Suomi demokratian mittareilla hännillä onko aina? Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1
Freedom in the World (Suomi ja vertailuryhmä neljänä ajankohtana keskiarvo 1,0 2,5 = vapaa; ka 3,0 5,5 = osittain vapaa; ka 6,0 7,0 = ei-vapaa) Vuosi 1974 1985 1999 2012 POa KVb kac PO a KVb kac PO a KVb kac P O a KVb kac Australia 1 1 1.0 1 1 1.0 1 1 1.0 1 1 1.0 Brasilia 4 4 4.0 3 2 2.5 2 4 3.0 2 2 2.0 Kuuba 7 7 7.0 6 6 6.0 7 7 7.0 7 6 6.5 Tanska 1 1 1.0 1 1 1.0 1 1 1.0 1 1 1.0 Viro - - - - - - 2 2 2.0 1 1 1.0 Suomi 2 2 2.0 2 2 2.0 1 1 1.0 1 1 1.0 Ranska 1 2 1.5 1 2 1.5 1 2 1.5 1 1 1.0 (Länsi-) Saksa 1 1 1.0 1 2 1.5 1 2 1.5 1 1 1.0 Ghana 7 5 6.0 7 6 6.5 4 4 4.0 1 2 1.5 Intia 2 3 2.5 2 3 2.5 4 4 4.0 2 3 2.5 Norja 1 1 1.0 1 1 1.0 1 1 1.0 1 1 1.0 Puola 6 6 6.0 6 5 75.5 1 2 1.5 1 1 1.0 Romania 7 6 6.5 7 7 7.0 4 3 3.5 2 2 2.0 NL/ Venäjä 6 6 6.0 7 7 7.0 3 4 3.5 6 5 5.5 Ruotsi 1 1 1.0 1 1 1.0 1 1 1.0 1 1 1.0 Turkki 2 3 2.5 3 5 4.0 5 5 5.0 3 3 3.0 Iso-Britannia 1 1 1.0 1 1 1.0 1 2 1.5 1 1 1.0 a PO = poliittiset oikeudet (1 7) b KV = kansalaisvapaudet (1 7) c ka = keskiarvo (1,0 7,0) USA 1 1 1.0 1 1 1.0 1 1 1.0 1 1 1.0 Lähde: Freedom House: Annual Freedom in the World Country Scores; http://www.freedomhouse.org/ 2
Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score Electoral process and pluralism Functioning of government Political participation Political culture Civil liberties Norja 9.80 10.00 9.64 10.00 9.83 10.00 Islanti 9.65 10.00 9.64 8.89 10.00 9.71 Tanska 9.52 10.00 9.64 8.89 9.38 9.71 Ruotsi 9.50 9.58 9.64 8.89 9.38 10.00 Uusi-Seelanti 9.26 10.00 9.29 8.89 8.13 10.00 Australia 9.22 10.00 8.93 7.78 9.38 10.00 Sveitsi 9.09 9.58 9.29 7.78 9.38 9.41 Kanada 9.08 9.58 9.29 7.78 8.75 10.00 Suomi 9.06 10.00 9.64 7.22 8.75 9.71 Hollanti 8.99 9.58 8.93 8.89 8.13 9.41 3
Democracy barometer kokonaistulokset Vapaus Valvonta Yhdenvertaisuus QOD Maa 1995 2005 1995 2005 1995 2005 1995 2005 keskiarvo Tanska 70.2 69.8 86.3 88.9 86.7 88.4 87.7 88.6 88.30 Suomi 84.9 83.9 75.2 79.2 77.4 80.7 86.4 88.3 87.7 Belgia 69.7 73.5 79.9 80.6 76.8 83.2 83.2 86.4 85.12 Islanti 63.9 72.4 79.2 80.1 73.9 84.5 80.0 86.3 83.51 Ruotsi 75.8 81.2 62.1 64.9 82.1 81.9 80.7 83.3 82.92 Norja 64.0 73.6 74.1 74.0 81.7 78.6 80.8 83.2 82.12 Kanada 69.1 66.0 66.3 81.7 69.9 75.1 76.1 81.8 79.41 Hollanti 68.4 75.2 65.2 65.9 74.7 78.8 77.1 81.0 78.97 Luxemburg 79.8 79.6 66.3 62.6 46.3 53.9 69.0 71.6 75.21 USA 80.6 77.0 72.2 70.0 54.3 53.6 75.6 73.4 74.88 Saksa 60.9 53.7 80.8 77.7 56.6 64.1 72.5 71.5 73.19 Uusi- Seelanti 64.5 61.2 47.9 52.5 76..3 85.3 68.1 72.0 72.08 Slovenia 59.9 59.5 61.1 64.6 64.7 68.9 68.4 71.3 69.59 Sveitsi 57.6 77.2 67.7 65.9 45.9 57.5 61.0 73.7 67.77 Irlanti 47.6 47.3 76.2 72.2 65.1 65.6 68.2 66.8 67.02 Portugali 49.7 47.5 67.0 65.4 69.8 61.8 67.8 62.7 66.73 4
Democracy barometer kokonaistulokset Suomi on, osallistumista sekä toimielintenvälistä vallanjakoa lukuun ottamatta, vahvoilla tutkimuksen kaikilla osa-alueilla. Yksilön vapauksissa Suomi on sijalla yksi (1), oikeusvaltioperiaate (sija 3), yhteisölliset vapaudet (sija 4), vaalijärjestelmä (sija 5), toimielintenvälinen vallanjako (sija 17), hallituksen vahvuus / toimintakyky (sija 6), avoimuus (sija 5), osallistuminen (sija 13) ja edustuksellisuus (sija 7). 5
