PUHE 1 (6) Arvoisa valtiosihteeri Johansson, ylitarkastaja ja hyvät läsnäolijat.

Transkriptio

1 PUHE 1 (6) Arvoisa valtiosihteeri Johansson, ylitarkastaja ja hyvät läsnäolijat. Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät tervetulleeksi tähän tilaisuuteen ja Inariin. Olen iloinen siitä, että valtiosihteeri on nähnyt tärkeäksi tutustua Saamelaiskäräjien toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin Saamelaiskäräjillä. Tätä yhteistyötä jatkamme mielellämme tiiviisti myös tulevaisuudessa. Tämän päivän ohjelmassa on tiivis tietopaketti saamelaisesta kulttuurikeskushankkeesta ja valtiosihteerin toimialaan liittyvistä asioista. Omassa puheessani tuon esille yleisesti saamelaiskäräjien toimintaan liittyviä asioita ja ajankohtaisia kehittämistarpeita. Suomen saamelaiset on Suomen ainoa alkuperäiskansa ja saamelaisten oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin on taattu Suomen perustuslaissa. Suomessa on kolme saamen kieltä: pohjoissaame, koltansaame ja inarinsaame. Tätä viimeksi mainittua puhutaan vain Suomessa. Koltansaame ja inarinsaame ovat erittäin uhanalaisia kieliä. Inarinsaamen asema on kohentunut erityisesti Inarinsaamen yhdistyksen tekemän ansiokkaan työn johdosta, mutta tilanne ei ole vieläkään riittävällä tasolla kielen tulevaisuuden turvaamiseksi. Koltansaamen tilanne on todella uhkaava, äidinkielenään koltansaamea puhuvia lapsia on viimeisempien selvityksien mukaan vain muutama, eikä koltansaamella ole pysyvää kielipesätoimintaa turvattuna vaikka Inarin kunta on nyt sellaisen aloittanutkin. Pohjoissaamen tilanne ei ole myöskään riittävällä tasolla, erityisen huono tilanne on saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvää itsehallintoa hoitaa Suomen saamelaiskäräjät, joka on perustettu vuoden 1995 saamelaiskäräjälain perusteella. Saamen kielilain perusteella saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella toimivissa viranomaisissa. Nämä kolme mainittua lakia ovat keskeisimpiä työkaluja, jotka määrittävät saamelaiskäräjien työtä. Saamelaiskäräjien pääasialliset toimintamuodot, joiden kautta se voi edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia ovat aloitteiden, esitysten ja lausuntojen tekeminen. Toinen keskeinen vaikutusmahdollisuus on Saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukainen viranomaisten neuvotteluvelvoite saamelaiskäräjien kanssa saamelaisia koskettavista merkittävistä hankkeista. Nämä ovat pääasiallisia keinoja, joiden kautta saamelaiskäräjät hoitaa edunvalvontaa. Lisäksi meillä on edustus erilaisissa työryhmissä ja neuvottelemme myös omaehtoisesti ministeriöiden ja viranomaisten kanssa ajankohtaisista asioista. Saamelaiskäräjät toteuttaa saamelaisten itsehallintoa kieleen ja kulttuuriin liittyvissä tehtävissä. Saamen kielen asemaa saamelaiskäräjät kehittää ensisijaisesti sen kautta kanavoituvien rahoitusmomenttien kautta. Saamelaiskäräjien kautta kanavoituu vuosittain kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen euroa. Saamelaiskäräjillä on velvollisuus seurata saamen kielilain toteutumista viranomaisissa. Ensimmäinen selvitys saamen kielilain toteutumisesta vuosina annettiin oikeusministeriölle tänä keväänä. Saamelaiskäräjillä toimii kieliturvasihteeri, jonka erityisvastuulla on edistää saamen kielen asemaa. Toinen keskeinen itsehallintoelementti on Saamelaiskäräjien kautta kanavoituva valtionapu saamelaiskulttuurin edistämiseksi yhdistyksille, taiteilijoille, yksityishenkilöille ja ryhmille. Vuosittain Juvvá Lemet / Klemetti Näkkäläjärvi Ságadoalli Puheenjohtaja - President Saamelaiskäräjät Tel / Skierri, Peuratie 15 klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi FI Enontekiö

