Lukijalle Pallolaajennus on nykyisin sepelvaltimotaudin tärkein kajoava eli invasiivinen hoitomuoto. Pallolaajennuksella hoidetaan sepelvaltimoahtauman saanutta potilasta avaamalla sepelvaltimossa oleva tukos ja päästämällä veri virtaamaan sydänlihakseen. Suomessa tehdään yli 8 000 sepelvaltimoiden pallolaajennusta vuodessa. Pallolaajennuksia tehdään kaikissa yliopistoja keskussairaaloissa. Hoidon saatavuus on parantanut merkittävästi sepelvaltimotaudin ennustetta. Pallolaajennus ei paranna sepelvaltimotautia, vaan tauti jatkuu pallolaajennuksen jälkeen. Tämän takia toimenpiteen jälkeen on tärkeä vaikuttaa sepelvaltimoiden riskitekijöihin. Potilas voi itse vähentää sepelvaltimotautinsa riskitekijöitä huolellisen lääkehoidon ja terveiden elintapojen avulla. Suomen Sydänliitto ry
Sisällys Pallolaajennus 5 Pallolaajennuksen tekeminen 5 Pallolaajennuksen tulokset ja rajoitukset 6 Omahoito pallolaajennuksen jälkeen 9 Valtimotauti 9 Sepelvaltimotauti ja sen ilmenemismuodot 11 Pallolaajennuksen jälkeinen lääkehoito 14 Sosiaaliturva 20 Lääkekorvaus 20 Viitehinta ja lääkevaihto 20 Asiakasmaksujen katto 21 Sairauspäiväraha 21 Vaaratekijöiden hallinta 22 Tupakoinnin lopettaminen 22 Sepelvaltimotautipotilaan ravinto 25 Paino hallintaan 27 Liikunta 28 Työkyky ja kuntoutus 32
A. Laajennuspallo on supistuneena ahtaumakohdassa. B. Täytetty laajennuspallo, joka on avannut valtimon. C. Stentti ennen pallolaajennusta. D. Stentti paikallaan ja valtimo avautuneena. Pallolaajennus ilman stenttiä ja stentin kanssa. 4
Pallolaajennus Sepelvaltimoiden pallolaajennus (PTCA, percutaneous transluminal coronary angioplasty; PCI, percutaneous coronary intervention) tarkoittaa toimenpidettä, jossa tukkeutunut sepelvaltimo avataan mekaanisesti instrumentilla, joka on viety sydämeen valtimoita pitkin. Pallolaajennuksen tarkoituksena on palauttaa veren virtaus valtimoon, helpottaa oireita ja estää sydänlihaksen vaurioituminen. Pallolaajennus on äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen hoito silloin, kun potilaalla todetaan epävakaa rintakipuoireisto tai äkillinen sydäninfarkti. Pallolaajennusta käytetään myös vakaan sepelvaltimotaudin hoitoon, jos lääkehoito ei riitä poistamaan rintakipua. Pallolaajennus ei poista sepelvaltimotautia eikä pysäytä valtimoiden ahtautumista. Pallolaajennus ainoastaan avaa väylän, jota pitkin veri pääsee virtaamaan sydänlihaksen uhanalaisiin kohtiin. Valtimotaudin etenemiseen voi vaikuttaa vain lääkehoidolla ja elintavoilla. Pallolaajennuksen tekeminen Pallolaajennuksen tekee kardiologi tai radiologi paikallispuudutuksessa useimmiten varjoainekuvauksen yhteydessä. Ensin sepelvaltimot kuvataan. Kuvauksessa katetri viedään nivusvaltimon tai ranteen värttinävaltimon kautta sepelvaltimon suulle, josta sepelvaltimoon ruiskutetaan varjoainetta. Tämän jälkeen seurataan, miten varjoaine etenee valtimohaaroissa. Kuvaus paljastaa sepelvaltimoissa olevat ahtaumat. Toimenpidettä jatketaan niin, että hoidettavaan sepelvaltimoon pujotetaan ohjainvaijeri. Sitä myöten ahtaumakohtaan ohjataan supistuneena oleva pitkulainen pallo. Ahtauman kohdalla pallo täytetään varjoaineella, jolloin suurentunut pallo puristaa kovettuman voimakkaalla paineella valtimon seinämää vasten. Tällöin valtimo avautuu ja veri pääsee jälleen virtaamaan. Laajennetun pallon läpimitta on yleensä 2 4 mm riippuen siitä, miten suurta suonta hoidetaan. Toimenpide on kivuton, ainoastaan laajennuksen aikana voi tuntua ohimenevää rintakipua. 5
