Kommentit sote-järjestämislakiin Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokous 26.-27.8.2014
Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2013 Ivalo 625 km Kainuu 79975 henkilöä Oulu 181 km Helsinki 568 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 8661 2878 HYRYNSALMI VAALA RISTI- 2565 JÄRVI 3193 PALTAMO 1427 3620 KUHMO KAJAANI SOTKAMO 9104 37868 10659 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maire Ahopelto
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys -liikelaitos Hallinto Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelut Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Vanhuspalvelut Ympäristö- Terveydenhuolto Vastuualueet Kuntayhtymän hallinto Yleispalvelut (asiakirjahallinto, asiamiespalvelut, kuljetus- ja neuvontapalvelut, materiaalipalvelut, ravintopalvelut, talous- ja velkaneuvonta, tekniset palvelut. tekstiilipalvelut) Tietohallinto Henkilöstö- Palvelut Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuissosiaalipalvelut Vammaispalvelut Radiologia Patologia Lääkehuolto Ensihoito Leikkaus ja anestesia Tehohoito Hoidolliset tukipalvelut Aikuisten mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Suun terveydenhuolto Operatiivinen Konservatiivinen Vastaanottoja terveyskeskussairaalat Kotona asumista tukevat palvelut Ympärivuorokautiset hoivapalvelut Palveluohjaus ja ostopalvelut Terveysvalvonta Elänlääkintähuolto Ympäristöterveydenhuollon laboratorio Talouspalvelut Päivystys Kuntayhtymän hallitus 3.12.2012 45 ja 21.8.2013 306
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Maakunnalliset palvelut erityisosaamista sisältävät palvelut Valtakunnan taso Erityisvastuualue Kainuun maakunta Seudulliset palvelut harvemmin tarvittavat lähipalvelut Lähipalvelut usein tarvittavat palvelut Kajaanin seutu Ylä-Kainuu Kuhmo-Sotkamo Peruskunta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
KOMMENTTEJA LAKIESITYKSEEN Ehdotus on tarpeellinen ja pääsääntöisesti hyvä ainoa merkittävä kysymyksiä herättävä asia on sosiaali- ja terveysministeriön ylivahva ohjaus.
5 Lähipalveluiden turvaaminen: Tarkempi määrittely tarpeellinen. 8 Kunnalle määritelty edelleen kansalaisten hyvinvoinnin vastuu ja strateginen suunnittelu. Soten annettava tukea kunnille. 12 1. mom. mukaan sosiaali- ja terveysalueen on laadittava joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytävien neuvottelujen perusteella järjestämispäätös. Omistajakuntien mahdollisuus vaikuttaa ei toteudu. Katso 29, jossa määritellään tulosohjaus (neuvottelut tuotantoyksiköiden kanssa).
- Järjestämispäätöksen sisältö määritelty hyvin. -3. mom. on määritelty järjestämispäätöksen hyväksyminen. STM:n rooli korostuu ehkä liikaa. STM:n rooli korostuu ehkä liikaa. Mikä on kunnallisen demokratian merkitys? Kunnat rahoittavat ja luottamushenkilöt hyväksyvät järjestämispäätöksen. Mihin tämä johtaa, jos STM ei hyväksykään alueen päätöstä. 14 Kriteerit tuottamisorganisaatiolle on määritelty epäselvästi mm. julkisen ja yksityisen tuottajan roolit eivät ole selkeät.
15 Sosiaali- ja terveysalueella tulisi olla mahdollisuus tuottamisvastuuseen joistakin tukipalveluista. Tuottamisvastuuta voisi olla ICT palveluita, sairaanhoidollisia tukipalveluita esim. laboratorio- ja kuvantamista. 17 Valtakunnallisesti keskitettävistä palveluista tulee voida säätää erikseen. 18 Omavalvontaa voidaan lisätä ja vähentää viranomaisvalvontaa.
