TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAAN LIITTYVÄT VEDENALAISTUTKIMUKSET - KASVILLISUUS JA POHJAELÄIMET 10.11.2011 Tmi Marika Yliniva/Maritech Takalankatu 7 95420 Tornio
1.0 JOHDANTO Rajakiiri Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Outokumpu Oyj:n Tornion terästehtaan edustalle. Hankkeeseen kuuluu Tornion Röyttän edustan merialueelle rakennettava tuulivoimapuisto (enintään 45 tuulivoimalaitosta) sekä sen liitännäisjohdot valtakunnan verkkoon. Tmi. Marika Yliniva suoritti Ramboll Finland Oyj:n toimesta alueella lisäselvityksiä alueen vedenalaiseen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön liityen. Työn suunnittelusta vastasi Ramboll Finland Oyj ja työn toteuttamisesta ja raportoinista vastasivat FM Marika Yliniva ja FM Markku Yliniva. Pohjaeläinten näytteenoton ja vesikasvillisuuden kartoitukseen liittyvät sukellustyöt suoritti FM Markku Yliniva. 2.0 VESISTÖSELVITYKSET Vesistöselvitykset koostuivat Röyttän tuulivoimapuiston alueen vesikasvillisuuden sekä pohjaeläimistön inventoinneista. Kenttätyöt näiltä osin tehtiin 12-18.9.2011 välisenä aikana. 2.1 Tutkimuksen suoritus Ramboll Finland Oyj:n toimesta hankealue jaettiin syvyyskäyrien mukaan alueisiin ja jokaiselle syvysvyöhykkeelle (Kuva 1) arvottiin syvyysalueen laajuuden mukaan noin 25-30 sukelluspistettä. Arvotuista sukelluspisteistä sukellettiin 12 pistettä (Kuva 1) kaavaluonnosvaiheessa syyskuun 2011 aikana. Kuva 1. Tutkimuspisteet ja syvyysvyöhykkeet
Voimaloiden sijainnista ei ole tarkkaa varmuutta, mutta joidenkin mahdollisten kohteiden alueita valittiin alustavasti tarkempien tutkimusten kohteiksi. Sukelluksia tehtiin osalle näistä kohteista sekä kohteille, joille voimaloita ei tule. Osa sukelletuista pisteistä on videokuvattu aikaisemmin ja tämän pohjalta osa pisteistä sijaitsi kasvittomilla- ja kasvillisuuspohjilla (Kuva 2.). Sukelluspisteistä 2 kpl sijaitsi syvyysvyöhykkeellä 0-3 metriä (Taulukko 1). Pisteistä 3 kpl sijaitsivat syvyysvyöhykkeellä 3-6 metriä (Taulukko 1). Nämä edellä mainitut kaksi syvyysvyöhykettä ovat tutkimusalueen pienialaisimpia syvyysvyöhykkeitä. Kuva 2. Aikaisemmin videokuvatut pisteet joiden pohjalta osa pisteistä sijaitsi kasvittomilla- ja kasvillisuuspohjilla Tutkimusalueen pääasiallinen syvyysvyöhyke on 6-10 metriä (Kuva 1), jolle tehtiin kuusi pistesukellusta (Taulukko 1). Syvyysvyöhykkeelle yli 10 metriä tehtiin yksi pistesukellus (Taulukko 1). Sukelluksia tähän syvyysvyöhykkeeseen tehtiin vain yksi sen vuoksi, että vyöhyke on pienialainen ja rakentamisen kannalta epätodennäköinen. Sukelletuista pisteistä jokaisesta selvitettiin pohjanlaatu ja kasvillisuus sekä otettiin viisi pohjaeläinnäytettä. Pohjanlaatu määrtettiin kasvillisuuskartoituksen ja pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä sekä videokuvaamalla. Pohjanlaadun määrittämisessä käytimme geoteknistä luokittelua (Korhonen ym. 1974) (Taulukko 2). Pohjanlaatu määriteltiin liejuksi, jos liejun osuus oli >40 cm syvyydestä. Kasvillisuus määritettiin lajilleen VELMU-menetelmän mukaisesti sukeltamalla. Tämän lisäksi sukelluspisteiltä otettiin pohjaeläinnäytteitä (yht. 5 kpl/piste) putkinäytteenottimilla. Saaduista näytteistä määritettiin pohjaeläimet lajilleen tai taksonilleen, biomassa sekä yksilömäärät neliömetrille. Pohjaeläimet tarkkuusseulottiin (Yliniva 2008) jolloin saadut yksilömäärät ovat oletettavasti tarkemmat kuin verkkoseulonnalla saadut vastaavat yksilömäärät.