Jotta suoni pysyisi auki, ahtaumakohdan tueksi asennetaan metallinen verkkoputki eli stentti. Joskus verkon ärsytys aiheuttaa kudoksen kasvua, mikä ahtauttaa suonen uudelleen. Jos tämä vaara on suuri, ahtaumassa käytetään lääkeainestenttiä, joka sisältää kudoksen kasvua hillitsevää lääkettä. Stentti auttaa suonta pysymään auki. Pallolaajennuksen jälkeen potilaan on jäätävä sairaalahoitoon 1 7 vuorokaudeksi riippuen siitä, onko toimenpide tehty sydäninfarktin takia vai ei. Valtimoon tehty pisto paranee noin viikossa. Vuotovaaran vuoksi potilaan on vältettävä fyysistä kuormitusta, saunomista ja yli viiden kilon taakkojen nostamista muutaman päivän ajan. Autolla ei saa ajaa ensimmäisenä vuorokautena pallolaajennuksen jälkeen. Sydäninfarktipotilaan varoajat ovat pidempiä ja niistä saa sairaalasta yksilölliset ohjeet. Pallolaajennuksella voidaan hoitaa kerralla 1 3 suonta, ja se voidaan tarvittaessa tehdä uudelleen. Joskus pallolaajennus tehdään ohitusleikkauksen sijasta, jos leikkaukseen liittyy muiden sairauksien tai heikon yleiskunnon vuoksi suuria riskejä. Myös aiemmassa ohitusleikkauksessa siirretty suoni voidaan tarvittaessa hoitaa pallolaajennuksella. Pallolaajennuksen tulokset ja rajoitukset 6 Pallolaajennuksista yli 90 prosenttia onnistuu hyvin ja johtaa toivottuun tulokseen. Tukosta ei saada aina kuitenkaan avattua tai toimenpiteen yhteydessä tulee komplikaatio. Näissä tilanteissa saatetaan joutua tekemään ohitusleikkaus. Hätäleikkauksen riski on kuitenkin hyvin pieni. Kaikkia ahtaumia ei voi hoitaa pallolaajennuksella. Ahtaumien tulee sopia toimenpiteeseen sijaintinsa, kokonsa ja rakenteensa puolesta. Esimerkiksi jos ahtaumia on monessa suonessa ja laajalla alueella tai ne ovat pitkiä, varmempi tulos saadaan ohitusleikkauksella. Ohitusleikkauksella on useimmiten turvallisempaa hoitaa vasemmassa sepelvaltimon tyvihaarassa oleva ahtauma, jota kutsutaan vaarallisuutensa vuoksi leskentekijän taudiksi. Vaikeasti monisairaalle potilaalle pallolaajennus on yleensä riskittömämpi kuin ohitus-
leikkaus. Sairauden vaikeusaste ja potilaan yleiskunto ratkaisevat, kumpi hoitomuoto valitaan. Pallolaajennuksen suurin ongelma on valtimon ahtautuminen uudelleen eli restenoosi. Se ilmaantuu noin joka kymmenennelle potilaalle. Sen merkkinä rintakivut palaavat tavallisesti 3 6 kuukauden kuluessa. Tällöin tehdään uusi varjoainekuvaus ja arvioidaan uuden pallolaajennuksen tarve. 7
Aivovaltimot Silmät Sydän Sepelvaltimot Munuaiset Alaraajavaltimot 8 Valtimotaudin pääasialliset ilmenemispaikat.
Omahoito pallolaajennuksen jälkeen Valtimotauti Ahtauttava eli ateroskleroottinen valtimotauti on koko valtimopuustoa koskeva yleissairaus. Se ilmenee sepelvaltimotautina, aivovaltimotautina eli aivohalvauksena, alaraajojen valtimotautina tai näiden yhdistelmänä. Nykykäsityksen mukaan myös tyypin 2 diabetes on valtimotauti. Valtimotaudin kehittyminen on monimutkainen, vuosia kestävä prosessi. Valtimosuonten sisäseinämät vaurioituvat ja tulehtuvat, minkä jälkeen niihin alkaa muodostua kolesterolia ja kalkkia sisältäviä kovettumapesäkkeitä eli plakkeja. Kun plakit kasvavat, ne ahtauttavat valtimoita ja estävät veren virtausta. Jos plakkimuodostuma repeää, kohtaan syntyy hyytymä eli trombi, joka tukkii valtimon. Siksi valtimotauteja sanotaan myös aterotromboottisiksi sairauksiksi. Valtimotautiin ei ole yhtä ainoaa syytä. Sairauden syntyyn vaikuttavat perimä, yksilölliset ominaisuudet ja elintavat. Perimään ja ikääntymiseen ei voi itse vaikuttaa, mutta elintapoihin ja riskitekijöihin voi. Riskieli vaaratekijöillä tarkoitetaan asioita, jotka suurentavat todennäköisyyttä sairastua valtimotauteihin tai pahentavat jo olemassa olevaa sairautta. Opettele tunnistamaan ja hallitsemaan omia riskitekijöitäsi. Terveelliset elintavat ja hyvä hoito auttavat vähentämään valtimotaudin oireita ja voivat jopa pysäyttää sairausprosessin. Valtimotauti on kuitenkin pysyvä sairaus, jota on hoidettava pallolaajennuksen jälkeenkin koko loppuelämän ajan. 9
Sydän ja sepelvaltimot edestä. Sepelvaltimot kiertävät sydäntä seppeleen tavoin kolmena päähaarana. Ne haarautuvat hiussuoniverkostoksi ja huolehtivat sydänlihaksen veren- ja hapensaannista. Mitä suurempi sepelvaltimon haara tukkeutuu, sitä suurempi osa sydänlihaksesta on vaarassa vaurioitua. 10 kovettuma alkaa kovettuma kasvaa kovettuma repeää Ateroskleroosin kehittyminen valtimossa. Kovettuman kasvu alkaa nuorena ja kestää koko aikuisiän. Kun kovettuma suurenee, valtimon läpimitta pienenee. Kovettuman revetessä valtimo tukkeutuu.
