Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt 26.11.2013 Olli Niskanen MTT
Sisällys Maatalouden rakennemuutos Paljonko peltoa on raivattu 2000-luvulla? Lypsykarjatilat tarkemmin tarkasteluna Muutama sana tilusrakenteen kehityksestä Pitkä nurmikierto päästövähennyskeinona 2
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kokonaispeltoala ja viljelty ala Vuonna 1995 moni tila lopetti viljelyn ja kokonaispeltoala pieneni lähes 160 000 hehtaaria yhden vuoden aikana Kokonaisala lisääntynyt romahduksen jälkeen, muttei ole saavuttanut 90- luvun alun tasoa 2500.0 2000.0 1500.0 1000.0 Kokonaispeltoala Viljelty ala Kesanto 500.0 0.0 3
Maidontuotannon rakennemuutos on siirtänyt peltojen hallintaa viljanviljelyn tuotantosuunnalle 1000000 Kokonaispeltoala 400000 Lohkojen lukumäärä 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 maitokarjatalous muu nautakarjatalous sikatalous siipikarjatalous muu kotieläintalous viljanviljely muu kasvintuotanto 4
Uutta tietoa pellonraivauksen määristä Selvitettiin tarkasti, missä peltoa on raivattu Uudet peltolohkotunnukset vuosina 2000-2012 selvitettiin Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä Suodatettiin lohkojen yhdistämisen tai erottamisen seurauksena syntyneet uudet tunnukset, saatiin aidosti uudet pellot Ei sisällä uudelleen käyttöönotettuja peltoja (esim. EU-jäsenyyden alussa varmuuden vuoksi digitoidut lohkot) Yhdistettiin Suomen maannostietokannan avulla tieto maalajista Maalajit turve-, multa- ja kivennäismaa jaolle Yhdellä peruslohkolla voi olla useita maalajeja, kukin on laskettu omaan summaansa 5
Pellonraivaus tuotantosuunnittain 2000-2009 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 Nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Muu kotieläintalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuoden 2004 jälkeen ei myönnetty uusia tukioikeuksia Tukikelpoisuus-jonojärjestelmä ennen 31.10.2004 raivatuille pelloille luonnonhaitta- ja ympäristötukikelpoisuuden jonottamista varten. Jonoon kerättiin ehdot täyttäviä lohkoja noin 65 000 ha. Korkeat luvut vielä vuosina 2005 ja 2006, aloitetut loppuun ja toiveet uusista oikeuksista? 6
Pellonraivaus Nivalan alueella Nivalan ympäryskuntien alueella 32-50 % raivioista turvemailla VUOSI 2000-luvulla raivattujen peltojen pinta-ala, ha Haapajärvi 069 Haapavesi 071 Kärsämäki 317 Nivala 535 Sievi 746 Ylivieska 977 Yht 2000 54 143 67 52 58 107 481 2001 120 103 32 64 38 16 373 2002 145 200 52 38 56 36 527 2003 75 159 52 72 11 20 389 2004 71 492 139 52 56 50 861 2005 66 44 114 89 65 35 413 2006 50 238 154 72 61 58 633 2007 14 87 49 28 12 2 192 2008 14 59 22 22 63 2 181 2009 15 45 56 29 27 4 177 2010 38 73 18 26 25 2 182 2011 39 235 23 29 45 7 378 2012 34 70 21 46 55 1 227 Yht 737 1947 799 620 574 339 5016 Turvemaiden osuus raivatuista (ei sisällä viimeisiä vuosia, arvio) 32 % 50 % 33 % 35 % 49 % 41 % 7
Raivatut peltolohkot ja lypsylehmät kartalla Kuvat: Eeva Lehtonen, MTT
Tilusrakenne Pinta-alalla painotettu keskietäisyys 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 maitokarjatalous muu nautakarjatalous sikatalous siipikarjatalous muu kotieläintalous viljanviljely muu kasvintuotanto 1200 1000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 9
