvelu OIK-40 Virpi Laukkanen PL 176 00161 HELSINKI Viite: Lausuntopyyntönne 5.9.2008, määräajan jatkaminen puhelimitse sovittu Virpi Laukkasen kanssa Asia: EN; LAUSUNTO ALUEELLISIA TAI VÄHEMMISTÖKIELIÄ KOSKEVAN EUROOP- PALAISEN PERUSKIRJAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA; SUOMEN NELJÄNNEN MÄÄ- RÄAIKAISRAPORTIN LAATIMINEN Saamen kielineuvosto käsitteli asiaa kokouksessaan 4/08 (11.12.2008 9) ja saamelaiskäräjät lausuu asiasta seuraavaa: I YLEISTÄ Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja saamelaisilla on Suomen perustuslaissa turvattu kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Tätä kulttuuri-itsehallintoa on hoitanut vuodesta 1996 lähtien saamelaiskäräjät (aik. saamelaisvaltuuskunta). Asiantuntijakomitean kolmannen seurantakierroksen Suomea koskevan raportin suomenkielisessä versiossa on virheellisesti käytetty käännöstermiä saamelaisvaltuuskunta kun puhutaan Saamelaiskäräjistä. Saamelaiskäräjien vuoden 2007 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä laaditun tilaston mukaan saamelaisia on 9 350, joista Suomessa asuu 8 706. Heistä yli puolet (54.9 %) asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa saamelaisia asuu yhteensä 3 577, joista Enontekiön kunnassa asuu 390, Inarin kunnassa 2 208, Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueella 170 ja Utsjoen kunnassa 809. Saamelaiskäräjävaalien yhteydessä koottujen tilastojen mukaan vuonna 2007 täysi-ikäisistä Suomen saamelaisista (5 317 äänioikeutettua) puhui äidinkielenään pohjoissaamea 1 544, inarinsaamea 279, koltansaamea 357 ja suomea 3 137 henkilöä. Vuoden 1992 alusta lähtien väestörekisteriin on voinut ilmoittaa äidinkieleksi saamen kielen ja täten useilla ennen vuotta 1992 syntyneillä saamen kieltä äidinkielenään puhuvilla on äidinkielen kohdalla suomen kieli. Äidinkielen muuttaminen väestörekisterikeskukseen on henkilön oman aktiivisuuden varassa. Väestörekisterin kielitilaston mukaan 2007 lopussa saamen kielen äidinkielekseen on ilmoittanut henkilöä 1 777. Määrä on niin virheellinen, ettei väestörekisterijärjestelmän tiedoilla ole tilastollista merkittävyyttä. Tarkimmat arviot saamen kielen puhujien määrästä löytyvät saamelaiskäräjien tilastoista, mutta nekin ovat sidoksissa äänestysaktiivisuuteen. Väestörekisterikeskuksen tiedot perustuvat henkilön omaan ilmoitukseen äidinkielestään. Väestötiedoissa henkilön äidinkielen oletuksena on suomen kieli, jos muuta ei ole ilmoitettu. Väestörekisterikeskuksen tilastotiedot ovat siinä mielessä virallisia tilastoja, että niiden laatijana ja ylläpitäjänä on viranomainen, joka valtakunnallisesti tuottaa henkilötietopalveluja. Saamelaisten äidinkielen ilmoituksen osalta väestörekisteritietoja voidaan pitää puutteellisina, koska vasta vuodesta 1992 lähtien on ollut mahdollista ilmoittaa äidinkieleksi saamen kieli. Järjestelmä on puutteellinen, koska sinne ei voi ilmoittaa mitä saamen kieltä puhuu äidinkielenään. Väestörekisterijärjestelmä toimii vain tilastollisessa tarkoituk- Angelintie 696 Tel. +358 (0)10 839 3100 FIN-99870 Inari www.samediggi.fi etunimi.sukunimi@samediggi.fi
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (12) sessa eikä viranomaiset suuntaa järjestelmän kautta saamenkielisiä tiedotteita tai palveluja kansalaisille. Toisaalta saamen kielen taidon tasoa ilmoitus ei ota huomioon (onko esimerkiksi luku- ja kirjoitustaitoinen omassa äidinkielessään) eikä näin palvele esimerkiksi koulutuksen suunnittelua. Rahoituksen puuttumisen vuoksi tarkkaa selvitystä saamen kielen nykytilanteesta eli saamen kieltä puhuvien määristä eikä saamen kielen taidon tasosta ei ole tehty. Saamelaiskäräjävaaleissa vuonna 2007 äänioikeutta käytti 55.8 % äänioikeutetuista saamelaisista, joten äänioikeutta käyttämättä jättäneiden saamelaisten äidinkielitiedot jäävät selvittämättä. Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto haki vuonna 2006 saamen kieltä puhuvien määrien selvittämistä varten valtionavustusta oikeusministeriöltä ja opetusministeriöltä, mutta saatu rahoitus riitti ainoastaan saamen kielilain toteutumisen selvittämiseen. Saamen kielineuvoston ja saamelaiskäräjien saamen kielen toimiston selvitys Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004-2006 (myöh. tekstissä Saamen kielilakiselvitys) valmistui vuoden 2007 lopussa ja se on luettavissa saamelaiskäräjien kotisivuilta (www.samediggi.fi/dokumentit/selvitykset). Saamelaisten ja saamen kielten puhujien määrän selvittäminen on tärkeää uhanalaisten saamen kielten kokonaistilanteen arvioinnissa, toimenpiteiden ja palvelujen kohdentamisessa sekä saamen kielten kehityssuunnittelussa. Saamen kielen nykytilanteen selvittämistä piti tärkeänä myös eduskunnan perustuslakivaliokunta. Perustuslakivaliokunta lausui kielilainsäädännön soveltamisesta tehtyyn kertomukseen seuraavaa: Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto toteuttaa kertomuksessa selostetut toimenpiteet ja selvitykset. Erityisesti tulee selvittää kansalliskielten opetuksen riittävyyttä kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Lisäksi on tarpeen selvittää uhanalaisten saamen kielten samoin kuin romani- ja viittomakielen todellista tilannetta yhteiskunnan eri sektoreilla. (PeVM 6/2006 vp). II VÄHEMMISTÖKIELIPERUSKIRJA 7 artikla. Tavoitteet ja periaatteet. 1. Alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan politiikan, lainsäädännön ja käytännön tulee vähemmistökielialueella kunkin kielen tilanne huomioon ottaen perustua artiklojen 8-14 osalta tämän artiklan tavoitteisiin ja periaatteisiin. a-b. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto erityisesti perustuslain mukaisella saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisten kotiseutualue on määritelty saamelaiskäräjälaissa, mutta saamelaisalueen kuuluminen moneen hallintoalueeseen haittaa peruskirjan määräysten ja saamen kielen kehittämistä. Suomessa on meneillään aluehallintouudistus (ALKU-hanke), joka toteutuessaan heikentää saamelaisille alkuperäiskansana peruslaissa turvatut oikeudet. Aluehallintouudistuksessa on kaavailtu saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toteuttamista varten lailla perustetun Saamelaiskäräjien rahoituksen siirtämistä aluehallintoviranomaisille. Aluehallintouudistus merkitsee heikennystä saamelaiskäräjien asemaan kulttuuri-itsehallinnollisena elimenä sekä sen neuvotteluasemiin Suomen valtioon nähden, koska toisena osapuolena neuvotteluissa olisi ministeriön sijasta aluehallintoviranomainen. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toteutumisen kannalta olisi tärkeää siirtää saamen kielilain toteuttamiseen ja saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoitettu rahoitus kokonaan Saame-
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (12) laiskäräjien hallinnoitavaksi. Saamelaisalueen kunnille myönnetty 10 %:n korotus yleisen valtionosuuden perusosaan (summa oli yhteensä saamelaisalueella vuonna 2007 noin 55 000 euroa) kaksikielisyydestä maksettavana lisänä tulisi siirtää saamelaiskäräjien hallinnoitavaksi, jotta se voitaisiin kohdentaa paremmin saamenkielisiä palveluja tarvitseville. Samalla tulisi arvioida saamenkieliseen opetukseen myönnettävien valtionavustusten hallinnointia yhdessä saamelaisopetuksen vastuukysymysten kanssa. Nyt meneillään oleva aluehallintouudistus toteutuessaan heikentää ja estää saamelaisten kielellisen ja kulttuurisen itsehallinnon ylläpitämistä ja kehittymistä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, etteivät kuntajaon mahdolliset muutokset heikennä saamelaisille nykyisin lainsäädännön mukaan kuuluvia kielellisiä tai kulttuurisia oikeuksia tai kulttuuri-itsehallinnon edellytyksiä (PeVL 37/2006 vp. HE 155/2006 vp). Asiantuntijakomitea rohkaisee viranomaisia jatkamaan vuoropuhelua eri kieliryhmien edustajien kanssa, mutta näin ei ole tapahtunut ALKU-hankkeen osalta. Saamelaiskäräjiltä ei ole pyydetty lausuntoa tai kannanottoa alueviranomaisista ja niiden tehtävänjaosta. Hankkeen aikana olisi mahdollista laajemminkin tarkastella saamelaiskäräjien asemaa ja tehtäviä saamelaisten itsehallintoelimenä. c., f., g. Suomen hallitus ei ole aloittanut Euroopan neuvoston suositusten mukaisia määrätietoisia elvytystoimia inarin- ja koltansaamenkielten osalta. Saamen kielten elvyttämisen ja säilymisen kannalta välttämättömän kielipesätoiminnan käynnistämiseen ei ole vielä saatu pysyvää rahoitusta eikä kielipesätoiminta kuulu minkään ministeriön vastuualueeseen. Inarinsaamenkielisestä kielipesätoiminnasta on saatu erittäin hyviä kokemuksia sen toiminnan 10- vuoden toiminnan ajalta. Kielipesätoiminta pelasti jo lähes kadonneen inarinsaamen kielen. Tällä hetkellä inarinsaamen kielen kielipesä toimii Inarin kirkonkylällä. Toiminta on järjestetty siten, että Inarin kunta ostaa inarinsaamenkielistä päivähoitopalvelua Anarãškiela servi ry:ltä. Syksyllä 2008 on Ivalossa aloitettu koltansaamenkielinen kielipesätoiminta. Kielipesätyyppistä toimintaa tarvitaan jokaiseen saamelaisalueen kuntaan ja kaikilla saamen kielillä, ei pohjoissaamenkaan tilanne ole vahva ja kielenpuhujia menetetään koko ajan, koska järjestelmällinen kielenelvytys- ja pelastamisohjelma puuttuu. Pohjoissaame on myös luokiteltu uhanalaiseksi kieleksi. Kielipesätoiminta vaatii onnistuakseen pysyvän rahoituksen, vastuutahon sekä pitkäjänteisen, useammalle vuodelle tehdyn suunnitelman ja lisäksi ammattitaitoisten kielipesätyöntekijöiden koulutuksen. Samalla on tärkeää ottaa huomioon koko kielenelvytystyö varhaiskasvatuksesta kouluun. Euroopan neuvoston ministerikomitea on suositellut (Suositus CM/RecChL (2007)7), että Suomen viranomaiset ryhtyvät pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea järjestämällä pysyviä kielipesiä. Pitkäjänteistä saamen kielten elvytys- ja pelastusohjelmaa ei kuitenkaan vielä ole eikä pysyvää rahoitusta. d. Inarin- ja koltansaamen kielistä ei voi vielä opiskella yliopistotutkintoa. Inarinsaamen voi ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa äidinkielenä, mutta koltansaamen voi ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa vain valinnaisena aineena eli vieraana kielenä. Oulun yliopistossa voi opiskella inarinsaamea sivuaineena. Kummastakaan näistä saamenkielistä ei ole mahdollista suorittaa yleisiä kielitutkintoja. 2. Saamen kielilakiselvityksen mukaan vuoden 2004 alussa voimaan tullut saamen kielilaki ei ole merkittävästi lisännyt viranomaisten saamen kielen taitoa. Viranomaiset eivät ole huolehtineet saamen kielilain mukaisesti, että sen palveluksessa on henkilöitä, jotka voivat palvella myös saamen
