Ajankohtaiset kunta-asiat

Etelä-Pohjanmaan maakuntapäivä Seinäjoki 25.11.2011 Ajankohtaiset kunta-asiat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat onko taantuma tulossa? Rahamarkkinoiden ongelmat sekä Kreikan, Italian ja muutaman muun euromaan ongelmat sekä USA:n vaikeudet ovat heikentäneet näkymiä rajusti. Luottamus markkinoilla heikkenee. Suomen viennin kasvu hidastunut, monilla toimialoilla pysähtynyt. Suuria lomautuksia ja irtisanomisia on jälleen tehty. Kulutuskysynnän kasvu uhkaa hidastua ja investoinnit vähetä. Työmarkkinaratkaisu keskeisessä roolissa maamme lähitulevaisuuden kehityksen kannalta. Maamme talouskasvu hidastuu ensi vuonna merkittävästi ja taittuu jopa miinukselle. Vaikka talous on kasvanut hyvin vielä kesään saakka on vaikeasti työllistyvien määrä kasvanut. Kuntien menot kasvavat ensi vuonna ksm noin 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin ksm vajaan 1 %, valtionosuusleikkaus vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien vo-tehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan kuntatalous kiristyy valtion budjettiesityksen takia -448 milj.. Parhaimmillaankin olemme siirtymässä jälkiteollistuneessa maailmassa hitaan kasvun aikaan ja samanaikaisesti ikääntymisestä johtuvaan hoivan tarpeen kasvuun. Tämä vaikuttaa maahamme ja kuntiin voimakkaasti. Tarvitaan julkisten tehtävien priorisointia ja rajanvetoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vastuisiin. Tuottavuuden nosto ei yksin riitä. Hallituksen lisäsäästöt maaliskuun kehysriihessä? 2

Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa 1.2.2010 3 3 2,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Käytetyt oletukset 2011 2030: Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: laskennallisesti vuonna 2020 +3 veroprosenttiyksikön ja 2030 + 7 veroprosenttiyksikön korostustarve / VM:n ao. raportti 3

Väestöllinen huoltosuhde 2010 2020 maakunnittain (0 14 v. + 65 v. täyttäneet) / 15 64-vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010 2020 4 KL/JAH 25.1.2010

Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 5

Väestönmuutos kunnittain 2010 2030 2010 2015 2010 2020 2010 2025 2010 2030 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 6

% 20,5 20,0 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985 2012 181 Kuntien lkm. 180 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 38 56 79 81 101 87 101 105 125 114 77 87 83 41 108 136 140 119 106 93 67 54 49 91 160 140 120 100 80 60 40 16,0 15,5 9 5 10 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Keskimääräinen tuloveroprosentti 20 Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia) 0 7

Kuntien tuloveroprosenttien muutokset 2011 2012 Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Tuloveroprosentti laski (3 kuntaa) Korotus 0,25 prosenttiyksikköä (15 kuntaa) Korotus 0,50 prosenttiyksikköä (52 kuntaa) Korotus 0,75 prosenttiyksikköä (11 kuntaa) Korotus 1,00 1,50 prosenttiyksikköä (13 kuntaa) Ei muutosta (242 kuntaa) 8 25.11.2011 Kuntarajat: Tilastokeskus

Kuntien tuloveroprosentit vuonna 2012 Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Keskimääräiset prosentit koko maassa: verotettavilla tuloilla painotettu 19,25 % aritmeettinen keskiarvo 19,81 % 16,25 18,50 (33 kuntaa) 18,75 19,50 (83 kuntaa) 19,75 20,25 (126 kuntaa) 20,50 20,75 (56 kuntaa) 21,00 21,75 (38 kuntaa) 9 25.11.2011 Kuntarajat: Tilastokeskus

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot 2010, /as. Lähde: Verohallinto Koko maa keskimäärin 15 413 euroa/asukas Minimi: Siikainen, 8 665 euroa/asukas Maksimi: Kauniainen, 32 417 euroa/asukas euroa/asukas: 8 665 10 000 10 001 11 500 11 501 13 500 13 501 15 413 15 414 32 417 (41) (93) (100) (67) (41) 10 25.11.2011 Kuntarajat: Tilastokeskus

