LIMINKA. Ketterä kasvattajakunta Oulun seudulla



Samankaltaiset tiedostot
OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2016. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2017. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2016. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

Kaupunginvaltuusto

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

OSAVUOSIKATSAUS 1-4/ STRATEGISET TAVOITTET

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Strategiamme Johdanto

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

KUNTASTRATEGIA

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

KUNTASTRATEGIA

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Arjen turvaa kunnissa

Inkoo

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

Kirkkonummen kuntastrategia

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Vaalan kuntastrategia 2030

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

Kaupunkistrategia

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

KUNTASTRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Sipoo Valtuuston hyväksymä

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Kirkkonummen kuntastrategia

Pirkkalan valtuustoryhmien

Ristijärven kuntastrategia

Elinvoimainen Ylivieska 2021

KOKKOLAN STRATEGIA. Sisältöluonnos

Kuntastrategia

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

Hartolan kuntastrategia

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Kriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022

Yhdyskuntarakenteen tiivistämispaineet ja hajarakentamisen yhteensovittaminen

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Kempele-sopimus valtuustokaudelle

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

1 Ylöjärven kaupunki

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Kaupunkikonsernin strategia Visio: Juureva kaupunki mahdollisuuksia täynnä

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

Kuntastrategia ja ohjelmajohtaminen Utajärvellä

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Transkriptio:

LIMINKA Ketterä kasvattajakunta Oulun seudulla 1

Toimintaympäristö Muuttuva toimintaympäristö haastaa kunnan muuttumaan ja kehittymään jatkuvasti. Toimintaympäristön muutoksien ennakointi korostuu tulevaisuudessa. Limingan on reagoitava toimintaympäristön muutoshaasteisiin ennemmin tai myöhemmin. Toimintaympäristön osalta on koottu Limingan menestystekijät tulevaisuudessa ja tulevaisuuden muutoshaasteita. Menestystekijät tulevaisuudessa - Väestönkasvun ylläpitäminen - Hyvä väestörakenne - Ydinvoiman heijastusvaikutukset - Tasapainoinen kuntatalous - Sijainti ja liikenneyhteydet - Kaavoitus ja tonttipolitiikka - Vetovoimaiset asuin- ja yritysympäristöt - Yhteistyö ja verkostoituminen - Ammattitaitoinen henkilöstö - Teknologian kehitys - Joukkoliikenteen kehittäminen - Luonnonläheisyys ja maaseutumaisuus - Kasvukeskuksen läheisyys - Hyvä lasten ja nuorten kasvuympäristö - Monipuolinen elinkeinoelämä Muutoshaasteita - Kasvukunnan haasteet - Palvelutarpeiden kasvu - Ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - Kunnan maanhankinta - Kuntatalouden tasapainon varmistaminen - Lasten ja nuorten syrjäytyminen - Palvelujen priorisointitarve - Yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - Osaavan henkilöstön saaminen - Kasvavat tuottavuusvaatimukset - Alueen kilpailukyky - Kunta- ja palvelurakenteen muutos - Valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen Strategiakartta KUNNAN KEHITYSKUVA VISIO Liminka on itsenäinen 15 000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. ARVOT Luovuus Asukaslähtöisyys Kustannustietoisuus Vastuullisuus STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 2. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen 3. Maankäytön suunnittelu kunnan kehityskuvan mukaisesti 4. Strategian mukainen johtaminen 2

Kehityskuva 2030 Maankäytön kehityskuva on kunnan tavoitetila vuoteen 2030. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville ja näkyville paikoille. Kehityskuvassa näkyvät nykyiset asemakaavoitetut alueet ja siinä on osoitettu laajenemissuunnat asunto- ja työpaikka-alueille. Kehityskuvassa luodaan väestönkasvun edellytykset kuntatasolla. Väestönkasvun pohjalta on arvioitu tulevaa palvelurakennetta ja sen suuntaamistarvetta. 3