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (12) kielellä. Saamen kielilain tavoite ei voi toteutua, jos viranomaisten palveluksessa ei ole riittävästi saamen kielen taitoisia henkilöitä. Saamen kielen taitoa edellytetään yhä hyvin harvoin avoinna olevissa virkatehtävissä. Saamen kielilakiselvityksen mukaan vain vajaa 10 % saamelaisten kotiseutualueen viranomaisista, jotka eivät toimi opetustehtävissä, osaavat saamea asiakaspalveluun vaadittavalla tavalla. Saamen kielilain tavoitteiden saavuttamiseksi ja saamenkielisten palvelujen tekemiseksi luontevaksi olisi mahdollista positiivisin erityistoimin kielellisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Saamen kielilaki ei toteudu saamen kielilakiselvityksen mukaan saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa, koska suurin osa saamen kielisistä palveluista järjestetään tulkkauksen kautta ja kielilain toteutuminen suullisissa palveluissa edellyttää saamelaisten omaa aktiivisuutta. 3. Koulutus saamelaiskulttuurista ja yleensä saamelaista on yhteiskunnan eri sektoreilla puutteellista tai se puuttuu kokonaan. Tämä johtaa siihen, että julkisuudessa on saamelaisista, saamen kielistä ja saamelaiskulttuurista ja saamelaisten historiasta vääränlaista tietoa. Vääränlainen tieto puolestaan johtaa ristiriitoihin ja suvaitsemattomuuteen. Joukkoviestimillä on nyky-yhteiskunnassa merkittävä rooli asenteiden muokkaamisessa. Joukkoviestimet kuten TV, internet ja sanomalehdet olisivat tehokas tapa jakaa ja saada tietoa saamen kielistä ja saamelaiskulttuurista. Tällä hetkellä valtakunnallinen televisioyhtiö lähettää vain yhden lastenohjelman sunnuntaiaamuisin (Unna Junná, jonka tuottaayle Sámi Radio ja SVT Sápmi) ja arkipäivisin saamenkieliset TV-uutiset, jotka näkyvät Lapin alueella TV1-kanavalla vakituiseen lähetysaikaan arki-iltaisin (ei suomeksi tekstitetty) ja valtakunnallisesti FST5-kanavalla myöhään arkiiltaisin (tekstitys suomeksi tai ruotsiksi). FST5- kanavalla niillä ei ole vakituista lähetysaikaa vaan se vaihtelee iltaisin noin klo 22-01 välillä. Syksystä 2008 saamenkieliset uutiset on lähetetty vakituisesti TV2-kanavalla seuraavana aamuna klo 9.00. Saamenkielistä sanomalehteä ei Suomessa ilmesty. Norjan puolella ilmestyy päivittäin sanomalehti Ávvir, joka uutisoi pääasiassa Norjan puolella tapahtuvia asioita ja tapahtumia. Sanomalehtitukea on mahdollista saada myös saamen kielellä julkaistuun sanomalehteen ja verkkojulkaisuun, mutta tuen saamista määrittävä asetus (398/2008 3 a-kohta) asettaa tuen saamisen ehdoksi sen, että lehden on oltava julkaistu ja painettu Suomessa. Tämä tuo ongelmia saamen kielen osalta pohjoismaiseen yhteistyöhön, koska mahdollinen yhteistyö Norjan puolella julkaistavan ja painettavan Ávvir-lehden kanssa ei asetuksen mukaan täytä lainsäädännön vaatimuksia. Saamelaiskäräjät on lausunnossaan sanomalehtiasetuksesta todennut, että saamen kielten osalta tuen ehdot ovat liian tiukat ja tukimäärä vähäinen. Tuen saanti edellyttää ammattimaisen julkaisukoneiston olemassaoloa tuen hakemisen vaiheessa, eikä Suomessa millään taholla ole tällaista mahdollisuutta. Yksikään toimija ei ole hakenut vuonna 2008 avustusta saamenkielisen sanomalehdistön julkaisuun. Suomen puolella ilmestyvä sanomalehti toimisi osaltaan tiedonvälityksen lisääjänä Suomen saamelaisten asioista ja lisäksi se vahvistaisi Suomen saamen kieliä ja pohjoissaamen Suomessa puhuttavia murteita. Euroopan neuvosoton ministerikomitea on suosituksissaan kiinnittänyt huomiota joukkoviestimien, - erityisesti television ja sanomalehdistön - saamen kielen käyttöön ja suosittelee saamen kielen käyttöä näissä viestimissä, tarvittaessa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Norjassa saamenkieliset radio- ja televisiopalvelut ovat kehittyneet Suomea nopeammin. Lastentelevisio-, uutisja ajankohtaisohjelmien lisäksi Norjassa on tänä syksynä alkanut myös saamenkielinen nuortenohjelma. Myös Suomessa tulisi enemmän panostaa uhanalaisten saamen kielten näkyvyyteen Suomen radio- ja televisiotoiminnassa. Julkaisutoimintaan suunnattavien avustuksien tulisi määrältään ja ohjeistuksiltaan huomioida saamen kielten tilanne uhanalaisina kielinä ja mahdollistaa saamenkielisen monipuolisen julkaisutoiminnan Suomessa. Saamen kielten puhujien määrän ollessa pieni, saa-
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (12) menkielinen julkaisutoiminta ei tule olemaan sellaisella tavalla taloudellisesti kannattavaa että se kiinnostaisi yksityisiä yrityksiä, vaan julkaisutoiminta tulee perustumaan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan ja yhteiskunnan taloudelliseen tukeen. 4. Saamen kielilain mukaisesti saamen kielen toimisto antaa yhdessä saamelaiskäräjien asettaman saamen kielineuvoston kanssa vaalikausittain kertomuksen saamelaiskäräjille saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kieliolojen kehityksestä (ns. Saamen kielilakikertomus). Tämä kertomus annettiin saamelaiskäräjille ensimmäisen kerran maaliskuussa 2008 ja siinä keskityttiin lähinnä saamen kielilain toteutumiseen. Saamen kielilakikertomus liitetään Saamelaiskäräjien toimintakertomukseen, joka toimitetaan oikeusministeriölle. Oikeusministeriön puolestaan tulee toimittaa se oikeusministeriön hallinnonalan kertomuksen liitteenä eduskunnalle. Koska saamen kielilakikertomus sisältyy Saamelaiskäräjien omaan toimintakertomukseen, joka puolestaan on oikeusministeriön hallinnonalan kertomuksen liitteenä, on hyvin epävarmaa menevätkö saamen kielilain mukaiseen kertomukseen sisältyvät asiat eduskunnan tietoon ja käsiteltäväksi. Saamen kielioloja käsitellään myös ns. yleistä kielilakia (423/2003) koskevaan kertomuksessa, mutta kun kyse on yleisestä kielilaista, pääpaino kertomukseen otettavista asioista liittyy kansallisiin kieliin. Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen vaatii, että tiedot saamen kielien uhanalaisesta tilanteesta menevät saamelaiskäräjiltä suoraan valtion päättäjien eli eduskunnan tietoon. Saamelaiskäräjien kertomuksessa saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2004-2006 (saamen kielilakiselvitys) tuli esille, että monet viranomaiset ja julkisia palveluja tuottavat yhteisöt (mm. Itella, joka vastaa mm. maan postipalveluista), katsovat, että saamen kielilaki ei koske heidän toimialaansa, vaikka selvitykseen sisältyvän oikeudellisen arvion mukaan saamen kielilaki koskee näitä tahoja ainakin osittain. Saamelaiskäräjien kielilakiselvityksen mukaan saamen kielilain viranomaisluetteloa tulisikin selventää, ja viranomaisille ja julkisia palveluja tuottavien yhteisöjen tulisi tiedottaa saamen kielilaista ja kouluttaa henkilöstöään saamen kielilain vaikutuksista alansa toimintaan. Saamen kielilakiselvityksessä tuli myös ilmi, että saamen kielilain 31 mukainen rahoitus saamen kielilain aiheuttamiin kustannuksiin ei riitä kattamaan kustannuksia. 130 000 euron rahoitus saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille sekä yksityisille (tällaisia yksityisiä ovat mm. kalastusalueet, riistanhoitoyhdistykset ja metsänhoitoyhdistykset) on täysin riittämätön. Suomessa saamenkielisiä palveluja tuetaan vuosittain vajaalla 800 000 eurolla. Tämä koostuu saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta saamelaisalueen kunnille, saamen kielilain soveltamisen lisäkustannusten rahoituksesta sekä rahoituksesta kaksikielisten palvelujen tuottamiseen. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus (600 000,- ) kanavoidaan saamelaiskäräjien kautta. Kuntien kaksikielisyydestä aiheutuvien kulujen (noin 55 000 euroa) rahoitus ei ole korvamerkittyä, vaan sitä myönnetään kunnan asukasluvun mukaan. 8 artikla (koulutus) Euroopan neuvoston ministerikomitean Suomelle antamien suositusten ( 21.11.2007) mukaan Suomen viranomaisten tulee: 1. Vahvistavaa edelleen saamenkielistä koulutusta, erityisesti kehittämällä järjestelmällisen politiikan ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman. Opetusministeriö ei ole reagoinut ministerikomitean suositukseen eikä vastannut saamelaiskäräjien vuosina 2004-2008 tekemiin lukuisiin esityksiin asiasta. Saamelaiskäräjät on pyytänyt opetusministeriötä mm. asettamaan työryhmän selvittämään saamelaisopetuksen kokonaisuutta, uudistamaan
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (12) tätä opetusta koskevat toiminnalliset ja rahoitusta koskevat säännökset, aloittamaan saamelaisopetuksen arvioinnin ja osoittamaan saamelaiskäräjille varoja perustuslaissa saamelaisille turvatun itsehallinnon toteuttamiseksi opetushallinnossa. Varoja tarvittaisiin mm. saamelaisopetuksen kokonaisvaltaisen opetussuunnitelman valmistamiseksi, saamelaisopetusta koskevan tiedotuksen järjestämiseksi, opetuksen ongelmakohtien selvittämiseksi ja opetuksen tukemiseksi avustamalla koulutuksen järjestäjiä ja saamelaisopettajia lukuisissa asioissa, joissa ne ovat pyytäneet saamelaiskäräjien apua. Saamelaiskäräjät on jo useamman vuoden ajan esittänyt opetusministeriölle mm. pysyvien hallinnollis-poliittisten menettelyjen luomista saamelaiskäräjien ja ministeriön välille. Saamelaiskäräjät katsoo, että sen tehtäviin tulisi kuulua säännöllinen raportointi saamelaisopetuksesta, sen tarpeista ja ongelmista ministeriölle ja raportointiin perustuva neuvottelu ministeriön kanssa. Neuvottelukäytännöstä tulisi luoda säännöllinen toimintamuoto. Neuvottelua tarvitaan erityisesti saamelaisopetuksen huomioimisen varmistamiseksi koulutuspoliittisissa uudistuksissa, opetusministeriön strategiatyössä ja muussa suunnittelussa sekä vuotuisessa valtion talousarvion valmistelussa. Saamelaisopetus on viime vuosina säännönmukaisesti jäänyt vaille huomiota opetusministeriön koulutuspoliittisissa asiakirjoissa. Opetuksen kehittämiseen ei ole osoitettu varoja saamelaisten itsehallinnolle. Saamelaisopetuksen tilanne kotiseutualueella ja kotiseutualueen ulkopuolella on ristiriitainen ja edellyttäisi kokonaisvaltaista toiminnallista ja taloudellista suunnittelua. Nykyisin saamenkielisen koulutuksen toteutumista valvoo Lapin lääninhallitus, jossa tehtävän hoitoon on varattu yksi virka. ALKU-hanke esittää, että uuden aluehallintaviranomaisen Allun koulutus- ja sivistystoimiosasto vastaisi sananmukaisesti vähemmistöryhmien ja saamelaisten palveluista (ml. valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi). Koulutuksen ennakointi esitetään siirrettäväksi maakuntien liittojen tehtäväksi. Saamelaiskäräjät esittää, että saamenkielisten opetuspalvelujen valvonta saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella asetetaan saamelaiskäräjien tehtäväksi. Saamelaiskäräjät julkaisi marraskuussa 2008 ensimmäisen koulutusraporttinsa (Saamelaiskäräjien koulutusraportti n:o 1: Saamelaisopetus kotiseutualueen ulkopuolella). Koulutusraportista on tarkoitus luoda saamelaiskäräjille työväline, jolla selvitetään rajattuja, kipeiksi ongelmiksi tiedettyjä opetukseen liittyviä kysymyksiä. Koulutusraportin valmistamiseen (tiedonhankinta, käsikirjoitus, painatus) on pyydetty opetusministeriöltä varoja vuosittain tehtyjen talousarvioesitysten yhteydessä. Opetusministeriö ei ole sisällyttänyt talousarvioehdotuksiinsa varoja saamelaisopetuksen kehittämiseen. Myös saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen osoitettu valtionavustus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1993 lähtien. Saamelaiskäräjät on säännönmukaisesti esittänyt korjausta tilanteeseen. Opetusministeriö ei ole antanut saamelaiskäräjille vastauksia tehtyihin esityksiin eikä reagoinut niihin. 