SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN KUNTAYHTYMÄN MAATALOUSLOMITUSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖLEHTI 1/2016 Lomatoimen hallinto 1.1.2016 alkaen: Anna-Maija, Elouise, Lea, Piia ja Päivi
Sisällys Sisällys... 2 Lomatoimenjohtajan puheenvuoro... 3 Uusi lomituspalvelulaki... 4 Toukokuun työkokous... 6 Hyvinvointi = tasapainoinen arki... 7 Toimintasuunnitelma... 9 Ajatusten aamiainen... 11 Lomatoimenohjaajien terveiset... 12 Työsuojeluvaltuutetun asiaa... 13 Loppukevennys... 14
Lomatoimenjohtajan puheenvuoro Vuosilomahakemukset 2016 saimme postiin 19.11.2015, joka ajankohta oli tosi myöhäinen. Lomake oli uusi, josta syystä MELA ei ehtinyt tänä vuonna sitä laittaa sähköiseen muotoon lainkaan. Se tuli meille ainoastaan paperiversiona, jonka täällä monistimme. Uusi lomituspalvelulaki oli joulukuun eri ministeriöissä lausunnoilla ja vihdoin se on allekirjoitettiin torstaina 30.12.2015. Uusi laki oli siten heti 1.1.2016 alkaen voimassa. Nyt elämme uutta vuotta 2016 ja uusi kokonaisuus alkaa hahmottua. Voimme sitä jo lukea mm. lehdistä, MELA:n `Meiliä Melasta` ja s-postina kirjoitettuna tekstinä. Lomitusnettiä päivitetään MELA:lla kaiken aikaa. Vaikka tänään on 9.2.2016, niin vieläkään ei ole mahdollista tehdä maatalousyrittäjien vuosiloma- ja sijaisapupäätöksiä. Mikäli Sinulla on tunne, että meillä työt ei etene, olet ihan oikeassa. Ja meillä löytyy ihan oikea syy, että työt ovat rästissä. Tämä tilanne on hankala toiminnallemme. Töitä jää rästiin. Tätä päivää eletään ja työvuoroluetteloja päivitetään, lähetetään ja korjataan. Tilanne on aivan sama joka paikallisyksikön alueella Suomen maassa se lohduttaa huonoja fiiliksiä. SULO hanke päättyi 20.12.2016. Hankevetäjä Tuula Humalamäen työsuhde päättyi samalla päivämäärällä. Tuula palasi takaisin Seinäjoelle varsinaiseen omaan työhönsä (lähihoitaja). Tapasin Tuulan viime perjantaina 28.1.2016 Seinäjoella. Minä olin illalla Onni koiran kanssa kävelylenkillä Törnävän maastossa ja Tuula tuli siellä reippaasti kävellen vastaan. Tovin siinä juttelimme ja muistelimme mm. SULO hankkeen toimintaa. Tuula lähetti paljon meidän koko porukalle terveisiä niin kentälle kuin toimistolle. Terveisiin sisältyy hyväntuulinen pieni tuuppaus; `pitäkää itsestänne hyvää huolta`. Se pitää sisällään ravinnon, liikunnan ja nukkumisen noin karkeasti. Plus paljon muuta, jonka hyvin itse kukin tiedämme. Lomituksen hallinto supistui 1,6 :lla henkilöllä vuoden alusta alkaen. Supistuminen johtui siitä, että Kurikan osuus (26 + 1) meiltä liitettiin Kurikka - Jalasjärvi kuntaliitoksen myötä Jalasjärven lomituksen paikallisyksikköön ( = nykyisin Kurikan paikallisyksikkö). Lomatoimenohjaaja Heikki Jylhä siirtyi omasta aloitteestaan liikkeenluovutuksen yhteydessä Kurikan yksikköön. Heikillä tuli noin kahdeksan vuotta Suupohjan lomituksen hallinnossa töitä. Kiitoksemme työpanoksesta meillä Suupohjassa Heikille ja kaikkea hyvää uudessa työssä naapurin puolella! Suupohjan lomituksen hallinnossa tarvitaan nykyisin viisi henkilöä, mutta rahaa meillä on noin neljään henkilöön. Siispä päätin kantaa `korteni kekoon` omalta kohdaltani henkilökohtaisesti ja koska se työnantajalle sopi aloitin osa-aikaisena 