Väestötavoitteet ja kaavoitettavat asuntoalueet (AP) - väestötavoite vuoteen 2030 on noin 14 200 asukasta (kasvua 5000 asukasta, 1,6 3,0 % / vuosi) - asukasluvun kasvu ohjataan pääasiassa kaava-alueille ja kaavoilla ohjatun rakentamisen % -osuus on MALPE-sopimuksen suuntainen - kylät säilytetään elinvoimaisina ohjaamalla maaseutumaisille kylä-alueille täydennysrakentamista siten, että kylien elinvoima säilyy - Limingan keskusta ja Tupos laajenevat ja tiivistyvät asunto-alueina - Limingan keskustaa kehitetään kuntakeskuksena - kehityskuvan mukainen raakamaan hankintatarve on noin 450 hehtaaria vuoteen 2030 mennessä (keskimäärin 26,5 hehtaaria/vuosi) Työpaikka- ja palvelualueet (T, TP, P) - työpaikka-alueita on kehityskuvassa osoitettu 312 hehtaaria (teollisuusalueet 99 ha, pienteollisuusalueet 100 ha, palvelualueet 113 ha) - yritystoiminnan laajeneminen keskittyy valtateiden 4 ja 8 varsille keskeisinä alueina Ankkurilahti, Sepänkangas ja Haaransilta - ydinvoiman heijastusvaikutukset kasvuun ja yritysalueisiin huomioidaan Liikenne - vahvistetaan joukkoliikennereittejä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja teollisuutta työmatkaliikenteen varrelle - joukkoliikennemuotoina bussiliikenne ja mahdollisesti tulevaisuudessa raideliikenne - kunta painottaa eteläisen lentokenttätien merkitystä Matkailu (RM) - kunta edistää matkailualan toimintaedellytyksiä - Liminganlahtea kehitetään virkistyksen ja matkailun alueena valtakunnallisesti merkittävimpänä lintualueena - alueen kulttuuriperinnön ja historian hyödyntäminen ja esille tuominen matkailun kehittämisessä Palveluverkkoselvityksen kohteet (PV) - päivähoitorakenne Tupoksessa selvitetään palvelusetelin käyttöönoton yhteydessä vuonna 2013 - vanhustenhuollon palvelurakenne selvitetään vuonna 2013 - koulu- ja oppimisympäristöselvitys toteutetaan vuonna 2014; uusien koulutilojen tarve arviolta vuonna 2016 2017 Liite 1. Kunnan kehityskuva 2030 4

Visio Liminka on itsenäinen 15.000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen. - Liminka on itsenäinen koko strategian keskeinen lähtökohta, joka määrää kuntaorganisaation kehityksen suunnan - 15 000 asukasta - mielikuva kasvusta, vaikka perustuukin tilastokeskuksen ennusteeseen. Kunta- ja palvelurakenne uudistuksessa myös kuntaliitokset mahdollisia - kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikalla korostetaan laadukkaita palveluita ja luonnonläheistä asumista - uudistuva palveluverkosto lähtee asukkaiden tarpeista - turvallisuus on yksi keskeisistä arvoista - uusi yhteisöllisyys Limingassa on vahva yhteisöllisyys, haasteena on uusien liminkalaisten mukaan ottaminen - kuntalaisten vastuu itsestä (kuntalaistaidot) - vastuu ympäristöstä - sosiaalinen oikeudenmukaisuus - yrittäjyys - sisäinen ja perinteinen Arvot (mihin uskomme toiminnassa) Luovuus Asukaslähtöisyys Kustannustietoisuus Vastuullisuus Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo aktiivisesti yhteistyöverkostoja. Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän palvelutarpeensa monimuotoisuutta toteuttaen ja kehittäen aktiivisesti asiakaskyselyjä ja tyytyväisyystutkimuksia. Näiden ohjaamana pyrimme tukemaan asukkaiden omaa vastuuta ja ennaltaehkäiseviä toimintoja. Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat. Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävämme lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta. 5

Strategiset päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen* Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä. Hyvinvoinnin perustan luovat terveys ja toimintakyky, turvallisuus, työ ja toimeentulo, koulutus ja toimiva asuinympäristö. Ensisijainen vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään. Kunnan tehtävänä on tukea asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumiseen. Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. *tarkemmat hyvinvoinnin mittarit sisältyvät kerran valtuustokaudessa tehtävään ja vuosittain tarkistettavaan hyvinvointikertomukseen Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Mittari Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Syrjäytymisen ehkäisy Koulupudokkaiden määrä Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet, lkm Armeijan keskeyttäneet, % Nuorten työttömien lkm Kouluterveyskyselyn tulokset Työllisyyden edistyminen Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien määrä ja % -osuus Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Kansantautien väheneminen Kansantaudit ja sairastavuusindeksit 6