9 artikla (oikeusviranomaiset) 1.a.ii,iii,iv; b.,ii,iii; ja c.i, ii, iii; d ja 2.a. Suomi on saamen kielilain mukaan sitoutunut siihen, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Edellä olevan perusteella saamelainen saa riita-, rikos- ja hallintotuomioistuimissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue tai se osa kuuluu käyttää saamen kieltä suullisesti ja kirjallisesti ja saada vastaus saamen kielellä. Mikäli viranomaisessa ei ole saamen kielen taitoista henkilöä, niin tarvittaessa käytetään asiakirjakäännöksiä ja tulkkausta, joista ei koidu asiainosaiselle tai syytetylle lisäkustannuksia. Oikeudenkäynnissä saa käyttää saamenkielisiä asiakirjoja. Saamelaisten asianosaisten oikeusturvan kannalta on keskeistä, että oikeudenkäynnissä saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat täysmääräisesti siten, että käytettävät tulkit hallitsevat hyvin oi-
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (12) keudenkäynnissä käytettävät käsitteet, terminologian ja niiden merkityksen. Paras tilanne olisi, kun oikeushallinnossa työskentelisi saamenkielisiä henkilöitä, jotka tarvittaessa voisivat toimia oikeudenkäynnissä tulkkeina. Yleisessä kielilaissa ja saamen kielilaissa ei ole erillistä kantelumahdollisuutta lainrikkomuksien selvittämiseksi eikä sanktiojärjestelmää lainrikkomuksien ehkäisemiseksi. Yhdenvertaisuuslaki kieltää kielen perusteella tapahtuvan syrjinnän ja laissa on tätä tarkoitusta varten erillinen kanteluja sanktiojärjestelmä ja asiaa käsitellään syrjintälautakunnassa. Saamen kielilain osalta muita kanteluviranomaisia ovat poliisit, lääninhallitukset, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että saamen kielilain toteuttamiseksi olisi luotava selkeä kantelu- ja sanktiojärjestelmä, joka voisi toimia jo olemassa olevien oikeusjärjestelmien osana. 3. Saamen kielilain mukaan saamelaisia erityisesti koskevat lait ja muut säädökset sekä valtiosopimukset ja muut Suomen säädöskokoelmassa julkaistavat asiakirjat ja tiedonannot julkaistaan valtioneuvoston tai asiainomaisen ministeriön niin päättäessä myös saamenkielisinä käännöksinä. Saamelaisia koskevien keskeisten lakien tekstit ja sopimustekstit on käännetty pääosin pohjoissaameksi. Saamen kielilaki ja sitä koskeva valtioneuvoston asetus on käännetty kaikille kolmelle saamen kielelle. Muutoin inarin- ja koltansaameksi on käännetty hyvin vähän lakitekstiä. Saamelaiskäräjiltä puuttuu edelleen saamen kielen kehittämiseen erikseen varattu rahoitus, mikä hankaloittaa esimerkiksi saamen kielten sanasto- ja terminologiatyön kehittämistä. Sanastotyö on täysin pienten, erikseen rahoitettavien projektirahoitusten varassa. Tämä osaltaan vaikeutta ja hidastaa osallistumista yhteispohjoismaiseen saamen kielten kehitystyöhön ja vaikeuttaa eri alojen terminologian kehittämistä (esim. lakisanasto, sosiaali- ja terveyssanasto) ja siten osaltaan myös hankaloittaa saamen kielilain toteuttamista. Myös tarve saamen sanastopankin saamiseksi internettiin vaatii rahoitusta ja pitkäjänteistä työtä, sanasto kehittyy koko ajan ja sen päivittäminen on kokoaikaista työtä. 10 artikla (hallintoviranomaiset ja julkiset palvelut) 1.a.iii, 1.b., 1.c. Suomi on saamen kielilain mukaan sitoutunut siihen, että saamelaisten oikeus hyvään hallintoon ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan kielestä riippumatta sekä saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Hyvään hallintoon kuuluu se, että palvelu on kielellisesti ymmärrettävää, mikä tarkoittaa, että saamelaisen tulee saada palvelua omalla äidinkielellään. Saamelaisilla on oikeus suullisesti ja kirjallisesti asioida saamen kielellä ja saada vastaukset saamen kielellä. Suomi on sitoutunut myös siihen, että saamelaisten kotiseutualueella hallinnossa tarvittavat lomakkeet, hallinnolliset tekstit ja viranomaisten laatimat asiakirjat ovat myös saamenkielisinä. Tämä toteutuu vain osittain saamenkielentaitoisen henkilöstön puuttumisen vuoksi. 2.a.b.c.d. Suomi on lainsäädännössään turvannut saamen kielen suullisen ja kirjallisen käytön paikallis- ja aluehallintoviranomaisissa asioidessa. Saamen kielilain mukaan tarkoituksena on, että viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia, että kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä ja sen tulee osoittaa yleisölle palvelevansa myös saameksi. Viranomaisille on saamen kielilaissa asetettu velvoite huolehtia siitä, että sen henkilöstö kussakin virastossa tai muussa toimipaikassa pystyy palvelemaan asiakkaita myös saameksi.