1.1.2016 alkaen. Jatkossa minä (Lea) toimin 60 %:n virkasuhteella tästä eteenpäin. Olen töissä tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Osa-aikaisuuteni vaikutti siihen, että lomatoimensihteerin (ent. Boijan Mäkelän virka) paikka laitettiin auki. Lomatoimensihteerin virkaan valittiin kolmesta hakijasta Piia Kesti. Piia hoitaa omien töidensä lisäksi Lean virkatehtävät maanantaina ja perjantaina. Näillä mennään. Mitään tietoa ei vielä ole `lomituksen uusista kuvioista` organisaatioista. Erilaisia huhuja, lehtikirjoituksia ym itse kukin olemme kuulleet ja nähneet. On puhuttu, että se siirrettäisiin osaksi (oma kokonaisuus sinne) Suomen aluehallintoalueista ja että siihen sitten koko Etelä-Pohjanmaa. Muutokset näyttävät koskettavan enemmän lomituksen hallintoa kuin itse työtä / lomitusta kentällä. Sen tulemme näkemään, ehkä ennen vuotta 1.1.2019. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 3
Uusi lomituspalvelulaki tärkeimmät muutokset Lomittajan tehtävät: Vuosiloma- ja sijaisapulomituksella huolehditaan maatalousyrityksen päivittäin välttämättömistä kotieläinten hoitotöistä siltä osin kuin ne kuuluvat vuosilomalla olevan tai sijaisapua saavan maatalousyrittäjän tehtäväosuuteen. Lomituspäivä ja sijaisapulomituspäivä ovat saman pituisia, joka tarkoittaa esim. sijaisapupäivä ei voi olla lomituspäivää lyhyempi. Maksullisessa lomittaja-avussa voidaan tehdä vain kotieläinten hoitotöitä (myös muita kuin päivittäin välttämättömiä), jotka kuuluvat lomittaja-apua käyttävän yrittäjän tehtäviin Lomituspalvelulla ei hoideta jatkossa kasvinviljelyyn liittyviä tehtäviä Muutokset koskevat sekä paikallisyksikön järjestämää lomitusta että itse järjestettyä lomitusta Valvontakäynnit ja varallaolo Paikallisyksikön järjestämässä vuosilomalomituksessa ja sijaisavussa paikallisyksikkö voi järjestää valvontakäyntejä tai niiden sijaan kotieläintuotantoon kuuluvan automaation valvonnan edellyttämää varallaoloa Valvontakäyntejä tai varallaoloa voidaan järjestää vain, jos se on välttämätöntä maatalousyrityksen kotieläinten hoidon turvaamiseksi ja jos niitä vastaavat tehtävät kuuluvat lomitettavan maatalousyrittäjän tehtäviin Paikallisyksiköllä ei ole enää lakisääteistä velvollisuutta järjestää valvontakäyntejä Maatalousyrittäjältä peritään paikallisyksikön järjestämästä valvontakäynnistä 33 käyntikerralta Varallaolo maksaa 5 / h Jos varallaolo aiheuttaa käynnin maatalousyrityksessä, käynnistä peritään lisäksi 33 käyntikerralta Jos eläinsuojelullisista syistä on välttämätöntä, että lomittaja työskentelee maatalousyrityksessä pidempään kuin tunnin, maatalousyrittäjältä peritään lisäksi 33 / h kultakin alkavalta lomitustunnilta Lomituspäivän kesto: Lomituspäivän kesto vuosiloma- ja sijaisapulomituksessa määräytyy lomitustunteina siten, että se on lomitettavan maatalousyrittäjän tehtäväosuutta vastaava tuntimäärä maatalousyrityksen kokonaistyöajasta. Lomituspäivän kestoa voidaan tarkistaa, jos se on perusteltua maatalousyrityksen kotieläinten määrässä tai laadussa taikka tuotantomenetelmissä ja -olosuhteissa tapahtuneiden muutosten johdosta. Lomituspäivän kestoa voidaan pidentää paikallisyksikön järjestämän vuosiloma- tai sijaisapulomituksen aikana, jos pidentäminen on perusteltua eläinsuojelullisesta tai lomittajan työstä suoriutumiseen liittyvästä syystä. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 4
