Saaristomeren kalatalous Jari Setälä, Jari Niukko, Johanna Möttönen ja Pirkko Söderkultalahti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hanke on osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama (komission asetus (EY) N:498/2007).
Saaristomeren tilastoruudut
Kalastus
Saaristomeren kalansaalis 2009 26,5 Milj. kg 2,9 Milj. kg Lähes 90 % kokonaissaaliista silakkaa ja kilohailia Sisältää ammattikalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen saaliit Muusta saalista 85 % haukea ja ahven- tai särkikaloja Muusta saalista 75% vapaa-ajan kalastajien pyytämää Sisältää tilastoruutujen 47, 51, 52, 60 ja 61 saaliit
Ammattikalastus Kaikki lajit
Ammattikalastajien saaliit ja saaliin arvo 1980-2011 Määrä Arvo Saaliista pääosa silakkaa, jonka määrä puolittunut 80-luvulta Tilastoruudut 47, 51, 52, 60 ja 61 Saaliin reaaliarvo on enää kolmannes 1980-luvun alun arvosta, nykyisin puolet arvosta saadaan muusta kuin silakasta
Keskimääräinen kuukausisaalis 1980-, 1990-,2000- ja 2010-luvuilla 1980-luku 2000-luku Silakka 1990-luku 2010-luku Saalis painottuu voimakkaasti kevääseen ja alkukesään
Muun kuin silakan ja kilohailin saalis ja saaliin arvo 1980-2011 Määrä Arvo Kuha Ahvenen ja kuhan osuus suuri suomukalojen saaliista, kuoreen saalis kasvanut Kuhan osuus saaliin arvosta merkittävin Tilastoruudut 47, 51, 52, 60 ja 61
Keskimääräinen kuukausisaalis 1980-, 1990-,2000- ja 2010-luvuilla (ilman silakkaa ja kilohailia) 1980-luku 2000-luku Turska 1990-luku 2010-luku Särki Ahven Kuha Kuore
Kalastajien lukumäärä Kalastajien lukumäärä puolittunut 80-luvun lopulta (608 > 298) Pohjoisella Saaristomerellä pientä kasvua viime aikoina Kalastajat, joiden ilmoittaneet vähintään 100 kg saalista
Ammattikalastus Silakka ja kilohaili
Rannikon silakkasaaliit 1980 2010 120 000 100 000 80 000 t 60 000 40 000 20 000 0 Kokonaissaalis Legenddfdfdddfdfddfdf 2011 Ruutusaalis, t Silakka 100-1 500 1 500-3 000 3 000-4 500 4 500-6 000 6 000-7 500 7 500-9 000 9 000-10 500 10 500-12 000 12 000-14 500 14 500-17 000 Silakan kalastuksen painopiste siirtynyt Saaristomereltä ulompiin merialueisiin
Saaristomeren silakkasaaliit 1980 1985 1990 1995 2000 2005 47 2010 t 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Kokonaissaalis 51 60 61 52 Legendolöö åooo åoop å saa1980 Ruutusaalis, Silakka t 0-500 500-1 500 1 500-2 500 2 500-3 500 3 500-5 000 5 000-6 500 6 500-8 500 8 500-11 000
Silakkasaaliin kehitys alueittain 1980-2011 Saaristotroolaus (ruudut 51 ja 52) vähäistä 1997-2006
Saaristomeren kilohailisaaliit 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 10000 8000 Kokonaissaalis 47 t 6000 4000 2000 0 51 60 61 52 Legendåklöäklöäköäkllnm,, saa2010shp Ruutusaalis, t Kilohaili 0-50 50-200 200-1 000 1 000-2 000 2 000-2 500 2 500-3 300 Oma kiintiö Kilohailille, Aiemmin ei erotettu silakasta
Silakan ja kilohailin saalis alueittain 1980-2012 Kilohailikiintiötä pyydetään eteläiseltä Saaristomereltä
Keskimääräinen kuukausisaalis 1980-, 1990-,2000- ja 2010-luvuilla 1980-luku 2000-luku Silakka Kilohaili 1990-luku 2010-luku Silakkasaalis painottuu voimakkaasti kevääseen ja alkukesään Kilohailia enemmän syksystä talven yli kevääseen