Ateroskleroosia kiihdyttävät veren suuri kolesterolipitoisuus, erityisesti suuri pahan eli LDL-kolesterolin määrä ja pieni hyvän HDL-kolesterolin määrä tupakointi kohonnut verenpaine diabetes vyötärölihavuus (naisten vyötärönympärys yli 90 cm, miesten yli 100 cm) vähäinen liikunta ja hallitsematon stressi. Sepelvaltimotauti ja sen ilmenemismuodot Sydän on lihaspumppu, jonka tehtävänä on kierrättää verta elimistössä. Sydän tarvitsee toimiakseen verta ja happea, kuten muutkin lihakset. Sepelvaltimot kuljettavat verta sydämeen, ja ne ovat tavallaan sydänlihaksen omia huoltoreittejä. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimot ahtautuvat, mikä heikentää sydämen verenkiertoa ja aiheuttaa sydämelle hapenpuutetta. Sepelvaltimotauti voi ilmetä joko äkillisenä sepelvaltimotautikohtauksena tai kroonisena, vakaana tautimuotona. Äkillinen sepelvaltimotautikohtaus tarkoittaa epävakaata eli epästabiilia angina pectorista tai sydäninfarktia. Vakaa sepelvaltimotauti oireilee rasitusrintakipuna eli angina pectoriksena. Naisilla taudinkulku on usein salakavalampi ja oireet epäselvempiä kuin miehillä. Naisilla, diabeetikoilla ja iäkkäillä ihmisillä hapenpuutteen oireita voivat olla hengenahdistus, suorituskyvyn heikkous, uupumus, ylävatsavaivat ja pahoinvointi. Heiltä kipuoire voi puuttua kokonaan. Sydänperäinen rasitusrintakipu 11 Pallolaajennushoidosta huolimatta valtimotauti voi edetä, jolloin uusi ahtauma alkaa oireilla rintakipuna. Kipu johtuu siitä, että sydänlihas tarvitsisi kuormitustilanteessa enemmän happea kuin sepelvaltimot
pystyvät kuljettamaan. Oire ilmaantuu toistuvasti samantyyppisissä fyysisissä kuormitustilanteissa, kuten ylämäessä, portaissa tai tuulisella pakkassäällä. Myös voimakas tunnereaktio voi aiheuttaa kivun. Oireiden palaaminen pallolaajennuksen jälkeen edellyttää aina lääkärin arviota. Kaikki ylävartalolla tuntuva kipu ei ole sydänperäistä, vaan kipu voi johtua myös lihaksista tai luustosta. Sydänperäinen rintakipu liittyy rasitukseen ja pakottaa pysähtymään tuntuu keskellä rintaa laajalla alueella, joskus poltteluna ylävatsassa on luonteeltaan ahdistavaa, painavaa tai puristavaa, joskus vain hengenahdistusta voi säteillä olkavarsiin, hartioihin, leukaperiin tai kaulaan helpottuu levossa ja siihen auttaa nitro. Kipu ei todennäköisesti ole sydänperäistä, jos se ei liity rasitukseen tuntuu suppealla alueella ja kivun paikan voi kertoa tarkasti jatkuu tunteja tai päiviä on luonteeltaan pistävää, terävää tai kohdan painaminen sattuu vaihtelee asennon tai hengitysliikkeiden mukaan tuntuu tykytyksenä tai hetkellisinä lisälyönteinä ei helpotu nitrolla eikä levolla. 12
Lääkäriin pitää hakeutua viipymättä, jos kipu muuttuu päivittäiseksi ja esiintyy tiheästi, kestää pidempään kuin ennen tai alkaa aina uudestaan nitroista huolimatta. Muutos ennakoi sepelvaltimotautikohtausta ja vaatii ehdottomasti lääkärinhoitoa. Äkillinen sepelvaltimotautikohtaus Äkillinen sepelvaltimotautikohtaus syntyy, kun valtimon seinämässä oleva kovettumaplakki repeää ja sen sisältämä kolesteroli- ja sidekudosmassa purkautuu suonen sisään. Elimistö pyrkii hyydyttämään repeämäkohdan. Syntyneestä verihyytymästä ja rasvamassasta muodostuu valtimotukos eli trombi. Sitä kutsutaan myös veritulpaksi. Sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttaa joko epävakaa angina pectoris, jossa valtimo tukkeutuu osittain, tai sydäninfarkti, jossa tukos on täydellinen. Epävakaa angina pectoris ja sydäninfarkti ovat siis saman valtimotaudin eri ilmentymiä. Oireiden, sydänsähkökäyrän (EKG) ja sydänlihasvauriota kuvaavan troponiini-merkkiaineen perusteella saadaan selville, kummasta on kysymys. Niiden perusteella valitaan sopiva hoito. Epästabiili angina pectoris ei vaurioita pysyvästi sydänlihasta. Sydäninfarkti johtaa sen sijaan pysyvään kudoskuolioon. Tämän takia sydäninfarktin kehittymistä ja vaurioiden syntymistä pyritään estämään kaikilla mahdollisilla tavoilla, kuten nopealla pallolaajennuksella. Hoitoon on ensiarvoisen tärkeä hakeutua nopeasti. Äkillinen sepelvaltimotautikohtaus voi tulla henkilölle, jolla on todettu sepelvaltimotauti jo aiemmin ja jonka oireet pahenevat äkkiä. Se voi tulla yllättäen myös vähäoireiselle tai oireettomalle ihmiselle, koska vasta kehittymässä oleva pienikin kovettumaplakki voi revetä. 13
