Kelan työhönkuntoutushankkeen (-hanke) tavoitteet ja toteutus Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.fi
Työikäisten kuntoutuksen kehittämisen eteneminen Kelassa Kelassa on toteutettu ASLAK- kuntoutusta 1980-luvulta lähtien ja TYK-kuntoutusta vuodesta 1992. ASLAK rekisteröitiin tavaramerkiksi vuonna 1997.Ensimmäiset kuntoutuksen standardit tulivat vuonna 1997. ASLAK- kuntoutus on ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta ja TYK- kuntoutus on järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa ammatillista kuntoutusta. Kehittämistä tehtiin yksittäisten palveluntuottajien toteuttamien hankkeiden avulla Vuonna 2004 STM:n kanssa linjattiin yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi työikäisten kuntoutus: Kelan työhön kuntoutuksen kehittämishankkeen tavoitteena on saada uusia kuntoutusmuotoja vastaamaan entistä paremmin työntekijän, työn, työyhteisöjen ja työelämän tarpeisiin. (STM Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttösuunnitelma 2007-2009). Tuossa vaiheessa tiedettiin että, kuntoutuksen alkuvaiheen suunnittelu oli puutteellista ja satunnaista ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutui vaihtelevasti kaikille tarjottiin lähes samaa pakettia vahvuutena oli kuntoutuksen prosessimaisuus ja moniammatillisen työryhmän käyttö Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishanke toteutettiin vuosina 2007 2011 (kuntoutuksen lisäkurssit vuosille 2011-2013). - hankkeen suunnittelu alkoi tarpeesta jatkokehitykselle ja hanke toteutetaan 2012-2014.
Tavoitteet Hankkeen toisen vaiheen (-hanke) tavoitteena on kehittää Kelan läheisesti työhön liittyvää kuntoutusta. Kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työlliset työikäiset henkilöt (16 67 -vuotiaat). -hankkeen tavoite on työllisten heikentyvän työkyvyn tukeminen kuntoutuksen ja yhteistyön avulla. Tavoitteena on kehittää kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista ja työnantajaorganisaation tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja joustava kuntoutusmalli sekä kokeilla ja arvioida sen toimivuutta käytännössä. Keskeisenä tavoitteena on täsmentää kuntoutettavien kohderyhmää, kuntoutukseen ohjautumista, kuntoutustarpeen määrittelyä, kuntoutuksen yhteistyötä ja kuntoutuksen sisältöä. Kuntoutusyhteistyöhön osallistuvat kuntoutuja, työterveyshuolto, työnantaja, palveluntuottaja ja Kela.
-hankkeen kehittämiskohteet Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen kehittämisen kohteena on sekä työhönkuntoutuksen prosessi että siihen liittyvä kuntoutujan, työnantajan, työterveyshuollon ja palveluntuottajan yhteistoiminta. Yhteistoiminta tähtää työntekijän kuntoutustarpeen määrittelyyn sekä kuntoutujan työssä jaksamisen ja työkyvyn parantamisen tukemiseen Yksi malli, joka kuitenkin antaa variaatiomahdollisuuden
-hankkeen toteutuksen aikataulu Kuntoutusmalli hahmoteltiin yhdessä Kelan kuntoutusryhmän, kuntoutuspalveluntuottajien ja asiantuntijoiden kanssa TK 2 -hanke kuntoutuspalveluiden osalta toteutetaan ajalla 1.9.2012 30.6.2014 Hanketta ohjaa ohjausryhmä, valtakunnallinen asiantuntijaryhmä sekä paikalliset projektiryhmät Hankkeeseen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö päättyy 31.12.2014 Uusi työikäisten kuntoutuksen standardi ja sen toteutus käynnistyy vuonna 2016 Hankkeen rahoittajana on Kela ja työeläkelaitos Ilmarinen
Yhteistyökumppanit Avire Oy Avire-Kuntoutus Oy Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus Kunnonpaikka Kuntoutuskeskus Petrea, Petrea Säätiö Verve
Kuntoutujaryhmien tilanne 04/2013 Kuntoutuslaitos Avire- Kuntoutus 2012 loka marras joulu 2013 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys lolka marras joulu 2014 tammi helmi maalis huhti touko kesä AV1 AV2 AV3 9 9 AV4 AV5 Kunnonpaikka Petrea Avire Verve KU1 KU2 KU3 KU4 KU5 PE1 PE2 PE3 PE4 PE5 SI1 9 9 SI2 SI3 SI4 SI5 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 8 8 Kuntoutujamäärä 176/250