Silakkasaalis pyydyksittäin 1998-2012 Kaksi kolmasosaa pyydetään troolilla ja loput lähinnä rysillä
Troolipyynti Välisaariston troolialueet laajentuneet, kun kuhan pyynti sieltä loppunut
Troolipyynti Saalis viimeisen 15 vuoden aikana 5 14 miljoonaa kiloa Saaristotroolaus lisääntynyt
Silakkarysät Saaristomerellä Silakkarysäpaikkoja 80-luvulla n. 850 kpl Silakkarysäpaikkoja 2010-luvulla n. 240 Silakkarysä yleinen perinteinen pyyntitapa Saaristomerellä
Silakkarysäkalastajia 1988-2012 Rysäpyytäjien määrä huomattavasti vähentynyt Pohjoisella Saaristomerellä elpymistä
Silakan rysäsaaliit 1998-2012 Rysäsaaliit olleet kasvussa
Rysäsaaliit alueittain 1998-2012 Saaliit Yksikkösaaliin muutos (indeksi) Pohjoisen Saaristomeren saaliit kasvaneet Airiston saaliissa vaihtelua Yksikkösaaliit kasvaneet, koska kalaa paljon, rysäpesät ja alukset suurentuneet, vastaanotto tehostunut
Silakkaverkkopyynti Verkkopyynti vähentynyt ruudulta 51
Ammattikalastus Kuha
Rannikon kuhasaalis 1980 ja 2010 1980 2010 Kokonaissaalis 800 600 t 400 200 0 Legendjjhfjfjgjgh 2010 Ruutusaalis, t Kuha 10-20 20-40 40-60 60-80 80-100 100-120 120-140 140-160 160-180 180-220 Rannikon pyynti painottuu edelleen Saaristomerelle ja Suomenlahteen, vaikka pyyntialueet laajentuneet
Saaristomeren kuhasaalis 2000, 2005 ja 2010 2000 2005 2010 Legendhjjdfyhjfdhjfhj saa1995 Ruutusaalis, Kuha t 0-5 5-15 15-30 30-50 50-70 70-90 90-135 200-220 Saalis siirtynyt välisaaristosta sisäsaaristoon
Pyyntiruudusta 47 kuha pyydetään pääasiassa Saaristomeren puolelta 47 51
Saaristomeren kuhasaalis 1980-2013 Kuhasaalis vähentynyt erityisesti välisaaristosta (51 ja 52)
Kuhan käyttäytymisen ja pyynnin muutokset hylkeen vuoksi Selkävesiltä pyydettiin aiemmin kuhaa syvältä 6-15 m. korkeilla verkoilla Sisäsaaristosta pyydetään nyt matalalta 1,5-3 m. korkeilla verkoilla Verkkojen määrä vähentynyt, syksyn kalastuskausi lyhentynyt, koentakerrat lisääntyneet, verkkojen kestoikä lyhentynyt Kuha parveutuu Sisäsaaristosta saadaan ahventa sivusaaliina ja ahvenen pyynnin yhteydessä saadaan kuhaa sivusaaliina
Haastateltujen I-luokan kalastajien verkkopyyntialueet ennen ja nyt
Kuhasaalis kuukausittain Saaliit vähenemässä ja syyskalastuskausi hupenemassa
Kuhasaaliin ajoittumisen muutokset alueittain Syyskalastus lähes menetetty välisaaristossa ja vähenee myös sisäsaaristossa
Saaristomeren merimetso- yhdyskunnat 2003 2010 2009 Ruutusaalis, t Legendhjjdfyhjfdhjfhj saa1995 Kuha 0-5 5-15 15-30 30-50 50-70 70-90 90-135 200-220 2009 2010 2012 Isoimmat ongelmat olleet Rymättylän eteläpuolella, Turunmaalla ja Mynälahdella 2010 2008 2003 2009 2011 2012
Kuhan pyyntitavat Kuha pyydetään pääasiassa verkoilla Tässä Lounais-Suomi: Ahvenanmaa ja Saaristomeri (ilman 47)
Rannikon verkkosaalis (45 mm ja alle) Määrä Arvo Saaristomerellä kuha pyydetään nykyisin 43 tai 45 mm verkoilla ja ahven 38, 40 (ja 43 mm) verkoilla
Rannikon verkkosaalis (>45 mm) Saaristomerellä kuhaa pyydetään vähän harvemmilla (> 45 mm) verkoilla