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT PUHE 2 (6) rahoitusta myönnetään euron edestä. Rahoitus on todettu riittämättömäksi, sitä on haettu vuosittain nelinkertaisesti verrattuna siihen mitä on ollut jaettavissa. Rahoituksen kautta on tuettu kymmeniä erilaisia hankkeita ja kymmenien yhdistysten toimintaa vuosittain. Erityisen suuri tarve olisi erityiselle saamelaiskäräjien kautta myönnettävälle avustukselle lasten ja nuorten saamelaiskulttuuria tukeviin toimintoihin ja hankkeisiin. Toinen suuri tarve on lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen saamelaiskäräjillä, ja tähän tarvitaan kipeästi uusia resursseja. Nykyisellä resurssitasolla emme pysty luomaan pysyvää lasten ja nuorten osallisuutta parantavaa järjestelmää Saamelaiskäräjille. Tällaista toimintaa on tukenut vahvasti mm. lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula, ja toivommekin että voimme saada tähän toimintaan lisäresursseja. Saamelainen kulttuurimääräraha on todella tarpeellinen ja merkittävä saamelaiskulttuurin säilymistä tukeva järjestelmä, mutta jotta voisimme saada riittävästi kohdennettua ja vaikutettua saamelaiskulttuurin kaikkien piirteiden kehittymiseen ja säilymiseen, määrärahaa olisi nostettava huomattavasti. Tämä mahdollistaisi myös sen, että rahoitusta jakava kulttuurilautakunta voisi painottaa vuosittain eri saamelaiskulttuurin piirteiden tukemisen rahoitusta ja toisaalta se mahdollistaisi pitkäjänteisen tuen kehittämiskelpoisille ja tärkeille hankkeille. Saamelaiskäräjät on osallistunut aktiivisesti saamelaiskulttuuria tukeviin EU-hankkeisiin, mutta hankkeisiin osallistuminen sitoo saamelaiskäräjien varat hyvin pitkäksi aikaa ja vaikeuttaa osaltaan saamelaiskäräjien lakisääteisen työn ja edunvalvonnan hoitamista. Saamelaiskäräjät tarvitsisi kipeästi puskurirahastoa, joka mahdollistaisi EU-hankkeisiin osallistumisen mutta ei halvaannuta samanaikaisesti EU-rahoituksen tilityksien hitaudesta johtuen Saamelaiskäräjien muuta toimintaa. Tosiasia on, että saamelaiskäräjät tarvitsee projekteja ja hankkeita voidakseen kokonaisvaltaisesti edistää saamelaisen kulttuurin asemaa, mutta hankkeet eivät saisi vaikeuttaa saamelaiskäräjien muuta toimintaa. Saamelaiskulttuuri on hyvin rikas kulttuuri. Meillä on erityisen rikas aineellinen kulttuuriperinteemme ja käsityömme. Saamelaista käsityötä, Sámi Duodjia, voikin kutsua taidekäsityöksi. Meidän saamelaiskäsityötaiteilijoidemme toimintaedellytykset eivät ole nykyisin riittävällä tasolla, ja tukea saamen käsityön tekemiseen saa vähäisesti. Saamelaiset käsityöt ovat hyvin paljon aikaa ja huolellisuutta vaativaa käsityötä ja siten se näkyy myös tuotteiden hinnassa. Tuotteiden korkea tuotantokustannus vaikuttaa tietenkin myös tuotteen hintaan ja myös menekkiin. Valtiovallan tulisi tukea saamelaista taidekäsityötä ja tietenkin tällä tavoin saamelaiskulttuuria. Arvolisänveron poistaminen taidekäsityötuotteilta olisi ensimmäinen askel saamelaistaidekäsityön tekijöiden aseman parantamiseksi, mutta myös muita erityistukia kaivataan. Taidekäsityön tekemiseen ei mm. saa riittävästi apurahoja, vaikka saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta tukeekin pienin summin saamelaisen käsityön tekemistä kulttuurimäärärahoistaan. Tämä ei ole kuitenkaan riittävä taso. Sámi Duodjin lisäksi yksi merkittävin kulttuuriperinteemme on saamelainen musiikkiperinne, joiku. Joiussa on alueellisia saamen kieliryhmien mukaisia joikuja. Inarinsaamen joiku on livđe, koltansaamen leudd ja pohjoissaamen luohti. Saamelainen musiikkiperinne on hyvin vivahteikas ja ainutlaatuinen. Se kertoo tarkasti kulttuurin ympäristöstä, luonnosta, ihmisistä ja tapahtumista. Joikuja on tallennettu jatkuvasti, mutta nykyjoikujen tallennus on jäänyt kuitenkin vähäiseksi. Joiukuperinteen ja sen historian opetus on osaltaan jäänyt myös vähäiseksi ja monasti joikujen