Migrant Integration Policy Index Koknais-pisteet Liikkuvuus työmarkkinoilla Perheiden yhdistäminen Koulutus Poliittinen osallistuminen Pitkäaikainen maassa oleskelu Kansalaisuuden saaminen Syrjinnän vastaiset toimet Ruotsi 83 100 84 77 75 78 79 88 Portugali 79 94 91 63 70 69 82 84 Kanada 72 81 89 71 38 63 74 89 Suomi (4.)69 (9.)71 (7.)70 (4.)63 (2.)87 (17.)58 (13.)57 (8.)78 Hollanti 68 85 58 51 79 68 66 68 Belgia 67 53 68 66 59 79 69 79 Norja 66 73 68 63 94 61 41 59 Espanja 63 84 85 48 56 78 39 49 USA 62 68 67 55 45 50 61 89 Italia 60 69 74 41 50 66 63 62 EU:n keskiarvo 52 57 60 39 44 59 44 59 6
Lainsäädäntö Kansanvaltaisuus perustuu Suomessa edustukselliseen demokratiaan eli kansalaisten välilliseen osallistumiseen vaaleilla valittujen elinten päätösten kautta; Vaali- ja osallistumisoikeuksista on säädetty perusoikeuksina (PL 14 ): Nykyinen 1 mom. koskee äänioikeutta valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä; Nykyinen 2 mom. koskee äänioikeutta kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä; Yksilön mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen eivät voi kuitenkaan rajoittua pelkästään mahdollisuuteen äänestää vaaleissa; Nykyinen 3 mom. edellyttää valtiovallalta aktiivisia toimia kansalaisten osallistumisen edistämiseksi (julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon) 7
Lainsäädäntö Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia täydennetään erilaisilla suoran demokratian muodoilla kuten kansanäänestyksillä ja kansalaisaloitteilla; Suomessa on tällä hetkellä käytössä valtiollinen neuvoa-antava kansanäänestys (PL 53 ); Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Lisäksi perustuslaki edellyttää, että kansanäänestyksessä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla; Neuvoa-antava kansanäänestys on Suomessa järjestetty ainoastaan kaksi kertaa (kieltolain kumoaminen 1931 ja EU:hun liittyminen 1994); PL 53 :n uuden 3 mom. mukaan vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään; Suoran demokratian etuja: kannustaa kansalaisia ottamaan kantaa poliittisiin asiakysymyksiin ja voi tuoda poliittiselle agendalle asioita, joita valtioelimet ja poliittiset puolueet ovat jättäneet huomiotta, voi myös ehkäistä vieraantumista poliittisesta päätöksenteosta. 8
Uusi kuntalaki Valmisteilla, HE keväällä 2014 Erillinen kuntademokratiajaosto, joka valmistelee kuntademokratiaa koskevia esityksiä Halke teki kuntademokratiaa koskevia linjauksia kesäkuussa 2013, jonka tavoitteena on parantaa kuntien viestintää ja vuorovaikutuskäytäntöjä sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia 9
Demokratian kehittäminen Oikeussäännöt ja menettelyt eivät yksin riitä turvaamaan toimivaa kansalaisvaikuttamista; Toimiva demokratia vaatii aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja useiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, etenkin sananvapautta ja kokoontumis- ja yhdistymisvapautta; Demokraattinen järjestelmä vaatii jatkuvaa ylläpitoa; Suomessa on tehty 4.2.2010 demokratian edistämisestä valtioneuvoston periaatepäätös, joka sisältää 32 toimenpidekokonaisuutta mm. seuraavilta aihealueilta: edustuksellinen demokratia ja äänestäminen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen uudet osallistumiskanavat kansalaiseksi kasvaminen, demokratiakasvatus demokratiapolitiikka ja -hallinto 10