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus: yli 75-vuotiaista 91 92 % asuu kotona 13 14 % saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Keskeiset toimenpiteet valtuustokaudella strategisen päämäärän saavuttamiseksi: - palveluverkkoselvitysten toteuttaminen o Tupoksen päivähoitorakenne vuonna 2013 o vanhustenhuollon palvelurakenne vuonna 2013 o koulu- ja oppimisympäristöselvitys vuonna 2014 - hyvinvointikertomus ja sen toimenpide-ehdotusten toteutus - palvelujen kehittäminen nykyistä asukaslähtöisemmiksi mm. palvelujen aukioloajat, ajanvaraus, sähköiset palvelut - ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen - uusien toimintamallien kehittäminen ennaltaehkäiseviin palveluihin - palvelujen järjestämissuunnitelmien laadinta ja toteuttaminen - lapsiperheiden tuen organisointi yhtenä kokonaisuutena (perhekeskustoiminta) - laitoshoidon purkaminen ja tehostetun palveluasumisen lisääminen vanhustenhuollossa - kirjaston kehittäminen kulttuurikeskuksena ja oppimisympäristönä - kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tarjontaa kehitetään yhteistyöverkoston kanssa - palvelusetelin käyttöönotto laajasti eri palveluissa - uusien sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto - kasvavaa palvelutarvetta ja korvausinvestointeja toteutetaan yksityisinä hankkeina palvelujen järjestämissuunnitelmien mukaisesti 7

2. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Elinvoiman ja yrittäjyyden kehittäminen perustuu aktiiviseen ja oma-aloitteiseen verkostomaiseen yhteistyöhön. Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä. Elinvoiman kehittämisessä olennaista on olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja edellytysten luonti uuden yritystoiminnan syntymiselle. Maankäytöllisenä tavoitteena on vastata yritysten tonttitarpeisiin nopeasti ja joustavasti. Kunnan kehityskuvassa työpaikka-alueita on osoitettu 312 hehtaaria ja yritystoiminnan laajeneminen keskittyy liikenteellisesti hyvien valtateiden 4 ja 8 varsille. Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Yritysten määrän lisääminen ja toimialojen monipuolistaminen Mittari Yritysten nettoperustanta Työpaikkojen nettolisäys Matkailutoiminnan vahvistaminen Kävijämäärä Liminganlahdella Matkailuyritysten lukumäärä Matkailualan työpaikkojen määrä Riittävä yritystonttien ja toimitilojen tarjonta Rakennusvalmiit teollisuus- ja liiketontit Luovutetut teollisuus- ja liiketontit Kohtuuhintaisten liiketilojen tarjonta kuntakeskustassa ja Tupoksessa Liiketiloihin sijoittuneiden yritysten määrä Projektirahoituksen hyödyntäminen Projektirahoituksen määrä Keskeiset toimenpiteet valtuustokaudella strategisen päämäärän saavuttamiseksi: - aktiivinen myynti ja markkinointi yrityksille sijoittumispaikkana - tukipalveluiden tarjoaminen yrityksille yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa - matkailualan toimintaedellytyksien kehittäminen ja kansainvälistyminen Liminganlahdella ja Ankkurilahdella sekä muualla sijaitsevien matkailuyritysten, kohteiden ja matkailua tukevien palveluiden integrointi näiden palvelupaketteihin - yritysten toimialakohtaisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen - tartutaan ennakoivasti tuleviin mahdollisuuksiin (esimerkiksi ydinvoima, Ikea) - Limingan Kehitys Oy:n hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä - kunta tai Limingan Kehitys Oy voi olla vähemmistöosakkaana/kumppanina kehittämis- ja tilahankkeissa - kehitetään Limingan kuntakeskustan aluetta asumisen ja liiketoiminnan ympäristönä - yritys- ja palvelualueiden ennakoiva maanhankinta ja kaavoitus - aktiivinen tiedotus (lehdet, radio, tv, netti, some) 8

