Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1
Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa viljelykierrossa tehokkuusvaatinusten kasvaessa sato ja laatu laskevat, panosten kotiutus laskee, kustannukset kasvavat Ympäristökuormitus 2
Mitä on maan rakenne? Miten maahiukkaset ovat sijoittuneet toisiinsa nähden Hiukkasten tiiviys, Hiukkasten kestävyys Hiukkasten koko ja koostumus Kiinteän aineksen väliin jäävää huokostilaa Kokonaistilavuus Huokosjakautuma Kestävyys Murukoko ja ihannerakenne Murustunut, jos 20 30 % on muruina Hyvärakenteisessa maassa murut 0,5 3 mm Jos olle 20 %, on huono, yksihiukkeista Jos murukoko yli 3 mm, juuret eivät pääse kunnolla kiinnittymään Jos murut alle 0,5 mm, täyttävät ja tukkivat suurempia huokosia 3
Maan orgaanisen aineksen merkitys Ravinteiden mobilisoitumislähde Edistää mineraaliaineksesta tapahtuvaa ravinteiden vapautumista Edistää ravinteiden ottoa (kelatoi ravinteita) Kationin vaihtajana Parantaa vesitaloutta, ilmavuutta, mururakennetta Toimii energianlähteenä heterotrofeille Edistää biologiseta aktiviteettia Maan rakenne vaikuttaa: Kosteussuhteisiin Ilmavuuteen Kasvin ja juurten tunkeutumiseen Mikro-organismien toimintaan 4
Juuriston tunkeutumisvoima Jo 1960-luvulla Jokioisilla on saavutettu koeruuduilla 10 tonnin viljasato Olosuhteet ovat vastanneet vasemman puoleista käyrää Arvidson Perinteinen kyntö Kuntöantura havaittavissa muokkauskerrokaen alaosassa 5
Pitkään jatkunut suorakylvö Maaperä on tiivistynyt pintaan asti Toiminnan on perustuttava juuri- ja lieroonkaloihin Pellon tiivistyminen ja palautuminen Peltoliikenne 350 tkm 2 3 kertainen pelto- liikenne tavanomaiseen Korjaavat tekijät muokkaus, kuivuminen routa, ja biol.aktivisuus Suhteellinen satotaso vuosi vuosi Lähde SLU / Håkansson 6
Tonnikilometrit Viljelymenetelmän ja kaluston aiheuttaman kuormituksen vertaaminen Vetotehon hyödyntäminen, sopivat työkoneet Peltoliikenteen suunnittelu Peltoliikenne Tonnikilometrit peltoliittymät perävaunujen sijoittelu työleveydet/vetoteho ei ylimääräisiä päisteitä useita työvaiheita ajokerralla ei turhaa ajoa ajojärjestelmä 7
Maan ilma Oleellinen osa maan biologisissa ja kemiallisissa prosesseissa Kasvien juurten laajuus, juurten ravinteidenotto, juurten hengitys ja maaeliöiden toiminta on suoraan riippuvainen Maan ilman määrästä Maan ilman koostumuksesta Syyt sadon alennuksiin Maahan kohdistuva paine Maan kantokyky Arvidson 1997 TIIVISTYMINEN Muuttuvia sidoksia maa-ainesten välillä Pienentynyt huokostilavuus ja muuttunut kokojakauma Lisääntynyt mek. lujuus Pienentynyt kaasunvaihtokyky Muuttunut veden johtamiskyky Vaikutukset itävyyteen Vähentynyt juuriston kasvu Muuttunut veden ja ravinteiden otto Vaikutukset happea tarvitseviin prosess. Muuttuneet veden virtaukset maassa Maan laatupitkällä tähtäimellä Kasvien kasvu Vaikutukset ympäristöön (valumat, päästöt, eroosio) 8
Vesi Maatalous käyttää vesivaroista 71 %:a. Maaperä ja vesi ovat 2 tärkeintä resurssia Puolet viljelykelpoisesta maasta käytössä Infra ja logistiikka? Geeniteknologialla voitaneen tulevaisuudessa parantaa kasvien vesitaloutta Poliittinen riski: Jääminen GMO-vapaaksi alueeksi? Maan vesi Tarkoitetaan vettä, joka poistuu kun maata kuivataan 105 asteessa. Viljasadon tuottamiseen tarvittava vesimäärä vaihtelee 500 l/ kg kuiva-ainetta Vaikuttaa maan lämpötilaan Vaikutus maan biologiseen toimintaan 9
Kenttäkapasiteetti 20 cm = 30 mm => 2 viikkoa Jankko 100 cm = 150 mm => 2 kuukautta 1 vain kuivassa maassa mahdollista parantaa rakennetta Perusasiat kuntoon 1. Ojitus 1. Rakennetta voi parantaa vain kuivassa maassa 1. Laskuojat, salaojat, pellon muotoilu, tarvittaessa tilapäisiä sorakaivoja 2. Kalkitus 1. Happamuuden poistajana 2. Ravinteena 3. Mururakenteen sidoksena 1. Ca / Mg, - kalsiumsidoksella kestävämmät murut 3. Peltoliikenne 1. Ongelmallista, työt eivät ajoitu ajanjaksoon, jolloin maaperä olisi kuivaa 1. Ajojärjestelmän suunnittelu 10