Mitä on pääp äästökauppa? Päästökauppaa kansantajuisesti -seminaari 14.11.2006 Juha Ruokonen analyytikko GreenStream Network Oy etunimi.sukunimi@greenstream.net Sisält ltö GreenStream Network Oy Päästökauppa ohjauskeinona Kioton pöytäkirja ja joustomekanismit EU Päästökauppa Lopuksi 1
GreenStream Network Oy Välitysliiketoiminta Päästöoikeuksien ja vihreiden sertifikaattien välitys JI/CDM päästövähenemien myynti Kaupankäynnin oheispalvelut Neuvonantopalvelut konsultointi projektirahoitus JI/CDM kehitys Hankepalvelut salkunhallinta rahastot Päästökauppa ohjauskeinona 2
Välipala J.H. Dales 1968 If it is feasible to establish a market to implement a policy, no policy-maker can afford to do without one. Unless I am very much mistaken, markets can be used to implement any antipollution policy that you or I can dream up. Pollution, Property. and Prices: An Essay in Policy-Making and Economics (Toronto: University of Toronto Press, 1968) 3
Cap-and-trade Päästöjen kokonaismäärä on rajoitettu Päästöoikeudet jaetaan osapuolille, jotka voivat käydä vapaasti kauppaa Vuoden lopussa palautettava päästöjä vastaava määrä oikeuksia Kaupankäyntiä oikeudella päästää Päästökaupan perusmallit Baseline-and-credit Päästöjen kokonaismäärä markkinoilla ei ole rajoitettu Päästöraja perustuu esim. tehokkuuteen (t/mwh) (Benchmark) Myytävää syntyy suhteessa siihen miten tehokas laitos on suhteessa päästörajaan Kaupankäyntiä päästöjen vähennyksillä päästöt (t) päästöt (t) Päästöt < Päästöraja Yritys voi myydä Päästöraja/ Baseline Päästöt = palautettavien päästöoikeuksien määrä Päästöt 1 2 3 4 vuosi 1 2 3 4 vuosi Cap-and and-trade - Esimerkki Määrärajoite Päästökauppa 10 100 80 100 80 100 90 100 70 Yritys A Yritys B 100 /tonni 70 /tonni Yritys A Yritys B 100 /tonni 70 /tonni 800 Yritys A 20t x 100 /t 2 000 Yritys A 10t x 100 /t + 800 1 800 Yritys B 20t x 70 /t 1 400 Yritys B 30t x 70 /t - 800 1 300 Yht. 3 400 Yht. 3 100 4
Päästöoikeuksien ostaja /tco2 Päästöjen vähentämistoimet: Mitä vähemmän päästöjä sen kalliimpaa on vähentää Alkujaossa saadut oikeudet Yritys vähentää päästöjä tämän verran kustannus < markkinahinta Päästöoikeuksien markkinahinta Yrityksen päästöt tilanteessa ilman päästökauppaa Yritys ostaa lisää oikeuksia markkinoilta markkinahinta < kustannus Yrityksen päästöt päästökaupassa Päästöt tco2 Päästöoikeuksien myyjä /tco2 Päästöjen vähentämistoimet: Mitä vähemmän päästöjä sen kalliimpaa on vähentää Alkujaossa saadut oikeudet Yritys vähentää päästöjä tämän verran kustannus < markkinahinta Päästöoikeuksien markkinahinta Yrityksen päästöt päästökaupassa Yrityksen päästöt tilanteessa ilman päästökauppaa Yritys vähentää päästöjä enemmän kuin alkujaon mukaan tarvitsisi ja myy oikeuksia markkinoille Päästöt tco2 5
Päästökauppa-järjestelmiä USA Acid Rain programme SO2 (1992-) EPA SIP NOx Trading Program (1999-) Southern California NOx RECLAIM Trading Credits (1994-) Iso-Britannia: Kansallinen kasvihuonekaasupäästöjen kauppa Jätevesilupa -kauppa Pohjanmeren öljyntuotantoalueilla Soihdutus -kauppa Pohjanmeren öljyntuotantoalueilla Yritysten sisäisiä kauppajärjestelmiä: BP, Shell Jne. Kioton pöytäkirja ja joustomekanismit 6
