Viipuri rajakaupugi kulttuurielämää 1500-luvulta 2000-luvulle Petri Karoe Jyväskylä yliopisto 19.1.2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Aieellise ja hekise kulttuuri vuorovaikutus 15001600-luvulla
Jäseys Johdato Keskeiset lähdeaieistot ja yleie historiografia Yleiset toimitaedellytykset ja aieellie kulttuuri Mahdollise rajat Väkiluku, verkostot ja aivotuoti Talouselämä ja se häiriötekijät Poliittie kulttuuri ja resurssie etsitä Rakeettu ympäristö Hekie kulttuuri Aikakäsitys Rikos ja ilmapiiri Koulutus ja kirjallie kulttuuri
Johdato Näkökulmat Historiakulttuuri Tuura, Aro, Esipuhe. Teoksessa Viipuri kirja (1958, 7-8): Viipuri psyyke koostumukse osatekijät: 1) etuvartioasema 2) kauppakaupugi luoe, mistä johtui viipurilaie avaramielisyys ja suvaitsevaisuus suhteessa toie toisiimme. 3) Viipuri omalaatuie kulttuuri 4) harras uskoollie mieli 5) lia Viipuri Ruotsi, Suome ja Karjala lukkoa Viipuri Ruotsi valtakua itäise osa ehdottomaa valtiaaa
Lähdeaieistoja aikakaude tutkimuksee Vouditilit. 1540-1634 Lääitilit. 1640 1710 Pääkirja eri osiee, ml. sporadisesti kaupugi tilejä Tuomiokirjat 1622 1707 Lähdejulkaisuja ja bibliogafioita: Domkyrka i Viborg räkeskaper 1655 1704 (Osmo Durchma 1928), Joha Rosehaes dagbok je; GIR; PRFS; Ylioppilasmatrikkeli (www); Toii Melader 1951, Tutkijoide yksityisarkistoja: Gabriel Lagus (MMA), Ragar Rosé (KA), J. W. Ruuth (KA, HKA), Kaarle Soikkeli (MMA)
Yleie historiallie tietämys 1500- ja 1600-luvu Viipurista Lagus, Gabriel, Ur Wiborgs historia: miesskrift. 1, 2: 1. Wiborg 1893, 1895. (Suom. Kuvauksia Wiipuri historiasta, Viipuri 1893, 1895) Ruuth, J. W., Viborgs stads historia 1 2. Wiborg 1906 (Suom. Viipuri kaupugi historia I - II. Viipuri 1908) Viipuri kirja. Muistojulkaisu. Toimittaut J. Kivi-Koskie et. al. Pieksämäki 1958. Ruuth, J. W., Halila, Aimo, Viipuri kaupugi historia II. Vuodet 1617-1710. Lappeerata 1974. Viipuri seitsemä vuosisataa. Kirjaveteraait Oy: Raisio 1993. Ikuie Viipuri. Ajakuvia seitsemältä vuosisadalta. Kaukomieli XV. Keuruu 1993. Viipuri lääi historia III. Toimittaeet Yrjö Kaukiaie, Risto Marjomaa ja Jouko Nurmiaie. Porvoo 2010.
Mahdollise rajat (1) Kaupukie vetovoima: pakko ja huvitukset Kaupugi privilegiot ja vapaudet Viipuri privilegiot yleesä vai turvakirjeitä, hyvi vähä mitää kokreettista Vähitelle kasvavia oikeuksia Ruotsi itäisissä osissa aia yhtäältä Hämettä ja toisaalta Käkisalme lääiä myöte Privilegiot suojakilpeä, houkuttelevaa ee muuta kovia aikoia Kaupuki paikkaa, jossa harjoittaa elikeioa ja rikastua Viipuri valtakuallie ja kasaivälie asema Rakijärjestys: 1647 (7.), 1664 (9.), 1710 (9.) Suomelahde pohjukka kilpailtua: vetävät tekijät?