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT PUHE 3 (6) sisältämät kulttuuriset koodit ovat jääneet täysin käsittelemättä saamelaisista lähtökohdista käsin. Joiku ei ole vain musiikkia vaan se on saamelaista kulttuurihistoriaa ja itseilmaisua. Saamelaisnuoret ovat osoittaneet saamelaisen joikuperinteen olevan mitä muuntautumiskykyisin ja soveltuvin myös nuorten musiikiksi, saamelainen joikuperinne on kehittynyt mielenkiintoisella tavalla ja tulee kehittymään yhä edelleen. Erityisen iloinen olen saamelaisena ja saamelaiskäräjien puheenjohtajana, että saamelaisnuorilla on nykysaamelaismusiikin esikuva, inarinsaameksi räppäävä Amoc. Hän on omalta osaltaan myöskin luonut myönteistä kuvaa saamelaiskulttuurista ja sen muuntautumiskyvystä valtakulttuuriin ja sen nuorisokulttuuriin nähden. Tällaisia saamelaisnuorison esikuvia tarvitsemme lisää. Saamelaislapset ja nuoret ovat ottaneet saamelaismusiikin osaksi vapaa-aikaa ja soveltaneet niitä mitä moderneimpiin tanssi-esityksiin. Minulla oli ilo seurata näitä esityksiä saamelaislasten ja nuorten taidetapahtumassa tänä keväänä Hetassa. Meillä on ja on ollut paljon lahjakkaita joikutaiteilijoita, mutta joikua ei vielä pidetä siinä arvossa kuin sen arvostuksen tulisi olla saamelaiskulttuurin yhtenä kulmakivenä. Arvostuksen puute näkyy paitsi joikumusiikin puutteelisessa rahoituksessa ja musiikin vähäisessä levytyksessä, mutta myös joiun yhteiskunnallisessa arvostuksessa. Joikumusiikki on keskeinen saamelaiskulttuurin piirre, ja se on säilytettävä tuleville sukupolville muuntautumiskykyisenä, perinteitä kunnioittaen. Tämä vaatii nykyisen joikukulttuurin taltioimista, taiteilijoiden tukemista ja joikuperinteen opettamista. Tämä, jos mikä vaatii resursseja. Keskeinen haaste saamelaiskäräjien työssä on saamelaiskulttuurin ja saamen kielen säilymisen turvaaminen myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Nykyinen lainsäädäntö ei takaa saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella lainkaan. Tilanne on hälyttävä ja vaatii poliittisia toimia ja resursointia. Noin 70 % saamelaislapsista ja 60 % kaikista noin 9300 Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Lapsilla ei ole mahdollisuuksia päästä oman äidinkielensä opetukseen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja tämä asettaa vakavan uhkan saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tulevaisuudelle. Ainoa keino miten saamelaiskäräjät on voinut tukea nykyisten resurssien puitteissa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolista saamelaiskulttuurin ja kielen säilymistä on kulttuurimääräraha saamelaisyhdistyksille, joka on riittämätöntä. Erityisesti saamelaislasten ja nuorten saamenkieliseen kerhotoimintaan tarvitaan erillisrahoitusta, koska saamelaislapset ja nuoret tarvitsevat luontevia kielenkäyttötilanteita. Tällaiselle toiminalle tarvetta on myös saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisiä kerhoja ei ole ja erityisesti koltansaamen kielen tulevaisuus on nykyisin hyvin uhanalainen, ja tästä kuten saamen opetuksen tilanteesta kuulemme lisää myöhemmin. Pyydänkin arvoisaa valtiosihteeriä käyttämään vaikutusvaltaansa ja ottamaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisten saamelaisten oikeuksien edistämisen ministeriönsä valmisteluun. Suomen valtiota sitovat perustuslain lisäksi useat kansainväliset sopimukset, jotka edellyttävät erityistoimia saamelaiskulttuurin ja saamen kielen säilyttämiseksi. Saamelaiset ovat selkeästi Suomen rikkaus on kunnia-asia että Suomen rajojen sisällä asuu Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Perustuslain lisäksi valmistelussa olevat Pohjoismainen Saamelaissopimus, hyväksytty Yhdistyneiden Kansakuntien Alkuperäiskansajulistus ja ratifiointiedellytyksiä tutkittavana oleva ILO:n sopimus