Kioton pöytp ytäkirja - taustaa Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC - www.ipcc.ch) mukaan maapallon keskimääräinen pintalämpötila nousee 1,4 5,8 C vuosisadan loppuun mennessä, mikäli nykyiset trendit jatkuvat YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC, Rio 1992) tavoitteena on rajoittaa Annex I -maiden (länsi- ja siirtymätalousmaat) päästöt ei haitalliselle tasolle Kioton Pöytäkirja (1997) asettaa Annex I -maille sitovia päästövähennystavoitteita Tuli voimaan 16.2.2005 Joustomekanismeja: JI, CDM ja kansainvälinen päästökauppa Lisätietoa www.unfccc.int ja Kioton pöytäkirjan toimeenpanon säännöt http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=38576&lan=fi Kasvihuonekaasupää äästöjen kauppajärjestelm rjestelmät Kioton pöytäkirjan ratifioineet maat Liitteen I maat Yli 30 teollisuus- ja siirtymätalousmaata Sitovat päästövähennysvelvoitteet Voivat käydä keskenään päästökauppaa (AAU:t, ERU:t, CER:t, RMU:t) Voivat isännöidä JI-hankkeita (ERU:t) Japani AAU Espanja AAU Puola Yritys B AAU ERU Venäjä JI-hanke EUA AAU ERU Viro JI-hanke Kanada Kansallinen järjestelmä AAU EUA? CER AAU ERU EUA Suomi Yritys A CER Liitteen I ulkopuoliset maat Voivat isännöidä CDM-hankkeita Noin 120 kehitysmaata, EU-maista Kypros ja Malta Ei päästövähennysvelvoitteita Etelä-Afrikka CER Kiina CDM-hanke Malta Yritys C Intia CDM-hanke Brasilia Meksiko Kypros CDM-hanke EU:n päästökauppa 11 500 teollisuuslaitosta 25 EU:n jäsenmaasta Voivat käydä keskenään päästökauppaa EU:n päästöoikeuksilla (EUAs) Voivat ostaa CER:jä ja ERU:ja Kioton pöytäkirjan ulkopuoliset maat Vapaaehtoisia, kansallisia tai alueellisia kauppajärjestelmiä USA Osavaltiot CCX Australia New South Wales 7
Päästövähenemän laskenta Emissions, tco2e Current Emissions Emission Reduction Purchase Agreement, e.g. 2008-2012 Baseline Estimated Project Emissions Realised Emissions 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Year Realised Emission Reduction EU päästökauppa 8
EU PääP äästökaupan lähtl htökohdat EU:n Kioto-tavoite -8% vuoden 1990 päästöistä vuosina 2008-2012; Suomen tavoite EU:n taakanjaossa 0% EU päästökauppa on osa EU:n ilmasto-ohjelmaa (ECCP, eikä se ole ehdollinen Kioton pöytäkirjan voimaantulolle Tavoitteena pienentää päästöjen vähentämistoimien kustannuksia Direktiivi EU päästökaupan aloittamisesta hyväksyttiin heinäkuussa 2003 ja kauppa alkoi 1.1.2005 Cap-and-trade -järjestelmä Päästökauppadirektiivin sisält ltö Velvoittaa yritykset kattamaan päästönsä päästöoikeuksilla Koskee tiettyjä laitoksia tietyillä toimialoilla: Energia-ala (>20 MW polttolaitokset, öljynjalostamot, koksaamot) Rautametallien tuotanto ja jalostus Mineraaliteollisuus (sementti, kalkki, lasi, lasikuitu, keraamiset tuotteet) Massan, paperin ja kartongin valmistus Kioton pöytäkirjan kuudesta kasvihuonekaasusta päästökaupassa on mukana ensimmäisessä vaiheessa vain hiilidioksidi (CO 2 ) Ensimmäinen velvoitekausi 2005-07, 2008-12 alkaen viisivuotiskausia Yhteisön jäsenmaat tekevät kansalliset alkujakosuunnitelmat Muita toimialoja ja kaasuja voidaan ottaa mukaan vuoden 2008 jälkeen Alkujaossa vuosille 2005 2007 ainakin 95 % korvauksetta, minkä jälkeen ainakin 90 % ilman korvausta Jakosuunnitelma valmis 18 kk ennen kauppakautta Linkkidirektiivi mahdollistaa CDM/JI hankkeiden päästövähenemien käytön EU päästökaupassa 9