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos 2009 10, % Lähde: Verohallinto Koko maa keskimäärin +1,5 % Minimi: Eurajoki, -13,5 % Maksimi: Koko maa: Sottunga, +13,2 % Manner-Suomi: Korsnäs, +7,0 % Muutos 2009 2010, %: Negatiivinen 1,5 % tai enemmän(35) Negatiivinen alle 1,5 % Positiivinen alle 1,5 % Positiivinen 1,5 3,0 % Positiivinen yli 3,0 % (71) (95) (82) (59) 11 25.11.2011 Kuntarajat: Tilastokeskus

Erot tuloveroissa Manner-Suomen korkeimmalla (21,75) ja alhaisimmalla (16,50) kunnallisveroprosentilla Vaihteluvälin vaikutus tuloluokittain Kuukausitulo euroa Vuositulo ml. lomaraha euroa Vaikutus tuloveroon vuodessa 1), euroa 5,25 prosenttiyksikköä 1 prosenttiyksikkö 2 000 25 000 1 020 195 2 500 31 250 1 330 255 3 000 37 500 1 680 320 5 000 62 500 2 960 565 1) Laskettu kyseisiin tuloluokkiin vuonna 2012 kohdistuvien vähennysten perusteella (hallituksen esityksen mukaisesti). Laskelmassa ei ole huomioitu veronmaksajan vaatimuksesta myönnettäviä veronmaksajakohtaisia vähennyksiä. 12

Kunnallisveroprosentti 1998 2012 % 20,0 Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. 19,0 18,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) 17,0 Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 16,0 15,0 14,0 13,0 1998 00 02 04 06 08 10 12** Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) 13

Hallitusohjelma ja kunnat Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta» korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain tarvitaan silta Paras-puitelain ja uuden rakennelain välille!» pohjana työssäkäyntialueet» tarkemmat linjaukset vuoden 2011 loppuun mennessä» perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa. Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet. Vanhuspalvelulaki 2013? sekä joukko pienempiä tehtävien lisäyksiä. Leikkaus valtionosuuksiin jo ensi vuonna 631 milj. = 118 /as. Valtionosuuksiin kustannusten jaon tarkistus ja indeksitarkistus täysimääräisinä. Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle kasvattaa kuntien välisiä eroja. Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013. Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan, myös yhteisöverokannan alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtion vuoden 2012 budjettiesityksen vaikutus kuntatalouteen VM:n arvion mukaan -448 milj. euroa. 14

Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 15

Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. 16

Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. 17

Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat VM:n kuntaosaston mukaan 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010 2030 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset uudet kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010 2020 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010 2030 18

Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus 20.4.2011 Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli.» Kuntaliitto on koko olemassaolonsa ajan tukenut kuntaliitoksia vapaaehtoisuuteen perustuen. 19

Uudistus edellyttää lähidemokratian ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämistä Kuntalakiin on syytä valmistella säännökset siitä, millä tavoin uusissa väestöltään tai pinta-alaltaan suurissa kunnissa turvataan kunnan eri osissa asuvien mahdollisuus lähidemokratiaan. Lähidemokratian mallit ja niiden käyttöönotto ovat kuntien päätösvallassa. Lähidemokratia tarkoittaa kunnanosan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista omaa lähiympäristöään ja lähipalveluita koskevissa asioissa, esimerkiksi suorilla tai välillisillä vaaleilla valittua kunnanosahallintoa. Myös kunnanosien riittävä edustavuus kunnan päätöksenteossa on turvattava. On selvitettävä esimerkiksi Ruotsissa isoissa kunnissa käytössä olevan vaalipiiriratkaisun soveltuvuus Suomen olosuhteisiin nykyistä suuremmissa kunnissa. Myös kansalaisten muita vaikutusmahdollisuuksia kehitettävä mm. käyttäjädemokratia, avoin valmistelu- ja keskustelukulttuuri jne. Kuntakoon kasvu lisää tarvetta keskeisten luottamushenkilötehtävien muuttamiseksi osatai kokoaikaiseksi. Eri puolilla maata on turvattava palvelujen saavutettavuus. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. kuntien ja valtion yhteispalvelupisteitä, joissa kuntalaiset voivat saada palvelut joko paikan päällä, etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden kautta tai sähköisenä asiakaspalveluna. 20