Maatalousyrittäjien kirjeessä oli tänä vuonna useita lomakkeita: 1. Ilmoitus maatalousyrityksen tiedoista vuosiloman hakemista varten Ilmoitetaan vuosilomapäätöstä varten tarvittavat tiedot, joka palautetaan toimistolle vuosilomahakemuksen yhteydessä. Jos tilanne muuttuu kalenterivuoden aikana, niin hakijan tulee ilmoittaa muutoksista. 2. Maatalousyrittäjän vuosilomahakemus vuodelle 2016 Maatalousyrittäjän tulee hakea etukäteen oikeutta kirjallisesti kaikkiin lomituspalveluihin (vuosiloma, sijaisapu, maksullinen lomitus) Sijaisapua on haettava kirjallisesti ennen töiden aloittamista. Hakemuksen voi tehdä tekstiviestilläkin. Sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi saa jatkossa sijaisapua 20 päivää kalenterivuodessa. Näistä 20 päivästä 7 päivää ylittävältä osalta tulee toimittaa sijaisapuhakemuksen liitteeksi lääkärin, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Yli 20 päivää voi saada työkyvyttömyyden vuoksi vain siinä tapauksessa, että toimittaa lomatoimistoon myönteisen päivärahapäätöksen ( KELA tai MELA). Kuntoutustuen ajaksi sijaisapua voi saada, jos on todennäköistä, että maatalousyrittäjä palaa kuntoutustuen jälkeen kotieläinten hoitotöihin. Kuntoutustuen ajalle annettava sijaisapu päättyy, kun työkyvyttömyyden alkamisesta on kulunut kolme vuotta. Hakeminen edellyttää vähintään 6 kotieläinyksikköä. Siksi tulee täyttää `ykköskohdan` ilmoitus maatalousyrityksen tiedoista hyvin huolellisesti. 3. Paikallisyksikkö voi järjestää joko valvontakäyntejä tai varallaoloa vuosiloma- ja sijaisapulomituksessa, jos se on välttämätöntä kotieläinten hoidon turvaamiseksi. Valvontakäynnistä veloitetaan 33 / käynti, varallaolosta 5 / h. 4. Paikallisyksikön palveluja käyttävän on hyvä ilmoittaa aiotut loma-ajankohdat (26 päivää) vuosilomahakemuksen yhteydessä. Hakemusta voi täydentää myöhemmin. Jos maatalousyrityksessä on enintään 20 key tai yrityksen lomitettava työaika on enintään 9 h, maatalousyrittäjät pitävät vähintään 20 päivää samanaikaisesti. Sovi muiden maatalousyrityksen lomaan oikeutettujen kanssa samanaikaisesti pidettävät loma-ajankohdat. 5. Itse järjestetty lomitus muuttuu yrittäjäpohjaiseksi EU:n säädöksistä johtuen itse järjestetyssä lomituksessa korvataan vain ennakkoperintärekisteriin merkityn lomituspalveluyrittäjän palvelut. Lomittajana itse järjestetyssä lomituksessa voi toimia vain sellainen henkilö, joka ei ole saman maatalousyrityksen yrittäjä tai tämä perheenjäsen. Lomittajien tulee työllistyä tasaisesti kalenterivuoden aikana. Siksi on tärkeää, että esityksiä vuosilomaajankohdista tulee toimistolle vuosilomahakemuksien 2016 yhteydessä. Palvelusuunnitelmia ei enää jatkossa tehdä. Työolosuhteita tarkistetaan kaiken aikaa. Otamme mielellään palautetta, jolloin kenttätyö menee vähintään oikeisiin kohteisiin. Työsuojeluvaltuutetut yhdessä lomatoimenohjaajien kanssa huolehtivat työolosuhteista yhdessä yrittäjien ja lomittajien kanssa. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 5