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (12) Saamelaisalueen kuntien ja valtion viranomaisten palveluksessa on hyvin vähän saamenkielistä henkilöstöä, joten saamenkielisen palvelun saaminen lähes aina tarkoittaa erityisjärjestelyjä viranomaisen puolelta, mikä taas viivästyttää asioiden hoitoa. Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa ei ole tehty luontevaa. Saamenkielinen palvelu järjestetään pääasiallisesti käännösten ja tulkkauksen avulla. Avoinna oleviin virkoihin ja toimiin vaaditaan harvoin saamen kieltä. 2.e. ja f. Alue- ja paikallishallintoviranomaiset. Saamelaisalueen kuntien valtuustoissa vain Utsjoen kunnassa saamen kieli on myös kokouskielenä ja kokousasiapaperit on käännetty myös saameksi. Saamen kielilaissa saamelaiselle jäsenelle saamelaisten kotiseutualueella ja saamelaisia erityisesti koskevia asioita käsiteltäessä sen ulkopuolellakin oikeus on käyttää saamen kieltä. Saamelaiskäräjien kokouksissa on pyritetty järjestämään tulkkaus sekä osa asiapapereista kaikilla saamen kielillä vuodesta 2008 lähtien. Toimintaa vaikeuttaa kuitenkin tarvittavien resurssien puute. Saamelaisalueen muissa kuin Utsjoen kunnassa ei ole vielä vakiintunutta käytäntöä esimerkiksi kokoustulkkauksessa. Siitä ei ole tehty luontevaa vaan saamen kielen käyttö vaatii aina erityisjärjestelyitä. Lisäksi toimintaa haittaa ja monesti jopa estää kunnollisten tulkkauslaitteiden puute. 2.g. Paikannimiä on huolehdittu saameksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) toimesta. Saamen kielilain voimaantulon jälkeen saamenkielisiä paikannimiä on ilmestynyt tienviittoihin ja teiden ja katujen nimiä on kunnissa myös saameksi. Vuonna 2007 julkaistiin koko maan kattava maastotietokanta, jossa on yli 11 000 saamenkielistä paikannimeä (lähde Kotus). Paikannimiä voi katsoa netistä esimerkiksi osoitteesta www.kansalaisen.karttapaikka.fi. Lapin maistraatista saadun tiedon mukaan Väestörekisterikeskuksen osoitetietojärjestelmään tallennetaan saamelaisalueella kuitenkin ainoastaan yksi kieli, ja tämän takia väestörekisterikeskuksen tuottama osoitejärjestelmä ei tunne saamen kieltä vaan osoitetiedoissa on ainoastaan suomenkielinen osoite, vaikka paikkakunnalla olisi käytössä myös saamenkielinen lähiosoite. Kun kunta on Suomessa kaksikielinen suomen- ja ruotsinkielinen kunta, tallennetaan osoite aina kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi (tieto Helsingin maistraatista). Jotta järjestelmään olisi mahdollista lisätä myös saamenkieliset (pohjois-, inarin- tai koltansaamenkielinen) paikannimitiedot, vaadittaisiin Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään osoitetietojärjestelmään uusia teknisiä ratkaisuja, minkä toteuttaminen taas vaatii säädösmuutoksia. 3.b. Saamen kielilaissa on turvattu saamelaisille oikeus jättää hakemuksia ja saada niihin vastaus saamen kielellä. Näin viranomaiset ovat myös menetelleet. 4.a. Saamelaisalueen kuntien ja valtion viranomaiset käännättävät asiakirjat saameksi asiakkaan niin pyytäessä. Tulkkauspalvelua järjestetään asiakkaan pyytäessä. Tulkkauspalvelut perustuvat asiakkaiden vaatimukseen ja voivat viivästyttää palvelujen saamista usealla päivällä. Asiakkaita on voitu suositella käyttämään saamen kielilain vastaisesti suomen kieltä asiakaspalvelutilanteissa asiakkaiden vaatiessa saamenkielistä palvelua. Saamen kielilakiselvityksen mukaan joissakin viranomaisissa suomen kielen käytön suositteleminen on toimintatapa tällaisissa tilanteissa. 4.b. Saamen kielilakiselvityksessä (2007) ilmenee, että viranomaisissa työskentelee hyvin vähän henkilöitä, jotka pystyvät palvelemaan asiakkaita saamen kielellä (noin 10 % asiakaspalveluhenkilökunnasta). Selvityksen mukaan viranomaiset ovat järjestäneet jonkin verran saamenkielistä koulutusta, ja vain muutamissa viranomaisissa saamen kieli on ollut viran kelpoisuusvaatimuksena tai saamen kieli on katsottu erityiseksi ansioksi.