Periaatepäätös demokratian edistämisestä Sisältää mm. seuraavat toimenpidekokonaisuudet: Kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan kehittämällä suoran demokratian muodollisia ja epämuodollisia menettelyjä (15); Suomi sijoittuu verkkodemokratiavertailuissa maailman 10 kärkimaan joukkoon 2010-luvun loppuun mennessä (17); Yhteiskunnallisia liikkeitä ja omaehtoista kansalaistoimintaa rohkaistaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (18); Vahvistetaan kansalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia suomalaisessa päätöksenteossa kehittämällä hallinnon menettelytapoja siten, että vuorovaikutus kansalaisten päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden kanssa on mahdollista (24); Käynnistetään kuulemisen ja osallisuuden arviointi ja seuranta hanke-, osasto- ja ministeriötasoilla. Valtioneuvostotasolla kuulemiskäytäntöjen kehittymistä arvioidaan osana demokratiaselontekoa (27); Vahvistetaan hallinnon kuulemisosaamista käynnistämällä valmennusohjelma sekä nimeämällä ministeriöihin kansalaiskuulemisen ja vuorovaikutuksen tukihenkilöt (28). 11
Säädösvalmistelun kehittäminen Tavoitteena parantaa säädösympäristöä ja lakien selkeyttä ja siten edistää kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä; Keinoina mm. vaikutusten arviointi ja kuuleminen osana säädösvalmisteluprosessia Valtioneuvosto hyväksyi kuulemisohjeet 11.3.2010 (oikeusministeriön julkaisu 18/2010); Ohjeet uudistetaan parhaillaan Koskevat lakien, asetusten ja oikeussääntöjä sisältävien määräysten valmistelua, myös EU-säädösten täytäntöönpano ja kansainvälisten sopimusten voimaansaattaminen; Tavoitteena lisätä lainvalmistelun avoimuutta ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia; Pyrkivät edistämään kuulemisen säännönmukaisuutta ja yhtenäisiä menettelytapoja; Sisältävät kuulemisen suunnittelun ja menetelmät sekä saadun palautteen käsittelyn 12
Demokratiapoliittinen selonteko Selonteon tavoitteena on vahvistaa pitäjänteistä ja suunnitelmallista demokratian edistämistä ja sitoutumista demokratiapolitiikan toimeenpanoon kaikilla tasoilla Selonteossa tarkastellaan harjoitetun demokratiapolitiikan tavoitteita ja niiden toteutumista sekä osallistumismahdollisuuksien ja yhdenvertaisen osallistumisen kehitystä viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana Selonteon pohjana tehdään aihe-aluetta koskeva demokratiaarviointi Sekonteko annetaan eduskunnalle 2014 13
Demokratiapoliittinen selonteko Valmisteluprosessi: Avoin valmistelu prosessi Valtioneuvoston demokratiaverkosto Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia Seminaareja Verkko-osallistuminen (Otakantaa.fi & OSY) Kansalaispaneelit Selonteosta tiedotetaan verkossa: www.om.fi/valmisteilla/kehittämishankkeet 14
Uudet työkalut (Osallistumisympäristö) Markkinoden Kehittämä Markkinoden lisäpalikka Kehittämä A Markkinoiden lisäpalikka Kehittämä A lisäpalikka Markkinoiden Kehittämä lisäpalikka Markkinoden Kehittämä Markkinoden Palvelu Kehittämä Palvelu Kansalais- ja Kuntalaisaloite -palvelu Nuorten aloite palvelu Kysely-/ lausuntopalvelu Osallistumisviestintäpalvelu Osallistumisympäristön alusta Osallistujan palvelut 15
16
17
Kiitos! 18