SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 40 VUONNA 923 INDUSTRISTATISTIK 40 ÅR 923 STA TISTIQ UE D E S IN D U ST R IE S ANNÉE 923 HELSINKI 925 HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO STATSRÅDETS TRYCKERI
II Okasua. Correctons. Rättelser. Sen älkeen kun taulultteet o ol panettu, käv lm että eräs sem entttehdas ol lm ottanut tuotannon bruttoarvon 24,228,00 mk lan peneks, vakka tuotannon määrä on okea. Tämä vrheellsyys on koralu tekstssä esntyvssä luvussa, sen saan se aheuttaa seuraavat koraukset taululttessä: sv. 3, sar. 4, rv 3 ylhäältä on,363,743,500, ptää olla,387,97,600. sv. 3, sar. 4, rv 20 ylhäältä on 463,958,500, ptää olla 488,86,600. sv. 3, sar. 4, rv 23 ylhäältä on 85,085,000, ptää olla 09,33,00. sv. 7, sar. 4, rv 2 alhaalta on 4,39,96,900, ptää olla 4,46,90,000. sv. 7, sar. 4, rv alhaalta on 9,32,4,400, ptää olla 9,56,342,500. sv., sar. 9, rv 8 ylhäältä on 29,378,800, ptää olla 35,606,900. sv., sar. 9, rv 8 alhaalta on 47,89,800, ptää olla 72 047,900. sv. 2, sar. 9, rv alhaalta on 9,32,4,400, ptää olla 9,56,342,500. sv. 53, sar. 6, rv 9 ylhäältä on 47,89,800, ptää olla 72,047,900. Efter det tabellblagorna redan tryckts, har det framgått, att tllverknngens bruttovärde för en cementfabrk var 24,228,00 mk för lågt uppgven, fastän tllverknngsm ängden ärrätt. D enna felaktghet är rättad de tal, som ngå texten, varemot fölande rättelser höra göras tabellblagorna: sd. 3, kol. 4, rad 3 uppfrån står,363,743,500, bör vara,387,97,600. sd. 3, kol. 4, rad 20 uppfrån står 463,958,500, bör vara 488,86,600. sd. 3, kol. 4, rad 23 uppfrån står 85,085,000, bör vara 09,33,00. sd. 7, kol. 4, rad 2 nedfrån står 4,39,96,900, bör vara 4,46,90,000. sd. 7, kol. 4, rad nedfrån står 9,32,4,400, bör vara 9,56,342,500. sd., kol. 9, rad. 8 uppfrån står 29,378.800, bör vara 35,606,900. sd., kol. 9, rad 8 nedfrån står 47,89,800, bör vara 72,047,900. sd. 2, kol. 9, rad nedfrån står 9,32,4,400, bör vara 9,56,342,500. sd. 53, kol. 6, rad 9 uppfrån står 47,89,800, bör vara 72,047,900.
Ssällys. Innehåll. Tekst. (Sv. 27). Sv. Suomen teollsuus vuonna 923: Y lesk atsau s... Työpakat a tuotannon suuruus... 7 Työpakkoen omstaat... 8 Työntekät... M oottort... 2 Työpakkoen tuotantoarvot a työntekät 3 Tomnnassa sattuneet k esk ey ty k set 4 A akkosellnen luettelo selostetusta tehtasta... 6 Résumé fran ças... 20 L ste des noms d ndustres em ployés dans les tableaux... 25 Text. (Sd. 27). Sd. Industren Fnland år 923: Överskt... Arbetsställen ooh tllverknngens sto rlek.. 7 Arbetsställenas ägare... 8 A rbetarna... M otorer... 2 Arbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare... 3 Avbrott verk sam h eten... 4 Förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker... 6 Résumé franças... 20 L ste des noms d ndustres em ployés dans les tableaux... 25 Taulultteet. (Sv. 85). Sv. Taulu. Katsaus maan teollsuustomntaan kaupungttan a khlakunnttan.. 2 2. Katsaus maan teollsuustom ntaan teollsuuslattan... 8 3. Teollsuudessa käytetty käyttövoma... 22 4. Teollsuuden kuluttamat raaka-aneet a sen tuotteet... 34 Tabellblagor. (Sd. 85). Sd Tabell. Överskt av den ndustrella verksamheten landets städer o. härader 2 2. Den ndustrella verksamheten efter ndustrarter... 8 3. I ndustren använd drvkraft.. 22 4. Använda råämnen och halvfabrkat samt förfärdgade alster ut ndustren... 34
IV Table des m atères. Texte. (Pages -2 7 ). ^ Pes ndustres fnlandases en 923: Coup d œ l général... La classfcaton des entreprses ndustrelles selon la valeur de la fabrcaton... 7 L es proprétares des entreprses... 8 Ouvrers... M oteurs... 2 Valeur des produts des leux de traval et nombre de leurs ouvrers... 3 Interruptons de l a c tv té... 4 L ste des catégores de fabrques dont trate la présente statstque... 6 Résumé franças... 20 L ste de noms d ndustres em ployés dans les tableaux... 25 Tableaux. (Pages 85). Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles P a g et les ballages du pays... 2 2. L es entreprses ndustrellesgroupées par genres d ndustres... 8 3. (Force motrce em ployée par l n dustre... 22 4. Matères premères qt produts m-achevés em ployés et produts fabrqués... 34
Suomen teollsuus v. 923. T eollsuustlastossa v. 923 on tekstosasto supstettu tavallsta lyhyem m äks osaks säästäväsyyssystä osaks sen tähden, että e ole katsottu tarpeellseks kästellä tekstssä oka vuos sellasa asota, otka luka vo tse nähdä taululttestä. Laaemp tekstkästtely on kyllä pakallaan määrättyen akaaksoen kuluttua, es oka 5:s vuos. N yt on lyhyen yleskatsauksen ohella knntetty päähuomo van nden teollsuustomntaa valaseven tetoen kästtelyyn, ota e enää taululttenä ulkasta, vaan sälytetään käskrotuksna Kauppa- a Teollsuushalltuksen Tlastotom stossa. Yleskatsaus. Yleskatsauksen koko teollsuustomntaan puheenalasena vuonna sekä 4:nä edellsenä vuonna antaa seuraava taulukko: Industren Fnland år 923. I ndustrstatstken för år 923 har textavdelnngen nskränkts delvs av sparsamhetsskäl och delvs emedan det eke ansetts nödvändgt att vare år texten behandla sådana frågor, som läsaren sälv kan utläsa ur tabellblagorna. En utförlgare behandlng texten är på sn plats efter förloppet av en vss tdsperod, exem pelvs vart 5:te år. Nu har huvudvkten vart fäst vd den kortfattade överskten samt vd behandlngen av de den ndustrella verksamheten belysande uppgfter, vlka cke numera publceras såsom tabellblagor, utan förvaras som manuskrpt å H andelsoch Industrstyrelsens Statstska byrå. Överskt. En överskt av hela den ndustrella verksamheten under frågavarande år samt under de 4 föregående åren erhålles ur fölande tabell 93 99 920 92 922 923 Työpakkoa, luku Arbetsställen, a n ta l... 4 708 4 205 2 92 34 3 294 3 293 lsäys, luku öknng, antal 6 07 284 220 53 % 3.5 2. 