Mahdollise rajat (2) Kustaa Vaasa ja poikiesa suuitelmat valvoa muu Euroopa ja Veäjä välistä kauppaa Itämerellä Viipurilla vuode 1550 tieoilla tässä merkittävä rooli Toisaalta Narva sekä Tallia ja muut vahat Hasakaupugit vahvoja Myöhemmi Täyssiä (1595) ja Stolbova (1617) rauha parasivat merkittävästi Viipuri asemaa kasaivälisessä kaupassa aiaki periaatteessa Tapulioikeudet: 1614 ja 1617 purjehdussääöt (Kaarlo Blomstedt 0000; Nils Ahlud 1956; Sve Ludkvist 1960; Arthur Attma 1979; Kimmo Katajala 2010)
Väkiluku Väkilukuarviot vaihtelevat Hekikirjat: v. 1636 1 641 verotettua/maiittua (väkiluku:. 2 700 4 100) v. 1640 2 126 (väkiluku. 3 500 5 300) v. 1663 1 629 (väkiluku. 2 700 4 100). Sve Lilja otokset (perustuvat kotitalouksie ja hekikirjoitettuje määrii) 1610-luku: väkiluku 1448 1650-luku: väkiluku 2971 1690-luku: väkiluku 2585 (J. W. Ruuth 1908; Karoe 1994; Sve Lilja 1996; Sve Lilja 2000).
Verkostot ja aivotuoti Kauppiaide vaimot! Aivotuoti - Brai gai? Viipurissa 1500-luvulla esivaltavetoista, 1600-luvulla omaehtoista: Saksa, Hollati, Ruotsi (vrt. Lars Niléh, HT 1981; Robert Schweitzer 2013) 1500-luvulla viipurilaisilta puuttui aidosti osaamista, pääomaa sekä varoja että luottamusta Tilae muuttui vuosisada mittaa, vrt. 1710 jälkee Ulkomailta tulleide sopeutumie? Kosmeettie metelöiti ulkomaalaisia vastaa Käytäössä havaittu heillä ollee varsi väljä lieka (Åke Sadström 1996) Sukulaisverkostot jatkuva valitus sisäsiittoisuudesta ja laajoista lakoussuhteista (vrt. myöhemmi)
Viipurilaiset ja moikulttuurisuus Ruuth Halila 1974, luku Viipurilaiset, otsikoita: Saksalaie aies, Ruotsalaie aies, Muu vierasperäie aies, Sytyperäiset viipurilaiset ja taistelu ulkomailla sytyeitä tulokkaita vastaa, Eräitä kasallistueita ulkomaisia mahtisukuja: Freset, Schmidtit ja Thesleffit. (Möller, Sylvi, Suome tapulikaupukie valtaporvaristo ja se kaupakäytimeetelmät 1600-luvu alkupuolella. HTutk XLII. Forssa 1954; Marika Tadefelt (Red.), Viborgs fyra språk uder sju sekel. Schilds: Jyväskylä 2002; Petti Paavolaie & Saa Suppoe (Toim.), Moikulttuurisuude aika Viipurissa. Viipuri Suomalaise Kirjallisuusseura Toimitteita 17. Helsiki 2013 (http://vsks.osight.fi/wp-cotet/uploads/2011/12/toimite-17.pdf))
Talouselämä - resurssit Kauppa ja käsityö, mutta myös maaviljelystä Maakauppa kielletty merkitys? Lisäksi oikeudet markkioihi 1540-luvulta lähtie lisäätyivät Kaupugi vetovoima lisäksi isossa roolissa kruuu määräykset, joilla määritettii, mie maalaiset ja ulkomaalaiset saivat tuotteiee meä Kaupuki sai kruuulta 1500-luvulta lähtie s. kaupugimaita 1600-luvu puolimaissa tiloja oi 30, ei edistä urbaisoitumista Kaupukilaisilla myös omia tiloja maaseudulla
Talouselämä suhteet talopoikii Majamieslaitos Terva Viipurilaiset kauppamiehiä; kovia sellaisia Kapitalismi kovat kasvot? Ylellisyystuotteide hakita, pääoma kumuloitumie (Luukko, Armas, Suome todellie tervavieti esimmäise tervakomppaia aikaa (1648-1658). Näkökulmia meeisyytee. Porvoo 1967; Hallberg, Aagreta, Tjärexport och tjärhadelskompaier uder stormaktstide. Helsigfors 1959; Sve- Erik Åström, HTF 1977; Karoe 2004; Karoe 2013; Karoe 2014)