-malli 2a 3 3 1 KKRL 12 Kelan yksilöllinen kuntoutuspäätös kuntoutusryhmän muodostusta varten 2b 2a Tilanneanalyysi enintään 2 kk 2a 2b 4a 4a 4a 4b 4b 4b toteutus n. kk 4b 3 3 3 4b 4a 4a 5 Kuntoutuksen kokonaiskesto enintään 1 vuosi 1. Suunnittelukokous 2. Yksilöllinen tilanneanalyysi: 2a. 1 2 käyntikertaa, 2b. Avovuorokausi 3. Ryhmäjaksot: 2 tai 3 jaksoa, 6 15 avo- tai laitosvuorokautta arkisin 4. Yksilölliset osat: 4a. käyntikerta, 1 5 kertaa 4b. avo- tai laitosvuorokausi, 0 5 kertaa 5. Yksilöllinen päätösosa: 1 käyntikerta
- hankkeessa keskeistä Työnantaja ja työterveyshuolto määrittelevät yrityksen työntekijäryhmän, jolle kuntoutus kohdennetaan (suunnittelukokous) Esimies keskustelee kuntoutukseen haluavan kanssa strukturoidusti ( selvityslomake) Kuntoutujien kuntoutus alkaa yksilöllisellä selvittelyllä, johon myös esimies osallistuu (tilanneanalyysi) Kuntoutujaryhmälle toteutuu ryhmämuotoista kuntoutusta tarpeen mukaisesti (2-3) Jokaisen kuntoutujan on mahdollista saada yksilöllisen tarpeen mukaan kuntoutusta 1-5 vuorokautta (esimies mukana sovitusti tarpeen mukaan) Jokaiselle kuntoutujalle toteutetaan työpaikkakäynti, jossa mukana esimies ja työterveyshuolto Kuntoutus päättyy yhdessä esimiehen ja työterveyshuollon kanssa käytävällä keskustelulla Kuntoutuksesta kirjataan yhdenmukaisilla asiakirjoilla
Suunnittelukokouksessa pohditaan kuntoutustarvetta työpaikan kannalta Läsnä: Suunnittelukokous järjestetään tapaamisena, johon osallistuvat suunnitteilla olevaan kuntoutukseen osallistuvat työnantajan tai työnantajien edustajat sekä kuntoutujien työterveyshuollon tai -huoltojen edustajat, palveluntuottaja sekä tarvittaessa Kelan edustaja. Keskusteltavat asiat: Työpaikan tilanne, nykyinen toiminta, henkilöstö, asiakkaat, mitä palveluja tai tuotteita tuotetaan,työn luonne, työn muutokset, viimeaikaiset muutokset ja niiden vaikutukset töiden sisältöön. Suunnitteilla olevat muutokset, toiminnan muutokseen liittyvät henkilöstön jaksamishaasteet, kehittämistoiminta, mitä kehittämistoimia on käynnissä ja mitä on suunnitteilla? Sovittavat asiat: Kenelle ja mille työntekijäryhmälle kuntoutus suunnitellaan KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET Ammatilliset ja työhön liittyvät Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät
Esimies ja kuntoutukseen hakeva työntekijä pohtivat kuntoutustarvetta Selvityslomake: Työntekijän ja esimiehen sekä -hankkeen esivalintatahon kannanotto 1. Mitä muutoksia työpaikallanne on viimeaikoina tapahtunut ja miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet työntekijän työhön ja työyhteisön toimintaan (esim. henkilöstön määrä, työmäärä, uudet tuotteet, uudet palvelut, tietojärjestelmät, työn organisointi,osaamisvaatimukset, johtaminen, muut asiat)? 2. Millaisia muutoksia tiedätte tai ennakoitte, että työpaikalla tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa? 3. Millaista työhyvinvointia edistävää toimintaa työyksikössänne on? 4. Kuvatkaa työntekijän työtä ja työolosuhteita (työvälineet ja työmenetelmät, työaikajärjestelyt, työolojen terveellisyys ja turvallisuus, työn mitoitus, työn kuormittavuus, kuormituksen jakautuminen työyhteisössä). 5. Kuvatkaa työntekijän työn sujumista. 6. Mitkä tekijät vaikeuttavat työntekijän työssä suoriutumista? Miten ne näkyvät työssä? 7. Miten työntekijän työssä suoriutumista on tuettu viimeisten kahden vuoden aikana (työtehtävien uudelleen järjestelyt, työaikajärjestelyt,uudet työtehtävät, koulutus)? 8. Mitä työn kehittämistarpeita ja -haasteita haluatte kuntoutuksessa ottaa esille? 9. Mitkä ovat työhön liittyvät tavoitteet kuntoutukselle?