30.5 7.5 4.9 0.03 Työntekötä, luku Arbetare, antal... 09 229 95 883 7 230 2037 32842 43 3 > lsäys, luku öknng, a n ta l.. 6 487 342 2347 3 087 2 525 0469 *. * % % 6.3 6.3 22.3 2.6 0.4 7.9 Käyttövomaa, HV. Drvkraft, H K... 30252 389 780 296 47 30588 354 49 390 08D lsäys, HV. D:o, öknng, H K... 25 283 29 33 93 363 47 43 903 35 589,, <*/ In * 6 0/ o... 8.9 8. 23.9 4.8 4. lo.o Palkkaus, A v lö n n g... 000-mk 07 760.7 457 085.8 92 745.3 299.7 344489.6 589 957.3 lsäys öknng... 9 726.4 9 605.3 464 659.5 207 446.4 25 297.9 245 467.7... /0 9.9 72.2 0.7 22.5 9. 8.3 Raaka-aneden koko arvo Råämnenas hela värde_... 000-mk 369 303 7 47 043.2 3338 678. 3 427 42. 4 327 443.0 5 07 983.8 Sama, lsäys D:o, öknng... 45 694.9 75 456.2 92 634.9 88 743.0 90002.9 690 540.8: *... /0 4. 2.9 35.6 2.7 26.3 6.0 Kotmasa raaka-aneta Inhemska råämnen... 000-mb 36 622.3 337 28.9 963 620.6 62 405.7 535.5 969 256.2 Sama, lsäys D:o, öknng... 8 0.4 59 873.8 626 338.7 98 785. 348 729.8 458 20.7;... /0 5.3 90. 85.7 20.6 30. o 30.3 Kotmasa puolval teollsuust. Inhemska halvfabrkat... 000-mk 77 695.8 389 32 6 895 232.2 868 249.0 069 567.5 032 327.7 Sama, lsäys D:o, ö k n n g... 5 856.0 34 277.2 505 99.6 26 983.2 2038.5 37 239.8 *... c/o 8.2 52.7 30. o 3.0 23.2 3.5 Ulkomasa raaka-aneta Utländska råämnen... 000-mk 54 985.6 690 448.7 479 825.3 396 766.4 746 740. o 2 06 399.9 Sama, lsäys D:o, ö k n n g... t> 2 728.5 457 305.2 789 376.6 83 058.9 349 973.6 269 659. u *... /0 6.4 96. 4.3 5.6 25. 5.4 Tuotannon bruttoarvo Tllverknngens bruttovärde _... 000-mk 657 267.9 2808 985.6 668 03. 6 533 772.6 8 085 384. 9 léädsj Sama, lsäys D:o, ö k n n g... o 59 42.3 350 829.8 3 359045.5 365 74.5 55 6.5 070 958.4 *... % 9.9 92.6 9.6 5.9 23.7 3.2
2 Käyttövom aa koskevat luvut yllämantussa taulukossa osottavat kun ols tehokkaden hevosvom en määrä v. 920 akasempn vuosn verraten runsaast vähentynyt. Mutta asa on kutenkn nn, että luvut vuodesta 920 lähten tarkottavat kokonaan tosta hevosvomamäärää kun akasempen vuosen luvut, oten luvut ss evät ole lankan keskenään verrannollsa. Tästä sekasta on lähemmn tehty selkoa vuoden 920 tlaston ohdannossa. Seuraavassa taulukossa valastaan työntekän lukumäärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna 922 a 923 teollsuusryhm ttän : Sffrorna angående drvkraftens storlek föregående tabell synas utvsa, att antalet effektva hästkrafter år 920 undergått en avsevärd mnsknng ämförelse med föregående år. Em ellertd är förhållandet det, att sffrorna från och med år 920 avse ett helt annat antal hästkrafter än sffrorna för de föregående åren, vadan alltså dessa sffror cke alls äro ämförbara med varandra. Om detta har närmare redogorts nlednngen tll statstken för år 920. I fölande tabell redogöres för antalet arbetare och tllverknngens bruttovärde under åren 922 och 923 nom de olka ndustrgrupperna:. Teollsuusryhmä. Työntekötä Arbetare. Tuotannon bruttoarvo. Tllverknngens bruttovärde. Industrgrupp. 922 923 erotus skllnad. 922 923 erotus skllnad. an ta. an ta. antal. % 000-mk. 000-mk. 000-mk. / Malmnnosto Malmuppfordrng Sulatot a metallen alostuslatok- 20 58 62 5.7 2 225.3 749.5 475.8 66.S set Smält- och metallföräd-! ln gsverk... 4 26 4 45 325 7.9 275 02.5 290 562.9 5 54.4 5.7 Konepaat Mekanska verkstäder 7 24 7 664 450 2.6 64 070.6 694220.9 5350.3 8.3 Henomp koneteollsuus Enare masknndustr... 35 76 4 30.4 5 88.0 5 908.0 720.0 3.9 Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, koloch torvn dustr... 7 867 9 406 539 9.6 240 734.8 35 606.9 74 872. 3. Kemallsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater.... Terva-, öly-, kum- a muu sell, 283 2 342 59 7.3 0 929.7 43 39.7 32 390.0 29.2 teollsuus Tär-, ole-, gumm-! och övrg sådan n d u s tr... 6 267 06 9. 48 605.8 64 280.9 5 675. 0.5 Nahka- a karvateollsuus Läderoch hårndustr... 5 579 5 232 347 6.2 457 979.0 43 207.2 26 77.8 5.8 Kutomateollsuus Textlndustr 9 337 20 247 90. 4.7 037 035.0 02 093. 24 94.9 2.4 Paperteollsuus Pappersndustr 6 70 6 99 290.7 589 964.9 605 364.9 5 400.0.0 Puuteollsuus Trändustr... 43 465 48 579 54.8 797 976. 2 378 00. 580 034. o 32.3 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr... Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus B elysnngs-, kraftöverförngs- och vattenled- 859 9 59 360 6.7 406 870.7 699 987. 2936.4 20.8 n ngsndustr... 2 52 2 709 88 7.5 206 852.9; 236 097.2; 29 244.3 4. Graafllnen teollsuus Grafsk n d u str... 4 045 4 426 38 9.4 57 058.0 70 532.7 3 474.7 8.6 (Edellsn kuulumaton teollsuus T ll föreg. e hänförlg ndustr 229 244 5 6.6 7 87.8 ( 8 40.4 529.6 6.7 Y hteensä Summa;32 842 43 3 0 469 7.9 8 085 384. 9 56 342.5 070 958.4 3.2 ; Taulukko osottaa, että teollsuustom nta v. 923 edsty edellsestä vuodesta sangen huomattavast, työntekän luku kun nous lähes 8 %:lla a tuotannon bruttoarvo 3.2 /u:lia,. Erkosest on pantava merklle, että tuotannon bruttoarvo kutom ateollsuudessa lask, vakka työntekän luku lsäänty. Tabellen utvsar, att ndustrverksamheten för år 923 företer en avsevärd stegrng äm förelse med det föregående året, enär arbetarantalet steg nästan med 8 % och tllverknngens bruttovärde med 3.2 %. Särsklt är härvd att märka, att tllverknngens bruttovärde gck nedåt textlndustren, fastän arbetarantalet steg.
