TYÖRYHMÄN ESITYS 1 (7) JÄRJESTÖRAKENTEEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ/ TYÖRYHMÄN ESITYS JÄRJESTÖRAKENTEEN KEHITTÄMISEKSI Tässä esityksessä opetusalan toimijoista puhuttaessa tarkoitetaan koko OAJ:n jäsenkuntaa eli kaikkia niitä henkilöitä, jotka työskentelevät opettaja-, rehtori- tai johtajatehtävissä tai muissa opetustoimeen liittyvissä hallinto-, kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustehtävissä palkansaajaasemassa kasvatus- ja opetusalalla. Taustaa OAJ:n hallitus päätti kokouksessaan 3/2012 2014 (20. 21.8.2012) perustaa työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin määritellä alueellisen edunvalvonnan nykytilaa sekä tehdä esityksiä sen parantamiseksi. Kehittämistyöryhmän toimikaudeksi asetettiin hallituksen toimintakausi. Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän loppuraportti hyväksyttiin OAJ:n hallituksen kokouksessa 33/2012 2014 (13.5.2014). Päätöksessä todetaan: Hallitus merkitsi tiedoksi saadun selvityksen ja asiasta käydyn keskustelun sekä päätti hyväksyä kehittämistyöryhmän esitykset seuraavin poikkeuksin: - hallitus totesi, että järjestörakenteen osuus vaatii vielä lisäselvitystä. - hallitus päätti käsitellä omana asiakohtanaan paikallisten neuvottelu- ja sopimisoikeuksien myöntämisen paikallisyhdistyksille ( ) Loppuraportissa määritellään järjestörakenteen kehittämisen osalta seuraavat toimenpideehdotukset: - OAJ:n yhdistysrakenteen tulee olla edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukainen, huomioiden eri opettajaryhmien ammatti-identiteetti. - OAJ:n järjestörakennetta on kevennettävä siirtymällä kolmiportaiseen järjestön yhdistysrakenteeseen, jossa jäsenet kuuluvat henkilöjäseninä työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin, jotka kuuluvat alueyhdistyksiin. Alue- ja paikallistason toiminnan rahoituksen osalta raportissa määritellään seuraavat toimenpideehdotukset: - Rahoitusjärjestelmän kokonaisuutta on tarkasteltava uudelleen. - Järjestön on seurattava rahoituksen kohdentumista eri toimintoihin, huomioiden edunvalvonnalliset tarpeet ja tavoitteet. - Jäseniltä kerättävän jäsenmaksun on oltava suuruusluokaltaan sellainen, että OAJ säilyy kilpailukykyisenä järjestäytymisen vaihtoehtona. - Yhdistyksille maksettavien avustusten oikea-aikaisuutta on parannettava. - Mikäli yhdistyksille maksettavien avustusten määräytymis- ja jakoperiaatteita muutetaan merkittävästi, tulee tästä tiedottaa yhdistyksiä hyvissä ajoin ennen muutoksen voimaantuloa. Yhdistyksillä on oltava mahdollisuus huomioida mahdolliset muutokset taloutensa suunnittelussa. - Hallitus tarkastelee jatkossa säännöllisesti alueyhdistysten tilinpäätöstietoja.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ TYÖRYHMÄN ESITYS 2 (7) OAJ:n hallitus päätti kokouksessaan 3/2014 2016 (19. 20.8.2014) perustaa Järjestörakenteen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on jatkaa alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän loppuraportin pohjalta järjestörakenteen kehittämistä sekä arvioida alue- ja paikallistason toiminnan rahoituksen uudistamistarve. Työryhmän tulee tehdä uudistuksista esitys OAJ:n hallitukselle viimeistään maaliskuussa 2015. Työryhmän työskentelyn tukena olivat OAJ:n jäsenrekisterin tiedot jäsenyhdistysten koosta, jäsenmääristä työnantajittain sekä jäsenmaksuista (liite 1). Alle 50 jäsenen paikallisyhdistyksiä on 64 ja alle 50 jäsenen opettajayhdistyksiä 212. OAJ:n jäsenrekisteriin on merkitty 1004 eri työnantajaa ja työnantajatieto puuttuu 5875 jäseneltä. Alle 50 jäsenen työnantajia on yhteensä 707 ja alle viiden jäsenen työnantajia yli 350. OAJ:n