Kuntarakenne ja kuntalaki uudistuvat Kuntarakenneuudistus: Kuntaliitolla omat linjaukset liiton hallituksesta 20.4.2011. Virkamiestyöryhmän rakennelakilinjaukset 12/2011 mennessä. Aluekierros tammimaaliskuussa 2012. Hallituksen esitys rakennelaiksi syksyllä 2012. Hallituksen tarkoituksena: Rakennelaki voimaan 2013 alussa ja ratkaisut tehty 2014 mennessä. Ratkaisut voimaan 2015 vai 2017? Virkamiesvalmistelu virkamiehistä koostuvassa rakenneryhmässä. Projektipäällikkö Arto Koski. Ohjausryhmä poliittisista valtiosihteereistä nimitetty. Hallituspuolueiden kansanedustajista koostuva seurantaryhmä. Ei parlamentaarista komiteaa. Kuntauudistuspäivä kuntajohtajille 13.12.2011 ja luottamushenkilöjohdolle 12.1.2012. Kuntalain kokonaisuudistus (aikataulut vielä vahvistamattomia): Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu: vuoden vaihteen jälkeen Hallituksen esitys syksyllä 2013? Kuntalaki voimaan 1.1.2015? Joiltakin osin vuoden 2014 (kiireelliset)? Demokratian, johtamisen, taloussäädösten ymv. uudistustarpeet huomattavat. Mikä on käsitys kunnasta? Kuntalain uudistamisen tueksi parlamentaarinen seurantaryhmä. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistustyö alkaa 2012 jälkipuoliskolla. Soten järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain valmistelu. Tehtävien muutokset: Merkittävin kuntien tehtävien muutos hallitusohjelmassa: vanhuspalvelulaki Mahdollinen kuntien tehtävien sekä valtion ja kuntien tehtävien jaon läpikäynti on nyt tarpeen työryhmä asiaa valmistelemaan perusteilla. 21

Kuntauudistuksen organisaatio Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) Ministerit (8 + 2) (pj. Henna Virkkunen) Seurantaryhmä Hallituspuolueiden kansanedustajat (6) (pj. Maarit Feldt-Ranta) Ohjausryhmä Valtiosihteerit (8) (pj. Anna-Kaisa Ikonen) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä Virkamiehet (7) (pj. Päivi Laajala) Kunnan talous -työryhmä Virkamiehet (10) (pj. Rainer Alanen) 22

Talouden epävarmuus ja valtionosuusuudistus Talouden epävarmuus kasvaa: Julkista taloutta jouduttaneen sopeuttamaan hallitusohjelmassa ja budjetissa linjattua enemmän uudelleenarviointi helmikuussa => julkishallinnon vastuut ja tehtävät nostettava myös tarkasteluun Valtio kunta-suhteen pitkäjännitteisyys keskeistä kuntien selviytymisessä. Valtionosuusjärjestelmään perusteellisempi uudistus Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistettäneen vasta kuntarakennelinjausten valmistumisen jälkeen = ensi vuonna. Hallitusohjelmassa kuntaliitosneutraalisuus ja kannustavuus tavoitteena. Uudistuksella oltava muitakin tavoitteita mm. määräytymisperusteiden ajantasaistaminen tarvitaan taustatutkimuksen käynnistämistä mahdollisimman nopeasti. Uudistusesitykset pyrittäneen käsittelemään vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 23

Aikatauluista ja keskeisten toimijoiden sitouttamisesta Lähimmän parin vuoden sisällä on tarkoitus toteuttaa poikkeuksellisen useita, suuria lainsäädäntöhankkeita niiden valmistelu- ja toteutusaikataulut ovat erittäin haasteelliset. Kun kaikki poliittiset ryhmät ovat selkeästi irtisanoutuneet kuntien pakkoliitoksista, on realismia hyväksyä ajatus, että kuntaliitosten rinnalla on tiivistettävä ja uudistettava kuntien yhteistyötä tuottavuuden nostamiseksi. Keskeisten kunnallisten toimijoiden: kuntien henkilöstön ja luottamushenkilöiden sitouttaminen uudistusten toteutukseen välttämätöntä, jotta tuloksekas uudistusprosessi varmistetaan. Ratkaisevan tärkeää on turvata uudistuksen johdonmukainen jatkuminen yli eduskuntavaalien ja hallitusvaihdosten: nyt rakennetaan 2020-luvun kunta- ja palvelurakennetta! Palveluiden uudistaminen tuottavuutta lisäten keskeistä sitä ei saa unohtaa! Kunta- ja palvelurakenteen uudistusta jatkettava nykyisellä toimintatavalla jatkaen rahat ja henkilökunta eivät yksinkertaisesti riitä! 24

Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintamenot yht. 32,48 33,79 35,17 36,59 38,07 39,64 41,29 - Palkat 14,60 15,01 15,46 15,92 16,46 17,03 17,62 - Muut henkilöstömenot 4,46 4,47 4,61 4,74 4,91 5,07 5,25 - Ostot 10,92 11,67 12,45 13,23 14,03 14,87 15,76 - Muut toimintamenot 2,50 2,64 2,65 2,70 2,67 2,67 2,66 Korkomenot 0,29 0,30 0,32 0,39 0,50 0,54 0,58 Investoinnit 3,99 5,74 1) 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 Yhteensä 36,76 39,83 1) 39,90 41,38 42,97 44,58 46,27 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. - Palkat 4,2 3,1 4,0 2,8 4,1 3,0 4,0 3,0 4,0 3,4 4,1 3,5 4,2 3,5 - Ostot 6,9 6,9 6,7 6,3 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 2,9 8,4 1) 0,1 3,7 3,8 3,7 3,8 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 5.10.2011. 1) Luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 25

Kuntien verotulot vuosina 2009 2015, mrd. Verolaji 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,56 17,16 17,77 18,41 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,49 1,49 1,33 1,38 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,28 19,90 20,38 21,11 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,4 3,6 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-8,0 0,0-10,7 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,6 3,2 2,4 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 27,87 27,87 22,87 22,87 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 5.10.2011 26

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintakate -22,41-22,94-23,89-24,85-25,85-26,92-28,04 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 17,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 19,16 7,71 0,17 3,15-2,22 0,25 19,28 8,06 0,15 2,64-2,32 0,25 19,90 8,47 0,08 2,60-2,43 0,25 20,38 8,93 0,06 2,45-2,54 0,25 21,11 9,45 0,04 2,56-2,65 0,25 Tilikauden tulos 0,43 1,93 1,18 0,56 0,42 0,16 0,15 Tulorah. korjauserät -0,39-1,38-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,08 2,70 2,95 2,44 2,40 2,25 2,36 Investoinnit, netto -3,08-3,07-3,40-3,40-3,40-3,40-3,40 Rahoitusjäämä 1) -1,00-0,37-0,45-0,96-1,00-1,15-1,04 Lainakanta Rahavarat 10,88 4,22 11,67 4,75 12,22 4,71 13,22 4,65 14,27 4,60 15,47 4,55 16,57 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 5.10.2011. 4,51 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 27

Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. 2012 2013 2014 2015 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan, %: 4,0 4,0 4,1 4,2 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,6 3,2 2,4 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina 2012 2013, minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna 2013. Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet 1997 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 5.10.2011 sekä Kuntaliiton laskelmat. 28

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2015, mrd. (käyvin hinnoin) 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Vuodet 1991 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 5.10.2011. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 29

Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1997 2015, mrd. 4,5 4,0 1) Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Poistonalaiset investoinnit = Investointimenot yhteensä maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta. Omahankintamenot = investointimenot rahoitusosuudet. 30 0,0 Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella

Kuntasektorin tulorahoitusjäämän ja korjatun tuloksen kertymä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 31

% Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2010 Etelä-Pohjanmaa 250 200 Etelä-Pohjanmaa Koko maa 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Lähde: Tilastokeskus 32

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Etelä-Pohjanmaa yhteensä 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 33 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 0

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Seinäjoen seutukunta 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 34 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 0

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Suupohjan seutukunta 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 35 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus -100

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kuusiokuntien seutukunta 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 36 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus -100

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Järviseudun seutukunta 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 37 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus -100

Vuosikate Etelä-Pohjanmaan kunnissa 2009 2010, /as. Jalasjärvi Koko maa: 2009 2010 Soini Kauhava Lapua Alavus Evijärvi Karijoki Alajärvi Seinäjoki Isojoki Ilmajoki 2010 2009 Lappajärvi Töysä Ähtäri Vimpeli Teuva Kauhajoki Kuortane Kurikka -50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 38 Lähde: Tilastokeskus