S O I T A 1 1 2 V I I D E S S Ä M I N U U T I S S A Hätäkeskukseen on soitettava seuraavissa tilanteissa Voimakas rintakipu joka kestää yli viisi minuuttia eikä mene ohi yhdellä lyhytvaikutteisella nitraatilla Rintakipu johon liittyy hengenahdistusta pahoinvointia ja oksentamista rytmihäiriöitä kylmän hikisyyttä ja tuskaisuutta tai tajuttomuutta Pallolaajennuksen jälkeinen lääkehoito 14 Pallolaajennuksen jälkeen potilaalle jää pysyvä lääkitys. Pallolaajennuksen aikana ja sen jälkeen käytetään niin sanottuja antitromboottisia lääkkeitä, jotka estävät hyytymän syntymistä suoneen ja uusia tukoksia. Lääkkeet ehkäisevät verihiutaleita takertumasta toisiinsa ja suojaavat suonen seinämää. Lääkkeitä annostellaan suonensisäisesti ja suun kautta. Hyytymiä estävää lääkehoitoa jatketaan kotona. Asetyylisalisyylihapon (ASA, aspiriini; useita kauppanimiä) ja klopidogreelin (Plavix ) yhdistelmähoitoa jatketaan tavallisesti 3 12 kuukautta. Sen jälkeen pallolaajennuspotilaan lääkehoitoon kuuluu pysyvästi valtimotaudin vaikeusasteesta riippuen ASA tai klopidogreeli sekä lähes aina kolesterolilääke. Klopidogreelin kaltainen lääke prasugreeli (Efient ) on hyväksytty käyttöön ja on määräehdoin sairasvakuutuskorvattava. Hyytymien estolääkitystä on erityisen tärkeää jatkaa riittävän pitkään, jos pallolaajennuksessa on asetettu stentti. Jos potilaalle on laitettu lääkepinnoitettu stentti, yhdistelmälääkitystä tulee jatkaa yhtäjaksoisesti 12 kuukautta.
Antitromboottisen lääkityksen käytöstä tulee kertoa aina hammaslääkärille ja muille lääkäreille ennen toimenpidettä tai muun lääkkeen aloittamista. Lääkitystä ei saa keskeyttää kuin aivan pakottavista syistä. Keskeyttämisestä on neuvoteltava aina kardiologin kanssa. Useimmat pienet leikkaukset ja hampaiden toimenpiteet voidaan tehdä niin, ettei lääkitystä tarvitse keskeyttää. ASA-klopidogreeliyhdistelmän käyttöön liittyy verenvuodon vaara etenkin, jos potilas käyttää samanaikaisesti antigoagulaatiohoitoa (verenohennushoitoa) eli varfariinia (Marevan ). Tällöin pitää ottaa heti yhteyttä hoitavaan lääkäriin, jos huomaa verenvuotoa suolistosta (mustat ulosteet), punaisia pilkkuja tai mustelmia iholla tai poikkeuksellista nenäverenvuotoa. Muu pallolaajennuksen jälkeinen lääkehoito valitaan sen perusteella, mikä on valtimotaudin vaikeusaste, uuden sydänkohtauksen riski ja minkä verran sydänlihas on vaurioitunut mahdollisen infarktin takia. Lääkehoidon tarkoituksena on suojata sydäntä ja valtimoiden seinämiä, pienentää tukosriskiä sekä parantaa sairauden ennustetta. Lääkkeiden annosteluohjeita on syytä noudattaa, eikä annostelua saa muuttaa omin päin. Haittavaikutuksista pitää kertoa lääkärille. 15
Pallolaajennuspotilaan lääkkeitä Apteekkia kannattaa pyytää merkitsemään, mihin lääkeryhmiin omat lääkkeet kuuluvat. Lääkeryhmä Vaikutus ASA (aspiriini) Oman lääkkeen nimi: Ehkäisee verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja verihyytymiä Klopidogreeli Estää verihiutaleiden takertuvuutta ja hyytymiä Oman lääkkeen nimi: Beetasalpaaja Oman lääkkeen nimi: Suojaa sydäntä ja vähentää sydämen hapentarvetta, koska alentaa sykettä ja verenpainetta. Ehkäisee rytmihäiriöitä etenkin rasituksen aikana. Parantaa ennustetta Kalsiumkanavan salpaajat Oman lääkkeen nimi: Laajentavat valtimoita ja hidastavat sykettä, jolloin sydänlihaksen hapenkulutus vähenee ja rintakipu estyy ACE-estäjät ja AT-salpaajat Oman lääkkeen nimi: Laajentavat valtimoita, jolloin verenvirtaus paranee, verenpaine laskee ja sydämen kuorma kevenee 16 Statiinit Oman lääkkeen nimi: Estävät kolesterolin syntymistä maksassa, jolloin kolesterolipitoisuus ja LDL pienenevät. Pienentävät sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaaraa
Huomattavaa ja haittavaikutukset Jatkuva lääkitys (aspiriiniallergisille klopidogreeli) Haittavaikutuksia: Saattaa ärsyttää mahaa tai aiheuttaa verenvuotoa. Suolistoverenvuoto näkyy mustina ulosteina Käyttöaika vähintään 3 12 kuukautta. Aspiriiniallergisilla korvaa ASA:n Haittavaikutuksia: Saattaa aiheuttaa paikallisia verenpurkaumia, mustelmia, nenäverenvuotoa tai suolistoverenvuotoa (mustat ulosteet) e Syke ei nouse rasituksessa, minkä vuoksi liikunta voi tuntua raskaalta Pahentaa astmaoireita ja ääreisverenkierron häiriöitä Haittavaikutuksia: Väsymys, raajojen paleleminen, unihäiriöt, huimaus ja mahdolliset erektiohäiriöt Käytetään, jos potilas ei siedä beetasalpaajia tai rintakipuja ei muuten saada poistumaan Haittavaikutuksia: Päänsärky, huimaus, ihon punoitus, alaraajojen turvotus ja ummetus ACE-estäjät sopivat hyvin aktiivisille liikkujille AT-salpaajia käytetään, jos potilas ei siedä ACE-estäjiä Haittavaikutuksia: ACE-estäjillä kohtauksittainen kuiva yskä, AT-salpaajilla huimaus Runsas greipin ja karpalon saanti voimistaa joidenkin statiinien vaikutusta Yhdessä statiini ja runsas alkoholinkäyttö rasittavat maksaa Haittavaikutuksia: Päänsärky, ihottuma, univaikeudet, vatsavaivat ja lihaskivut. Lääkärille pitää kertoa, jos tulee lihassärkyä tai -heikkoutta tai tummaa virtsaa 17
Resiinit Poistavat kolesterolia verestä Oman lääkkeen nimi: Fibraatit Oman lääkkeen nimi: Pienentävät veren triglyseridipitoisuutta ja suurentavat HDL-pitoisuutta Etsetimibi Oman lääkkeen nimi: Estää kolesterolin imeytymistä suolistosta ja pienentää kolesterolipitoisuutta. Tehokas varsinkin statiinien kanssa Nitraatit Oman lääkkeen nimi: Vähentävät sepelvaltimoiden supistumista, jolloin verenvirtaus ja hapen saanti paranevat. Auttaa rasitusrintakipuun Varfariini Oman lääkkeen nimi: Estää veren hyytymistä, verenohennuslääke Käyttö esim. eteisvärinässä, tekoläppäpotilailla ja sydäninfarktin jälkitiloissa 18
Saattavat haitata vitamiinien (A, D, E ja K) sekä muiden lääkkeiden imeytymistä, minkä vuoksi ne otetaan erillään muista lääkkeistä. Lääkäriltä on hyvä kysyä täydentävän vitamiinihoidon tarvetta Haittavaikutuksia: Vatsavaivat Otetaan ruoan kanssa Haittavaikutuksia: Ylävatsavaivat ja sappikivet Haittavaikutuksia: Päänsärky ja vatsavaivat Käytetään angina pectoris -kipuihin. Lyhytvaikutteiset poistavat rintakipua, pitkävaikutteiset estävät sitä. Lyhytvaikutteista nitroa on hyvä pitää aina saatavilla! Haittavaikutuksia: Päänsärky ja huimaus, jonka takia lääke kannattaa ottaa istuen Tarkka annostelu. Yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, sopivuus pitää varmistaa lääkäriltä tai apteekista! K-vitamiini heikentää lääkkeen vaikutusta. Paljon K-vitamiinia sisältäviä tummanvihreitä kasviksia (pinaatti, nokkonen, ruusu- ja lehtikaali) pitää käyttää vain pieniä määriä kerrallaan 19
Sosiaaliturva Sydänsairaudet ovat miltein poikkeuksetta pitkäaikaisia. Potilaan on hyvä perehtyä sairauteensa ja eri elämänvaiheisiin liittyvään sosiaaliturvaan, sillä kaikkia etuuksia tulee hakea itse. Moni etuus myönnetään yksilöllisin perustein ja osaan on taas oikeus diagnoosin perusteella. Lääkekorvaus Kela korvaa sairausvakuutuslain nojalla osan lääkkeen hinnasta niin satunnaissairastajalle kuin pitkäaikaissairaalle. Reseptilääkkeiden peruskorvaus on 42 %. Kun sairaus on pitkäaikainen ja vaikea, kuten krooniset sydänsairaudet, lääkkeen hinnasta korvataan ns. alempana erityiskorvauksena 72 %. Eräissä muissa vaikeissa sairauksissa korvataan hinnasta ylempänä erityiskorvauksena 100 % ja omavastuu on tällöin 3 /lääke. Oikeus erityiskorvaukseen anotaan toimittamalla Kelaan B-lääkärinlausunto. Korvausoikeus on voimassa siitä päivästä, kun lausunto on Kelassa. Erityiskorvattavuusoikeus ja sen mahdollinen määräaika merkitään uuteen Kela-korttiin, joka lähetetään kotiin. Eräät lääkkeet ovat erityisehdoin korvattavia vain rajoitetuille potilasryhmille. Pallolaajennuspotilaille määrätyistä, tukoksia ehkäisevistä lääkkeistä (klopidogreeli ja prasugreeli) on mahdollista saada lääkekorvaus suoraan apteekista, mikäli lääkäri on tehnyt reseptiin erityismerkinnän lääkkeen tarpeellisuudesta. Klopidogreelistä voi pallolaajennuspotilas saada jo apteekissa ilman B-lausuntoa alemman erityiskorvauksen (72 %), mikäli Kela-kortissa on jo diagnoosimerkintä 206 (sepelvaltimotauti). Lääkekorvauksen saa yleensä enintään kolmen kuukauden lääkkeistä kerrallaan. Resepti on voimassa vuoden. 20 Viitehinta ja lääkevaihto Potilaalla on ollut mahdollisuus lääkevaihdon tultua voimaan vaihtaa lääke apteekissa samaa vaikuttavaa ainetta sisältävään halvempaan lääkkeeseen. Näin toimittaessa lääkekorvaus maksetaan ns. viitehinnan perusteel-