klo 11.00-11.10 avauspuheenvuoro; Piia Kesti, lomatoimensihteeri klo 11.15 12.00 Itä-Suomen AVI, työsuojelun vastuualue / tarkastaja Asko Ojala **12.00 12.30 RUOKAILU* klo 12.30 13.50 Itä-Suomen Avi, työsuojelun vastuualue / tarkastaja Asko Ojala klo 13.50 14.00 Lomatoimiston loppupuheenvuoro! Työkokoukseen käytetty aika on työaikaa eli se on työmääräys. Matkat edestakaisin korvataan. Luvaton poissaolo kirjallinen huomautus. Tulkaa yhteiskyydeillä! Tervetuloa työkokoukseen! Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 6
HYVINVOINTI = tasapainoinen arki Unen ja levon rytmi, riittävä liikunta ja monipuolinen ravitsemus ( => Tuulan asiaa meille vielä) UNI hoitaa sekä kehoa että mieltä. Unen tärkeimmät tehtävät on aivojen palautuminen ja sitä kautta vireyden ja tiedollisten toimintojen ylläpito sekä fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Unen aikana keho sekä mieli toipuvat päivän rasituksista. Jos yöunet ovat huonot tai jäävät lyhyeksi olemme tietenkin väsyneitä. Väsymys altistaa tapaturmille, koska keskittymiskyky on heikentynyt ja reaktionopeus hidastunut huonosti nukuttujen öiden jälkeen. Univaje näyttäisi heikentävän vastustuskykyämme infektioille sekä vähentävän kilpirauhashormonin eritystä, joka vaikuttaa aineenvaihduntaan. Univelka aiheuttaa sokerinsiedon heikkenemistä ja siten kasvattaa diabetes-riskiä sekä rasittaa sydäntä ja verisuonia. Uni ansaitsee arvostusta jokaisen olisi hyvä varata riittävästi aikaa unta varten. Hyvä RAVINTO edistää terveyttä. Hyvä ruoka on monipuolista, värikästä ja maistuu hyvältä. Ihmisen keho tarvitsee säännöllisesti ravintoa, niinpä hyvä ateriarytmi on kaiken perusta. Hyvän ruokavalion perusrunko on aamupala, lounas, päivällinen ja välipaloja tarpeen mukaan. Yli viiden tunnin ateriavälit vaikuttavat jo vireyteen, jaksamiseen ja tarkkaavaisuuteen. Sopivalla ateriarytmillä tavoitellaan sitä että energiaa riittää koko päiväksi ja nälkä ei kasva liian suureksi. Muistakaa että liian isot annoskoot, illan mieliteot tai jatkuva näläntunne voi johtua liian pitkistä ateriaväleistä tai huonosta päiväaikaisesta ruokailusta. Terveellinen ruokavalio ei ole tiukkaa kuuria ja kurjuutta, vaan kohtuullisuutta ja arjen valintoja. LIIKUNNALLA on välittömiä vaikutuksia elämänlaatuun ja hyvinvointiin liikunta auttaa rentoutumaan, vähentää unettomuutta sekä parantaa unen laatua, kohentaa työsuoritusta, parantaa stressin hallintaa sekä parantaa itsetuntoa. Liikunta on myös tehokas lääke niin sanottuihin elintasosairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, lihasjännityksiin ja lihasheikkouden aiheuttamiin vaivoihin sekä hartia- ja selkäongelmiin. Lähde liikkeelle pienin askelin ja rauhassa jokaiselle löytyy varmasti mieluinen tapa liikkua. Pidä itsesi tärkeänä panosta hyvinvointiin! Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 7
