Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Arto Laine Kela 1

Arjen haasteita työterveydessä Sairausvakuutuslain muutokset 1.1.2011 ja 1.6.2012 alkaen Yhteistyössä sovittu työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö - työkyvyn ylläpitämisen perusta Työkykyä ylläpitävä toiminta - moniulotteista ja monimuotoista toimintaa, jossa kunkin työpaikan olosuhteet ja tarpeet tulisi huomioida Työterveysyhteistyöllä vaikuttavuutta Hyvän työterveyshuoltokäytännön uudistaminen 2

1990-luku: Työterveyshuollon kehittämiseen panostettiin lamasta huolimatta Uusi tthlaki 2002 lkm 2 000 000 1 800 000 1 600 000 Työntekijöiden lkm Osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta 90 % 80 70 Korvausuudistus 1995 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 Työterveyshuollon innovoinnin tuloksia ad 1995: Työkykyä ylläpitävä toiminta Korvausuudistus Hyvä työterveyshuoltokäytäntö 60 50 40 30 TTH-laki 1979: oikeus korvaukseen Ehkäisevä tth korvauk- 20 sen piiriin 200 000 10 Kela, Stly 11112006 0 0

18.2. 2013 Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä Siinä menee nuoret sekä vanhat saman lailla työkykyä ylläpitävä toiminta osaksi lakisääteistä työterveyshuoltoa 1992 Tätä suunniteltiin 1. Työterveyshuoltoon kuuluu työpaikalla toteutettava kuntoutus 2. Työpaikalla toteutettava varhaiskuntoutus 3. Osallistuminen työkykyä ylläpitävään toimintaan Tämä toteutui TTHL 2 :n 6 kohtaan lisäys 1.1.1991 lukien: Työterveyshuoltoon kuuluu kuntoutusta koskeva neuvonta sekä omalta osaltaan osallistuminen työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla

Työkykyä ylläpitävä toiminta ja korvaukset 1993 Kohde Työ, Yhteisö, Yksilö Tavoite Omaehtoisesti työkyvyn ylläpitämisestä huolehtiva työntekijä ja työntekijä Edistetään terveyttä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä Työpaikka toimii omista lähtökohdistaan Toimiin tulee ryhtyä jo ennen kuin toimintakyvyn heikkeneminen tai työkyvyttömyyden uhka on selvästi todettavissa Työkykyä tulee turva läpi työuran alusta loppuun sen eri vaiheissa Työterveyshuolto toimii asiantuntija ja aloitteentekijä TYKY- näkökulma sisältyy työterveyshuollon kaikkiin toimenpiteisiin ja selvityksiin ja siihen kuuluu aktiivinen yhteistyö työpaikan eri tahojen kanssa

TOLKUSTA TYKYYN Helsingin katurakennusosastolla ajasta kolmannes hupenee tätä nykyä laatujärjestelmiin, jotka vanhan työntekijän mukaan ovat suoraan pois itse työstä. "Kaikenlainen hömppä, joka kulkee kehittämisen nimellä, on tullut mukaan kuvioon reilu kymmenen vuotta sitten. Ensin oli TOLKKU-projekti (= toimintakulttuurin ja tuloksellisuuden kehittäminen). Aamupäivisin näissä tilaisuuksissa mietittiin työyhteisön ongelmia ja iltapäivällä vahvuuksia... aina uudestaan ja uudestaan sama kuvio. Tätä jatkui muutaman vuoden, kunnes keksittiin TYKY. Siihen osallistui kokonaiset työyksiköt. Käytiin 'elämysretkillä' (sidottiin köydellä koko porukka kiinni toisiinsa tai yksi pudottautui kiveltä ja luotti että muut ottavat kiinni jne. jne.). Tätä harrastettiin 2 3 vuotta, kunnes rahat loppuivat." (Sit. J. Siltala)

Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytyksenä 60 % Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutos 1.1.2011 alkaen ( HE 67/2010, L 1056/2010) Korvausluokka I 50 % Korvaamisen edellytykset Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutos 1.1.2011 alkaen Korvausluokat I ja II Työterveyshuoltolaki 12 ja 14 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö 7