la. Viitehintaryhmän muodostavat samankaltaiset lääkkeet ja kunkin lääkeryhmän viitehinta lasketaan ryhmän halvimman lääkkeen mukaan. Jos ottaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, maksaa viitehinnan ylittävän osan itse, eikä se kartuta lääkekattoa. Lääkäri voi hoidollisista syistä estää lääkkeen vaihdon halvempaan, jolloin korvaus maksetaan ostetusta lääkkeestä. Kaikki lääkkeet eivät ole lääkevaihdon piirissä. On hyvä keskustella eri lääkevaihtoehdoista lääkärin kanssa ja tarkistaa myös omat lääkekorvausoikeutensa. Suurissa lääkekuluissa on vuotuinen omavastuiden lääkekatto (672,70 euroa). Kun kattosumma täyttyy, Kela lähettää kotiin erillisen ilmoituksen, jonka esittämällä saa apteekista loppuvuoden reseptilääkkeet maksamalla 1,50 / lääke. Asiakasmaksujen katto Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla (osalla) on maksukatto, jonka kertymäkausi on kalenterivuosi ja kertymäalue koko Suomi. Kattosumma on 633. Kun katto täyttyy, asiakas saa loppuvuoden ajan ilmaiseksi maksukattoon kuuluvat terveydenhuollon palvelut. Maksukuitit on hyvä säästää ja esittää kunnan terveystoimessa vapaakortin saamiseksi, kun kattosumma on täyttynyt. Sairauspäiväraha Kelasta voi hakea sairausloman ajalta tulosidonnaista sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen (16-67 -vuotiaat). Jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausloman ajalta palkkaa, sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Osasairauspäivärahan avulla työhön voi palata työnantajan ja lääkärin kanssa niin sovittaessa osa-aikaisesti (12-72 arkipäivää). Ohjausta ja neuvoja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä saa terveydenhuollon sosiaalityöntekijöiltä, kuntoutusohjaajilta tai sydänpiireistä. Monia Kelan etuuksia voi hakea netissä ja neuvoa voi kysyä Kelan palvelevista puhelimista. Lisätietoa sosiaaliturvasta löytyy myös osoitteista www.sydanliitto.fi (Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille) ja www.kela.fi. Oppaassa mainitut etuussummat ovat vuodelle 2010. 21
Vaaratekijöiden hallinta Valtimotauti on yhä olemassa pallolaajennuksen jälkeen. Valtimotaudin vaaratekijöitä on erittäin tärkeää vähentää oikeilla elintavoilla, jotta toimenpiteen tulos olisi mahdollisimman pysyvä ja jotta uusia tukoksia ei tulisi. Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen puolittaa uuden sydäntapahtuman riskin jo noin vuodessa, ja neljässä vuodessa riski palautuu tupakoimattoman tasolle. Tupakoinnin jatkaminen puolestaan kolminkertaistaa uuden sydäntapahtuman riskin. Tupakointi on sepelvaltimotautitukoksen pahin vaaratekijä, koska nikotiini lisää veren hyytymäalttiutta. Lisäksi sydämen hapensaanti heikkenee, rytmihäiriöt lisääntyvät ja kolesterolia kertyy valtimosuonten seinämiin kiihtyvällä vauhdilla. Ellei tupakoinnin lopettaminen onnistu omin neuvoin, apuna voi käyttää nikotiinikorvaustuotteita tai lääkärin kautta saatavia riippuvuutta hillitseviä, nikotiinittomia reseptilääkkeitä. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa suunnitella huolellisesti. Vieroitusoireisiin on hyvä varautua, samoin omille tupakointirituaaleille on syytä miettiä korvaavia ratkaisuja etukäteen. Yleensä lopettamista helpottaa, jos välttää tupakointia sisältäviä tilanteita ja pyytää tukea läheisiltä. 22
Vaaratekijöiden tavoitearvot kokonaiskolesteroli alle 4,0-4,5 mmol/l (alempi tavoite jos mahdollista) LDL-kolesteroli alle 2,0-2,5 mmol/l (alempi tavoite jos mahdollista), diabeetikoilla alle 1,8 mmol/l HDL-kolestreoli miehillä yli 1,0 mmol/l, naisilla yli 1,2 mmol/l triglyseridit alle 1,7 mmol/l verenpaine alle 130/80 mmhg paastoverensokeri 4 6 mmol/l kahden tunnin sokerirasituskoe alle 7,1 mmol/l diabeetikon pitkäaikaissokeri HbA1c alle alle 7 % (vastaa uusissa yksiköissä arvoa noin 50 mmol/mol) vyötärönympärys naisilla alle 90 cm ja miehillä alle 100 cm painoindeksi alle 25. Painoindeksi lasketaan siten, että paino(kg) jaetaan pituuden (cm) neliöllä. 23