Kauhajoen liikuntatoimi järjestää kunto- ja terveysliikuntaa tiistaisin painisalilla klo 12 13 Aloitus 12.1.2016, talvilomaviikolla (vko 9) ei ole jumppaa, kevään viimeinen kerta on 26.4.2016. Ryhmä on kaikille avoin. Ennakkoilmoittautuminen Virkun nettisivujen kautta. Ryhmä aloitetaan, kun koossa on 10 henkilöä. Tule mukaan, niin saadaan ryhmä toimimaan. Hinta 4 / krt (liikuntasetelit käy), joka maksetaan aina ryhmän alkaessa uimahallin kassalle. `O tetaan opiksemme - tietolaari` / helmikuu 2016 Tämän vuoden aikana on ainakin kaksi kertaa käynyt siten, että lomittaja on loukannut itsensä kärrätessään lantaa tunkiolle kottikärryillä. Nämä kaksi kertaa ovat siis tulleet tietoomme tänne toimistolle saakka. Navetasta tunkiolle takapihan puolella oli käytävän tapainen kahden laudan muodostama `ajosilta`. Monasti siellä lantalan puolella on vielä ylämäki lannan kippauskohtaan. Mikä sitten neuvoksi? Ennen kuin alat siivota karjasuojasta lantaa tunkiolle, niin tarkista ajosillan kunto, liukkaus ja kaltevuudet. Yksi varotoimi lienee se, että lastataan kottikärry sopivasti täyteen ei kukkuroilleen. Jos kottikärry on kaatuakseen, niin anna sen kaatua päästä vain irti! Kottikärry on raskas ja tilanne on äkillinen, jolloin itsensä satuttaminen on enemmän kuin mahdollista. Tämän tyyppinen itsensä loukkaaminen voi olla hyvinkin kohtalokasta ja pitkäkestoista kannattaa olla varovainen. Markku Haapamäki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 8
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Valmistelijan nimi: Yksikkö/teema: Lea Ojanen, lomatoimenjohtaja SEK / Suupohjan maatalouslomituksen paikallisyksikkö (Suomessa on 45 maatalouslomituksen paikallisyksikköä, joista Suupohjan lomituksen paikallisyksikkö on yksi.) (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva) 1. Yksikön tehtävät ja lähtötilanne Yksikön tehtävät; - ammattimaisella ja ystävällisellä palveluasenteella lomituspalvelujen hoitaminen tasapuolisesti eri osapuolia kohtaan. - huolehtii, että lomituspalvelujen hallinto on paikallistasolla järjestetty hyvälle hallinnolle asetettujen edellytysten mukaisesti - hoitaa Suupohjan lomituksen paikallisyksikön alueella maatalousyrittäjien lomituspalvelut (vuosilomalomitus sijaisapulomitus ja maksullisen lomitus) kysynnän mukaan - työllistää palkattu ammattitaitoinen henkilöstö niin hallinnossa kuin kentällä työsopimusten mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti 2. Visio - mahdollisimman kustannustehokas toiminta - onnistunut lomitus edellyttää, että lomituksen kaikki osapuolet varmistavat lomituksen sujumisen yhteistyössä - olemme arvostettu maatalousyrittäjän lomituspalvelujen asiantuntija ja toteuttaja sekä asiakkaan luotettava kumppani - olemme ammattitaitoinen työyhteisö niin lomitustyössä maatiloilla lomituksen hallinnon tehtävissä toimistolla - olemme laatutietoinen työyhteisö ja koko henkilöstö vastaa laadusta. Jokainen vastaa tekemästään työstä, sen laadusta ja kehittämisestä edelleen. - olemme elämässämme ja työssämme hyvin voiva työtiimi hyvällä työmotivaatiolla varustettuna. - maatalouslomittajien tehokas työhön sijoittaminen mahdollisimman edullisesti ja alueellisesti tasapuolisesti - toiminnan jatkuva kehittäminen - maaseudun hyvinvoinnin parantaminen 3. Tavoitteet maatalousyrittäjien lakisääteisten lomituspalvelujen hoitaminen mahdollisimman tasapuolisesti ja hyvin sekä täysimääräisesti motivoituneet työntekijät hallinnossa ja lomitustyössä toimivassa lomitusjärjestelmässä hyvät työolosuhteet hyvä yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa hallinnon määrärahan riittäminen ja riittävyyden turvaaminen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 9