Lakiesityksen tavoite tukea jokaisen työkykyä koko työuran ajan (HE 67/2010) Työkykyä ylläpitävä toiminta : työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan tehostaminen - Kaikilla työpaikoilla Työpaikoilla on päävastuu työkyvyn edistämisestä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki työpaikan ja työterveyshuollon toteuttamana yhteistyönä työkyvyn edistäminen, ylläpitäminen ja palauttaminen Työterveysyhteistyön tehostaminen Korvaukset kannustimeksi työkyvyn edistämisessä ja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisessa

Uusi painotus työterveyshuollon tehtäviin (HE 67/2010) Työterveyshuollon mahdollisuuksien ja asiantuntemuksen nykyistä parempi hyödyntäminen työkyvyn hallinnassa Voimavarojen tukeminen painoalueeksi muiden rinnalla Primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventio Työkyvyttömyysriskien tuntemus ja hallinta sairaudet ja muut tekijät Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta työkyvyn edistämisen tietopohjaksi ja perustaksi Työpaikkaselvitys, osallistuminen työpaikan riskien arviointiin Terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn seuranta lakisääteisen työterveyshuollon olennaiseksi osaksi lakisääteistä toimintaa ( Tthl 12 ja 14 ) Työterveysyhteistyön tehostaminen neuvonta ja ohjaus, työpaikan tuki Työkyvyn tuki toiminnan olennaiseksi sisällöksi Varhaisuus ja yhteistyö työuran alusta alkaen

Taustaa sairasvakuutuslain muutokselle Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus Työpaikkojen työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan tehostaminen Työterveysyhteistyön mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen - Työterveysyhteistyö - työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat toimenpiteet kattavasti sekä oikein ajoitettuna ja mitoitettuna Terveyden ja työkyvyn seurantavelvoite työterveyshuollon ja työpaikan perustoiminnoksi sekä hoitotarpeen ja kuntoutuksen koordinointivastuu työterveyshuollolle Korvausjärjestelmä tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuuden tehostamista 10

Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työpaikalla Päävastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työnantajalla Työterveyshuollolla on vastuu asiantuntemuksensa käytöstä työpaikkojen työkyvyn ylläpitämisessä Onnistuminen edellyttää kaikkien aktiivista osallistumista ja sitoutumista toimintaan Edellyttää tavoitteellista työterveysyhteistyötä työpaikoilla Sosiaaliturvan uudistamiskomitea 26.5.2009 Ehdotuksia työurien pidentämiseksi, Työelämätyöryhmän loppuraportti 1.2.2010 Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä, STM 2011:6 Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset 22.3.2012 VNA 1484/2011 uudistaminen valmisteltavana 11

Työterveyshuollon korvauskäytäntö kannustavammaksi Työelämän loppuraportti 1.2.2010: Ehdotuksia työurien pidentämiseksi Työterveyshuollon työkykyä edistävää ja työkyvyttömyyttä ehkäisevää toimintaa on vahvistettava. Tehokas ohjauskoneisto on sitoa työterveyshuollon korvaustaso tällaiseen toimintaan. Sata- komitean ehdotusten pohjalta työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen perustuva työterveyshuolto saatetaan 60 %:n korvauksen piiriin.

Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Työkykyä ylläpitävä toiminta toteutetaan ensisijaisesti työpaikalla sisäisin toimenpitein - painopisteen on oltava ehkäisevässä toiminnassa Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimenpiteiden on suuntauduttava työntekijän työhön, työjärjestelyihin, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen Työterveyshuollon asiantuntijuuden hyödyntäminen 13

Työterveyshuollon asiantuntijuus työkykyä ylläpitävässä toiminnassa Työkykyä ylläpitävä toiminta on yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä Työpaikalla tehtävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon työkyvyn tukeminen ja edistäminen sekä terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisy Työterveyshuolto sovittaa yhteen työkykyyn liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä 14

Työterveysyhteistyön painotuksia Työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyötä, jonka tavoitteena on työssä selviytymisen varmistaminen Työnantajalla on velvollisuus huolehtia henkilöstöstä ja työterveyshuolto tukee tätä asiantuntemuksellaan Työterveysyhteistyön onnistumisen edellytyksenä on myös työntekijöiden aktiivinen osallistuminen Työterveyshuollon toimii työpaikan asiantuntijana ja sen tulee olla toimissaan aloitteellinen 1 5

