Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut
Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Kysely toteutettiin v. 2011 valtakunnallisessa yhteistyössä Aarresaari-verkoston kanssa. Kyselyn kohderyhmänä olivat 2-3 vuotta sitten eli vuosina 2008 ja 2009 tohtorin tutkinnon suorittaneet. Tampereen yliopistosta valmistuneita kyselyyn vastasi yhteensä 141. Kyselyn vastausprosentti Tampereen yliopiston osalta oli 57 %. Valtakunnallisella tasolla vastausprosentti oli 49 %.
Vastanneiden taustatietoja Kyselyyn vastanneista 50 % oli valmistunut vuonna 2008 ja 50 % vuonna 2009. Vastanneista 27 % oli miehiä ja 73 % naisia. Vastaajien keski-ikä tohtoriksi valmistuessa oli 43 vuotta. Vastaajien koulutusalat vastaajamäärineen näkyy seuraavassa taulukossa:
Koulutusala Lkm Humanistinen 12 Kasvatustieteellinen 14 Kauppatieteellinen 3 Luonnontieteellinen 15 Lääketieteellinen 43 Terveystieteellinen 20 Yhteiskuntatieteellinen 32 Yhteensä 139
Tärkein motivaatiotekijä jatko-opintojen aloittamiselle (%), n=139 Tutkimustyö kiinnosti sinällään Halusi kehittyä ammatillisesti Halusi tehdä tutkimusta tietystä aiheesta Paremman aseman saavuttaminen työelämässä Luonteva jatke aikaisemmille opinnoille tai työlle Yliopiston laitoksen henkilökunnan kannustus Koki ettei ollut muuta työnsaantimahdollisuutta tuolloin Jokin muu syy jatko-opintojen aloittamiseen Työnantajan kannustus Jatkotutkinto oli tavoitteena jo perusopintojen alkaessa Halusi muodollisen pätevyyden tiettyihin tehtäviin Sattuma Työnsaantimahdollisuuksien helpottuminen Paremman palkan saaminen 2 2 2 2 1 1 0 5 5 7 9 12 21 30 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähes kolmasosa vastaajista piti tutkimustyön kiinnostavuutta sinällään tärkeimpänä jatko-opintojen aloittamiseen vaikuttavana tekijänä. Halu kehittyä ammatillisesti oli joka viidennen mielestä tärkein tekijä ja hieman yli joka kymmenennen mielestä halu tehdä tutkimusta tietystä aiheesta oli tärkein jatko-opintojen aloittamiseen vaikuttanut tekijä. Tärkeimmäksi koetut motivaatiotekijät ovat hyvin samansuuntaiset valtakunnallisessa aineistossa.
Olivatko valintakriteerit jatko-opiskelijaksi valinnassa etukäteen tiedossa? (%), n=139 23 33 Kyllä Ei 44 Ei osaa sanoa Tohtorin tutkinnon suorittaneista kolmasosalle valintakriteerit jatko-opiskelijaksi valinnassa olivat etukäteen tiedossa. Lähes puolet (44 %) ilmoitti, että ei ollut tiennyt valintakriteereistä ja 23 % ei osannut sanoa. Valtakunnallisessa aineistossa hieman useampi (40 %) oli ollut tietoinen valintakriteereistä.
Tohtoriopintojen rahoitustapa (%), n=140 Sai henkilökohtaista apurahaa 63 Oli ansiotyössä yliopiston ulkopuolella 39 Oli tutkimus- ja/tai opetustehtävissä yliopistolla Sai rahoitusta Suomen Akatemian/ OKM:n rahoittaman tutkijankoulutuspaikan kautta Sai rahoitusta Akatemian projektin kautta Sai rahoitusta muun kuin Akatemian projektin kautta Oli tutkimus- ja/tai opetustehtävissä amk:ssa tai muussa tutkimuslaitoksessa kuin yliopistossa Oli muussa työsuhteessa yliopistolla Muut rahoitustavat 18 17 14 14 13 23 36 Sai opintotukea Sai rahoitusta muun tutkijakoulutuspaikan kautta 7 8 0 10 20 30 40 50 60 70 Henkilökohtainen apuraha ja ansiotyö yliopiston ulkopuolella olivat eniten käytetyt rahoituslähteet. Henkilökohtaista apurahaa oli saanut lähes kaksi kolmesta (63 %) vastaajasta. Reilu kolmannes (39 %) oli rahoittanut opintojaan ansiotyöllä yliopiston ulkopuolella. Opetus- ja/tai tutkimustehtävillä oli yli kolmasosa (36 %) vastaajista rahoittanut opintojaan. Lisäksi 30 vastaajaa ilmoitti, että oli saanut rahoitusta tohtoriopintoihin Tampereen yliopiston stipendirahastolta (oma kysymys). Kolmasosalle heistä oli myönnetty rahoitusta alle puolelle vuodelle, hieman yli kolmasosalle puolen vuoden-vuoden jaksolle ja hieman alle kolmasosalle yli vuodelle. Kolme vastaajaa (10 %) ei ollut hyödyntänyt tukea lainkaan.