5. luku: Ohjaussuunnittelu ja kehittäminen Ministeriölle pitää kuulua 26 :ssä tarkoitettu strategisten tavoitteiden asettelu ja 25 :ssä tarkoitettu yleinen ohjaus. 28 :ssä on määritelty neuvottelumenettely ja siinä käsiteltävät asiat ministeriön ja sote-alueiden välillä. Neuvottelujen piiriin määritellyt asiat ovat oikeita ja hyviä, mutta 12 :n 3. mom. määritelty hyväksymismenettely on liian vahvaa. Ohjaus merkitsisi toiminnan siirtymistä valtion toiminnaksi ja aiheuttaisi paineen rahoitusjärjestelmän muuttamiseen.
Neuvottelut ja arviointi ovat tärkeitä ja välttämättömiä. 29 :n määritys sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien toimijoiden välisestä suhteesta ja menettelyistä on hyvä. Tässä nimenomaan pitää olla tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien toimijoina (vertaa 12, jossa on kyse omistajuudesta eli kunnista rahoittaja- kuntina). Sosiaalialan osaamiskeskukset pitää selkeästi todeta lakanneiksi ja niiden toiminta siirtyy sote-alueille ja tuotannollisille alueille.
6. luku: Rahoitus 33 :ssä on ehdotus sosiaali- ja terveysalueen rahoituksesta. Sen mukaan kunnat voivat sopia, että rahoituksessa otetaan huomioon myös muita peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä tai valtionosuuden lisäosan määräytymisperusteita. 34 1. mom. mukaan korvausten tarkemmasta määräytymisestä neuvotellaan sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän kesken. Edeltävä määritys saattaa antaa kuvan siitä, että sote-alue neuvottelee erilaisista perusteista eri kuntien ja tai kuntayhtymien osalta, vaikkakin 2. mom. korostetaan yhtenäisiä perusteita.
41 Valtion rahoituksen pitäisi kohdistua myös sosiaalihuollon tutkimukseen, mutta sen ei pitäisi kaventaa terveydenhuollon tutkimusrahoitusta ja näin ollen sosiaalihuollon mukaan ottaminen edellyttää samalla tutkimusrahoituksen määrän kasvattamista vastaavasti. 59 On hyvä, että rekisterinpitäjänä ehdotetaan toimivan sote-alueen.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta Määritykset tuotantoalueiden synnyttämiseksi, henkilöstön siirtymisestä, omaisuusjärjestelyistä sekä oikeuksien ja velvoitteiden siirtymisestä ovat hyviä. Sote-alueen syntyminen ja toiminnan käynnistyminen ovat selkeitä, mutta toimivallan tulisi olla jo 1.1.2016. Toimivaltaa tarvitaan, jotta saadaan rakennettua toimivat kokonaisuudet.
6 :ssä on määritelty tuottamisvastuisten toimijoiden synnyttämismenettely, jota 2. mom. täydentää. 2. mom. määritelty menettely on erikoinen, mutta voi olla tarpeellinen hyvän kansallisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Aikataulu on tosi tiukka. Tuotantovastuullisten alueiden muodostamiseen tulisi olla siirtymäaikaa. 12 Muutostuki lain toimeenpanossa tarvitaan mahdollisimman pian. 2. momentissa ehdotetaan kolmelle vuodelle viiden henkilötyövuoden palkkaamisen rahoittamista. Sote-alueiden muodostaminen ja tuotantoalueiden määrittäminen ja toimeenpano vaativat merkittävästi suuremman panostuksen.