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 9 (12) Valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää uuden saamenkielisen henkilökunnan palkkauksen valtion viranomaisiin. Valtionhallinnosta ollaan vähentämässä vuoteen 2015 mennessä 14 500 työpaikkaa. Tuottavuusohjelma ei huomioi millään lailla saamen kielilain edellytyksiä. Käytännössä tuottavuusohjelma tarkoittaa, että eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata henkilöitä vaan palvelut hoidetaan yhä kutistuvin resurssein. Toteutuessaan tuottavuusohjelma estää saamenkielisen henkilökunnan palkkauksen ja saamen kielilain toteutumisen. 5. Saamenkielisen suku- ja etunimien käyttö on sallittua, mutta saamenkielisessä olevien erityismerkkien vuoksi kela- korttiin, ajokorttiin ja passiin ei voi saada vielä saamenkielisiä erikoismerkkejä sisältäviä nimiä. Mainituista asiakirjoista voi saada saamenkielisen käännöksen. Tämä saamen kielten erikoismerkkien saaminen mm. edellä mainittuihin asiapapereihin vaatii sen, että henkilön saamenkielinen etu- tai sukunimi viedään Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään tietojärjestelmään ja tietojärjestelmiä uudistetaan siten, että ne tunnistavat saamen kielen merkistöt. 11 artikla (joukkoviestimet) 1.a(iii), b(i), c(ii), d, e(i), f(ii),2, 3. Lain yleisradio Oy:stä (1380 1993) mukaan Yleisradiolla on julkisen palvelun tehtävänä tuottaa palveluja myös saamen kielellä. YLE Sámi radio tuottaa alueellaan omalla kanavallaan ohjelmia suomessa puhuttavilla saamen kielillä. Saamen kielillä ei ole omaa TV-toimintaa ja tällä hetkellä TV1-kanava lähettää saamelaisalueella näkyvät saamenkieliset uutiset arki-iltaisin ja samat uutiset lähetetään valtakunnallisesti FST5- kanavalla myöhään arkiiltaisin ilman vakituista lähetysaikaa. Lisäksi TV2-kanava lähettää edellisen päivän uutiset seuraavana aamuna vakituisena lähetysaikana valtakunnallisesti, mutta uutiset tulevat siis vuorokauden myöhässä. Saamenkielistä sanomalehteä ei ilmesty muuta kuin Norjan puolella toimitettava Ávvir, joka uutisoi pääasiassa Norjan puolella tapahtuvia asioita ja tapahtumia. YLE alkoi lähettää saamenkielistä lastenohjelmaa syksyllä 2007 yhteistyössä Ruotsin radion (SVT) kanssa. Lastenohjelmaa lähetetään 30 x 15 minuuttia vuodessa. Saamenkielisten lastenohjelmien rahoitus ei ole vakiintunut vaan siitä päätetään joka vuosi erikseen. Tällä hetkellä on päätös vuoden 2009 lähetyksistä (tieto YLE Sámi Radion johtajalta). Saamekielisten lastenohjelmien tuottaminen ei myöskään ole mainittu YLEn strategiasuunnitelmissa (tieto YLE Sámi Radion johtajalta). Ohjelmat ovat pääasiassa pohjoissaameksi, ja 15 minuutissa on vähän liikkumavaraa kolmen kielen välillä. Myös lasten parissa suosittujen piirrettyjen näyttämiselle eivät lyhyet lähetysajat anna tilaa, ja kun lähetysaika täytyy lisäksi jakaa kaikkien kolmen kielen kesken. 12 artikla (kulttuuritoiminta ja palvelut) Saamelaiskäräjien kautta jaetaan vuosittain varoja saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan. Avustus on jo pitkään pysynyt lähes samana (vuonna 2008 se on 205 000 euroa) eikä se ole lisääntynyt, vaikka Saamelaiskäräjät on tuonut esille avustustarpeen jo monena vuonna peräkkäin. Tämä rahoitus on riittämätön, koska sen tulee kattaa kaiken taide- ja kulttuuritoiminnan, henkisen kulttuurin sekä liikunta- ja urheilukasvatuksen sekä järjestöjen toimintaavustukset. Saamelaiskäräjät on esittänyt opetusministeriölle, että taiteen ja kulttuurin saavutettavuusohjelman 2006-2010 puitteissa lisättäisiin mm. saamelaiskulttuurin tukemista, mutta tähän mennessä asia ei ole edistynyt. 1.a ja b,c,d,e,f,g Saamelaiskirjallisuuden kääntäjiä ja kustantajia ei ole Suomessa montaa. Kustantamistilanteen heikkous ei kuitenkaan johdu tekijöiden puutteesta, vaan pikemminkin vähemmistö-
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 10 (12) kirjallisuuden tukijärjestelmän ja levitysjärjestelmän puuttumisesta. Valmiit teokset ja käännökset voivat odottaa julkaisemista jopa vuosia. Käsitettä saamelaiskirjallisuus ei tunneta Suomessa. Suomessa ei toimi erityisiä saamelaiskirjallisuuden tukijärjestelmiä vaan kirjailijat ja kääntäjät hakevat työskentelyapurahoja useista eri lähteistä (mm. kilpailevat esim. Saamelaiskäräjien ja saamelaisneuvoston vähäisistä kulttuuriavustuksesta yhdistysten ja muiden hyvin erilaisten projektien kanssa) eikä kaunokirjallisuuden kustannustoimintaa tueta erikseen. Esimerkiksi Norjassa tilanne on toinen. Norjan saamelaiskäräjät jakaa valtion myöntämää kustannustukea suoraan saamelaiskustantajille. Norjan kaltainen järjestelmä on vakiintumassa myös Ruotsissa. 1.c. Saamelainen kirjallisuustaide ja sen levittäminen myös saamen kieltä osaamattomien saataville vaatii taiteen ominaisluonteen takia (vrt. esim. musiikki- tai kuvataide) nimenomaan käännösresursseja, mutta saamenkielistä käännöstoimintaa varten ei ole vakinaista rahoitusjärjestelmää. (Saamelaiskirjaston hoitaja, Lapin maakuntakirjasto, Rovaniemi / kirjoitus Kaltio 3/2003). Televisiolla on suuri merkitys kielenkäytön levittämisessä. Nykytekniikka mahdollistaa mm. tekstityskielen valitsemisen. Tällä hetkellä saamenkielistä tekstitystä ei ole erikseen valittavissa missään YLE:n ohjelmissa. Lähetettävien televisio-ohjelmien tekstitystä myös saameksi tulisi kehittää. Se toisi kielenkäyttöön uuden areenan sekä näkyvyyttä saamen kielelle, tukisi kirjallisen saamen kielen levitystä ja kehittäisi saamenkielisten lukutaitoa ja rikastuttaisi kielenpuhujien sanavarastoa. Olisi tärkeää, että saamenkielisen tekstityksen valinnanmahdollisuus lisättäisiin ajankohtais- ja dokumenttiohjelmien lisäksi myös viihteelliseen tuotantoon. Digitekniikka mahdollistaa myös usean eri kielen lähetyksen. Saamelaisille lapsille ja nuorille olisi tärkeää, että lasten- ja nuortenohjelmia olisi saatavilla myös saamen kieleksi dubattuna, jotta saamelaislapsilla ja -nuorilla olisi mahdollisuus kuulla omaa äidinkieltään. Tämä ei vaadi uusia teknisiä ratkaisuja eikä ratkaisu ole edes kallis. 