Kuhaa yli 100 kg verkoilla saaneiden kalastajien määrä Pohjoisella Saaristomerellä yli 100 kg kuhaa saaneiden määrä kasvaa, kun muualla laskee
Rysissä kuhaa sivusaaliina Määrä Arvo Saaristomerellä: Koko kuhasaalis 1998-2012 oli 150-400 tn/v Silakkarysät 2 tn/v Suomukalarysät 10 tn/v Pushupit 5 tn/v
Rysillä yli 100 kg kuhaa saaneiden kalastajien lukumäärä
Ammattikalastus Ahven
Rannikolla Kokonaissaalis 1980 1980 2010 t 1200 1000 800 600 400 200 0 Ahvensaaliit kasvaneet joka puolella rannikkoa Saaristomeri edelleen tärkeä pyyntialue, vaikka sen osuus on laskenut 2/3 > 1/3 rannikon saaliista Ruutusaalis Legendfghfghghf (t) 2011 Ahven 10-30 30-60 60-90 90-120 120-150 150-180 180-210 210-240 240-270 270-310
Ahvensaalis Saaristomerellä1980-2010 1980 1985 1990 1995 500 Kokonaissaalis 2000 2005 2010 t 400 300 200 100 0 Legendjkjkfjkf saa2010shp Ruutusaalis, t Ahven 0-2 2-10 10-30 30-60 100-130 130-160 190-240 260-290
Saaristomeren saalis tilastoruuduittain 1998-2012 Saalis vähentynyt vuodesta 1998 välisaaristossa ja eteläisellä Saaristomerellä Pääosa saaliista pohjoiselta Saaristomereltä (osa Selkämereltä)
Pyyntiruudusta 47 ahventa pyydetään myös Selkämeren puolelta 47 51
Ahvensaalis kuukausittain 1980-2013 1990-luvun lopun saalistaso korkea, 50-70 % saaliista keväällä
Saaristomeren ahvensaalis pyydyksittäin 1998-2012 (katiska) Verkkosaalis vähentynyt
Tilastoruutujen saaliit pyydyksittäin 1998-2012 Rysäpyynti pohjoisella Saaristomerellä, muilla alueilla saalis vähentynyt
Verkkopyynnin saalis 1998-2012 Verkkosaalis vähentynyt 40 % Ahventa pyydetään pääasiassa 38 mm ja 40 mm verkoilla
Ahvenen verkkokalastuksen yksikkösaaliit 1 47 1 52 0,8 0,8 CPUE 0,6 0,4 CPUE 0,6 0,4 0,2 0,2 0 0 1 51 1 61 0,8 0,8 CPUE 0,6 0,4 CPUE 0,6 0,4 0,2 0,2 0 0 1990-luvun yksikkösaaliit korkeat, vähentyneet erityisesti eteläisellä Saaristomerellä
Verkoilla yli 100 kg ahventa saaneiden kalastajien lukumäärä Yli 100 kg ahventa saaneiden kalastajien määrä vähentynyt muualla kuin pohjoisella Saaristomerellä
Rysäsaalis Ahvensaalis pieni 2010-luvun taitteessa
Ahvenen pyyntiin tarkoitettujen rysien paikat Suomukalarysä, jossa ahven pääsaalis Ahvenia saadaan myös silakkarysistä (ka. 1998-2012 n. 5 tn/v)
Rysällä yli 100 kg ahventa saaneiden kalastajien määrä Rysäpyytäjien määrä pysynyt suhteellisen vakiona
Ammattikalastus Kuore
Kuoresaalis Merkittävin arvon lisäys kalastukseen 2010-2013 kuoreen kalastuksen tuottaja-arvo 100 000 600 000
Kuorerysäpaikat
1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuoretta yli 100 kg ilmoittaneet kalastajat 30 25 20 15 10 47 51 52 61 5 0 Kuorerysäpyynti työllistää keväällä 10-15 hlöä
Ammattikalastus Muut lajit: Siika, lohi, taimen, hauki, made, kampela, särki, säyne ja lahna
Muiden lajien saalis (Ilman silakkaa, kilohailia, turskaa, ahventa, kuhaa ja kuoretta) Made Hauki Särki Lahna Siika Särkikalojen saalis kasvanut huomattavasti
Särkikalojen saalis Poistokalastus moninkertaistanut (talteenotetun) saaliin Saadaan kuoreen ja silakan pyynnin sivusaaliina ja kohdistetulla pyynnillä