Keskeinen osa muutostukea on tiedottaminen. Muutoksen toteuttamisessa on tärkeää huolehtia hyvästä tiedonkulusta kansalaisille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle sekä päätöksentekijöille. Tiedottamista osana muutostukea on tarpeen myös voimaanpanolaissa korostaa. Valmisteluprosessi on syytä käynnistää välittömästi niin sote-alueen kuin tuotantovastuualueiden aikaansaamiseksi.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Talous 2012 (vrt. 2011) Tuotot (sis. liikelait.) kasvu 22,6 milj., 6,7 % Kulut (sis. Liikelait.) kasvu 9,3 milj., 2,7 % Ilman liikelaitoksia toimintakulujen kasvu oli 10,3 milj. euroa eli 3,4 % Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 3 %, kun koko maassa erikoissairaanhoidon menot kasvoivat keskimäärin 5 % Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Mitä hyötyä hallintokokeilusta on ollut Kainuulle? Menojen kehitys vertailua Menojen kehitys vertailua (ilman liikelaitoksia) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kumulatiivinen ero Sote toimintamenot 210 731 215 419 226 853 236 886 250 614 266 424 278 796 301 887 312 274 Kasvu-% 2,2 % 5,3 % 4,4 % 5,8 % 6,3 % 4,6 % 8,3 % 3,4 % Koko maan sote käyttökustannusten kasvu-% 4,7 % 6,1 % 5,9 % 8,8 % 5,9 % 2,4 % 5,0 % 5,0 % JOS KASVU (Koko maa) 210 731 220 635 234 094 247 906 269 721 285 635 292 490 307 115 322 470 ERO 0 5 216 7 241 11 020 19 107 19 211 13 694 5 228 10 196 90 914 Menot 210 731 215 419 226 853 236 886 250 614 266 424 278 796 301 887 312 274 Verorahoituksen kasvu-% 2,8 % 6,3 % 5,8 % 9,3 % 5,4 % 5,0 % 3,0 % 3,7 % JOS KASVU (rahoitus) 210 731 216 631 230 279 243 635 266 294 280 673 294 707 303 548 314 780 ERO 0 1 212 3 426 6 749 15 680 14 249 15 911 1 661 2 506 61 395 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kainuun tulokset Talous on tasapainossa Alueen kunnille on tullut vuosien 2005 2012 aikana n. 90 M kustannussäästö V. 2013 tilinpäätöksessä tulos oli 6,8 M ylijäämäinen, josta palautus kunnille 3,4 M Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maire Ahopelto
Rahoitus Peruspalvelujen valtionosuus (pois lukien päivähoidon osuus) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan kuntayhtymälle Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50%/50%) Kuntien kanssa käydään kuntaneuvottelut raamista kerran vuodessa ja toinen kerta palveluista TA2014 toimintakulut ovat n. 320 M, josta ESH 30% ja PTH + SOS 70 %, yliopistosairaalaostot 4,5 % budjetista Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Rahoitus Sote-alueen rahoituksen tulisi olla tasapuolinen kaikille tuotantoalueille eli se huomioisi jo esim Kainuussa tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetyn toiminnan Kustannusten nousun tulisi olla maltillista Kainuussa on saatu kustannushyötyjä kuntien yhteistoiminnalla ja toimintatapojen yhtenäistämisellä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