yhdistysten jäsenmaksujen vaihteluväli on 0% 0,59%. Kokonaisjäsenmaksujen vaihteluväli puolestaan 1,0% 1,75%. Yleistä järjestörakenteen kehittämistyöryhmän työskentelystä Järjestörakenteen kehittämistyöryhmä kokoontui syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välillä yhteensä seitsemän kertaa. Järjestörakenteen on vastattava nykyistä paremmin edunvalvonnan tarpeisiin eli edunvalvonnan toimittava parhaalla mahdollisella tavalla suhteessa työnantajaan. Työryhmän näkemyksen mukaan OAJ:n jäsenten yhteinen ammatti-identiteetti perustuu työskentelyyn opetusalalla. Järjestörakennetta on aktiivisesti kehitettävä näistä näkökulmista. Työskentelyn aikana kuultiin toimiston asiantuntijoiden lisäksi seuraavien valtakunnallisten yhdistysten/ piirien edustajia (yhdistykset ja piirit valitsivat edustajat): - LTOL/ varapuheenjohtaja Kirsi Sutton - TOOL/ puheenjohtaja Pasi Repo ja vpj. Sampsa Kupari - SKO/ valtuuskunnan pj. Seppo Kinkki - AO/ puheenjohtaja Tuomo Tikkanen Lisäksi erikseen kuultiin OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaista ja valtakunnallisen piirin puheenjohtajan ominaisuudessa LTOL:n puheenjohtaja Anitta Pakasta. Muiden valtakunnallisten piirien puheenjohtajat olivat mukana ryhmän työskentelyssä. Kuulemisissa näkyi niin ikään suhtautumistapojen ero järjestörakenteen kehittämistyöhön liittyen. Osa kuulluista kannatti järjestörakenteen kehittämistä nopealla aikataululla kohti tavoitetilaa, osalle taas alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän loppuraportissa määritelty tavoite oli vaikeampi nähdä tarkoituksenmukaisena. Jälkimmäisten mielestä opettajaryhmäkohtaiset paikallistason yhdistykset ovat ammatillisen identiteetin kannalta tärkeitä, eikä mahdollinen opettajaryhmäkohtainen jaosrakenne uudessa järjestelmässä riitä kaikissa tapauksissa ammatillisen identiteetin mukaiseen järjestäytymiseen ja ryhmien vaikutusmahdollisuuksien säilyttämiseen.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ TYÖRYHMÄN ESITYS 3 (7) OAJ:n alue-, paikallis- ja opettajayhdistyksille suunnattiin myös sähköinen kysely liittyen järjestörakenteen kehittämistyöhön (liite 1). Kyselyyn vastaajia oli kaikkiaan 229, vastausprosentti oli hieman alle 40 %. Kyselyn tulosten mukaan kannatusta löytyi suhteellisen tasapuolisesti sekä nykyjärjestelmän säilyttämiselle että järjestörakenteen kehittämiselle esitetyn mallin mukaisesti. Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä teetti keväällä 2014 kyselyn OAJ:n valtakunnallisille yhdistyksille, alueyhdistyksille ja paikallisyhdistyksille. 82,4% kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että OAJ:n järjestörakennetta on kevennettävä siten, että tavoitteena on päällekkäisten toimintojen karsiminen. Työryhmä totesi, että erilaisista näkemyksistä huolimatta on tärkeää tehdä pohjaesitys perusmallista ja reunaehdoista, jonka mukaisesti järjestörakennetta tulisi selkiyttää. Tämän lisäksi työryhmä piti tärkeänä niiden erityispiirteiden määrittelemistä, joissa rakenteen selkiyttämistä tulee voida tarvittaessa tarkastella myös mallista poikkeavalla tavalla. Kuulemisissa ja kyselyssä esiin nousseet keskeisimmät perustelut sekä järjestörakenteen kehittämiselle että sen säilyttämiselle ennallaan huomioitiinkin työryhmän keskusteluissa sekä tämän esityksen reunaehdoissa. Työryhmä oli sitä mieltä, että tarkkaan pohditulla ja määritetyllä jaosrakenteella pystyttäisiin varmistamaan eri jäsenryhmien riittävä edustavuus ja vaikuttavuus järjestössä. Jaosrakenteen vaihtoehtoja on hahmoteltu erikseen liitteessä (liite 2). Työryhmä on työskentelyssään keskittynyt erityisesti paikallistason rakenteen