Lahnasaalis 1980, 2000 ja 2011 1980 2000 Legendddddddd 2011 saa2010shp Ruutusaalis, Lahna t 0-3 3-10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-60 60-70 Aiemmin lahna ammattikalastuksen pääkohteita, eteläinen Saaristomeri pääpyyntialue Poistokalastus mahdollistanut lahnan talteenoton pohjoisella Saaristomerellä t 150 100 50 0
Kalojen hintakehitys 10980-2013 Lohi Lahnan (ja lohen tuottajahinta) laskenut viidennekseen aikaisemmasta
Särkisaalis 1980, 2000 ja 2011 Legendghdgdghdd 1980 2000 2011 saa2011shp Ruutusaalis, Särki t 0 1-10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-60 60-80 80-100 100-130 150 Särjen vienti ja poistokalastus nostanut saaliita t 100 50 0
Rannikon säynesaalis 1980 ja 2011 Legendhjdhjdfyjdhj maaok 2011 ruudut_oma Säyne, saalis (t) Säyne 1-3 3-6 6-9 9-12 12-16
Poistokalastusrysäpaikat
Särkikalojen saalis 1998-2012 47 52 51
Muiden lajien saaliin arvo (Ilman silakkaa, kilohailia, turskaa, ahventa, kuhaa ja kuoretta) Lohi Siika Näiden lajien saaliin arvo noin kolmannes 80-luvun alun saaliista Siika arvokkain Särkikalojen merkitys kasvanut ympäristöpalkkion myötä (40-43 snt/kg)
Muiden lajien saalis (ilman silakkaa, kilohailia, turskaa, kuoretta ja särkikaloja) Made Hauki Särki Siika Lahna Siian osuus kasvanut Hauen saalis suhteellisen vakaa Lohi, taimen, made ja kampela vähentyneet
Siika 1980-2010 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 100 80 Kokonaissaalis t 60 40 20 0 Legendpllålpåoö saa2010shp Ruutusaalis, Siika t 0-2 2-7 7-12 12-17 17-22 22-26 26-30 30-34
Siikaistutukset 1998-2009 Saaristosiian istutukset laajentaneet siian pyyntialueita ulko- ja välisaaristosta lähemmäs rantaa
Lohi 1980-2010 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 t 60 50 40 30 20 10 0 Kokonaissaalis Legendfydudyu saa2010shp Ruutusaalis, t Lohi 0-1 1-5 5-9 13-15 16-18
Taimen 1980-2010 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 t 50 40 30 20 Kokonaissaalis 10 0 Legend l låå lll l l saa2010shp Ruutusaalis, t Taimen 0-1 1-3 3-5 5-7 7-10 10-13 13-15
Hauki 1980-2010 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 t 120 100 80 60 40 20 0 Kokonaissaalis Legendhjghgjhjghjg saa2010shp Ruutusaalis, Hauki t 0-3 3-6 6-12 12-16 16-20 20-28 28-38 38-44
Kampela 1980-2010 1980 1985 1990 1995 50 Kokonaissaalis 2000 2005 2010 t 40 30 20 10 0 Legendjhfghjfhjfhjfh saa2010shp Ruutusaalis, Kampela t 0-1 1-4 4-7 7-10 13-16 19-22
Made 1980-2010 1980 1985 1990 1995 Kokonaissaalis 2000 2005 2010 Legende7euueuuyiyuyiiyiyiu Ruutusaalis, saa2010shp t Made 0-1 2-3 5-6 9-13 18-20 23-25 48-52
Keskimääräinen kuukausisaalis 1990-luvulla Made Ahven Kuha Kampela Made ollut tärkeä saalis talvella ja kampela kesällä
Vapaa-ajan kalastus
Vapaa-ajan/ammattikalastuksen saalis 2009 Hauki Ahven Kuha Made 48/705 t 180/594 t 169/287 t 11/45 t Lohi Taimen Siika Lahna 13/18 t 6/33 t 34/180 t 73/263 t Koko alueen muun kuin silakan ja kilohailin saalis: Ammattikal. / Vapaa-ajankal. 700 / 2 244 t Legendkbkgklghklhklhklhklhj Ammattikalastus Vapaa-ajankalastus
Vapaa-ajan kalastajien saaliit Saaristomerellä 2009 Kokonaissaalis n. 2,2 milj. kg
Saalisarvioissa paljon epävarmuutta (sis. Ahvenanmaa) Hajonta Keskiarvo Hauki Ahven Kuha Siika