Y llä olevsta luvusta o saattaa päättää, että puuteollsuus on teollsuuksstam m e tärken. Jotenkn puolet teollsuuden lsääntym sestä on v. 923 nnhyvn työntekän lukumäärään kun tuotannon bruttoarvoon nähden tullut tämän teollsuushaaran osalle. Paremmn kun yllä olevat luvut valasee puuteollsuutemme kehtystä seuraava taulukko, osta näkyy valm stetun tavaran määrät vuodesta 94 lähten, pokkeuksellsmpa välvuosa lukuunottamatta. Luvut ovat lm otetut standertessa a kästtävät nnhyvn honkakun kuustavaran. Vuonna Är.Lankkua Plankor Battens Scantlngs 3 Av ovanstående sffror framgår genast att trändustren är den vktgaste av våra ndustrer. Nästan hälften av stegrngen år 923 beträffande såväl arbetarantalet som tllverknngens bruttovärde är att hänföra tll denna ndustr. Bättre än av ovanstående sffror belyses trändustrens utvecklng av fölande tabell, varur framgår mängden av förfärdgade fabrkat från och med år 94, de m ellanlggande undantagsåren cke medräknade. Sffrorna avse standard och nnefatta såväl furu- som granvara. Lautoa Bräder Parrua Sparrar Erl. muta Olka övrga tllverknngar Yhteensä Summa 94 7050 57 009 86 34 306 030 8 667 97 559 725 549 920 94 005 00 580 54486 32 076 9 646 53 722 624 55 92 2 735 38 064 83 532 25255 4496 95 566 704 648 922 27 82 68 20 0 879 35 675 2 04 70832 796422 923 37 64 24 849 42 899 423 062 7 69 92 529 055 572 Tuotannon lsääntym nen v:sta 94 kohoaa 330 023 standertn el 45.5 /0:n, a kuten luvusta näkyy, tämä tavaton tuotannon kasvu tulee lähnnä vuoden 923 osalle. Nousua osottavat pokkeuksetta kakken tavararyhmen luvut. N stä näkyy lsäks, että vasta v. 922 svuutettn vuoden 94 tuotanto. Vuodelta 93 e ole saatavssa vastaava lukua. Myöskn selluloosan tuotanto on vuodesta 93 sangen suuressa määrn lsääntynyt. Jo v. 920 tuotanto nous mantun vuoden tuotantoa suuremmaks. Kun v. 93 valm stettn valkastua selluloosaa 24 836 tonna, valkasematonta märkää 30 520 tonna a kuvaa 89 236 tonna, olvat vastaavat luvut v. 920 3 988, 49 546 a 90 397 sekä v. 923 47 62, 80 730 a 9269. Valkastun selluloosan tuotanto ol vm eks manttuna vuonna noussut v:sta 93 9.7 % :3a a valkasematon märkä 64.5 /0:lla a valkasematon kuva 4.3 % :lla. Tarkemmn näkyvät nätä sekkoa koskevat' absoluuttset luvut seuraavasta taulukosta, ossa selluloosan tuotanto on lm otettu tonnessa. Tllverknngen stger från år 94 med 330023 standard eller 45.5 % och, såsom ur tahellen framgår, hänför sg denna enorma stegrng närmast tll år 923. Stegrng uppvsa utan undantag alla sffror de sklda varugrupperna. D essutom framgår, att 94 års tllverknng överskrdes år 923. För år 93 fnnas e motsvarande sffror. A ven cellulosatllverknngen har stgt hög grad från år 93. Redan år 920 är tllverknngen större än förenämnda år. Medan 93 tllverkades 24 836 ton blekt och 30 520 ton oblekt våt cellulosa samt 89 236 ton torr, voro motsvarande tal år 920, 3 988, 49 546 och 90 397 samt år 923 47 62, 80 730 och 9 269. Tllverknngen av blekt cellulosa hade sstnämnda år stgt med 9.7 %, av oblekt våt med 64.5 % samt av oblekt torr med 4.3 % från år 93. D e absoluta talen framgå ännu tydlgare ur nedanstående tabell, vlken cellulosatllverknngen uppgves ton. Vuonna År Sulfaattselluloosaa Sulfatcellulosa valkastua blekt valkasematonta märkää oblekt våt t 0 n n a t o n valkasematonta kuvaa oblekt torr valkastua blekt Sulfttselluloosaa Sulftcellulosa valkasematonta märkää oblekt våt tonna to n valkasematonta kuvaa oblekt torr 93 69 3 407 602 23 667 273 295 920 5 664 04 25 683 6 324 38 532 64 74 92 646 3 75 43 606 4035 33 442 92259 922 2 8 2 66 67 720 33033 5028 07 249 923 20 633 34 758 70 278 26 988 45 972 2099
4 Samanlasta vomakasta nousua kun mkä on tapahtunut selluloosateollsuudessa, evät sen saan osota papertehtaden luvut, kuten näkyy seuraavasta taulukosta, ossa tuotanto kultakn vuodelta on lm otettu tonnessa. En med cellulosandustren ämförbar stegrng av tllverknngen är cke att förmärka hos pappersbruken, vlket framgår av nedanstående tabell, vlken tllverknngen uppgves ton. Vuonna Ar ' P u u v a n u k e t t a T r ä m a s s a P n u p a l v a T r ä p a p p ; E t y y s y p a h v a k u v a a m ä r k ä ä r u s k e a t a v a l k e a t a L u r n p p a p p t o r r v å t b r u n v t P a p e r a P a p p e r 93 40685 3 950 26 52 30 203 264 67 63 920 39 320 2 29 8 086 4 036 473! 60 58 92 43 357 09 88 7 097 8 752 25 44 564 922 43 754 29 60 9 98 5 527 267 22 575 923 55 37 52 389 5 040 7 509 664 209 395 Kakken pahvlaen tuotanto on v:n 93 lukuhn verraten huomattavast alentunut, kun sensaan puuvanukkeen a papern tuotanto on onkun verran lsääntynyt. Mtä tulee nmenomaan papern tuotantoon, saattaa sen suhteen panna merklle, että se v. 923 on äänyt edellsen vuoden tuotantoa penemmäks. Maksettuen palkkoen, työntekää koht tulevan keskmääräsen palkan sekä työntekää koht tulevan tuotantoarvon määrät er teollsuudenhaarossa ovat seuraavat: Tllverknngen av alla pappslag har mnskats betydlg grad, ämförst med förhållandet 93 då däremot tllverknngen av trämassa och papper någon mån stgt. Vad specellt beträffar tllverknngen av papper, framgår att den år 923 är mndre än under det föregående året. Inom de olka ndustrgrupperna voro de utbetalade arbetslönerna sn helhet och m edeltal per arbetare samt tllverknngsvärdet per arbetare fölande: Teollsuusryhmä. Industrgrupp. Palkat, Löner, 000-mk. Palkkaa työntekää koht, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekää koht, mk. Tllverknngsvärde per arbetare, mk. M almnnosto Malmuppfordrng... 46.8 7 962 2 922 Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk... 49 988.8 23 65 280 Konepaat Mekanska v erk stä d er... 245 038. 3 872 39 30 H enom p koneteollsuus Fnare m askn ndustr... Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr... 2 795.5 89 593.6 5 884 9 525 33 568 33 554 Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater... 23457.4 0 06 695 Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan ndustr... 5 833. 2497 29 66 Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårn d u str... 62 93.7 2025 82 47 K utom ateollsuus Textlndustr... 8 399.0 8 959 49 987 Paperteollsuus Pappersndustr... 83 076.0 0 775 94 483 Puuteollsuus Trändustr... 56 28.2 0 628 48 958 R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsm edelsndustr... 0 532. 62 78 589 Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngsndustr... 37 696.3 ' 3 95 87 53 Graaflllnen teollsuus Grafsk ndustr.... Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föreg. e hänförlg n d u str... 68498. 2 392.6 5476 9 806 38 530 34 432 Kakk teollsuudet A lla ndustrer 589 957.3 094 63 89