toiminnan jatkuva kehittäminen asiallinen ja riittävä tiedotus niin asiakkaille kuin henkilöstölle 4. Tavoitteet maatalousyrittäjien lakisääteisten lomituspalvelujen hoitaminen mahdollisimman tasapuolisesti ja hyvin sekä täysimääräisesti 5. Keskeiset toimenpiteet ja niihin liittyvät hankkeet. 6. Toteutuksessa mukana oleva: - oma henkilöstö - ostopalveluna hankittava henkilöstö 7. Toteutuksessa mukana olevat yhteistyötahot /toimijaverkosto: - sisäiset - ulkoiset motivoituneet työntekijät hallinnossa ja lomitustyössä toimivassa lomitusjärjestelmässä hyvät työolosuhteet hyvä yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa hallinnon määrärahan riittäminen ja riittävyyden turvaaminen toiminnan jatkuva kehittäminen asiallinen ja riittävä tiedotus niin asiakkaille kuin henkilöstölle palvelusuunnitelmien / lomitustarpeiden kartoitus 2014 2016 MELA:n ohjeiden mukaan lomittajien hyvä ja riittävä perehdytys maatilojen työtehtäviin. Tulee olla 3 5 tilan töistä suoriutuvaa lomittajaa tilaa kohti. maatilojen / työpaikkojemme työolosuhdekartoitusten ajantasaisuus koko Suupohjan paikallisyksikön alueella - lomatoimenjohtaja 1 henkilö, jolla 50 % työsuhde - lomatoimensihteeri 1 henkilö, jolla 90 % työsuhde - toimistonhoitaja 1, jolla 90 % työsuhde - lomatoimenohjaaja 2, molemmilla 90 % työsuhde - maatalouslomittajat 75 henkilöä kuukausipalkalla; tarvittava työvoima ja suunnittelu tehdään huolella - maatalouslomittajat 10-15 henkilöä tuntipalkalla - Lomituspalvelujen yleinen johto, ohjaus, ja valvonta / Sosiaali- ja terveysministeriö - MELA / SEK toimeksiantosopimus - SEK / toiminnan organisaatio - lomituksen yhteistoimintaryhmä (MTK:n edustajat, lomituksen hallinto) - YT- toimintaryhmä (lomittajien edustajat, ta:n edustajat) - maatalouslomittajat ry - työsuojelutoimikunta / työsuojelupäällikkö - asiakkaat (maatalousyrittäjät ja lomituksen henkilöstö) - työterveyshuolto - Täydennyskoulutus / Saiedu - kuntien MTK yhdistykset ja Etelä - Pohjanmaa MTK - työnohjausrengas (Alajärvi, Alavus, Kauhava, Kaustinen, Kurikka, Suupohja ja Toholampi) 8. Seuranta ja mittarit - sekä valtakunnalliset (MELA) että edellisten vuosien Suupohjan paikallisyksikön lomitustoiminta / sitä kautta mittarit - lomitusnetti / valtakunnallinen ohjelma / MELA Kauhajoki 21.10.2015 Lea Ojanen lomatoimenjohtaja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 10
NÄIN TULET TOIMEEN TOISTEN ja ITSESI KANSSA; 1. Pidä kielesi kurissa; sano aina vähemmän kuin ajattelet. Se, miten sanot asian, on tärkeämpää kuin se, mitä sanot. 2. Käytä jokainen eteesi avautuva tilaisuus saada toiset kiinni tekemästä asioita oikein. Kiitä hyvästä suorituksesta. 3. Ole kiinnostunut muista, heidän perheistään ja harrastuksistaan. Anna ihmisen tuntea sinun silmissäsi itsensä tärkeäksi henkilöksi. 4. Ole iloisella mielellä. Älä anna pienten kipujesi, huoliesi ja pettymystesi muodostua taakaksi ja rasitteeksi sinua ympäröiville ihmisille. 5. Pidä mielesi avoimena. Keskustele, älä kinastele. Voit olla eri mieltä olematta epämiellyttävä. 