Tilanneanalyysi Kuntoutujat aloittavat kuntoutuksen palveluntuottajan toteuttamalla yksilöllisellä tilanneanalyysillä. Tilanneanalyysin aikana lääkäri haastattelee ja tutkii kuntoutujan ja arvioi hänen terveydentilaansa ja hänen työssä selviytymistään vähintään kerran kaksi muuta moniammatillisen työryhmän jäsentä tapaavat kuntoutujan vähintään kerran tilanneanalyysin yhteenvetoon, jossa kuntoutussuunnitelma ja GASmenetelmän mukaiset tavoitteet hahmotellaan, osallistuu vähintään yksi tilanneanalyysin tekemiseen osallistunut muu moniammatillisen työryhmän jäsen ja omaohjaaja. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet jäsentävät kuntoutujan ammatillista tilannetta. Sen lisäksi esimiehen (ja mahdollisesti muiden työnantajan edustajien) kanssa muodostetaan tulkinta organisaation toiminnan muutosten vaikutuksesta kuntoutujan työhön ja työssä jaksamiseen. Esimiehen kanssa tutkitaan myös, miten työnantaja voisi muuttaa tilannetta ja sovitaan mahdollisista kuntoutujan työn muutoksista. >Muistio esimiehen kanssa käytävästä keskustelusta > Kuntoutussuunnitelma
-hankkeessa kuntoutukseen osallistuva palveluntuottajan henkilöstö Moniammatilliseen työryhmään kuuluu neljä jäsentä, jotka ovat eri henkilöitä: työelämän asiantuntija (yleisen osan määritelmä) fysioterapeutti lääkäri psykologi Moniammatillisesta työryhmästä valitaan ryhmäohjaaja ja omaohjaaja Erityistyöntekijät ovat eri henkilöitä ja edustavat eri ammattinimikkeitä eivätkä he kuulu moniammatilliseen työryhmään. Seuraavien erityistyöntekijöiden tulee osallistua kuntoutuksen toteutukseen kuntoutujan tarpeen mukaan: työfysioterapeutti työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja ravitsemusterapeutti sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK) erikoislääkäri
Kuntoutuksen sisältö Kuntoutuksen sisältö muodostuu kahdesta pääteemasta: Ammatillinen teema (ammatilliset ja työhyvinvointiin liittyvät aihealueet) Terveysteema (terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät aihealueet) Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista ja puolet terveyteen liittyvistä teemoista. Teemoja käsitellään toisiinsa nivoutuvina, ei erillisinä näkökulmina Kuntoutusta toteutetaan vuoropuhelussa niin, että terveystarkastelun näkökulmasta syntyviin kysymyksiin ja ratkaisumahdollisuuksiin haetaan vastausta työtilanteen muutoksen analyysistä ja kääntäen Palveluntuottajien käyttämät teoreettiset viitekehykset ja menetelmät ohjaavat kuntoutuksen sisällön toteutusta
Ryhmäjaksot Sisältö täsmentyy kuntoutujaryhmän ja tilanneanalyysien tuottaman tiedon perusteella Kuntoutujien tilanneanalyysien yhteenvetojen perusteella jatketaan ryhmänä ammatillisten ja terveysteemojen työstämistä eteenpäin 2-3 (3-5 vrk:tta/jakso) jaksoa tarpeen mukaan Ryhmäytyminen> vertaistuki Kuntoutussuunnitelman tarkistaminen