Vuoden 93 älkeen tapahtunutta työpalkkan nousua valasevat seuraavat vertausluvut, otka on saatu työntekän keskmääräsä vuospalkkoa vertaamalla vuoden 93 vuospalkkohn mtkä on merktty = 00. B Stegrngen av arbetslönerna sedan år 93 belyses av fölande äm förelsetal, vlka erhållts genom att ämföra arbetarnes genom sntts årslöner med motsvarande löner för år 93, vlka betecknats med 00. V. 93 9495 96 97 98 99 920' 92 Sulatot a m etallen alostuslatokset Ar 922 923 Smält- och m etallförädlngsverk... 00 95 2 36 23 28 445 77 774 949 23 Konepaat Mekanska verk städ er... 00 0 20 56 2)2 484 495 793 95 973 387 Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... 00 3 34 84 32 420 63 989 285 456 545 Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- ooh torvndustr. 00 92 0 32 20 90 44 720 84 956 09 K em allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater... 00 2 7 73 269 322 602 97 244 499 539 Terva-, öly, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan n d u str... 00 0 03 35 92 286 393 637 864 979 250 Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr... 00 98 3 26 93 330 490 679 90 005 094 Kutom ateollsuus Textlndustr... 00 02 05 36 27 302 499 740 938 088 30 Paperteollsuus Pappersndustr... 00 9 99 23 89 253 375 670 823 926 024 Puuteollsuus Trändustr... 00 9 93 27 97 29 487 864 997 985 35 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsm edelsndustr... 00 02 04 29 70 244 392 737 948 067 50 Valastus-, vomansrto- a vesohtoteoll. Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngs ndustr... 00 9 94 7 235 373 426 609 699 86 853 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr 00 97 02 4 8 274 456 748 882 07 054 Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föreg. e hänförlg ndustr... 00 25 88 272 206 325 602 829 880 44 087 Kakk teollsuudet A lla ndustrer 00 96 09 39 209 39 472 779 930 003 00 Työpalkat ovat, kuten luvusta näkyy, er vuosna hyvn epätasasest kohonneet er teollsuuden haarossa. V. 923 on palkkan nousu henommassa koneteollsuudessa suurn. M etallteollsuudessa yleensäkn on tänä vuonna tapahtunut suuremp palkkoen nousu kun mussa teollsuuksssa. Sen sekan valasemseks, mssä määrn valtakunnan teollsuus käyttää ulkomasa a kotmasa raaka-aneta sekä puolvalm steta, on laadttu seuraava yhdstelm ä: D e utbetalade arbetslönerna hava således, såsom av ovannämnda tal framgår, att uppvsa en mycket oämn stegrng under olka år nom de sklda ndustrgrenarna. L önestegrngen är år 923 störst för den fnare masknndustren. Under detta år är lönestegrngen överhuvud större för metallndustren än för andra ndustrer. För att, belysa det förhållande, vlket rkets ndustr använder utländska eller nhemska råämnen och halvfabrkat, har efterfölande samm anställnng utarbetats: Käytettyen raaka-aneden a puolvalmsteden arvo Värdet av använda råämnen och halvfabrkat: ulkomasa : utländska : kotmasa : nhemska: koko arvo : hela värdet: 000-mk. % 000-mk. /0 000-mk. Malmnnosto M almuppfordrng... _ Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk... 98 368.6 63. 55 790.8 Masuunt Masugnar... 305.7 6.9 208.8
6 Käytettyen raaka-aneden a puolvalmsteden arvo Väraet av använda råämnen och halvfabrkat: ulkomasa : kotmasa : koko arvo : utländska : nhemska : hela värdet: 000-mk. /o 000-mk. % 000-mk. Martnuunt Martnugnar... 9 473,9 36.9 6 232.0 63. 25 705.9 Sähkösulatusuunt Elektrska smältugnar... 05.9 9.4 020. o 90.6 25.9 Kuparnalostuslatokset Kopparförädlngsverk.... 482.0 482.0 Valsslatokset Valsverk... 2 670.6 6.6 38 026.8 93.4 40 697.4 Konepaat Mekanska verkstäder... 67 279.2 63.7 95 38.4 36.3 262 47.6 Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... 770.3 36.7 326.3 63.3 2 096.6 Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, ter-, glas-, kol- och torvndustr... 25 99.6 4.5 36 485. 58.5 62 404.7 Lastehtaat Glasbruk... 7 839.5 75.6 2 529. 24.4 0 368.6 Kemall.' valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater... 26 028.5 42.8 34 796.5 57.2 60 825.0 Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan n d u str... 7 927. 83.3 4 43.8 6 7 80 340.9 Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr... 58 325.0 55.0 26 784.5 44.5 285 09.5 Nahkatehtaat a nahkurntyöpaat Läderfabrker och g arverer... 05 642.9 78.5 28 972. 2.f 34 65.0 Jalknetehtaat Skofabrker... 43 463.8 33.9 84 846.4 66. 28 30.2 Kutomateollsuus Textlndustr... 42 532.0 74.6 43 282.2 25.4 564 84.2 Vllatehtaat Yllefabrker... 8 798.5 70.3 34 496.2 29.7 6 294.7 Puuvllatehtaat Bomullsfabrker... 227 26.9 99.2 874.0 0.8 229 35.9 Pellavatehtaat Lnnefabrker... 6 77.2 59.5 370.0 40.5 28 087.2 Trkoon- a sukankutomot Trkot- o. strumpväverer 6 778.6 4.0 243.9 59.0 40 892.5 Paperteollsuus Pappersndustr... 00 804.2 2.6 70 62.7 87.4 80 966.9 Puuhomot a pahvtehtaatträslperer o. pappfabrker 2 633.0 ' 2.4 05 930.3 97.6 08 563.3 Selluloosatehtaat Cellulosafabrker... 49. 6.4 249 70.6 83.6 298 82.7 Papertehtaat P appersbruk... 43 08.4 2.6 299 93.6 87.4 342 302.0 Puuteollsuus Trändustr... 8 675..2 48099.6 98.8 498 874.7 Sahat a höylääm öt Sågverk och hyvlerer... 308 064.9 loo.o 308 064.9 Puusep. a huonekaluteht.snckerer o. möbelfabrker 7 589.4 2.0 28 582.8 79.0 36 72,2 Rulla-, rullanemäs- a nappulatehtaat R ull-, bloekoch pnnfabrker... 233.9 l. 20 590.7 98.9 20 824.6 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr... 954084. 82.2 206 502.2 7.8 60 586.3 Makkaratehtaat Korvfabrker... 3 855.6 4.7 77 96.9 95.3 8 772.5 Jauho- a suurm om yllyt Möl- och grynkvarnar.. 258 47.2 90.3 27 637.8 9.7 286 055.o Lepom ot B a g erer... 74 587.2 65.7 38 92.8 34.3 3 509.0 Sokertehtaat Sockerbruk... 280 952.3 98.0 5 600.6 2.0 286 552.9 Tupakkatehtaat Tobaksfabrker... 73 66.8 87.7 24 257.5 2.3 97 874.3 Valastus- y. teollsuus Belysnngs- fl. ndustrer.. 8 596.6 93.0 645.4 7.0 9 242.0 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... 4 396.2 6.8 60 302 8 93.2 64 699.0 Muu teollsuus övrg ndustr... 639.8 22.7 275.8 77.3 2 85.6 Kakk teollsuudet Alla ndustrer... 2 06 399.9 40.2 3 00 583.9 59.8 5 07 983.8 Tässä suhteessa on maalmansodan puhettua tavattavssa huomattava vahteluta, sllä kun ulkomaalasten raaka-aneden a puolvalm steden arvo ol velä v. 96 50.3 % a v - 97 44.o %, ol se v. 98 van 35.0 % V. 99 se ol taasen noussut 48.7 %:n, laskeakseen taas v. 920 44.3 "/0:n, 922 40.4 %:n a 923 40.2 /o:ün. I detta avseende ha betydlga växlngar ägt rum efter utbrottet av världskrget, det värdet av utländska råämnen och halvfabrkat, som ännu år 96 utgorde 50.3 /o och år 97 44.0 %, år 98 var endast 35.0% År 99 steg denna sffra åter tll 48.7 %, för att år 920 åter sunka tll 44.3 % år 922 tll 40.4 % och år 923 tll 40.2 %.
Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, mkä valltsee maksettuen työpalkkoen sekä käytettyen raaka-aneden a puolvalm steden välllä toselta puolen sekä valmstusarvon välllä toselta puolen, t. s. edellset lmastuna prosentessa valmstusarvosta: I efterfölande tabell belyses förhållandet m ellan utbetalade arbetslöner och värdet av använda råvaror och halvfabrkat å ena sdan samt tllverknngens värde ä andra, varvd de förra uttryckas procent av tllverknngens värde: R aaka-aneden a puolvabnst. Palkkaa : arvo : Avlönng : Värdet av råäm nen och h a lv fab rk at: V alm stusarvo : T llverknngens värde : 000-mk. >/ 0 000-mk. / 0 000-mk. Malmnnosto M alm uppfordrng... 46.8 6.6 749.5 Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk... 49 988.8 7.2 55 790.8 53.6 290 562.9 Konepaat Mekanska verkstäder... 245 038. 35.3 262 47.6 37.8 694 220.9 Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... 2 795.5 47.3 2 096.6 35.5 5 908.o Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr... 89 593.6 28.4 62404.7 9.8 35 606.9 Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus Industr for tllverknng av kemska p rep a ra ter... 23 457.4 6.4 60 825.0 42.4 43 39.7 Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan ndustr... 5 833. 9.6 86 340.9 52.6 64 280.9 Nahka- a hanateollsuus Läder- och hårndustr... 62 93.7 4.6 285 09.5 66. 43 207.2 Kutomateollsuus T extln dustr... 8 399.0 7.9 564 84.2 55.8 02 093. Paperteollsuus Pappersndustr... 83 076.0.4 80 966.9 50. o 605 364.9 Puuteollsuus Trändustr... 56 28.2 2.7 498 874.7 63 o 2 378 00. Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr... 0 532. 6.5 60 586 3 68.3 699 987. Valastus y. teollsuus Belysnngs- fl. ndustrer.. 37 696.3 6.0 9 242.0 3.9 236 097.2 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... 68 498. 40.2 64 699.0 37.9 70 532.7 Muu teollsuus Övrg ndustr... 2 392.6 28.5 2 85.6 33.5 8 40.4 Kakk teollsuudet Alla ndustrer... 589 957.3 7.4 5 07 983.8 54.8 9 56 342.5 Kuten ylläolevasta näkyy, m enot palkkohn a raaka-anesn olvat er teollsuudenhaarossa hyvnkn er suuret tuotannon bruttoarvoon verraten. Kakk teollsuudet mukaan ottaen työntekän palkat tekvät 7.4 %. edellsenä vuonna van 6.6 %, a raaka-aneet 54.8 % tuotannon bruttoarvosta el yhteensä 72.2 % Vuonna 93 vastaavat luvut olvat 5.8 % a 57.9 /0 el yhteensä 73.7 %. Työpakat a tuotannon suuruus. Tuotantoarvonsa mukaan akautuvat teollsuuslatokset a nden työntekät erkseen kaupungessa a maaseudulla seuraavast: V alm stusarvo : T llverknngsvärde : K aupungt: :S täd er: työpakk. arbetsst. Såsom av ovanstående framgår, varerade u t gfterna för löner och använda råämnen ämförelse med tllverknngens bruttovärde nom de olka ndustrgrupperna hög grad. Då alla n dustrgrupper medräknas, utgorde de utbetalade lönerna 7.4 % och råämnena 54.8 % av tllverknngens bruttovärde, eller tllsam m ans 72.2 %. För år 93 voro de motsvarande sffrorna 5.8 % och 57.9 % eller tllsammans 73.7 %. Arbetsställen och tllverknngens storlek. Med hänsyn tll tllverknngsvärdet fördela sg arbetsställena och deras arbetare städerna och på landsbygden sålunda: työnt. arbetare. M aaseutu : L andsbygd : työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. Koko m aa: Hela lan d et: työpakk. työntek. arb etsst. arbetare. lmottamatta cke a n g v e t... 28 05 56 2 304 84 3 355 alle under 5 000 m k... 3 37 38 38 4 5 000 20 000... 95 295 95 295 20 000 50 000 >... 4 20 73 309 77 329 50000 00 000... 34 77 89 564 23 74 00000-500 000... 593 4 980 49 5 846 084 0 826 500 000000 000 t... 322 4 927 235 4 58 557 9 508 000 000 mk a enemmän och mera 634 55 322 60 62 894 235 8 26 Yhteensä Summa 66 66 480 677 76 83 3 293 43 3
8 Ensm aseen ryhmään, työpakkohn, oden tuotantoarvoa e ole lm otettu, kuuluvat muden tehtaden yhteydessä olevat koraustyöpaat. Ryhmn, ossa tuotantoarvo on alle 00 000 mk, saattaa kuulua varsn huomattavakn tehdaslatoksa, oden valm stus on äänyt vähäseks sen vuoks, että ne ovat syystä ta tosesta outuneet sesomaan suurmman osan vuotta. Jos vertaa ylläoleva lukua vastaavn lukuhn edellsltä vuoslta, huomaa lukuen säännöllsest laskevan sellasten työpakkoen ryhmssä, oden tuotantoarvo on 5 000 a 50 000 markan välllä, kun ne taas ovat sangen runsaast kohonneet nssä, oden tuotantoarvo on 000000 markkaa ta stä enemmän. Tämä rppuu osttan rahan arvon alentum sesta osttan tuotannon lsääntym sestä. Erotukset er ryhmssä käyvät lm seuraa vsta luvusta: D en första gruppen, arbetsställen utan angvet tllverknngsvärde, omfattar reparatonsverkstäder sammanhang med andra fabrker. Tll de grupper, nom vlka produktonsvärdet uppgår tll mndre än 00 000 mk, höra även en mängd m ycket betydande fabrker, vlkas produkton uppgått tll en obetydlghet, emedan de av skäl eller annat stått under största delen av året. Jämför man ovannämnda sffror med motsvarande sffror för föregående år, fnner man, att talen regelbundet gått ned för de grupper av arbetsställen, vlkas tllverknng varerar från 5000 ända tll 50000 mk, medan de betydlgt gått upp för de största nrättnngarna med ett produktonsvärde överstgande 000 000 mk. D etta beror delvs på förhönngen av prsnvån, men delvs även på öknng av produktonen. Dfferenserna nom de olka grupperna framgå av fölande sffror: Valmstusarvo : Työpakkoa : Arbetsställen : Työntekötä: Arbetare: Tllverknngsvärde : 92 922 923 92 922 923 2 0000 50 000 m k... 00 85 77 505 338 329 50 000 00 000... 205 60 23 9 982 74 00 000 500 000... 252 253 084 365 530 0 826 500000000 000... 478 55 557 0 02 084 9 508 000 000 mk a enemmän och mera 93 077 235 9287 06 34 8 26 Sen sekan valasemseks, montako työntekää tulee keskmäärn kutakn työpakkaa koht edellämantussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Tuotantoarvo : TyÖntek. työp. koht. T llverknngsvärde : e.ta!ly er arbetsstae. lmottamatta cke angvet.... 39.«alle under 5 000 mk... l. 5 000 20 000 m k... 3. 20 000 50 000 4.8 50 00000 000 6.0 Fölande sffror utvsa huru många arbetare medeltal komma på vare arbetsställe nom här nedan angvna grupper: TyÖntek. Tuotantoarvo : työp. koht. Tllverknngsvärde : A rbetare per arbetsställe. 00 000 500 000 mk... lo.o 500 000000 000 7. 000 000 mk a enemmän och mera 95.8 Kakk työpakat Alla arbetsställen 43.5 Työpakkoen om staat. Omstaen mukaan Arbetsställenas ägare. I avseende å ägarne akautuvat teollsuuslkkeet seuraavalla tavalla: fördela sg arbetsställena på fölande sätt: M aaseutu : L andsbygd: landet : Koko m aa: H ela K au p u n g t : Städer: O m staat: Ä gare: työpakk. työnt. työpakk. työnt. työpakk. työnt. arbetsst. arbotare. arbetsst. arbetare. arbetsst. arbetare. Y kstyset henklöt Ensklda p erson er.. 525 6 742 37 6 008 896 2 750 Osuuskunnat Andelslag... 8 330 8 82 62 2 52 Osake- a muut yhtöt Akte- och övrga b o la g... 92 53 376 80 67 526 20 20 902 Kunnat Kommuner... 6 373 20 99 8 472 Valto Statsverket... 28 3 659 25 2 06 53 5 675 Yhteensä Summa 66 66 480 677 76 83 3 293 43 3