Rahoitus: tutkijakoulutuspaikka (%), n=140 7 Sai rahoitusta muun tutkijakoulutuspaikan kautta 23 Sai rahoitusta Suomen Akatemian/ OKM:n rahoittaman tutkijankoulutuspaikan kautta Tutkijakoulutuspaikan kautta lähes joka kolmas (30 %) kaikista vastaajista (n=140) oli saanut rahoitusta opinnoilleen. Valtakunnallisessa aineistossa hieman useampi oli rahoittanut opintojaan tutkijakoulutuspaikan kautta.
Työtilanne 2-3 v. valmistumisen jälkeen (%), n=136 Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Muu tilanne Perhevapaa (äitiys-/ isyys-/ hoitovapaa tms.) Itsenäinen yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer Apurahatutkija Työtön Määräaikainen osa-aikatyö Vakituinen osa-aikatyö Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan) Työvoimakoulutus tai vastaava Työllistetty tai työharjoittelu 3 2 1 1 0 0 0 6 6 6 30 44 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Tohtorien työtilannetta voidaan pitää hyvänä. Lähes puolet (44 %) vastaajista työskenteli 2-3 vuotta tohtoriksi valmistumisen jälkeen vakituisessa kokopäivätyössä ja lähes kolmasosa (30 %) oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Vakituiset ja määräaikaiset kokopäivätyöt olivat hieman vähentyneet verrattuna vuosina 2006 ja 2007 valmistuneisiin. Mm. yrittäjyys oli sen sijaan jonkin verran lisääntynyt. Tulokset ovat samansuuntaiset valtakunnallisessa aineistossa.
Päätyönantaja (%), n=127 Yliopisto 29 Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos 24 Ammattikorkeakoulu Valtio, valtion liikelaitos Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 249 työntekijää 10 11 11 Oma yritys, ammatinharjoittaja tai freelancer Järjestö, säätiö tai vastaava 6 6 Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, 50-249 työntekijää 2 Muu työnantaja 2 Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää 0 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähes joka kolmannen (29 %) tohtorin työnantaja oli yliopisto. Julkisella sektorilla (amk, valtio, kunnat) työskenteli lähes puolet (46 %) vastaajista. Yksityisellä sektorilla oli töissä noin joka kymmenes vastaaja (12 %). Verrattuna valtakunnalliseen aineistoon Tampereen yliopistosta valmistuneet olivat sijoittuneet huomattavasti useammin julkiselle sektorille, mikä kuvastaa hyvin TaY:n koulutusalapainotusta.
Tutkimus- ja johto-/esimiestehtävissä toimiminen (%) Tehtävien luonne, voinut valita kummankin (%), n=130 Pääasiallisin tehtävien luonne (%), n=128 22 Tutkimus 9 Tutkimus 52 Johto- ja esimiestehtävät 34 Johto- ja esimiestehtävät Vastaajat olivat työllistyneet monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Tarkasteluun otettiin tutkimus ja johto- tai esimiestehtävissä toimiminen. Noin joka toisen tohtorin työhön kuuluivat tutkimustehtävät. Johto- ja esimiestehtäviä sisältyi noin joka viidennen työnkuvaan. Pääasialliseksi työtehtäväkseen tutkimuksen ilmoitti noin joka kolmas (34 %) tohtori ja päätoimisesti johto- ja esimiestehtävissä taas toimi noin joka kymmenes (9 %) vastaaja. Tuloksissa ei ollut suuria eroja verrattaessa valtakunnalliseen tai Tampereen yliopistosta aiemmin valmistuneiden aineistoon.