Lypsykarjatilat esimerkkinä (2000-2009) Suurin osa raivatusta pintaalasta tehty 3-8 ha lohkoihin Ja suurin osa lisäpinta-alasta alle 4 km etäisyydelle tilakeskuksesta Suurin osa siis tilusrakenteen kannalta järkevää raivausta 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Lypsykarjatiloille raivatut lohkot alle 1 ha 1-3 ha 3-8 ha 8-20 ha yli 20 ha Lypsykarjatilojen raivaamien lohkojen etäisyys alle 1 km 1-4 km 4-8 km yli 4 km 10
Uudet peltolohkot eri maalajeilla 2000 2012 Vuosi Yht Kivennäism aa Yht Multamaa Yht Turvemaa Tunniste puuttuu Osuus Kivennäism aa Osuus Multamaa Osuus Turvemaa Yhteensä, joista löytyy tunniste Yhteensä 2000 12143 35 2633 530 82 % 0 % 18 % 14810 15340 2001 6887 67 2433 470 73 % 1 % 26 % 9386 9856 2002 7700 39 3298 290 70 % 0 % 30 % 11038 11327 2003 5747 47 2590 230 69 % 1 % 31 % 8383 8613 2004 8078 146 4325 318 64 % 1 % 34 % 12550 12868 2005 7979 156 5426 717 59 % 1 % 40 % 13561 14279 2006 7728 75 3597 349 68 % 1 % 32 % 11400 11748 2007 1912 15 911 30 67 % 1 % 32 % 2839 2869 2008 2385 35 903 49 72 % 1 % 27 % 3322 3371 2009 3208 22 1193 35 73 % 0 % 27 % 4422 4457 2010 3940 3940 2011 4299 4299 2012 5611 5611 Yhteensä 63767 636 27309 16868 70 % 1 % 30 % 91712 108580 Maannostietokannan leikkaus tehty vuoden 2009 peltolohkoaineistolla, joten viimeisten vuosien maalajitieto puuttuu. Tunnistetiedot (sijainti) puuttuivat osalta lohkoista myös vuosina 2000-2009, joten turvemaiden osuus ei ole absoluuttinen 11
Uudet peruslohkot ELY -keskuksittain 2000 2009 Turvemaiden raivaus kaikissa ELY-keskuksissa kivennäismaita vähäisempää Uudet lohkot, ha Uusien lohkojen keskikoot, ha Kivennäismamamamaa maa maa Multa- Turve- Kivennäis- Multa- Turve- Yht. KA. 01 Uusimaa 1778 6 61 1845 1,11 2,76 1,28 1,72 02 Varsinais-Suomi 3769 45 248 4063 1,04 2,29 2,94 2,09 03 Satakunta 3052 73 1038 4163 0,96 2,77 2,85 2,20 04 Häme 3083 13 284 3380 1,30 2,16 2,19 1,88 05 Pirkanmaa 3279 23 663 3965 0,89 2,55 2,46 1,97 06 Kaakkois-Suomi 3019 19 594 3632 1,15 2,65 2,54 2,11 07 Etelä-Savo 2331 9 166 2506 1,14 3,00 1,97 2,04 08 Pohjois-Savo 6376 25 2150 8551 1,28 2,46 3,54 2,43 09 Pohjois-Karjala 3260 49 3374 6682 1,21 4,47 6,13 3,93 10 Keski-Suomi 3081 17 497 3596 1,03 2,11 2,78 1,97 11 Etelä-Pohjanmaa 6087 37 3715 9839 0,96 3,37 3,03 2,46 12 Pohjanmaa 5064 15 3396 8475 0,86 2,15 3,35 2,12 13 Pohjois-Pohjanmaa 12492 221 8081 20794 1,35 5,15 4,38 3,62 14 Kainuu 2516 46 1075 3637 1,06 6,38 4,30 3,91 15 Lappi 3465 27 1694 5185 0,94 3,78 2,70 2,47 20 Ahvenanmaa 1114 11 273 1398 1,11 1,27 3,33 1,90 Yhteensä 63767 636 27309 91712 Puuttuva tai virheellinen tieto 3018 Yhteensä 94729 12
Pellonkäyttö Nivalan alueen kunnissa Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Sievi ja Ylivieska Nurmiala on pienentynyt ja viljakasvien ala lisääntynyt Kesantoala on lisääntynyt n. 3000 ha Viljakasvit Nurmet alle 5 vuotta Muut viljelykasvit Kesantoala Pinta-ala 2000 23515 28509 1604 2738 56366 2001 23827 27388 1770 3913 56899 2002 26624 26165 842 4306 57936 2003 27945 25529 835 4247 58556 2004 28616 25116 1027 4401 59160 2005 28112 25151 1247 5600 60110 2006 28323 25294 2053 5798 61468 2007 27626 26982 2199 5080 61886 2008 30332 25870 2256 3958 62417 2009 29735 25660 2560 4897 62853 2010 25431 27635 3669 6048 62782 2011 26890 28152 3368 5188 63597 2012 27475 27737 2603 5696 63511 Muutos 2000-2012 3960-772 999 2959 7146 13