kehittämiseen, sillä se vaatii työryhmän näkemyksen mukaan eniten kehittämistä järjestön kokonaisrakenteen ja työnantajakohtaisen edunvalvonnan näkökulmasta. Työryhmä keskusteli myös muiden tasojen rakenteiden kehittämisestä, mutta ei kokenut työskentelyaikansa puitteissa tarkoituksenmukaiseksi linjata näistä tarkasti erikseen. Alueyhdistyksistä todettiin kuitenkin, että alueyhdistysrakennetta tulee tarkastella toimintaympäristön muuttuessa siten, että sitä voidaan muuttaa, mikäli se osoittautuu edunvalvonnan näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi. Alla olevassa pohjaesityksessä puhutaan perusmallista, jonka pohjalta järjestörakennetta tulisi työryhmän mukaan aktiivisesti kehittää. Esityksessä on määritelty perusmallin reunaehtoja sekä niitä erityispiirteitä, joiden kohdalla rakenteen kehittämistä on voitava tarvittaessa tarkastella perusmallista poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että perusmalli toimii kehittämisen ensisijaisena lähtökohtana.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ TYÖRYHMÄN ESITYS 4 (7) PERUSMALLI PAIKALLISELLE YHDISTYKSELLE OAJ:n hallitus hyväksyy jäsenyhdistykset OAJ:n sääntöjen 5 :n mukaisesti. 1. Tavoitteet a) Järjestörakenteen on oltava nykyistä ketterämpi ja vastattava toimintaympäristön muutokseen myös tulevaisuudessa. Nyt järjestörakenne ei vastaa edunvalvontatehtäviin kaikilta osin parhaalla mahdollisella tavalla. b) Työryhmän näkemyksen mukaan järjestörakenteita tulee tarkastella ensisijaisesti siitä näkökulmasta, että OAJ:n edunvalvontatyö suuntautuu järjestöstä ulospäin. Järjestörakenteen tulee tukea eri jäsenryhmien välistä dialogia ja yhteisten tavoitteiden asettamista. c) Edunvalvontatyön ja sitä tukevan järjestörakenteen lähtökohtana on järjestön painoarvon vahvistaminen OAJ:n lisääntyvän yhtenäisyyden kautta. Samalla OAJ:n on turvattava eri jäsenryhmien vaikutusmahdollisuudet ja kuulluksi tuleminen järjestön sisäisessä valmistelussa ja päätöksenteossa. d) Muun muassa kuntakentän ja koulutuksenjärjestäjien muutokset aiheuttavat vaatimuksen siitä, että työnantajan tulee saada OAJ:stä yksi, yhdenmukainen viesti. - yhdistysrakenteen pitää pystyä vastaamaan jatkuvasti muuttuvaan kunta- ja koulutuksenjärjestäjäkentän rakenteeseen sekä laajempaan toimintaympäristön muutokseen e) Järjestön toiminnallisia ja taloudellisia resursseja on hyödynnettävä tulevaisuudessa entistä tarkoituksenmukaisemmin - päällekkäisiä hallinnollisia toimintoja on karsittava - taloudellisuutta, tehokkuutta ja kilpailukykyä on parannettava - inhimilliset voimavarat on turvattava ja niitä on hyödynnettävä paremmin. Hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että yhdistysrutiinien hoitamisen sijaan aktiiveilla tulee olla käytettävissä enemmän aikaa edunvalvontaan ja muuhun keskeiseen järjestötoimintaan f) OAJ:n koulutustilaisuuksissa ja muissa järjestötilaisuuksissa käydyn keskustelun ja kerätyn palautteen perusteella uudistusta tarvitaan edunvalvonnan ja järjestäytymispolun selkeyttämiseen näkökulmasta. g) Paikallisen yhdistyksen tulee jatkossa: - keskittyä ensisijaisesti jäsenistön edunvalvontaan (esim. paikallinen tavoitteenasettelu, neuvottelutoiminta ja vaikuttamistyö) - olla edunvalvonnan näkökulmasta tarkoituksenmukainen - olla jäsenyyden ja jäsensuhteen hallinnan näkökulmasta tarkoituksenmukainen - vastata siihen tarpeeseen, että työnantajan suuntaan etuja valvoo yksi yhteinen yhdistys - vahvistaa opetusalan yhteistä identiteettiä ja turvata samalla kaikkien jäsenryhmien ammatti-identiteetti eri ryhmien tarpeiden mukaisella toiminnalla (esimerkiksi jaostyöskentelyllä tai vastaavalla).