Oliko tohtorin tutkinto vaatimuksena nykyiseen työhön? (%), n=129 16 2 Ei 36 46 Kyllä, pätevyysvaatimuksena Kyllä, mutta ei pätevyysvaatimuksena Ei osaa sanoa Lähes puolet (46 %) oli työssä, johon ei ollut vaadittu tohtorin tutkintoa. Pätevyysvaatimuksena se oli vaadittu hieman yli kolmasosan (36 %) työhön ja muuten kuin pätevyysvaatimuksena se oli ollut vaatimuksena 16 %: lla vastaajista. Valtakunnallisessa aineistossa tohtorin tutkinto oli ollut hieman useammin pätevyysvaatimuksena työhön kuin Tampereen yliopistosta valmistuneilla. Verrattuna taas TaY:sta vuosina 2006 ja vuosina 2007 valmistuneisiin, tutkinto oli uusimmassa aineistossa useammin pätevyysvaatimuksena.
Opinnoissa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä (%), n=129 9 Käyttää oppimiaan tietoja/ taitoja jatkuvasti 29 61 Voi hyödyntää oppimaansa jonkin verran Opituista asioista ei ole kovin paljon hyötyä Reilusti yli puolet (61 %) tohtoreista arvioi hyödyntävänsä tohtoriopinnoissa opittuja tietoja ja taitoja jatkuvasti työssään. Lähes kolmasosa pystyi hyödyntämään opittuja asioita jonkin verran. Noin joka kymmenes arvioi, että opituista asioista ei ollut kovin paljon hyötyä. Hieman useampi sekä valtakunnallisessa aineistossa että TaY:sta aiemmin valmistuneista pystyi hyödyntämään oppimaansa jatkuvasti hyödykseen, mutta erot eivät ole suuria.
Työn vaatimustason vastaavuus koulutukseen (%), n=130 8 4 Työ vastaa hyvin koulutustasoa 17 71 Työn vaativuustaso on koulutustasoa osittain alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoa selvästi alhaisempi Ei osaa sanoa Useammalla kuin kahdella kolmesta työ vastaa hyvin koulutustasoa. Melkein joka viides (17 %) kokee, että työskentelee osittain koulutustasoa alhaisemmissa tehtävissä. Lähes joka kymmenennen mielestä työ on selvästi koulutustasoa alhaisempi. Verrattuna tilannetta TaY:sta vuosina vuosina 2006 ja 2007 valmistuneisiin, koulutustasoa alhaisemmissa tehtävissä toimiminen on jonkin verran yleistynyt. Verrattuna valtakunnalliseen aineistoon eroja ei juurikaan ole.
On tavoitteiden mukaisella uralla (%), n=125 22 33 26 14 2 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Hieman samaa mieltä Hieman eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Yli puolet (55 %) vastaajista on täysin samaa mieltä tai samaa mieltä väitteen Olen tavoitteiden mukaisella työuralla kanssa. Vastausten keskiarvoksi muodostui 4,5, joka on sama kuin valtakunnallisessa aineistossa. Voidaan siis todeta, että tohtorit ovat keskimääräisesti työllistyneet melko hyvin tavoitteiden mukaiselle työuralle, mutta vastaajien välillä on eroja.
Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon (%), n=136 Tutkimusalaan liittyvän sisällöllisen osaamisen kannalta (ka. 4,2) 10 13 29 35 12 Metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvän osaamisen kannalta (ka. 4,2) 10 11 33 32 12 Asiantuntijuuden kannalta (ka. 4,1) 7 15 30 37 7 Tutkimusetiikan kannalta (ka. 4,1) 7 17 29 34 9 Tieteellisen viestinnän taitojen kannalta (ka. 3,7) 14 17 34 23 9 0 20 40 60 80 100 Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä tohtorin tutkinnon eri osa-alueisiin siitä näkökulmasta, oliko niihin keskitytty riittävästi opinnoissa. Vastaajat kokivat eniten tyytyväisyyttä tohtorin tutkinnon sisällölliseen osaamiseen ja metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvään osaamiseen. Tyytymättömyyttä vastaajat kokivat eniten tieteellisen viestinnän taitojen huomioimiseen opinnoissa. Tulokset ovat hyvin samansuuntaiset valtakunnalliseen aineistoon verrattuna.
Lisätietoja: Lisätietoja tohtorien uraseurannasta Ura- ja rekrytointipalveluista: www.uta.fi/opiskelu/tyoelama/seurannat rekry(at)uta.fi Aarresaari-verkoston uraseuranta: http://www.aarresaari.net/uraseuranta/index.htm
Lähteet: Tohtorien uraseuranta vuosina 2008 ja 2009 valmistuneille Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneille. Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2006 ja 2007 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta: http://www.uta.fi/opiskelu/tyoelama/seurannat/tohtorit/ind ex/tohtoriraportti_06-07.pdf Aarresaari-verkoston uraseuranta vuosina 2008 ja 2009 valmistuneille tohtoreille: http://www.aarresaari.net/uraseuranta/index.htm