6. Anna hyvien puoliesi puhua puolestaan. Kieltäydy keskustelemasta jonkun toisen paheista. Katkaise huhuilta siivet. Juoruaminen on ajan väärinkäyttöä parhaimmillaan. 7. Huomioi toisten tunteet. Toisen kustannuksella nauraminen ja hänen nolaamisensa loukkaa syvästi ja pysyy kohteen mielessä pitkään. 8. Ole kyselemättä liian innokkaasti sinulle kuuluvan kunnian perään. Tee parhaasi ja ole kärsivällinen. Unohda itsesi ja anna toisen muistaa. Niin menestys maistuu paljon makeammalta. - Ajatusten aamiainen 22.3.2000 / = ajattelemisen aihetta minulle, sinulle ja meille kaikille Markku Haapamäki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 11
Lomatoimenohjaajien terveiset Ensimmäisen täydennyskoulutuksen 18.-20.1.2016 terveiset: Ensimmäinen lomittajien täydennyskoulutus pidettiin maatalousoppilaitoksella Kauhajoella. Kuulimme koulutuksen olleen antoisan ja mielenkiintoisen. Hyvä niin. Yritämme vuosittain kehittää teiltä saamamme palautteen mukaan koulutuksia. Kun täytätte palautelomaketta, niin miettikää hetki vastaamista, kiitos. Aina on toki eriäviä mielipiteitä, joten ihan kaikkien toiveita ei pystytä seuraavana vuonna toteuttamaan. Te olitte kovasti aktiivinen opiskeluryhmä ja se, jos mikä, on parasta vertaistukea toinen toisillenne. Ajankohtaista: Helmikuun 2016 tiliin tulee lisät (la, ilta, su, yö, km ym) 01.01.2016-17.1.2016 väliseltä ajalta ja sen jälkeen jatketaan neljän viikon jaksoilla. Tilalla on jatkossa työskenneltävä niin kauan kuin työvuoroluetteloon on suunniteltu. Aikaisemmin ei siis saa lähteä. Jos varsinaiset karjanhoitotyöt on tehty, voidaan jäljellä oleva aika hyödyntää esim. karjasuojan siivoamiseen, navetan ikkunoiden pesuun yms. Tämä määräys tulee uudesta lomituspalvelulaista. Terveisin Anna-Maija, Elouise ja Piia Markku Haapamäki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 12
Työsuojeluvaltuutetun asiaa Lomittajan perehdytys! Kiinnitä seuraaviin asioihin huomiota 1. Tilalle saapuminen (liukkaus, valaistus) 2. Sosiaalitilat 3. Kirjalliset työopasteet ja tilakierroksen teko 4. Eläinten merkitseminen ja poikkeamat 5. Koneiden ja laitteiden käynnistys- ja käyttöohjeet 6. Henkilösuojaimet ja työasennot 7. Kemikaaliturvallisuus pesuaineet ym.. 8. Ensiapu ja paloturvallisuus Tiloilla esiintyy taas tarttuvia eläintauteja kuten sorkkavälin ajotulehdusta. Muistakaa desinfioida saappaat kunnolla ja pestä työvaatteet vähintään 60 asteessa!! Terveisin Teijo SEK/maatalouslomitus 1.1.2016 alkaen Lea Ojanen, lomatoimenjohtaja 0400 761 749 Päivi Rahikka, toimistonhoitaja 0400 260 301 Kristiinankaupunki, Karijoki Piia Kesti, lomatoimenohjaaja 043 824 2829 Kauhajoki, Isojoki, Teuva Elouise Kivineva, lomatoimenohjaaja 050 567 2263 Anna-Maija Ketola, lomatoimenohjaaja 040 565 6025 Uusi lomituspalvelulaki edellyttää lomituksen hakemista 1.1.2016 alkaen kirjallisena ennen työn aloittamista. Tämä koskee myös sijaisapua. Sijaisapupyynnön voi lähettää lomitusnetin kautta tai tekstiviestillä. * Lea Ojanen ti, ke ja to / sijaisapu-ym. päätökset * Piia Kesti ma ja pe / sijaisapu- ym. päätökset Piia Kesti toimii lomatoimenjohtajan sijaisena. sähköposti: etunimi.sukunimi@suupohja.fi Viikonloppupäivystys päättyy 1.1.2016 alkaen. Sivutoimipisteiden matkapuhelimet ovat käytössä normaaliin tapaan arkipäivisin klo 8 15.00. Kaikki matkapuhelimet ovat käytössä normaaliin tapaan arkipäivisin Kauhajoki / Logistian päätoimipisteen osalta ma - pe klo 8.00-15.00. * Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 13