24
Sepelvaltimotautipotilaan ravinto Oikeanlaiset ruokavalinnat hidastavat sepelvaltimotaudin etenemistä. Tällöin hyytymistekijät ja rasva-arvot pysyvät kurissa, verenpaine oikeissa lukemissa ja ylimääräiset kilot poissa. S Y D Ä N Y S T Ä V Ä L L I S E T V A L I N N A T Sepelvaltimotautipotilaan ravitsemuksen periaatteet Syö kolesterolipitoisia ruokia vain harvoin. Korvaa kova eläinperäinen rasva pehmeällä kasvirasvalla ja kalalla. Käytä mahdollisimman vähän kovaa rasvaa. Ota lautasellesi paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä täysjyväviljavalmisteita. Käytä vain niukasti suolaa. Muista maltillinen annoskoko, niin saat energiaa vain sen verran kuin kulutat. Rasva-arvot kohdalleen Kova rasva on verisuonten vihollinen, sillä sen sisältämä paha LDL-kolesteroli kertyy suonten seinämiin. Rasvan määrä saisi olla korkeintaan 30 prosenttia energiasta. Siitä kaksi kolmannesta tulee olla pehmeää kasvien tai kalan rasvaa, joka puolestaan vähentää kolesterolia. Sepelvaltimotautipotilaan tulee suosia vähärasvaisia ja pehmeää rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja välttää kovaa rasvaa. Pehmeästä rasvasta saa myös välttämättömiä n-3- ja n-6-rasvahappoja, jotka vahvistavat valtimon seinämiä ja ehkäisevät vakavia rytmihäiriöitä. 25 Lautasmallin avulla kokoat terveellisen aterian.
Elintarvikkeissa oleva Sydänmerkki ohjaa rasvan ja suolan kannalta parempaan valintaan. Riittävän määrän pehmeää rasvaa saa, kun käyttää jokaisen leivän päällä kasvimargariinia, lisää salaattiin öljypohjaista salaattikastiketta ja käyttää ruoan valmistamisessa öljyä tai margariinia. Valtimotautipotilaan tulisi syödä kolme kala-ateriaa viikossa. Kalan voi myös korvata kalaöljyvalmisteilla. Kovaa rasvaa tulee eläinkunnan tuotteista, kuten rasvaisista maitovalmisteista, voista ja juustoista, rasvaisesta lihasta, makkaroista ja leikkeleistä. Kannattaa siis valita rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita, vähärasvaisia lihaleikkeleitä (alle 10 % rasvaa) ja juustoja (korkeintaan 17 % rasvaa). Kovaa rasvaa piilee myös pitsoissa, paistoksissa, leivonnaisissa, perunalastuissa, suklaassa ja kermajäätelössä. Kasvirasvoista kookosrasva ja palmuöljy sisältävät poikkeuksellisesti kovaa rasvaa. Kolesterolia on paljon maksassa, mädissä ja kananmunan keltuaisessa. Näitä kannattaa syödä vain harvoin, kananmunia korkeintaan pari kappaletta viikossa. Kolesterolin alentamiseen voi käyttää myös kasvisterolia tai -stanolia sisältäviä margariineja, juomia ja jogurtteja (Benecol, Becel pro.activ). Vähemmän suolaa Suolan vähentäminen alentaa verenpainetta ja vähentää nesteen kertymistä elimistöön, jolloin sydämen kuorma pienenee. Samalla se parantaa lääkehoidon tehoa. Suosituksen mukaan suolaa olisi hyvä saada ruoasta enintään viisi grammaa päivässä eli teelusikallinen. 26 Tarpeeksi kuituja Runsas kuidun määrä ruoassa pienentää huonon LDL-kolesterolin määrää, koska kuitu vie suolesta mennessään ravinnon ylimääräistä kolesterolia. Kuitu auttaa myös painonhallinnassa. Kuitua saa kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä täysjyväviljavalmisteista. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja olisi hyvä syödä yhteensä puoli kiloa joka päivä.
Vähäsuolaisia elintarvikkeita suolapitoisuus enintään, % Leivät 0,7 Juustot 1,0 Makkarat ja leikkeleet 1,5 Täyslihaleikkeet 1,7 Murot 1,0 Valmisruoat 0,7 Paino hallintaan Ylipainon pienentäminen vähentää sepelvaltimotaudin oireita, hidastaa sen etenemistä, ehkäisee diabetesta ja parantaa toimintakykyä. P A I N O N H A L L I N T A V I N K K E J Ä Painon hallitsemiseksi syö monipuolisesti, mutta kevyesti: lisää kasviksia joka aterialle ja hedelmiä välipaloiksi syö säännöllisin väliajoin: aamiainen, lounas ja päivällinen sekä pari välipalaa syö maltillisen kokoisia annoksia vältä ylimääräistä kovaa rasvaa liiku päivittäin mahdollisimman paljon sekä 27 vältä sokerisia juomia sekä makeita ja rasvaisia välipaloja.