ESH:n toimintakulujen osuus koko Soten toimintakuluista :na ja %:na v:na 2005-2014 350 000 35,0 300 000 30,0 250 000 200 000 25,0 150 000 20,0 100 000 15,0 50 000 0 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v 2013 ta 2014 Soten toimintakulut yhteensä 186 861 198 325 206 022 218 773 233 665 245 277 267 045 275 738 295 072 320 554 ESH:n kulut 60 760 58 479 59 253 55 716 58 574 63 499 69 748 74 404 80 512 81 718 ESH:n kulut %:na toimintakuluista 32,5 29,5 28,8 25,5 25,1 25,9 26,1 27,0 27,3 25,5 10,0 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Mitä hyötyä hallintokokeilusta on ollut Kainuulle? Taloustavoitteet Onnistuttu? Menojen kasvun leikkaaminen -- Kyllä Menojen kasvun puolittaminen 7% 3-4 % -- Ei Menojen kasvu <= Tulojen kasvu -- Kyllä Alijäämäkierteen katkaiseminen -- Kyllä Vanhojen alijäämien kattaminen -- Kyllä/Ei Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Johtopäätökset/kustannukset Maakunnan sote -nettomenojen kasvu on ollut vuosina 2005 2010 pienempää verrattuna alla valittuihin maakuntiin: Keinomaakunta : - 71,7 milj. Pohjois-Karjala: - 99,1 milj. Etelä-Savo: - 77,3 milj. Etelä-Pohjanmaa: - 81,3 milj. Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu vuosikate on parantunut 2004-2010 2004 vuosikate: 91 / asukas 2010 vuosikate: 580 / asukas Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu nettoalijäämä on pienentynyt 2004 alijäämä: 200 / asukas 2010 alijäämä: 30 / asukas Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Hallintoon/johtamiseen käytetty työpanos Tulosalue ennen v. 2005 v. 2011 v. 2005 jälkeen Ympäristöterveydenhuolto 2,2 2 3 (oto) Johdon tuki 17 6 3 + 3 (oto) + hallintoylihoitaja Sairaanhoidon palvelut 21 11,75 1 + 8 (oto) + 20 % ylihoitaja Terveyden- ja 47,40 26,50 1 + 20 (oto) + 2 ylihoitajaa sairaudenhoidon palvelut Perhepalvelut 32,75 24 1 + 14 (oto) + ylihoitaja Vanhuspalvelut 40 14 4 Yhteensä 160,35 84,25 10 + 48 (oto) + 4,2 ylihoitajaa (ei sis. oh ymv. työpanosta) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Tukipalvelut jäsenkunnille Kuntayhtymä on järjestänyt talous-, palkka- ja tietohallinnon tukipalvelut jäsenkunnille Kainuun maakunta kuntayhtymän aikana ja toiminta jatkuu Sote kuntayhtymässä sekä jäsenkunnille että osajäsenelle Saavutettu palvelujen integroitumista ja selkeää kustannussäästöä. Esim. taloushallinnossa Kainuun maakunta kuntayhtymän aloittaessa 59 työntekijää ja nyt samantasoiset palvelut tuottaa 46 työntekijää (vähennys 25 %). Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2010 Timo Hujanen, Unto Häkkinen, Mikko Peltola, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.2.2012 http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous/tilastoja Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2010 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Helsinki ja Uusimaa 1798 90 0,84 107 Varsinais-Suomi 2022 101 1,01 100 Satakunta 2178 109 1,09 100 Kanta-Häme 2021 101 1,04 97 Pirkanmaa 1989 99 0,98 101 Päijät-Häme 1865 93 1,05 88 1. Kymenlaakso 2158 108 1,13 96 Etelä-Karjala 2161 108 1,11 97 Etelä-Savo 2253 113 1,23 92 2. Itä-Savo 2563 128 1,24 104 Pohjois-Karjala 2141 107 1,15 93 3. Pohjois-Savo 2203 110 1,15 96 Keski-Suomi 2018 101 1,05 96 Etelä-Pohjanmaa 2121 106 1,15 92 2. Vaasa 2182 109 1,03 106 Keski-Pohjanmaa 2266 113 1,06 107 Pohjois-Pohjanmaa 1968 98 0,98 100 Kainuu 2209 110 1,18 94 4. Länsi-Pohja 2165 108 1,10 99 Lappi 2192 110 1,06 103 Helsingin ja Uudenmaan shp (HUS) jaettuna sairaanhoitoalueisiin HYKS sha 1800 90 0,82 109 Hyvinkään sha 1663 83 0,82 101 Lohjan sha 1828 91 0,88 104 Länsi-Uudenmaan sha 2213 111 1,02 108 Porvoon sha 1811 90 0,91 99 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kiitos! Maire Ahopelto sote kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja sp. maire.ahopelto@kainuu.fi puh. 044 7773033