Yksilölliset osat 1 5 yksilöllisestä käyntikertaa ja/tai Pakollisena vähintään yksi toteutetaan työpaikkakäyntinä 0 5 yksilöllistä avo- tai laitosvuorokautta Yksilöllinen osa muodostuu vähintään ammatillisesta teemasta. Kaikki kuntoutujat osallistuvat yhteen yksilölliseen käyntikertaan, jonka aihe on ammatillinen. Tämä toteutetaan aina kuntoutujan työpaikalla omaohjaajan ohjauksessa Palveluntuottajan työpaikkakäynnillä lähiesimies ja/tai työterveyshuollon edustaja, palveluntuottajan edustaja ja kuntoutuja käyvät keskustelua kuntoutujan kuntoutuksen aikana esille nousseista työhön ja työympäristöön liittyvistä kehittämis- ja/tai muutostarpeista.
Päätösosa 1 yksilöllinen käyntikerta Päätösosan käyntikertaan osallistuu aina ryhmäohjaaja ja omaohjaaja tai niiden ollessa sama henkilö, vähintään yksi muu moniammatillisen työryhmän jäsen sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Kuntoutuksen päättyessä arvioidaan yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon edustajan kanssa kuntoutukselle asetettujen ammatillisten tavoitteiden toteutumista ja kuntoutusprosessin sujumista sekä sovitaan jatkosta kuntoutujan työhön ja työyhteisöön liittyvissä asioissa Ammatillisten aiheiden käsittelyn jälkeen jatketaan keskustelua työterveyshuollon edustajan kanssa kuntoutujan terveyteen liittyvien tavoitteiden osalta, jotta kuntoutuksen aikainen edistys ja sen seuranta saadaan siirrettyä toimivaksi osaksi työterveyshuollon yhteistyötä. Kuntoutusseloste
-hankkeen mittareista yleisesti Hankkeessa käytetään yhtenäisiä kysely- ja mittausmenetelmiä sekä tavoitteiden asettamiseen GAS-menetelmää Tavoitteena on kehittää vaikuttavuuden seurantaan soveltuvia arviointimenetelmiä Kuntoutujien tutkimuskyselystä on poimittu muutama seurattava asia. Näistä osa on TOIMIAverkoston suosittamia mittareita Elämänlaatua arvioidaan RAND-36 terveyteen liittyvällä elämänlaadun mittarilla Fyysisen kunnon testaukset tehdään sovitusti
Kuntoutujalta kysytään KYSELYT MITTAUKSET JA TESTIT Tehdään kaksi kertaa: kuntoutuksen alussa ja lopussa. Tulokset voidaan antaa kuntoutujalle myös graafisesti. KYSELELYT Alku Loppu Kyselylomakkeen kysymysnumero/ -t Alku/ loppu pvm. Palautuminen 24/ 18 Tulos (1 5) Työkyky 26/ 20 Tulos(0 ) Elämänlaatu 29 39/ 22 32 Koettu terveys (indeksiprosentti) Kivuttomuus (indeksiprosentti) Fyysinen toimintakyky (indeksiprosentti) Roolitoiminta/ fyysinen (indeksiprosentti) Psyykkinen hyvinvointi (indeksiprosentti) Sosiaalinen toimintakyky (indeksiprosentti) Roolitoiminta/ psyykkinen (indeksiprosentti) Tarmokkuus (indeksiprosentti) Masennus 42/ 35 Tulos (kyllä/ ei) Mielenkiinnon puute 43/ 36 Tulos (kyllä/ ei) Stressi 48/ 41 Tulos (1 5) Pystyvyys 53/ 46 Tulos (8 48) Motivaatio 59/ 48 Tulos (1 4)