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ TYÖRYHMÄN ESITYS 5 (7) - olla jäsentensä osalta niiden valtakunnallisten yhdistysten ja piirien jäsen, joiden jäseniä yhdistykseen kuuluu. - olla sellainen, että eri jäsenryhmien paikallinen toiminta linkittyy jatkossakin valtakunnallisten yhdistysten ja piirien osalta valtakunnan tason yhdistystoimintaan paikallistason aktiivitoimijoiden pääsy myös valtakunnan tason toimintaan turvataan, vaikka paikallisella tasolla ei olisi jäsenryhmäkohtaista omaa virallista yhdistystä tiedonkulku varmistetaan kumpaankin suuntaan > esimerkiksi valtakunnallisen yhdistyksen tai piirin yhteyshenkilö (jaoston puheenjohtaja tms.) huomioitava ohjeistuksissa h) perusmallin tulee olla sellainen, että se tarvitsee mahdollisimman vähän poikkeuksia 2. Esitetty yhdistysmalli eli paikallisen tason ns. perusmalli Pääsääntöisesti työnantajakohtainen, henkilöjäsenyyteen perustuva yhdistys. Eri jäsenryhmien vaikutusmahdollisuudet turvataan tarvittaessa esimerkiksi jaosrakenteella ja yhdistyksen sisäisellä resursoinnilla. 3. Perusteet esitetylle mallille a) Sopimus- ja neuvottelutoiminnan tehostuminen: yhdistys on OAJ:n jäsenten yhteinen vastinpari työnantajalle. Yhdistyksellä on sopimus- ja neuvotteluoikeudet kaikkien työnantajan palveluksessa toimivien OAJ:n jäsenten osalta. b) Yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen c) Hallinnon keventyminen d) Resurssien tarkoituksenmukaisempi hyödyntäminen e) Järjestön kilpailukyvyn paraneminen sekä järjestäytymiskanavana että edunvalvojana f) Jäsenen järjestäytymispolun selkiytyminen g) Työnantajakohtaisuuteen perustuva yhdistysrakenne pystyy vastaamaan työnantajakentän muutoksiin h) Tiedonkulku paranee väliportaiden karsiutumisen seurauksena 4. Reunaehdot a) Jäsenpohjan on oltava riittävän suuri, suositeltava minimikoko on 50 henkilöjäsentä. b) Mikäli edunvalvonnan kannalta on järkevää, myös useamman työnantajan palveluksessa olevat voivat muodostaa yhteisiä yhdistyksiä c) Mikäli työnantajalla on OAJ:n jäseniä palveluksessaan alle 50, tilannetta on tarkasteltava erikseen seuraavien perusperiaatteiden mukaisesti - Perusperiaatteena oltava edunvalvonnallinen tarkoituksenmukaisuus Pienten kohdalla usein järkevää voisi olla useamman työnantajan palveluksessa olevien yhteinen yhdistys
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ TYÖRYHMÄN ESITYS 6 (7) d) Myös suurimpien työnantajien kohdalla rakennetta on mahdollista tarkastella tapauskohtaisesti. e) Maantieteelliset reunaehdot: minimikoon ja etäisyyksien yhteensovittaminen f) Jäsenryhmien vaikutusmahdollisuudet yhdistyksissä turvataan säännöissä tai yhdistyksen perustamisasiakirjassa sekä esimerkiksi jaosrakenteella tai muilla paikallisesti hyviksi koetuilla ratkaisuilla. g) Rahoituksessa ja taloudenhoidossa huomioidaan yhdistysten käytännön tarpeet, esimerkiksi - jaosten toiminta - yhdistyksen tarve säästää rahaa pidemmällä aikavälillä h) Luodaan ohjeet uusien työnantajakohtaisten yhdistysten perustamiseksi ja vanhojen yhdistysten purkamiseksi. 5. Erityistapaukset a) Hyvin pienet yhdistykset, pääsääntöisesti alle 50 jäsentä - mikäli saman työnantajan palveluksessa on vain vähän OAJ:n jäseniä, paikallistasolla on pohdittava onko näiden jäsenten järkevä yhdistyä a) useamman pienen työnantajan oajläisten kanssa yhteen yhdistykseen vai b) suurempaan toiseen työnantajakohtaiseen yhdistykseen maantieteellisen alueen tai muun syyn perusteella b) Suositeltavan minimikoon alle jäävät hyvin toimivat yhdistykset, joissa yhdistysten yhdistäminen ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi välimatkan tai muun