Jos ätämme pos ne verrattan harvat latokset, otka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle a valtolle, nn akautuvat ykstysten henklöden sekä osake- a muden yhtöden om stamat lkkeet er tuotantoryhmn seuraavast: Tuotantoarvo ; Tllverknngsvärde : Utelämnar man de relatvt fåtalga nrättnngar, som tllhöra andelslag, kommuner och statsverket, fördela sg de arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av akte- och övrga bolag, med avseende å tllverknngsvärdet på fölande sätt nom olka ndustrgrupper: Ykstyset henklöt: Ensklda työpakkoa. arbetsställen. personer: työntekötä. arbetare. Osake- a muut yhtöt: Akte- och övrga bolag : työpakkoa, työntekötä, arbetsställen. arbetare. lmottamatta cke a n g v e t... 27 75 3 202 alle under 5 000 m k... 2 22 5 000 20 000... 24 29 58 70 20 000 50 000... 20 72 44 200 50 000 00 000... 35 234 65 356 00 000 500000... 452 3 39G 555 6 77 500 000000 000... 72 2 277 330 6 429 000 000 mk a enemmän och mera 7 6 693 963 03 87 Yhteensä Summa 896 2 750 20 20 902 Tästä näkyy osake- a muden yhtöden sekä ykstysten henklöden omstamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun älkmässsä on keskmäärn 4.2 työntekää, on vastaava luku edellsssä 57.5. Y kstysten henklöden a yhtöden om stamen lkkeden eroavasuutta teollsuuslattan valasee seuraava taulukko: Här framträder skllnaden mellan arbetsställen, som ägas av ensklda personer och av akte- eller andra bolag. Medan de förra m e deltal hava 4.2 arbetare, är motsvarande tal för de senare 57.5. I fölande tabell framträder skllnaden enlgt ndustrart mellan arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av akte- och övrga bolag: Teollsuusla. Industrart. Ykstyset henklöt. Ensklda personer. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Osake- a muut yhtöt. Akte- och övrga bolag. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Malmnnosto Malmuppfordrng... 2 58 Sulatot a m etallen alostuslatokset 749.5 79 689 30 78.9 3 258 884.0 Konepaat Mekanska verk stä d er... 60 86 33 549.2 247 3 309 504 084. o Smält- och metallförädlngsverk... 88 73 Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... 4 72 2 670.0 4 04 3 238.0 Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr 75 04 3 205.4 76 8 073 282 56.6 K em allsa valm steta tuottava teoll... Ind. för tllv. av kemska preparater 0 238 4 686.9 39 627 Terva-, öly-, kum- y. s. teollsuus 90 532.0 Tär-, ole-, gumm- o. övr. såd. ndustr 4 72 4 954.9 69 75 59 027.3 Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr... 35 642 53 356.2 92 4 509 373 402.4 K utom ateollsuus Textlndustr... 02 896 93 589.9 76 8 072 9 007.3 Paperteollsuus Pappersndustr... 9 449 7 704.2 60 6 483 582 88. P uuteollsuus T rän d u str... 22 4 523 207 22.4 48 4 804 2 075 630.2 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsm edelsndustr 88 85 273 66.5 200 6 76 249 767. Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngsoch vattenlednngsndustr... 59 77 400.2 222 49 9 540.6 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr 20 288 8 547.4 35 3 692 4494. E dellsn kuulumaton teollsuus Tl föregående e hänförlg n d u str... 0 4 38.2 0 30 5 283.2 Yhteensä Summa 896 2 750 775 250.3 20 20 902 7 76034.4 Teollsuustlasto v. 923. In dustrstatstk år 923.
0 Osuuskunten, kunten a valton merktys teollsuustom nnan harottana on varsn vähänen, kuten seuraavat luvut osottavat: Synnerlgen rnga är andelslagens, kommunernas samt statsverkets betydelse nom den ndustrella produktonen, vlket framgår av föl. sffror: O s u u s k u n n a t. A n d e l s l a g. K u n n a t. K o m m u n e r. Valto. Statsverket. T e o l l s u u s l a. I n d u s t r a r t. A r b e t s s t ä l l e n. T y ö p a l k k o a. A r b e t a r e. T y ö n t e k ö t ä. 0 0 0 - m k. T l l v e r k n n gens v ä r d e, T u o t a n t o a r v o, A r b e t s s t ä l l e n. T y ö p a k k o a. A r b e t a r e. T y ö n t e k ö t ä. 0 0 0 - m k. T l l v e r k n n - \ gens v ä r d e,! A r b e t s s t ä l l e n. T u o t a n t o a r v o, T y ö p a k k o a. A r b e t a r e. T y ö n t e k ö t ä. 0 0 0 - m k. T l l v e r k n n gens v ä r d e, T u o t a n t o a r v o, Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och m etallförädlngsverk... 3 500.0 Konepaat Mekanska verkstäder.. 52 3 006. 0 43 7 972.4 23 399 45 609.2 Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- o.torvndustr 4 257 743.6 4 23 220. o 3 39 28.3 Kem allsa valm steta tuottava teoll. Ind. för tllv. av kemska preparater 3 300 6 447.2-3 77 2L 653.6 Terva-, öly-, kum- y. s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- o. övr. såd. ndustr 20 298.7 Nahka- a karvateoll. Läder- o. hårnd. 7 8 4 448.6 K utom ateollsuus Textlndustr.... 6 58 7 263. 2 232.8 3 59 T 957.3 24 499 59 593. ö Paperteollsuus Pappersndustr... Puuteollsuus Trändustr... 3 885.3 30 355.2-5 80 5 308.8 8 673 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr 57 826 23225.0 4 62 53 828.5 Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus B elysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngsndustr.. 28 49 287.2 6 0508 050.3 8 59 4 98.9 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr 7 80 4 337 7-3 366 3 453.5 Yhteensä Summa 62 2 52 98 697.7 8 472 2 784.3 53 5 675 300 295.8 Er omstaaryhmen merktystä teollsuudessamme valasee yllä oleven absoluuttsten lukuen lsäks seuraava taulukko, osta teollsuuslattan käy lm, montako prosentta kussakn om staaryhmässä työntekän luku ol työntekän koko määrästä sekä montako prosentta valm stusarvo ol valm stuksen koko arvosta. D e särsklda ägargruppernas betydelse för vår ndustr belyses av ovanstående absoluta sffror samt dessutom av fölande tabell, vlken utvsar huru många procent de särsklda gruppernas arbetarantal utgorde av hela arbetarantalet och huru många procent deras tllverknngsvärde utgorde av tllverknngens hela värde nom de olka ndustrgrenarna. TeollsuuslaL. Industrart. Työntekät />:na työpakossa, ota omstvat: Arbetare /o vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo /n:na työpakossa, ota omstvat : Tllverknngens bruttovärde %, vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat.! andelslag. kunnat. kommuner. valto, statsverket. Yhteensä. Summa. Malmnnosto M alm uppfordrng... loo.o loo.o loo.o loo.o Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- ooh m etallförädlngsverk... 5.5 83.8 0.7 loo.o 0.4 89. 0.5 loo.o Konepaat Mekanska verk stä d er... 4.9 75.3 0.9 0.8 8. loo.o 4.8 72.6 0.4.2 2.0 loo.o H enom p koneteollsuus Fnare masknndustr... 40.9 59. loo.o 45.2 54.8 00 0 Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- ooh torvndustr.. 0.8 85.8 2.7 0.3 0.4 loo.o 9.9 89.4 0.5 O. 0. loo.o Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater... 0.2 Terva-, öly-, kum-. s. teollsuus 69.5 2.8 7.5 loo.o 0.2 63.2.5 5. loo.o Tär-, ole-, gumm- o. övr. sådan ndustr 5.7 92.7.6 loo.o 3.0 96.8 0.2 loo.o Nahka- a karvateollsuus Läder- ooh hårndustr... 2.3 86.2.5 loo.o 2.4 86.6.0 loo.o Kutom ateollsuus T extlndustr... 9.4 89.2 0.8 0.6 loo.o 9.3 90. o 0.7 [0.02J loo.o Paperteollsuus Pappersndustr... 2 R 97.0 0.4 loo.o. 98.6 0.2 0. loo.o