3. Maankäytön suunnittelu kunnan kehityskuvan mukaisesti Maapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa toimitaan ennakoivasti pitäen huolta siitä, että kunta pystyy varmistamaan asukkaiden ja yritysten tonttimaan saatavuuden. Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kunnan kehityskuvan mukaisesti. Kehityskuvan toteuttaminen edellyttää, että laadittava maakuntakaava on kunnan tavoitteiden mukainen. Alue- ja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaisen muodostumisen vuoksi kunta kaavoittaa pääsääntöisesti omia maitaan, mikä edellyttää onnistumista raakamaan hankinnassa. Uudet asuinalueet suunnitellaan kehityskuvan mukaisesti tiiviiseen yhteyteen olemassa oleviin alueisiin. Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus on keskeinen tekijä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Joukkoliikennereittejä pyritään vahvistamaan ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja teollisuutta työmatkaliikenteen varrelle. Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Asukasluku kasvaa hallitusti 2-3 % vuodessa Mittari Asukasluvun kasvu -% / vuosi Muuttotase Riittävä raakamaavaranto asunto- ja työpaikka-alueita varten Raakamaan hankinta ja raakamaareservi asuin- ja yritysalueilla Kunnalla on tarjota erilaista ja monipuolista tonttitarjontaa kysyntää vastaavasti Kaavavaranto talotyypeittäin Tonttivaranto ja tonttivaraukset Asukasluvun kasvu ohjataan pääasiassa kaava-alueille ja kaavoilla ohjatun rakentamisen % -osuus on 80 90 % Kaavoilla ohjatun rakentamisen % -osuus Elin- ja asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys Kuntalaiskyselyn tulokset 1 x valtuustokausi Kevyen liikenteen väylät, km Asukaslähtöinen joukkoliikenteen kehittäminen ja joukkoliikennereittien vahvistaminen Joukkoliikenteen matkustajamäärät Keskeiset toimenpiteet valtuustokaudella strategisen päämäärän saavuttamiseksi: - raakamaan jatkuva hankinta kunnalle kehityskuvan toteuttamiseksi - riittävä kaavoitus asunnoille, palveluille ja työpaikoille kuntastrategian mukaisesti - Liminganlahden osayleiskaavan loppuun saattaminen - maakunta- ja seututason edunvalvonta kaavoituksessa ja muussa kuntaan vaikuttavassa päätöksenteossa - joukkoliikenteen kehittäminen ja henkilöraideliikenteen edistäminen 9

4. Strategian mukainen johtaminen Kunnanvaltuusto päättää kunnan strategiasta ja tavoitteista ja kunnan toimintojen on oltava valtuuston asettamien tavoitteiden mukaista. Kunnan johtamisessa korostuu muutosten ennakointi ja muutoksen edellyttäminen ratkaisujen tekeminen riittävän ajoissa. Sekä poliittiselta että viranhaltijajohtamiselta edellytetään päätöksentekokykyä ja rohkeutta tehdä valintoja. Kunnan taloudenpitoa koskee tasapainovelvoite; kunnan tulojen ja menojen täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kunnan perustehtävän hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää kunnan talouden suunnitelmallista ja pitkäjänteistä taloudenpitoa. Kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan resurssien mahdollistamissa puitteissa. Palvelujen järjestämistä varten valmistellaan palvelujen järjestämissuunnitelmat, joiden tehtävänä on toteuttaa kuntastrategian linjauksia sekä ohjata palveluprosesseja ja toimintaa sekä taloutta. Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Päätöksenteko on joustavaa ja strategia ohjaa toimintaa ja päätöksentekoa Mittari Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi Valtuustotyön arviointi 2 x valtuustokausi Kasvavaa palvelutarvetta ja korvausinvestointeja toteutetaan yksityisinä hankkeina palvelujen järjestämissuunnitelmien mukaisesti Palvelujen järjestämissuunnitelmien toteuttaminen Ostopalvelujen % -osuus toimintamenoista Palvelusetelin käyttö Toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu Verorahoituksen kasvu Tulorahoitus riittää kattamaan investoinnit eikä lainamäärä kasva yli maan keskiarvion Investointien tulorahoitus % Lainamäärä /asukas Palvelujen yksikköhinnat eivät nouse Palvelujen yksikköhinnat Henkilöstön työhyvinvointi paranee Koettu työhyvinvointi (henkilöstökysely 2 v. välein) Keskimääräinen eläköitymisikä Sairauspoissaolojen määrä Keskeiset toimenpiteet valtuustokaudella strategisen päämäärän saavuttamiseksi: - palvelujen järjestämissuunnitelmien laadinta ja toteuttaminen - tuottavuusohjelman päivittäminen kunnan talouden tasapainon ylläpitämiseksi - kuntaorganisaation uudistaminen strategiaohjautuvammaksi - verkostovaikuttaminen - strategian toteuttaminen ja viestintä - toimiva omistajaohjaus ja konserniohjauksen tehostaminen -> konserniyhteistyöselvityksen laatiminen vuonna 2013 10