toimintaan liittyvän näkökulman vuoksi (esimerkiksi ulkomaanlehtorit) c) Suurimmat työnantajat - suurimpien työnantajien osalta on mietittävä miten perusmalli saadaan toimimaan tehokkaan edunvalvonnan toteuttamiseksi d) Harjoittelukoulujen opettajien järjestäytyminen on tarkasteltava erikseen e) FSL:n yhdistysten kieleen perustuva erityisasema ja toimintaedellytykset on huomioitava rakenteen muutoksissa - FSL:n rooli suhteessa koko OAJ:n organisaatioon poikkeava (rahoitus, yhdistysjärjestelyt etc.) - FSL poikkeaa muista valtakunnallisista yhdistyksistä ja piireistä siten, että se hoitaa monia sellaisia tehtäviä itse, joita OAJ hoitaa muiden puolesta - virallisesti kaksikieliset yhdistykset ovat ongelmallisia, lisää hallinnollista työtä kohtuuttoman paljon - FSL:n omat yhdistykset takaavat sen, että jäsenet voivat hoitaa omalla kielellään omia edunvalvonnallisia asioitaan - Mahdollista kuitenkin ns. rinnakkaisjärjestäytyminen A-mallisiin yhdistyksiin esimerkiksi henkilöjäseninä > FSL hoitaisi omien yhdistystensä toiminnan kokonaisuutena > Ratkaisu järkevä kielikysymyksen näkökulmasta - Jäsenmaksuliikenne: 0,95 menisi samanlaisena kuin ennenkin, mutta py:n jäsenmaksu voisi olla FSL:n hoidettavana joko jäsenten tai FSL:n hoidettavana erillisen sopimuksen mukaisesti - Muiden jäsenryhmien ruotsinkielisten osalta lähtökohtaisesti noudatetaan perusmallia
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ TYÖRYHMÄN ESITYS 7 (7) f) OPSIA:n jäsenistön järjestäytyminen suorina henkilöjäseninä on jatkossakin perusteltua. g) Opetusalan ylimmän johdon järjestäytymismalli on tarkasteltava kokonaisuutena siten, että kaikille opetusalan johtoon kuuluville löytyy järkevä tapa järjestäytyä OAJ:öön. 6. Ohjaavat elementit a) Rahoituksellinen ohjaaminen - alueyhdistysrahoituksessa painopistettä siirretään jäsenmäärään perustuvasta rahoituksesta yhdistyskohtaiseen perusrahoitukseen - paikallistason rahoitusta kehitetään perusmalliin ohjaavaan suuntaan Ammatti-identiteetin huomioiminen ja valtakunnallisten yhdistysten/ piirien jäsenten edunvalvonnan tukeminen a-malliin siirryttäessä Rahoitusta ohjataan erityisesti sinne, missä edunvalvontaa toteutetaan, vrt. esimerkiksi edunvalvonta-avustuksen jakoperusteiden tarkistaminen - rahoituskokonaisuudessa ennakoidaan sitä, että hallinnon tiivistyminen laskee korotuspaineita jäsenmaksusta ja antaa mahdollisuuksia tarkastella yksittäisen jäsenen kokonaisjäsenmaksun laskemista ja siten parantaa järjestön kilpailukykyä b) Jaosten tai muiden yhdistyksen päättämien valmisteluorgaanien toimintaedellytysten vahvistaminen - Yhtenäiset toimintaohjeet ja suositukset c) Koulutus, materiaalit d) Yhdistyksen perustamisvaiheeseen ohjeistus, joka jo itsessään turvaa eri jäsenryhmien vaikutusmahdollisuudet e) Demokraattisuus uusien yhdistysten perustamisessa - Kaikilla yhdistyksessä edustettuina olevilla valtakunnallisilla piireillä on oltava edustajat hallinnossa - Muita kuin puhtaasti jäsenmäärät huomioivia kriteerejä on pohdittava f) Paikallisen edunvalvonnan vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet TYÖRYHMÄN ESITYS Työryhmä esittää, että OAJ uudistaa järjestörakennettaan. Rakennetta yksinkertaistetaan, kevennetään ja tehostetaan paikalliset erityispiirteet huomioiden. Siirtymävaiheessa järjestörakenteen muutokset ohjataan toteutumaan perusmallin suuntaisesti siten, että siirtyminen tässä asiakirjassa määritellyin edellytyksin perusmalliin voi viimeistään 5-10 vuoden aikavälillä toteutua. Rahoitusta kehitetään sekä alue- että paikallistasolla siten, että se on tulevan järjestörakenteen näkökulmasta entistä tarkoituksenmukaisempi.