Sota-aikoje vaikutus Sodat akaria paikkoja Viipurille, viipurilaisille ja kaupugi vaikutuspiirissä olijoille 25-vuotise Veäjäsoda (1570 1595) aikaa Savo ja Viipuri Karjala autioituivat 50 75 prosettisesti, Käkisalme lääi 75 100 prosettisesti (Assi Mäkie 2002, 2010) Sotalaitos toi myös resursseja kaupukilaisille pikkuporvareille saattoi olla hyviki merkittäviä toimituksia ja työsuorituksia
Poliittie kulttuuri ja resurssie etsitä Ret seekig kollektiivisea ja yksilölliseä toimijuutea Kollektiiviset valitukset ja aomukset sekä iide kautta hakitut lisäresurssit Naapurikaupukie lakkautuspyyöt Yhteisvalitukset, esimerkiksi tervakomppaia Yksilöllie omie ja kaupugi etuje ajamie Esimerkiksi kuikaallie pormestari Per Fremlig 1688: imitys ja asioide hoito Tukholmassa: lähetettii matka- ja päivärahaa (Karoe 2004; Sylvi Möller, Historiallie Arkisto 70. Forssa 1975)
Rakeettu ympäristö (1) Lagus ja Ruuth Meurma, O. I., Asemakaava kehitys. Teoksessa Viipuri kirja. Muistojulkaisu. Toimittaut J. Kivi-Koskie et. al. Pieksämäki 1958. Eimer, Gerhard, Die Stadtplaug im Schwedische Ostseereich 1600-1715. Mit beiträge zur Geschichte der Idealstadt. Lud 1961. Kostet, Juhai, Cartographia urbium Fiicarum. Suome kaupukie kaupukikartografia 1600 luvulla ja 1700 luvu alussa, Moumeta cartographica septetrioalia 1. Pieksämäki 1995. Kirjakka, Marjut, The Orthogoal Fiish Tow 1620-1860. Its Structure, Compoets ad Dimesios. Espoo 1996. Ahlberg, Nils, Stadsgrudigar och plaförädrigar. Svesk stadsplaerig 15211721. Acta Uiversitatis agriculturae Sueciae, 2005: 94. Uppsala 2005. Neuvoe, Petri, Viipuri. Rakeusperiö seitsemä vuosisataa. SKST 1156. Tieto. Hämeelia 2008. Hyvärie, Jari, Viipuri - Hasa ja Ruotsi kauppakaupuki. Rakeushistoriaa kylästä lioitukseksi: Viipuri kaupugi rakeushistoriaa 1100-luvu lopulta 1700-luvu alkuu, sähkökirja 2012.
Rakeettu ympäristö (2) Rajakaupuki pitkää: kaupugimuuri rakeettu 1470-luvulla valmiiksi (esim. Nils Ahlberg 2005; Kimmo Katajala 2010) Harviaie lioitettu ja osi kivikaupuki Kruuu ataa 1540-luvulta lähtie osa tulli- yms. Verotuloistaa kaupugi kehittämisee tulokset? Luostarie demobilisoiti : rakeusaieiksi ja viljavarastoiksi Pyöreä tori Raatihuoe pitkää poissa käytöstä: lopulta Suome kaupukie aioa kaksikerroksie kivirakeus Raketamie aloitettu 1640-luvulla, kuossa aikaisitaa 1670-luvu lopulla
Rakeettu ympäristö (3) Kaupukilaisille jo 1500-luvulta etuja ja helpotuksia kivitaloje raketamisesta - teho pitkää kyseealaie Tulipalot Juhaa III 1569: 10 + 2 vuode verovapaus kivitalosta Puutaloje hävittämisestä usei puhetta (vähä tekoja) Regulariteetti 1630- ja 1640-luvulla: akarasti revittii vahaa keskiaikaista asemakaavaa Kaupukilaisille lisää helpotuksia tuolloi Viipuri vuode 1649 ruutukaavasuuitelma oli hyvi moimutkaie, vaikkaki käytäöllie - samaa tasoa kui Tukholma ja Riia (Nils Ahlberg 2005)
Aikakäsitykse muutos? Aja kurialaistumie: osoitus sivilisoitumisesta ja kapitalismi kehityksestä? Suuitelmallisuude ja järjestelmällisyyde vaatimuste kasvu (määräykset 1619, 1634) Tutikello eli ajaäyttäjä (seijari) Kirko kellotapulissa ja toie liassa (1619 molemmat rikki) Turkulaiset tilasivat raatihuoeellee 1642 uude kello viipurilaiselta kelloseppämestari Lorez Meyeriltä Ågre, Herik, Tidigmoder tid. De sociala tides roll i fyra lokalsamhälle 1650-1730. Studia historica Upsaliesia 185. Stockholm 1998
Rikosrakee Viipurissa 1622-1660. N = 1598. Lähde: Viipuri raastuva- ja kämerioikeude tuomiokirjat; Karoe, käsikirjoitus.