Liikunta Säännöllinen liikunta, joka kuluttaa energiaa vähintään 1 600 kilokaloria viikossa, voi yhdessä sydämelle terveellisen ruokavalion kanssa parhaimmillaan pysäyttää sepelvaltimotaudin etenemisen. Suonen seinämän kovettumaplakit voivat jopa pienentyä, mikäli liikunnan energiankulutus on noin 2 200 kilokaloria viikossa. Tämä tarkoittaa noin tunnin päivittäistä liikuntaa. Päivittäisen liikunta-annoksen voi koota myös useasta lyhyemmästä liikuntatuokiosta. Säännöllinen liikunta lisää hyvää HDL-kolesterolia vähentää pahaa LDL-kolesterolia ja triglyseridejä parantaa sokeritasapainoa laskee verenpainetta vähentää valtimon seinämän tulehdusta lisää rasituksen sietoa ja nostaa kipukynnystä tukee painonhallintaa parantaa mielialaa ja elämänlaatua sekä parantaa toimintakykyä. Liikunta kotiutumisen jälkeen 28 Pallolaajennuksen jälkeinen liikunta kotona riippuu siitä, millainen sydänlihaksen kunto on pallolaajennuksen jälkeen. Jos pallolaajennus on tehty polikliinisesti rintakipuoireiston vuoksi eikä sydäninfarktia ole ollut, potilas voi palata toimenpiteen jälkeen tavanomaisiin päivittäisiin toimiinsa 24 48 tunnin kuluttua. Valtimoon tehdyn pistokohdan tulee myös olla parantunut. Potilas saa sairaalasta lähtiessään yksilölliset ohjeet kotiliikuntaa varten, jos pallolaajennus on tehty äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen takia tai sydänlihas on vaurioitunut sydäninfarktin seurauksena. Sydäninfarktin vaurioittama sydänlihas tarvitsee 6 8 viikkoa parantuakseen. Tänä aikana liikunnan on oltava maltillista ja lääkärin tai fysioterapeutin ohjeiden mukaista. Liikunta pitää aloittaa ja lopettaa rauhallisesti. Näin elimistö
valmistautuu tulevaan rasitukseen, mikä vähentää rasitusrintakivun ja rytmihäiriöiden vaaraa. Liikkuminen on miellyttävää, vaikka käytössä on beetasalpaajalääkitys. Rauhallisten loppuvenytysten tarkoituksena on rentouttaa, palauttaa lihakset lepopituuteen ja estää lihasten kipeytyminen. Yksilöllisiä liikuntaohjeita ja tietoja liikunnallisen kuntoutuksen ryhmistä saa oman terveyskeskuksen fysioterapeutilta. Lisätietoa sydäninfarktipotilaan liikunnasta löytyy myös Sydänliiton julkaisemasta Sepelvaltimokuntoutujan käsikirjasta. Sopivat liikuntamuodot Valtimotautipotilaalle sopivia liikuntamuotoja ovat dynaamiset lajit eli sellainen liikunta, jossa lihas vuoroin supistuu ja rentoutuu. Samalla syntyy näkyvä liike. Tällaisia lajeja ovat muun muassa kävely, sauvakävely, kuntopyöräily, voimistelu, hiihto, uinti, golf ja tanssi. Liikunta kiihdyttää aivojen mielihyväaineiden eli endorfiinien eritystä. Ne säätelevät mielialaa ja tuovat mielihyvän tunnetta. Rentoutuminen on sydänpotilaalle tärkeä keino vähentää stressiä ja jännittyneisyyttä. Kokeilemalla löytyy itselle mieluinen tapa rentoutua liikunnan avulla. Arkiliikunta on tehokas tapa lisätä liikuntaa. Raskaistakin askareista selviytyy, kun aloittaa työn rauhallisesti ja muistaa pitää taukoja. Hyviä esimerkkejä arkiliikunnasta ovat kävely tai pyöräily kauppaan, portaiden nouseminen aina kun mahdollista ja liikkuminen koiran kanssa. Erilaiset hyötyliikunnan muodot, kuten marjastus, puutarhatyöt ja siivous, auttavat myös painonhallinnassa. Liikunnan teho Liikunnan aikana sydänlihaksen tulisi saada riittävästi harjoitusta, mutta ei kipuun asti. Liikunnan teho on sydänpotilaalle sopiva, kun liikunta tuntuu hieman rasittavalta. Tällöin liikkuessa tulee lämmin olo ja liikunta hengästyttää. Vauhdin on kuitenkin hyvä olla sellainen, että liikunnan aikana pystyy keskustelemaan. Sopivantasoista liikuntaa on esimerkiksi reipas kävely. Yksilöllisestä liikunnan tehosta kannattaa pyytää ohjeita terveyskeskuksen fysioterapeutilta. 29