1.h. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma uhkaa saamen kielen tutkimuksen ja kehittämisen sekä kielenhuollon tilannetta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen (Kotus) on suunniteltu noin 30 % henkilöstövähennyt vuoteen 2015 mennessä. Kotuksen johtaja on laitoksen kotisivuilla (www.kotus.fi) arvioinut, että onko Kotuksen kokonaan luovuttava vähemmistökielten eteen tehtävästä työstä. Tämä koskisi myös uhanalaisia saamen kieliä, joiden kehittämistyö on vasta pääsemässä alkuun. Pohjoissaamen kielen tutkija on toiminut Kotuksessa jo pitkään ja vuodesta 2007 Kotus on palkannut osa-aikaisen (50 %) inarinsaamen tutkijan virkaan. Tärkeää olisi tämän viran kokoaikaistaminen sekä vakinaisen kielenhuoltajan saaminen myös koltansaameen. Pohjoissaamessa olisi tarvetta myös toiselle kielenhuoltajalle (tarvetta lisää varsinkin uudissanaston luomispaine, joka johtuu mm. saamen kielilain toteuttamiseen liittyvästä kielenkehitystoiminnasta) sekä yhdelle pelkästään paikannimiin erikoistuneelle kielentutkijalle. 2. Saamelaiskäräjien keräämien tilastojen (2007) yli puolet saamelaisväestöstä asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle. Saamelaisalueen ulkopuolella kulttuuritoimintaa ja -palveluja järjestävät alueella toimivat saamelaisyhdistykset ja näiden toimintojen saatavuus on kyseisten yhdistysten aktiivisuuden ja resurssien varassa. 3. Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, joten olisi ensiarvoisen tärkeää jakaa tietoa unionin jäsenmaille saamen kielien uhanalaisesta tilanteesta ja saamelaiskulttuurista. Tämä tiedottaminen saamelaisista alkuperäiskansana ja saamelaiskulttuurista vaatii riittäviä resursseja.
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 11 (12) 13 artikla (talous- ja yhteiskuntaelämä) 1.d Suomi ei ole pystynyt vielä täyttämään artiklan määräyksiä. 2.c. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista varten Saamelaiskäräjät saa valtion budjetissa valtionavustusta (600 000 euroa) jaettavaksi saamelaisalueen kunnille. Avustusta myönnetään vuosittain budjettivarojen rajoissa ja avustus on aina vuodeksi kerrallaan, mikä estää pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun. Riittävien saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukitoimien kehittämiseksi valtionavustuksen taso tulisi nostaa 1.500.000 euroon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja hätäkeskuksissa toimivan henkilöstön kielikoulutuksen tarjoamiseksi tulisi saamen kielilakia soveltavien viranomaisten oikeus kielilaista aiheutuvien kulujen korvaamiseksi varmistaa. Nykyään lakia tulkitaan esimerkiksi niin, että sairaanhoitopiirit, jotka yleensä tarjoavat sairaala- ja lääkäri- sekä erikoislääkäripalveluita eivät voi saada korvausta saamen kielilain aiheuttamiin kuluihin, esim. henkilöstön saamen kielen koulutukseen. Myöskään kuntayhtymät eivät voi oikeusministeriön tulkinnan mukaan saada saamen kielilain nojalla rahoitusta saamen kielilain aiheuttamien kulujen kattamiseen. Kunnilla on ollut erityisesti tarvetta saada lisäresursseja henkilöstön saamen kielen koulutusta varten. Oikeusministeriön tulkintaperiaate asettaa virheellisesti kunnat epätasa-arvoiseen asemaan sen perusteella, miten he palvelunsa järjestävät puuttuen näin kunnalliseen itsehallintoon. Enontekiön kunta järjestää suuren osan terveyspalveluistaan Muonio-Enontekiön kansaterveystyön kuntayhtymän kautta, eikä täten saa rahoitusta saamen kielilain aiheuttamien kulujen kattamiseen terveyspalveluissa. Tilanne on epätasa-arvoinen ja tulisi korjata välittömästi. Sama epäkohta koskee myös julkisia palveluja tarjoavia yksityisiä ja yhteisöjä. Koska muut julkisten palveluiden tarjoajat eivät kuulu saamen kielilain korvausten piiriin, heiltä evätään siltä osin mahdollisuudet kehittää saamenkielisiä palveluja. (Saamen kielilakikertomus). d. Lapin hätäkeskus ei pysty oman ilmoituksensa mukaan palvelemaan saamen kielellä. Saamenkielisen asiakaspalvelun puuttuminen konkretisoituu tilanteessa, jossa suomea osaamaton tai huonosti suomea taitava henkilö tarvitsee hätäkeskuksen palveluja. Tällaisia henkilöitä on alle kouluikäisissä saamelaislapsissa, vanhuksissa sekä ulkomailta Suomeen muuttaneissa saamelaisissa. Hätätilanteessa kielen osaamattomuus voi vaikeuttaa ja viivästyttää avunsaantia ja sen johdosta voi syntyä ihmishenkiä vaarantava tilanne. Myös saamelaisen paikannimikäytännön tuntemattomuus voi aiheuttaa vaaratilanteita, kun hätäkeskustyöntekijä ei välttämättä tunne saamelaista käytäntöä eikä saamelainen avuntarvitsija tiedä, miten esim. hänen asuma-alueensa on karttaan merkitty.
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 12 (12) 14. a ja b. artikla (yhteydet yli rajojen) Vastuu Saamelaiskäräjien välisen yhteistyön johtamisesta Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta on siirtynyt syksyllä 2008 Norjalta Ruotsille. Suomen valtio ei edelleenkään osoita siihen mitään erillistä rahoitusta. Klemetti Näkkäläjärvi Puheenjohtaja Siiri Jomppanen Kieliturvasihteeri puh. 010 839 3111 Ellen Näkkäläjärvi Kieliasiainsihteeri puh. 010 839 3119 LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Vastaukset asiantuntijakomitean esittämiin kysymyksiin. Saamelaiskäräjien lausunto valtioneuvoston kertomukseen kielilainsäädännön soveltamisesta: Saamen kieliä koskevat kieliolot (24.11.2008). (Lausunnosta päätti saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi 30.12.2008)