Työterveysyhteistyön painotuksia Kaikkien työelämässä mukana olevien työkyvyn edistäminen työuran kaikissa vaiheissa ennakoivan ja varhaisen työkyvyn tuen avulla Varhaisuudella tarkoitetaan välittömästi työntekijän työuran alusta alkavaa ja koko työuran ajan jatkuvaa työpaikan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyössä tekemää ennakoivaa työkyvyn edistämistä ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseen tähtäävää toimintaa. Työssä esiintyvien terveysvaarojen minimointi Työhön paluun tukeminen sairauksien ja työkyvyttömyyden uhatessa 16

Koko työuran kattavaa toimintaa Korjaava tilanne Varhainen puuttuminen Toimiva työympäristö Organisaatio Työyhteisö Yksilö Lähde: Valtiokonttori, Avoimuutta arkeen 18

Työkykyjohtamisen periaatteet Aktiivinen vuorovaikutus ja työn hallinta Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta Työkyvyttömyyden välttäminen Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen Työhön paluun tuki Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla Johda työkykyä, pidennä työuria EK:n työkykyjohtamisen malli 19

Työnantajan velvollisuudet Työn järjestäminen ja johtaminen niin, että jokaisella työpaikalla olevalla on tieto ja käsitys työn riskeistä (selvillä olemisen periaate) Henkilöstön tila (mm. työtyytyväisyys, osaaminen, terveydentila ja työkyky) Työkykyyn liittyvät riskit Terveyteen liittyvät riskit Työkyvyttömyyskustannukset Ja toimintatavoista, joilla voidaan ehkäistä ja vähentää riskien seurauksia (varautumisen periaate) Henkilöstöriskien hallinta Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä, Työryhmän loppuraportti, 2011 Johda työkykyä, pidennä työuria EK:n työkykyjohtamisen malli 20

Työnantajan velvollisuudet Terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä edistävien ja työhön palauttavien toimien toteuttaminen on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, johon työterveyshuolto tuo asiantuntemuksensa (osallistumisen periaate) Työterveysyhteistyö Työsuojeluyhteisyö Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä, Työryhmän loppuraportti, 2011 Johda työkykyä, pidennä työuria EK:n työkykyjohtamisen malli 21

Korvaaminen työkyvyn hallinnan tukena ja kannustimena 60% (KL I) korvauksen edellytyksenä on, että Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Työpaikan yhteinen toimintakäytäntö tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn mukaisesti Työterveyshuollon tehtävät työkyvyn hallinnassa kuvataan toimintasuunnitelmassa 22

Työpaikan työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (Työkyvyn hallinta): Työpaikat ja työterveyshuolto yhdessä sopivat ja laativat kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan käytännöistä ja toimintatavoista, joita työpaikalla noudatetaan Kuvaus laaditaan työpaikan tarpeisiin perustuen Kuvaus sisältää käytännöt, joiden avulla työpaikalla huolehditaan työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta 23

Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytykseksi Työpaikan toimintakäytännön kuvaukseen kuuluvat asiat * Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön yhteinen laadinta Toimintatavan sisältö ja käyttö: toimenpiteet varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja tuen antamiseksi Työpaikan apuvälineet työkykyasioiden puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten Sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä Työkykyseurannan toteutus, raportointi ja toteutumisen analysointi 24 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 1 Sovitaan ja dokumentoidaan käytännöt ja menettelyt, jotka koskevat kaikkia työntekijöitä koko työuran ajan: Yhteistyöhön osallistuneet, päivämäärä ja allekirjoitukset Eri osapuolten roolit, tehtävät ja vastuut Ohjeet esim. kuinka esimiehet ja työntekijät työpaikalla toimivat Työpaikan apuvälineiksi laaditut lomakkeet; esim. muistiot ja kartoituslistat puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten 25

Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 2 Sairauspoissaolojen hallinta työpaikalla: Työpaikalla sovittu poissaolojen ilmoituskäytäntö Sairaus- ja poissaolotietojen toimittaminen työterveyshuoltoon Ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon Poissaolojen seuranta ja työkyvyn tukitoimenpiteiden toteuttaminen Työpaikka ja työterveyshuolto yhteistyössä Varhaisuus ja ennakointi Kuvatuilla menettelyillä ei muuteta voimassa olevia säännöksiä yksilön tietosuojasta 26

Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 3 Työpaikan työkykyä koskevien yhteenvetojen toimittaminen työterveyshuoltoon ml. sairauspoissaolot Työterveyshuollolla on 1) velvollisuus raportoida vuosittain poissaoloista ja työkykytilanteesta yli 20 hengen työpaikoilla - pienimmillä työpaikoilla tarvittaessa 2) Työkykyseurannan tietojen varhaisen tuen toteutumisen analysointi, tietojen käsittely ja esittäminen työpaikalla säännöllisesti yhdessä sovitun käytännön mukaisesti 27

Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytyksenä Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan * Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä Työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tuen antamisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työpaikan terveys- ja työkykytilannetta koskevien raporttien laadinnassa ja esittämisessä Työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö 60 %:n korvauksen edellytyksenä Vähintään 20 henkilön työpaikka Alle 20 henkilön työpaikka 60 % Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä Kirjallinen työpaikan toimintakäytäntö erillinen asiakirja Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Työpaikan toimintakäytäntö kuvattu työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät Sovitut asiat toteutuvat käytännössä 29

Korvattavuuden kriteerit Korvaamisen edellytykset Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus: työpaikan ja työterveyshuollo n yhteiset hallintatavat ovat käytössä Kyllä-rasti, jos: 60% Kirjalliset asiakirjat todettavissa säädetyn mukaisesti (67/2010) Työpaikan ja työterveyshuollon - tehtävät ja vastuut on kuvattu, - sisältö ja käyttö Eri osapuolten allekirjoitukset tai Asiakirjat käsitelty : Työterveyshuollon raportteihin ja yhteenvetoihin perustuvat tiedot ml työkyvyn hallinnan toteutuminen * Työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa tai muussa korvaavassa yhteistoimintamenettelyssä työterveyshuoltolain 8 :ssä määrittelyllä tavalla ja siten kuin 30 sairasvakuutuslain 4 :ssä tarkoitetussa lausuntomenettelyssä on

Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytyksenä 60 % Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työpaikan toimintakäytäntö Työterveysyhteistyö Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toimenpiteet 50 % Korvaamisen edellytykset (SVL 13 luku) Työnantajan ja yrittäjän oikeus korvaukseen (1,2 ) Korvattavuuden yleinen periaate (4 ) Korvattava toiminta (3 ) Kustannusten hyväksyttävyys ( 5 ) Laskennalliset enimmäismäärät ( 6 ) Hyväksyttävät kustannukset (7 ) 31

Työkyvyn hallinnan yhteinen toimintakäytäntö on työkykyä ylläpitävän toiminnan perusta Työkyvyn ylläpitämisen perustana on työterveysyhteistyössä sovittu toimintakäytäntö Työpaikalla työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto sopivat toimintakäytännöstä yhdessä

Lopuksi Kela infoa - Korvauksen hakeminen ja verkkoasiointi Työnantaja hakee korvauksen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Korvaushakemuksessa on työnantajalle yhden tilikauden aikana työterveyshuollosta aiheutuneet kustannus- ja toimintatiedot sekä muita työterveyshuollon järjestämiseen liittyviä tietoja. Tilikaudesta 2011 alkaen Verkkoasiointipalvelu Paperilomake 33

Työnantaja voi hakea korvausta verkossa www.kela.fi/tyoterveys/asiointi 34

Palveluntuottajat voivat siirtää työterveyshuollon kustannus- ja toimintatiedot suoraan palveluntuottajan tietojärjestelmästä Kelaan pohjatietojen vastaanottopalvelun avulla. Pohjatietojen vastaanottopalvelun käyttöönotto 1. Palveluntuottajalla tulee olla käytössä pohjatietojen lähettämiseen soveltuva tietojärjestelmä. Kela on tähän mennessä hyväksynyt pohjatietojen välitykseen kaksi terveydenhuollon järjestelmää. Varmista asia omalta tietojärjestelmätoimittajaltasi. 2. Palveluntuottaja tekee Kelan kanssa kirjallisen sopimuksen pohjatietojen vastaanottopalvelun käytöstä. Sopimusmenettelystä saa lisätietoa Kelan työterveyshuoltoryhmästä sähköpostitse tth@kela.fi. 3. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen palveluntuottaja hakee vastaanottopalvelun käyttölupaa verottajan Katso-palvelun kautta. Lisätietoa: www.kela.fi/tyoterveys/palveluntuottaja 35