300 Etelä-Pohjanmaan kuntien tilikauden tulos 1997 2010, /as. 200 100 0-100 -200-300 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus 39

Etelä-Pohjanmaan kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as. 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Tulorahoitusjäämä 1), Etelä-Pohjanmaa Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Etelä-Pohjanmaa Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus 40

2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2010, /as. Etelä-Pohjanmaa Rahavarat, Etelä-Pohjanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Etelä-Pohjanmaa Lainakanta, koko maa 1 200 1 000 800 600 400 200 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Lähde: Tilastokeskus 41

Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Alle 2 000 as. 2 000 6 000 as. 6 001 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 40 000 as. 40 001 100 000 as. Yli 100 000 as. Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 47-118 17-54 37-118 -17-98 35-118 -13-96 33-118 -34-118 34-118 -11-95 47-118 -6-77 71-118 32-16 Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj. 49-118 1-68 262-631 5-364 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 42

Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 70-118 35-13 29-118 45-44 57-118 -2-63 64-118 -18-72 40-118 3-75 36-118 -2-85 39-118 -9-88 34-118 -4-89 35-118 -12-95 41-118 -18-95 47-118 -25-95 35-118 -13-96 32-118 -16-102 37-118 -26-107 38-118 -28-108 34-118 -27-110 38-118 -35-115 38-118 -38-118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 43

Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Etelä-Pohjanmaan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. 1 (2) Kunta Koko maa Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä 49-118 1-68 38-118 -38-118 Töysä Seinäjoki Ähtäri Lappajärvi Vimpeli Kauhajoki Kuortane Kauhava Evijärvi Soini 36-118 22-60 47-118 1-70 35-118 -15-98 27-118 -13-105 63-118 -60-115 48-118 -46-117 27-118 -31-121 32-118 -47-133 25-118 -42-135 43-118 -62-137 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 44

Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Etelä-Pohjanmaan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. 2 (2) Kunta Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä Isojoki Alajärvi Alavus Lapua Kurikka Jalasjärvi Karijoki Ilmajoki Teuva 44-118 -65-139 37-118 -58-139 25-118 -51-144 33-118 -63-148 39-118 -76-155 34-118 -74-159 39-118 -87-166 20-118 -72-170 28-118 -83-173 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 45

Maakunnan BTV-indikaattori komponenteittain 2000 2008 Itä-Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso -2,00-1,50-1,00-0,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 Bkta Työ Väki 46

Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 2001..2008 (kaikki seutukunnat, dia 1/2) Ålands landsbygd Porvoo Loviisa Tampere Jyväskylä Seinäjoki Oulu Vaasa Riihimäki Ålands skärgård Tunturi-Lappi Kuopio Etelä-Pirkanmaa Kokkola Hämeenlinna Rovaniemi Raahe Ahvenanmaa Salo Turku Helsinki Pohjois-Lappi Åboland-Turunmaa Tammisaari Lahti Ylivieska Joensuu Kajaani Eteläiset Pieksämäki Savonlinna Siikalatva Ylä-Savo Mariehamns Rauma Mikkeli Suupohja Sisä-Savo Oulunkaari -1,00-0,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 2001..2004 2005..2008 47

Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 2001..2008 (kaikki seutukunnat, dia 2/2) Lohja Kyrönmaa Nivala-Haapajärvi Länsi-Saimaa Pohjois-Satakunta Kotka-Hamina Keuruu Pori Lappeenranta Koillismaa Forssa Lounais-Pirkanmaa Härmänmaa Kaakkois-Pirkanmaa Joutsa Loimaa Kuusiokunnat Jakobstadsregionen Torniolaakso Juva Luoteis-Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Kaustinen Kemi-Tornio Järviseutu Imatra Varkaus Vakka-Suomi Heinola Kehys-Kainuu Koillis-Savo Saarijärvi-Viitasaari Pielisen Keski-Karjala Kouvola Jämsä Sydösterbottens Äänekoski Itä-Lappi -4,00-3,50-3,00-2,50-2,00-1,50-1,00-0,50 0,00 0,50 2001..2004 2005..2008 48

Kuntaliitto tukee kuntia ja muuta kunta-alaa muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 49