Viipuri raastuva- ja kämerioikeude käsittelemät asiat 1622-1660. N = 5933. Lähde: Viipuri tuomiokirjat; Karoe 1994, Karoe 1995.
Rauhallie kaupuki, miellyttävä ilmapiiri? Kaupuki koko jakso poikkeuksellise rauhallie - vrt. käsitykset jatkuvasta kähiästä Moet ogelmat joko taloudellista laatua ja/tai sukulaiste keskiäisiä osi reippaitaki mittelöitä yksittäiset porvaristo jäseet kritisoivat voimakkaasti raadi jäsete toimitaa: ---ähra I e rådzherre, Ja e hudesfått, du est --- et kottehår, eller e hudfitta, bättere ä Jagh ähr (raatimiehelle, 1635). di hudsesfot, di bewehyttare, di werewittupoika (toiselle raatimiehelle eri yhteydessä 1635) Hekisestä vireydestä äyttöä paskillit (vrt.turku) (Ruuth 1908; Aimo Halila 1944; Huldé, Lea, Tadefelt Marika 2002).
Erkki Tattu, Aimo Halila teoksessa Me raatiherrat ja porvarit (1944)
Koulutus ja kirjallie kulttuuri Viipuri hiippakua piispoista ja hiippakuasta rusaasti tutkimusta olemassa Simo Heiise tutkimukset (esim. 2007, 2012) Haho, J. T., Suome oppikoululaitokse historia. I. Ruotsi valla aika. Porvoo 1947. Strömberg, Joh, Studeter, atioer och uiversitet. Studeteras härkomst och levadsbaor vid akademi i Åbo 16401808. Skrifter utgiva av sveska litteratursällskapet i Filad 601. Ekeäs 1996; vrt. Suolahti, Eio E., Opikäyti ja se aiheuttama säätykierto Suome porvaristo keskuudessa 1600-luvulla. Porvoo 1946.
Viipurilaiset ylioppilaat Turu Akatemiassa sekä Upsala ja Tarto yliopistoissa 1640-1710. Lähde: Helsigi yliopisto ylioppilasmatrikkeli 1640-1852, http://www.helsiki.fi/ylioppilasmatrikkeli/ Oma lopullie asema Ylioppilaa isä ammatti Porvari Kirkkoherra (vast.) Pappi Virkamies Sotilas Muu Yhteesä Porvari 7 0 0 0 0 0 7 Kirkkoherra (vast.) 22 6 4 3 0 0 35 Pappi 8 2 2 2 0 0 14 Virkamies 19 2 1 11 0 0 33 Sotilas 1 1 1 5 1 0 9 Muu 0 0 0 1 0 0 1 Ei tietoa/kuoli uorea 13 4 1 1 0 0 19 Yhteesä 70 15 9 23 1 0 118
Viipuri koulut Lukio perustettu kaksiluokkaisea 1641 (oppilaita aluksi. 50) Lisäksi lastekoulu (triviaalikoulu) (alle 200 oppilasta) Saksalaie koulu 1600-luvu lopulla, kaupugi hoitoo 1690-luvulla - erityispiirre! Keskittyi saksa kielee, lasku- ja kirjoitustaido opettamisee Oppilaia myös tyttöjä (aiaki kaksi ) Koulutustaso?
Kirjallie Viipuri Useille pormestareille ja heidä sukulaisillee omistettuja ruumissaaroja, omistuksia sekä hää- ja promootioruoja yms. Varsi tyypillistä, että imeomaa kaukaa tulleet teettivät tai joista laadittii sellaisia Esimmäisiä paiotuotteita olivat mm. kauppias Has Schmidti ja raatimiehe tytär Beata Ruuthi hääruo (ruotsiksi) sekä Has Schmedemai leske ruumissaara ja pormestari Herik Mescheveri vaimo ruumissaara (1657) Promootioruoja jo vuodesta 1649 (porvarispoikie Tarto yliopistossa laatimia) Kirjapaio vuodesta 1688 (Toii Melader 1951)