Teollsuusla. Industrart. Työntekät %:na työpakossa, ota omstvat : Arbetare /o vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer.! osuuskunnat.! andelslag. I yhtöt. akte- o. övr. bolag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo %:na työpakossa, ota omstvat : Tllverknngens bruttovärde /«, vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt. I ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag.; osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Puuteollsuus Trändustr... Ravnto- a nautntoaneteollsuus Rarngs- 9.3 86..0 0.2 3.400.0 8.7 87.3.3 0.2 2.5 loo.o ooh nutnngsm edelsndustr... 9. 70.5 8.7.7lOO.o 6. 73.5 7.2 3.2 loo.o Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus B elysnngs-, kraftöverförngs- ooh vattenlednngsndustr... 2.8 52.4.8 40.8 2.2 loo.o 0.6 50.6 0.9 45.8 2. loo.o Graafllnen teollsuus Grafsk n d u str.. 6.5 83.4.8 8.3 loo.o 5.0 84.6 2.5 _ 7.9 loo.o Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föregående e hänförlg n d u str... 46.8 53.2 loo.o 37. 62.9 loo.o Kakk teollsuudet Alla ndustrer 8.9 84.4.8.0 3.9 l00.o 8.5 t T* OO 2.2.3 3.3 loo.o Nämä suhdeluvut osottavat, että osake- a muden yhtöden rnnalla muut yrttääryhmät valtakunnan teollsuudessa ovat varsn vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko määrästä tul yhtöden osalle 84.4 % a koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 84.7 /o- Vastaavat luvut vuodelta 93 olvat 77.5 a 8.5 /0. Av dessa proportonstal framgär, att ämförelse med akte- ooh andra bolag de övrga företagargrupperna nom landets ndustr äro av särdeles rnga betydelse. A v hela antalet ndustrarbetare kom på aktebolagens del 84.4 % h av hela ndustrtllverknngens bruttovärde 84.7 /0. För år 93 voro de motsvarande sffrorna 77.5 och 8.5 /0. Työntekät. Työntekän todellnen lukumäärä koko maassa nelännesvuosttan ol: Arbetarne. D et verklga antalet arbetare kvartalsvs hela landet var: M e h ä : Män : N a s a : - K v n n o r : Y h t e e n s ä : S u m m a l u k u. m uutos. m uutos. m uutos. a n t a l. ä n d r n g. antal. ä n d r n g. a n t a l. ä n d r n g. p:nä tammk. den anuar.... 84 294 45 835 30 29 huhtk. a p r l... 90 302 + 7. /o 48 477 henäk. ul... 97 478 4-7.9 53 784 + 0.9 5 262 + 9. 0 + CO o o38 779 + 6.6 % lokak. oktober.... 90 067 7.6 49 897 7. 2 39 964 7.5 0 Vastaavat luvut kaupungessa a maaseudulla För städer och landsbygd var antalet arolvat: betare : K aupungt : Städer : M aaseutu : L andsbygd : m uutos. m uutos. antal. ändrng. antal. ändrng. p:nä tammk. den anuar.... 62 45 67 984 s> luhtk. a p rl... 65 80 + 5.9 / 72 969 + 7.S / henäk. ul... 68 73 -f- 4.4 p 82 549 + 3. lokak. oktober... 67 443.8 P 72 52 2.
2 Työntekän käsuhteta valasevat seuraavat Arbetarnes åldersfördelnng belyses av fölande luvut: sffror: mehet : män : naset : kvnnor: kakk työnt.: alla arbetare: alle 5 vuoden under 5 år... 508 0.5 % 240 0.5 % 748 0.5 % 57 vuotaat 57 å r... 6 09 6.6 * 3 924 7.8' 0 05 7.0 8 v. täyttäneet fyllda 8 år.... 86 253 92.9 46 295 9.7 32 548 92.5 Y hteensä Summa 92 852 loo.o % 50 459 00.o% 43 3 loo.o % M ellä vodaan havata huomattava lsäys naspuolsen työvom an käyttämsessä, kun ernäsllä alolla on turvauduttu naspuolseen työvomaan suuremmassa määrässä kun akasemmn. V. 93 ol näet nastyöläsä van 27.8%, mutta o v. 96 3.4 a v. 923 35.2 %. Vuodesta 922 8 vuotta nuorempen työntekän absoluuttnen luku on lsääntynyt 9 546 henklöstä 0763:een, a suhteellnen luku noussut 7.2 %:sta 7.5%:n, ollon prosenttluku on otettu työntekän koko luvusta. M oottort. Vomakoneta esttävä taulu (Taulu 3) on v. 920 kokonaan uusttu. Stä huolmatta prmäärmoottoren lukua a vomamäärää koskevat tedot ovat verrannollsa akasempen vuosen tetoen kanssa. Sen saan akasemmlta vuoslta e ole olemassa tetoa stä, suurko määrä tästä vom asta käytt suoranasest tehdaskoneta a suurko osa stä tarvttn sähkögeneraattoren käyttöön. Prmäärvoma v. 923 a lähnnä edellsnä vuosna käy lm seuraavasta: H os oss kan en cke obetydlg öknng av den kvnnlga arbetskraften akttagas, det att nom vssa branscher kvnnlg arbetskraft anltas högre grad än tdgare. Ar 93 utgorde nämlgen antalet kvnnlga arbetare endast 27.8 %, men redan år 96 3.4 % och år 923 35.2 % D et absoluta antalet arbetare under 8 år har från år 922 ökats från 9 546 personer tll 0 763 och deras relatva antal stgt från 7.2 /0 tll 7.5 %, varvd procenttalet beräknats av arbetarnes hela antal. Motorer. Tabellen rörande användnngen av kraftmaskner (Tabell 3) har år 920 helt och hållet förändrats. D et oaktat kunna uppgfterna över antalet prmärmotorer och deras drvkraft ämföras med uppgfterna från tdgare år. Däremot förefnnas cke uppgfter för tdgare år över den del av drvkraften, som användes I:o för drekt drft av fabrksmaskner och II:o för drft av elektretetsgeneratorer. Storleken av den prmära drvkraften år 923 och under de närmast föregående åren framgår av fölande sffror: Vuos. Å r. Ves pyörä Vatt enhul antal. V esmoottoreta. Vattenmotorer. ell. hk. Turbneta Turbner antal. eh. hk. Höyrymoottoreta. Mäntäkoneta Kolvmaskner l u k u. a n t a l. Ångmotorer. eh. hk. Turbneta antal Turbner eh. hk. Kaasu- a ölymoottoreta. Gas- och olemotorer. antal. eh. hk. Yhteensä Summa eff. hk. 93... 025 9 978 66 33 679 692 04209 3 26 407 329 8 800 283 073 96... 828 8 724 779 56 049 460 97 794 9 44 6 437 45 38 629 97... 678 0 542 658 53 884 328 94 225 36 53 56 36 686 323853 98... 672 7 636 720 5024 245 86 953 42 48 596 433 2 079 306288 9 9... 542 5 977 54 6 382 335 990 26 55 962 640 5 595 330 87 920... 9 432 696 4408 32 93 356 4 73 236 276 2 46 323 593 92... 3 589 92 69 535 208 99 859 36 88 226 282 4 639 372 848 922... 40 979 882 90 373 207 0499 52 0459 332 4 569 44 639 923... 26 599 867 95 35 85 02 079 596 606 227 3 834 428 469 Vomakoneden hevosvomamäärä on v. 920 edellseen vuoteen verraten vähentynyt. Tämä ohtuu stä, että tänä vuonna on verom yllyt ätetty tlastosta pos. Taulukko osottaa, että m yllyen vom akoneet olvat pääasassa vesmoottoreta, veläpä suureks osaks alkeellsnta laa, n vespyörä. Drvkraftens storlek hästkrafter har år 920 ämförelse med föregående år undergått en mnsknng. D etta beror på att tullmölkvarnarna år 920 bortlämnats ur statstken. Tabellen utvsar, att kraftmasknerna vd kvarnarna tll största delen utgordes av vattenmotorer, tll betydande del av prmtvaste slag, d. v. s. vattenhul.