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT PUHE 4 (6) nro 169 alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksista edellyttävät yksiselitteisesti että saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuus on turvattava. YK:n ihmisoikeusneuvosto on toistuvasti huomauttanut Suomen valtiota että saamen kielen ja saamelaiskulttuurin säilymiseksi ja kehittämiseksi on saatava lisää panostuksia ja erityisesti saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita sekä myös kielen opetusta on parannettava. Suomen perustuslaki velvoittaa valtiota säilyttämään ja kehittämään saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria. Tämä on myös ulkopoliittinen velvollisuus, koska Suomi on EU:n ja YK:n jäsenenä on sitoutunut erinäisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Ne edellyttävät saamen kielen ja saamelaiskulttuurin säilyttämistä. Erityisen painavan velvollisuuden Suomen valtiota kohtaan asettaa YK:n alkuperäiskansajulistus, jonka valmistumista Suomen valtio on edesauttanut merkittävästi erityisesti Suomen toimiessa EU:n puheenjohtajamaana. Alkuperäiskansajulistus antaa vahvat velvoitteet turvata ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä ja edellyttää valtion antavan riittävät resurssit saamen kielen turvaamiseksi Suomen alkuperäiskansakielenä. Kansainväliset sopimukset tuovat luontevan yhtymäkohdan saamen kielen nykyiseen tilanteeseen Suomessa. Suomen saamelaiskäräjien tekemän saamen kielilain toteutumisen seurantaraportti vuosilta osoittaa, että saamen kielilaki ei toimi riittävän hyvin viranomaisissa ja että lain toteuttaminen vaati lisäresursseja ja panostuksia valtiolta ja kunnilta. Saamen kielilain toteutuminen vaatii myös rakenteellisia muutoksia valtionosuusjärjestelmässä, koulutuksessa ja uusissa aluehallinnon ja kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeissa ja ennen kaikkea valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa. Saamen kielen kehityksen kannalta on keskeistä löytää luontevia suullisia ja kirjallisia kielenkäyttökohteita. Hyvin keskeinen asia on saamenkielisen lasten ja nuorten televisio-ohjelmien lisääminen ja toisaalta yhteispohjoismaisen saamenkielisten lastenohjelmien hyödyntäminen. Nykyisin saamenkielistä lastenohjelmaa on tarjolla viikoittain 15 minuutin ajan, Unná Junná -ohjelman kautta. Tätä ei voida pitää riittävänä tasona, vaan ohjelmia olisi saatava lisää ja kaikilla kolmella saamen kielellä. Yhteispohjoismaista yhteistyötä tulisi lisätä saamenkielisten lasten- ja nuortenohjelmien tuotannossa, mutta kotimaista tuotantoa tarvitaan myös lisää. Tähän tarvitaan resursseja. Yhteispohjoismainen tuotanto ei takaa inarin- ja koltansaamen näkyvyyttä ohjelmissa eikä Suomen saamelaisia koskettavien asioiden näkymistä ohjelmistossa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa koulutetaan video- ja elokuvaosaajia, eli asiantuntemusta saamelaisten lastenohjelmien tekoon on. Suuri tarve on myös saamenkieliselle nuortenohjelmistolle, koska selkeästi nuorille suunnattua saamenkielistä ohjelmaa ei ole televisiossa. Kyse on resursseista, ja toivonkin valtiosihteerin edistävän saamenkielisen lasten- ja nuortenohjelmien rahoitusta ja näkyvyyttä valtakunnallisilla tvkanavilla. FST eli ruotsinkielinen ohjelmakanava olisi tässä luonteva, koska meidän vähemmistökieliä puhuvien on tehtävä yhteistyötä. Ikäväkseni joudun toteamaan, että saamenkielisen kaunokirjallisuuden tuki ja toimintaedellytykset ovat heikentyneet huomattavasti. Saamenkielisen kaunokirjallisuuden tuki on sidottu muiden kielten käännöksien tukeen ja erityistä tukea Suomen alkuperäiskansakielen turvaamiseksi kaunokirjallisuudessa ei ole tuettu. Saamenkielisen kirjallisuuden markkinat ovat pienet, joten sitäkin tärkeäm-

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT PUHE 5 (6) pää on valtion tuki. Saamen kieli kehittyy sitä käyttämällä ja erityisen merkittävässä osassa on kaunokirjallisuus sekä lasten ja nuortenkirjallisuus. Erityistukea sekä kauno- että lasten- ja nuortenkirjallisuuden tekemiseen saamen kielellä että kääntämistä edelleen muille saamen kielille ja suomeksi tarvitaan. Koska saamen kieli on alkuperäiskansakieli ja erityisesti YK:n alkuperäiskansajulistus edellyttää tukea alkuperäiskansakulttuurin säilymiselle, tällainen tuki on saatava riittävälle tasolle ja saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi. Tämä olisi tärkeätä käynnistää juuri tänä vuonna koska meneillään on YK:n alkuperäiskansakielien vuosi. Toinen laaja kysymys koskien saamelaisten kielenkäyttöä ja sen kehittymistä on saamenkielinen sanomalehdistö. Nykyisin Suomen saamelaisilla ei ole mahdollisuutta lukea Suomessa tehtyä saamenkielistä sanomalehteä. Inarinsaameksi on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehti, mutta muilla saamen kielillä ei ole edes aikakauslehteä. Saamelaiskäräjät on lausunut sanomalehdistöasetuksen muutoksesta ja edellyttänyt että asetuksessa huomioidaan saamen kieli alkuperäiskansakielenä, kaikki saamen kielet ja saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisten lukumäärän asettamat haasteet. Saamelaiseen kulttuuri-itsehallinnon kehittämiseen kuuluu myös se, että saamelaisen sanomalehdistön tuki tulee siirtää saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi. Saamelainen sanomalehdistö on mitä tärkein saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuuden kannalta. Kieli kehittyy sitä käyttäessä, ja onkin tärkeää, että saamenkielinen termistö kehittyy ensisijaisesti saamelaisista lähtökohdista eikä lainasanojen kautta muista skandinaavisista kielistä. Saamenkielisen lehdistön tuki on mitä suurimmassa määrin kulttuurin tukemista, ja saamenkielinen sanomalehdistö olisi edesauttamassa mitä suurimmassa määrin saamen kielen ja kulttuurin säilymistä Suomessa. Tässä työssä tarvitsemme erityisesti kulttuuriministeriön tukea ja apua. Minulla oli kunnia aiemmin tänä keväänä avata saamelaislasten ja nuorten taidetapahtuma ja nähdä ja kuulla nuorten saamelaistaiteilijoiden esityksiä. Tämän vuoden taidetapahtuman erityisteemana oli kaunokirjallisuus, joka osoittautui todelliseksi menestykseksi. Saamelaislapset ja -nuoret olivat lähettäneet teoksiaan runsaasti tapahtumaan. Oli ilo nähdä että kaunokirjallisuus kiinnostaa saamelaislapsia ja nuoria, ja tämä osaltaan vahvistaa uskoa saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuutta kohtaan. Saamelaisen kulttuurielämän kannalta on myönteistä että suuren taiteilijamme Nils Aslak Valkeapään elämäntyö saa seuraajia ja ehkäpä joku taidetapahtumaan osallistujista nousee Ailun rinnalle saamelaiskulttuurin historiassa. Mutta - tämä ei ole itsestäänselvyys. Saamelaista lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa on hoidettu resurssien puutteesta johtuen projektien kautta. Tämä ei ole kestävä ratkaisu, vaan tarvitsemme pysyvän rahoituksen juuri tällaisiin lasten ja nuorten kulttuuria ja itseilmaisua tukeviin pysyviin hankkeisiin ja toimintamalleihin. Arvoisa valtiosihteeri. Ilokseni voin kertoa että saamelaiskäräjät on aloittanut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen Saamelaiskäräjille. Pyrimme omassa toiminnassamme olemaan esimerkillisiä ja noudattamaan tällaisia tärkeitä vähemmistöjen oikeutta ja tasa-arvoa parantavia lakeja. Surukseni joudun toteamaan, että vain valitettavan harva saamelaisten kotiseutualueella toimiva viranomainen on laa-

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT PUHE 6 (6) tinut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman eikä ole täten edistänyt toiminnassaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lakien mukaisesti. Hyvät kuulijat, Saamelaiskäräjillä on edessään suuria haasteita ja myös meidän toimintamme kehittyy jatkuvasti. Omalta osaltamme yritämme parantaa saamelaisten asemaa ja oikeuksia kokonaisvaltaisesti, mutta tähän tarvitsemme lainsäätäjien apua ja resursseja. Saamelaiskäräjät yrittää omalta osaltaan perustuslain ja aluehallinnon uudistuksen kautta parantaa ja kehittää saamelaisten asemaa ja saamelaiskäräjien mahdollisuuksia toimia kokonaisvaltaisesti kaikkien saamelaisten oikeuksien edistäjänä kaikkialla Suomessa. Tulevissa tämän päivän esityksissä käsitellään laajemmin saamelaisen kulttuurikentän ja kulttuurikeskuksen haasteita. Kiitän teitä mielenkiinnosta.