Päästökaupan asettamat vaatimukset Direktiivin kattamat laitokset tarvitsevat 1.1.2005 alkaen toiminnalleen kasvihuonekaasujen päästöluvan Laitoksille jaetaan päästöoikeuksia kansallisen jakosuunnitelman mukaisesti (helmikuu) Velvoitekausien sisällä päästöoikeuksia voi siirtää seuraaville vuosille Laitosten pitää tarkkailla päästöjään ja raportoida niistä (maaliskuu) Päästöraportit on todennettava vuosittain Laitosten pitää palauttaa vuosittain edellisen vuoden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia viranomaisille (huhtikuu) Laitokset voivat vapaasti myydä ja ostaa päästöoikeuksia markkinoilla Säännösten rikkomisesta seuraa sanktioita; sakko on 40 /t kaudella 2005-2007 ja 100 /t kaudella 2008-2012 lisäksi puuttuvat päästöoikeudet tulee palauttaa seuravana vuonna Markkinan koko Allowances (tco2) 600,0 Number of installations 2 500 500,0 400,0 Averege annual allocation MtCO2/a Number of installations 2 000 1 500 300,0 200,0 100,0 0,0 Germany Poland The United Kingdom Italy Spain France Czech Republic The Netherlands Greece Belgium Finland Portugal Denmark Austria Slovakia Hungary Sweden Ireland Estonia Lithuania Slovenia Cyprus Latvia Luxenbourg Malta 1 000 500 0 10
Päästöoikeuksien allokaatio Yhteensä 2 191 Mt/a vuosina 2005-2007 Jaettu 11 428:lle laitokselle Muut 34,5 % Saksa 22,8 % Britannia 11,2 % Suomi 2,1 % Italia 10,6 % Espanja 8,0 % Puola 10,9 % Päästöoikeuksien hintakehitys 30.00 OTC Volyymi Forward-hinta 25,000 25.00 20,000 Euro/tonni CO2 20.00 15.00 15,000 10,000 Tuhatta tonnia CO2 10.00 5,000 9 13 17 21 25 29 33 37 41 9 13 17 21 25 29 33 37 41 5.00 0 5 1 2005 45 49 1 Viikko 2006 5 11
EU:n pääp äästökaupan vaikutukset Päästökauppa on luonut uuden hyödykkeen - päästöoikeudet, joilla käydään kauppaa EU:n laajuisilla markkinoilla Päästökauppa vaikuttaa yrityksiin suoraan päästöoikeuksien arvon myötä sekä epäsuorasti liitännäisten markkinoiden kautta (esim. sähkömarkkinat) Päästökauppa vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyyn, liiketoimintastrategioihin ja investointeihin Päästövelvoitteen täyttämisen lisäksi yritysten on hallittava päästöoikeusvarallisuuttaan, jonka arvo vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Tämä edellyttää syvälliseen markkinatietämykseen perustuvaa riskienhallintaa ja kaupankäyntistrategiaa /MWh Vaikutukset sähks hkön n hintaan 70 60 50 40 30 Spot hinta päästökaupan jälkeen 20 Spot hinta Teollisuuden 10 Yhteistuotanto Vesivoima Ydinvoima Lauhdetuotanto Yhteistuotanto 0 0 3000 6000 9000 12000 15000 18000 MW sähkön kysyntä Ekono 2003 Econ 2004 Oikeuden hinta, 5 ja 10 1 ja 8 Sähkön hinnan nousu 3,9 ja 7,6 /MWh Nord pool 0,2 ja 3 /MWh Suomessa VTT 2004 Ilex 2004 5 ja 15 10 4 ja 11,1 /MWh Nord pool 7,2 /MWh 12
Lopuksi Päästöillä on hinta -> päästöt mukaan päätöksiin Kioton pöytäkirja on ensimmäinen kansainvälinen ympäristösopimus, jossa on sitovia tavoitteita Pohja tulevaisuuden päästövähennystavoitteille Tulevaisuus on hiiliniukka!!! GreenStream Network Päästökaupan erityisosaaja GreenStream Network Oy www.greenstream.net info@greenstream.net etunimi.sukunimi@greenstream.net Beijing Hamburg Helsinki Karlstad Oslo Paris Stockholm Tallinn Vilnius 13