3 Y leskuvan prmäärvoman käytöstä sekä sähkömoottoren vomamäärästä antavat teollsuuslattan seuraavat, tehokkaden hevosvomen määrä lm asevat luvut. En bld av användnngen av den prmära drvkraften samt drvkraftens storlek hos de elektrska motorerna nom de olka ndustrgrenarna erhålles av fölande sffror, som utvsa effektva hästkrafter. T eo su us la. Industrart. koneden välttömään käyttöön för omedelbar drft av maskner vespyörä a turbneta. vattenhul o. -turbner. höyrykoneta a turbneta. ångmaskner o. turbner. Prmäärmoottoreta on käytetty Av prmärmotorerna hava använts öly- a kaasumoottoreta. ole- och gas- ' motorer. yhteensä. summa. -turbner. sähkögeneraattoren käyttöön lör drvande av elektrctetsgeneratorer! vespyörä a -turbneta.! vattenhul o. höyrykoneta a -turbneta. ångmaskner o. -turbner. öly- a kaasumoottoeta. ole- o. gasmotorer. yhteensä. «summa. Sähkömoottort. Elektrska motorer. Voma, oka välttömäst käyttää tehdaskoneta. Drvkraft för omedelbar drft av fabrksmaskner. Malmnnosto Malmuppfordr. Sulatot a m etallen alost. lat. 50 50 287 437 Smält- o. metallförädl.-verk 2 329 2 627 72 528 4 789 295 660 5 744 7 089 227 Konepaat Mek. verkstäder.. 209 3 274 64 42 579 755 4 755 22 755 24 369 Henomp koneteollsuus F nare m asknndustr... Kv-, sav-, las-, hl-a turve- 25 25 05 30 teollsuus Sten-, er-, glas-, ko- o. torvndustr... 00 Kem allnen teollsuus K e 3 530 567 497 50 40 23 683 2 537 6 734 msk ndustr... 55 Terva-, öly-y.m.s.teollsu u s 626 8 762 2 605 989 25 3 69 2 292 3 054 Tär-, ole- o. ö. s. ndustr.. 50 Nahka- a karvateollsuus 373 89 72 4 50 64 280 2892 Läder- o. hårndustr... 90 857 8 965 50 300 350 487 5 836 K utom ateollsuus Textlnd. 2 760 7 88 8 0 759 5 644 53 390 7 565 9 03 29 790 Paperteollsuus Pappersnd. 70 574 9 936 30 80 540 7 562 3 758 2 320 74288 54828 Puuteollsuus Trändustr.. 3 697 42 398 968 47 063 75 338 520 4373 38 838 85 90 Ravnto- a nautntoaneteoll. Närngs- o. nutnngsmed. nd. Valastus-, vomansrto- a ve- 428 4 008 566 5 002 395 2 450 800 3 645 020 6022 sohtoteoll. B elysnngs-, kraftöverförngs- o. vattenlednngsndustr... 225 57 234 030 9977 99 998 6 289 98 264 33267 34297 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... 0 Edellsn kuulumaton teoll. 5 5 00 00 3 338 3 353 Industr, som e är att hänföras tll föregående grupper 25 25 95 220 Kakk teollsuud.allandustr. 80 642! 7423 3 222 57 987! 5 308> 44 562 0 62 270 482 232 093390 080 Työpakkoen tuotantoarvot a työntekät. Työpakat on entsen ulkasun taulussa 0 aettu sekä tuotantoarvon että työntekän lukumäärän mukaan, mkäl on ollut mahdollsta. Tällasta akoa e kutenkaan voda ana tomttaa, sllä erässä tapauksssa on kahdesta työpakasta lm otettu osttan työntekät yhtesest, osttan työntekät a tuotantoarvo yhtesest. Sentähden kussakn alla luetellussa ryhmässä on työpakkoen yhtessum m a yhteenlaskettaven summaa onkn verran suuremp. Samasta syystä e er ryhmen prosenttlukuen summakaan ole loo.o, vaan vähän penemp, a osottaa puuttuva prosenttluku puuttuva työpakkoa. Arbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare. En fördelnng av arbetsställena både efter tllverknngsvärdet och antalet arbetare har verkställts tabell 0 den föregående publkatonen, såvtt sådant vart mölgt. En sådan fördelnng är cke alltd genomförbar, det att vssa fall dels arbetarne, dels såväl arbetarne som tllverknngsvärdet uppgvts gem ensam t för tvänne arbetsställen. Därför är var och en av nedan upptagna grupper antalet arbetsställen något större än addendernas summa. A v samma orsak utgör cke heller procenttalens summa vare grupp loo.o, utan något mndre, varvd det resterande procenttalet bänför sg tll det resterande antalet arbetsställen.
4 Työpakko a : Arbetsställen Taotantoarvo : Tllverknngsvärde: Työntekötä : Arbetare : antal. /o kakk. alla. Ilmottamatta: Ioke angvet: alle 0 färre än 0...... 3 5.5 000... 64 76.2 005 0 0... 7 8.3 84 alle under 5 000 mk: alle 0 färre än 0... 38 00. o 38 5 000 20 000 mk: alle 0 färre än 0... 92 96.8 000... 2 2. 95 20000 50 000 mk: alle 0 färre än 0... 63 8.8 000... 0 3.0 77 5000000 000 mk: alle 0 färre än 0... 02 82.9 000... 2 7. 23 0 0 0 0 0-500 000 mk: alle 0 färre än 0... 682 62.9 000... 372 34.3 00500... 5 0.5 084 500 000 mk a enemmän och däröver: alle 0 färre än 0... 267 4.9 000... 62 64.8 00500... 293 6.4 500000... 27.5 000 a enemmän och fle r e.. 4 0.2 792 Kakk työpakat: A lla arbetsställen: alle 0 färre än 0... 257 38.2 0-0 0... 63 49.5 00500... 305 9.3 500000... 27 0.8 000 a enem m än och flere.. 4 0. 3 293 Tomnnassa sattuneet keskeytykset. Työpakossa sattuneet keskeytykset akautuvat seuraavast er teollsuusryhm en kesken: Avbrott verksam heten. D e avbrott arbetet, som ägt rum vd arbetsställena, fördela sg på ndustrgrupperna på fölande sätt: T y ö p a k k o a, o s s a o n s a t t u n u t s e s a u k s a : A r b e t s s t ä l l e n m e d a v b r o t t : l u k u. % : n a k a k s t a. S e s a u k s a, a n t a l. %> a v a l l a. A n t a l a v b r o t t Malmnnosto Malmuppfordrng... 50. o Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och m etallförädlngsverk... 2 7. 5 Konepaat Mekanska verkstäder... 6 4.6 8 Henomp koneteollsuus Fnare m asknndustr... 2.5 Kv-, sav-, las- hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvn d u str... 06 39.0 N stä tltehtassa Därav vd tegelbruk... 56 52.8 60 Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater... 9 34.5 22 Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, olegumm- och övrg sådan n dustr... 27 32. 28 Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr... 2 9.0 2 K utom ateollsuus T extlndustr... 36 2.6 4 Paperteollsuus. Pappersndustr... 8 9.8 20 Puuteollsuus Trändustr... 35 42.6 387 N stä sahossa a höyläämössä Därav vd sågverk och h y v lerer...... 284 58. 352 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsm edelsndustr... 45 lo.o 50 Valastus- y. teollsuus B elysnngs- fl. ndustrer.. 29 34. 29 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... 3.8 3 E dellsn ryhmn kuulumaton teollsuus Industr, som e är att hänföras tll föregående grupper... 2 0.0 2. Yhteensä Summa 742 22.5 840