Eläinten määrän kehitys Nivalan ympäryskunnissa Eläinmäärä kasvanut erityisesti Haapavedellä Kokonaismäärä pysynyt likimain samalla tasolla 12 000 10 000 Eläinyksiköt 8 000 6 000 4 000 2 000 HAAPAJÄRVI HAAPAVESI KÄRSÄMÄKI NIVALA SIEVI YLIVIESKA - 1997 2001 2009 2010 2011 14
Peltoala suhteessa eläinmäärään Nivalan ympäryskunnissa Peltoala lisääntynyt, mutta eläinyksikkömäärä pysynyt ennallaan? 70000 Viljelty peltoala 60000 50000 40000 30000 20000 Yhteensä Eläinyksiköt 10000 0 1996 1997 2001 2009 2010 2011 15
Pitkä nurmikierto päästövähennyskeinona 60 % maatalouden piikkiin laskettavista kasvihuonekaasupäästöistä syntyi eloperäisten maiden viljelystä - Hiilidioksidia eloperäisen aineksen maatuessa - Dityppioksidia maaperästä ja kotieläinten lannasta mikrobitoiminnan seurauksena, on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi - Nurmipeitteisyys (normaali nurmentuotanto) pienentää khk-päästöt kolmannekseen verrattuna yksivuotisiin viljoihin Eloperäisten maiden nurmipeitteisyys on tehokas ja halpa kasvihuonekaasujen hillintäkeino Lähteet: VTT (Lipasto, TYKO), MTT, Työtehoseura, Prizztech Oy, Teknillinen korkeakoulu http://www.agronet.fi/ilmastonmuutos/mtt_ilmastonmuutos_suo.pdf 16
Nautatilojen turvepellot Lypsykarjataloutta, lihanautojen kasvatusta tai muuta nautakarjataloutta harjoittavilla tiloilla peltoa oli vuonna 2009 hallinnassa yhteensä 819 000 hehtaaria. Näistä eloperäisiä oli 114 000 hehtaaria Eloperäisistä 33 000 ha viljoilla vuonna 2009 Jos nämä peltohehtaarit olisi mahdollista siirtää nurmentuotantoon tilojen sisäisin järjestelyin, päästövähennys vastaa 50 000 auton päästöjä (20 000 km vuodessa) tai 15 000 omakotitalon öljylämmityksen päästöjä 17
Turvepeltojen nurmiviljely Erityisympäristötuki on jo olemassa: Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely, 10 vuoden sopimus Vuonna 2012 voimassa 323 sopimusta ja 3 305 hehtaaria, joista maksettiin 313 350 euroa, eli vajaa satanen/ha Koskee tukioikeudellista peltoa, maalajina turve tai multa Kasvustoa ei saa sopimuskauden aikana uusia muokkaamalla Kasvuston voi uusia sopimuskauden aikana ilman muokkausta suorakylvämällä Kasvuston saa päättää kemiallisesti suorakylvön yhteydessä Uusi ympäristökorvausjärjestelmä valmistuu vuodenvaihteen jälkeen 10 v sitoumus edelleen? Onko 10 vuotta liian pitkä aika sitoutua? Voidaanko puhua tehokkaasta nurmentuotannosta? Vai pahentaako entisestään pellon saatavuuden ongelmia 18
Eläinyksiköiden määrä Suomessa ja Nivalan alueen kunnissa 2012 Eläinyksiköiden määrä (Livestock units, LSU) suhde peltopinta-alaan (sisältäen viljellyn ja kesantoalan) Kotieläintalouden maatilat kartalla pisteinä Kuvat: Jukka Höhn, MTT 19
Fosfori lannanlevitystä rajoittavana Fosforin määrä eläinten lukumäärän ja lannan taulukkoarvojen perusteella (mukana naudat, siat, siipikarja ja hevoset) Kuvat: Jukka Höhn, MTT 20
Eläinmäärän ja lantamäärän (fosfori Käytössä oleva peltoala ja ympäristölupaohjeen mukainen lannanlevitysala rajoittavana) suhde Kuvat: Jukka Höhn, MTT 21
Johtopäätökset Pellonraivausta on alueella paljon, mutta väite suota raivataan lannanlevitykseen ei pidä ainakaan yksiselitteisesti paikkaansa Nurmipeitteisyyteen halutaan kannustaa ilmastosyistä Mitä pitäisi tehdä olemassa olevan pellon käytön tehostamiseksi? Kesanto- ja vilja-ala kasvaneet Alle 5v nurmiala jopa pienentynyt 22