Ahven- ja haukisaalis pyydyksittäin koko maassa Onki Pilkki Katiska Verkko Vetouistin Heittovapa
Kuha- ja siikasaalis pyydyksittäin koko maassa Vetouistin Onki Pilkki Katiska Verkko Vetouistin Heittovapa
Merilohi- ja taimensaalis pyydyksittäin koko maassa Heittouistin Pilkki Onki Vetouistin Perho Katiska Verkko Vetouistin Heittovapa
Särki- ja lahnasaalis pyydyksittäin koko maassa Onki Vetouistin Pilkki Heittovapa Katiska Onki Pilkki Katiska Verkko
Made- ja kampelasaalis pyydyksittäin koko maassa Pilkki Onki Pilkki Katiska Katiska Verkko Vetouistin Heittovapa
Virkistyskalastuksen sijoittuminen Aineisto on paikkatietomallinnusten avulla tuotettu arvio virkistyskalastuksen yleisyydestä merialueella arvioimalla kalastajien lähtöpisteet sekä tyypillisen matkaetäisyyden. Jokaisesta venesatamasta on laskettu saaret huomioiva vesietäisyyttä kuvaava rasteripinta, jota lähialueiden asukasmäärällä painotettuna on käytetty pienvenesatamista lähtevien virkistyskalastajien mallintamiseen. Tämän lisäksi lopputulokseen on otettu huomioon rantarakennusten alueellinen lukumäärä Aineiston on tuottanut Metsähallitus (2007) ja se on koostettu Interreg IIIB - rahoitteisen BALANCEprojektin yhteydessä. Lähde: Lounaispaikka
Kalastusopas toiminta
Kalastusopas toiminta 24 yrityksellä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen läänikohtainen opaslupa, joista 22 haastateltiin - 2/3 ensisijaisesti kalastusmatkailuyrityksiä - 1/3 majoitus- tai maaseutumatkailuyrityksiä, joilla ohjelmapalveluita Toiminta- Yritykset Kalastusalue V-S-Suomessa Muualta matkoja/v Merikarvia-Pori 3 65 Rauma-Kustavi 1 2 20 Rymättylä-Airisto 4 65 Parainen-Nauvo 5 75 Kemiönsaari-Särkisalo 2 4 65
Kalastusoppaiden pyyntialueita Hauki: Kevät ja alkukesä, syksy Ahven ja kuha: Avovesikausi (elo-marraskuu) Meritaimen: Alkukevät, Loppusyksy Siika (onginta): Alkukevät
Yleisiä toimintaperiaatteita - Elämystuotantoa - Verkostotoimintaa - Catch and release yleistä - Ruokakalakiintiöitä - Pyyntikokorajoitteita - Kalojen varovainen käsittely - Ei kutukalastusta (kuha) - Vältetään paikallista toistuvaa rasitusta - Asennekasvatus
Vesiviljely
Ruokakalatuotannon kehitys 1980-2013
Ruokakalatuotannon kehitys merialueittain 1980-2013 Saaristomeren tuotanto viime aikoina nousussa
Varsinais-Suomen ja Satakunnan laitokset Keskikoko Saaristomerellä v. 2010 n. 60 tn
Ruokakalakasvatuksen kehitysmahdollisuudet Keskittäminen Uusia kasvumahdollisuuksia
Kalan vastaanotto, keräily ja jalostus
Kalasatamat ja kalan purkupaikat Silakan purkupaikat Suomukala puretaan pääosin omaan rantaan
Kalan jatko- käsittely * perkaus * jalostus * tukku
Kalanjalostus Saaristomerellä 2009-30 jalostusyritystä - 15 miljoonaa kiloa (1/5 maan jalostuksesta) - Päälajit silakka, kirjolohi, silli ja lohi - 60 % kotimaista
Kalavesien hoito ja kalakannat
Siikaistutukset 1998-2009 Saaristosiian istutukset laajentaneet siian pyyntialueita ulko- ja välisaaristosta lähemmäs rantaa
Kuhaistutukset 1998-2009
Taimenistutukset 1998-2009
Kalavesien kunnostukset
Merkintä- palautukset 1977-79
Lisääntymisaluemallinnuksia