Loppukevennys Koulus opittua Pohojalaasten persoonapronominit: - Moon oikias - Sin oot vääräs - Soov vääräs - Moomma oikias - Tootta vääräs - Noov vääräs Ornitolokiaa, kaikki seittemän pohjalaasta lintusorttia: Harakat Varikset Peipuuset Varpuuset Tirpuuset Mettätirpuuset Julumetun isot mettätirpuuset Akka on pohojalaasen naisen kunnianimi, eikä jokaasta heitukkaa akaks täällä saa sanuakkaan. Viisaus asuu vanhoos naisis, hulluus ja kollous nuoris miehis. TROSSAILUA Kurikan suutarin suusta: - Sitä moon ikäni ihmetelly, ku tavanomaasta yrittää, niin erinomaasta pakkaa tulemahan. Kauhavan puukkomestari: - Kerran yritin tehrä huonua, mutta ei onnistunu, enkä sen koommin oo semmoosta yrittäny. - Muut noon köyhyyren tähären köyrys, mutta min oon komeuren tähären koukus. - Minkäs minä sille voin, jotta moon nii koria, että peilikki särkyy. - Ei näläkäänen voi tietää kuinka vaikiaa on hyvin syönehen olla. - Kolome on kaunista kesällä: lehti puussa, ruaho maassa, minä kohta kolomantena. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 14
- Mullon rahaa piisannu siitä lukien, ku äitee mun housuihini taskut neuloo. - Kyllä soon vaikiaa olla nuatten vähävaraasten joukos, mutta köyhien kans vetää ihan hikeken. Kun soran aikana tuli siirtolaasia niin sattuu kerran, jotta Ilimajoen naiset innostuuvat kertomahan, jotta kun molimma nuoria niin melekeen joka ehtoo oltihin hypys. Karijalaisemäntä mietti kauhistuneena, miten hyö silleen haastaa. Selvisi, jotta tarkootettihin tansseja. Karjalaasilla lehmä oli hypys eli kiimas. Pohjalainen muutti Helsinkiin ja perusti parturiliikkeen ja laittoi ikkunaan lakaatin "leikatahan päitä". Jonkin ajan kuluttua tuttu tuli katsomaan, miten pisnekset sujuu ja totesi, ettei mainos oikein ollut hyvä, pelottaa asiakkaat. Pohjalainen alkoi miettimään, että saattaa se noinkin olla ja jonkin ajan kuluttua sama kaveri kulki uudelleen parturiliikkeen ohi. Ikkunassa oli nyt uusi mainos: "ajetahan tukkia". Kaikkehen ihimine tottuu, paitti puukkoon seljäs ja siihenki jotenki tottuu, jos makaa vattallansa. Pohjanmaan soltulta oli soras menny jalaka. Lääkäri teki haloosta jalaan ja kiinnitti sen paikallensa. Hyvästellessään sotamiestä lääkäri sanoi: Siitä tuli niin hyvä, jotta te voitte sillä kävellä ihan hautaan asti. Siihen pohjalainen: Meillä Nurmoos on ollu aina sellaanen tapa, jotta hautahan kannetahan. Meillä saa lorottaa portahilta, kirijootti Anttilan Manu, ku veroilimootukses kesämökin mukavuuksista kyseltihin. Laihialaisisän kirjeestä: Meinasin täs lähärettää sulle poika vähä rahaaki sinne sotaväkehen, mutta ku kirijekoveeri oli jo kiinni. IKÄÄNTYNEITTEN ROMANTIIKKAA Mumma ja paappa olivat illan mittaan ajautuneet sanasille. Mumma alakoo viimein itkuaki vääntää ja nyyhkii yöpaitasa helemahan: Et sää enää eres rakastakaan. Nuarena näykiit mun olokaaki hampahillas nii lutuusesti. No, mihin se ny viälä iltamyöhällä könyää? Haen vaan nuo hampahat vesiklasista. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 15