Taulukko 1. Sukelluspisteiden nimet, koordinaatit ja syvyysvyöhykkeet Piste Koordinaatit Syvyysvyöhyke 1A 3371294 7294965 <10 m 2 3372082 7295555 6-10 m 3A 3373690 7295375 6-10 m 8 3372782 7295809 6-10 m 14 3373482 7296159 6-10 m 23A 3371123 7296908 6-10 m 26A 3375456 7296848 6-10 m 31A 3373702 7297187 3-6 m 31B 3374202 7296857 3-6 m 33A 3371902 7297433 3-6 m 35A 3372910 7297585 0-3 m 36A 3372478 7298233 0-3 m Taulukko 3. Pohjanlaadun geotekninen luokittelu, jota käytettiin tuulivoimapuiston pohjanlaadun määrittämisessä Pohjanlaatu Savi Hiesu Hiekka Sora Pienet kivet Isot kivet Lohkareet Raekoko <0,002 mm 0,002-0,06 mm 0,06-2 mm 2-60 mm 60-100 mm 100-600 mm >600 mm
3.0 TUTKIMUSTULOKSET Taulukosta 3 (Taulukko 3) näkyy sukelluspiste, sukelluspäivä, pohjanlaatu ja sukellussyvyys. Pohjanlaatu kartoitettiin sukeltamalla kasvillisuuskartoituksen ja pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä sekä videokuvaamalla. Sukellusvyöhykkeet annetuilla koordinaateilla täsmäsivät hyvin, ainoastaan pisteellä 35A, jonka piti olla syvyysvyöhykkeellä 0-3 metriä, syvyys oli todellisuudessa hieman päälle kolme metriä (3.8 metriä) tutkimushetkellä. Taulukko 3. Sukelluspiste, sukelluspäivämäärä, syvyys sukellushetkellä sekä pohjanlaatu. Piste Sukelluspäivämäärä Syvyys sukellus hetkellä Pohjanlaatu 1A 17.9 10 m Liejupohja 100 % 2 17.9 8.4 m Liejupohja 100 % 3A 17.9 8.6 m Liejupohja 100 % 8 17.9 8.2 m Liejupohja 100 % 14 18.9 8.1 m Liejupohja 100 % 23A 16.9 6.6 m Liejupohja 100 % 26A 12.9 6 m Liejupohja 100 % 31A 18.9 3.6 m kivi >60 cm 5 % kivi 10-60 cm 10 % kivi 6-10 cm 20 % sora 25 % hiekka 40 % 31B 16.9 3.4 m kivi >60 cm 10% kivi 10-60 cm 20 % kivi 6-10 cm 5 % sora 30 % hiekka 15 % 33A 16.9 4.8 m kivi >60 cm 5% kivi 10-60 cm 40 % kivi 6-10 cm 10 % sora 30 %, hiekka 15 % 35A 16.9 5.5 m kivi >60 cm 10%, kivi 10-60 cm 20 % kivi 6-10 cm 20 % sora 30 %, hiekka 20 % 36A 18.9 3.8 m kivi >60 cm 10 % kivi 10-60 cm 20 % kivi 6-10 cm 30 % sora 40 % hiekka 5 %
3.1 Kasvillisuuskartoitus Kasvillisuutta tutkituilla pisteillä oli hyvin vähän (Taulukko 4). Liejupohjilta (1A, 2, 3A, 8, 14, 23A ja 26A) ja kovista pohjista kahdelta (31B ja 33A) ei löytynyt lainkaan kasvillisuutta. Putkilokasveja ei löytynyt lainkaan tutkituilta pisteiltä. Vesisammalia löytyi kolmelta linjalta (Taulukko 4), joista pisteeltä 31A sammalkasvusto oli suhteellisen runsasta. Octodiceras fontanum (vellamonsammal) ja Platyhypnidium riparioides (ahdinsammal) peittivät molemmat noin 25 % tutkitusta pinta-alasta. Fontinalis antipyrica:n (isonäkinsammal) peittävyysarvio pisteellä oli 2 %. Pisteellä 36A sammalkasvustoa oli hieman vähemmän kuin pisteellä 31A. Peittävyysarviolta Octodiceran fontanum ja Platyhypnidium riparioides peittivät molemmat noin 10 % tutkitusta pinta-alasta. Fontinalis antipyrica:n peittävyys pisteellä oli 2 %. Pisteeltä 35A ei varsinaisesti löytynyt sammalia. Pohjalla niitä näkyi, mutta ne näyttvät olevan irti pohjasta. Koska varmuutta ei saatu siitä oliko joku sammalista kiinnittynyt pohjaa, olemme merkinneet Octodiceras fontanum sammaleen löydetyksi kyseiseltä pisteeltä (peittävyysarvio 1%). Pisteiltä kerätyistä kivinäytteistä löytyi tarkemissa tutkimuksissa muutamia punalevä- ja viherlevälajeja. Pisteeltä 31 A löytyi viherlevistä Cladophora aegagrophila (viheahdinparta) ja Cladophora glomerata (palleroahdinparta). Pisteeltä 36 A löytyi Batrachospermum sp. punalevää. Taulukko 4. Kasvillisuuskartoituksen tulokset tutkituilta kahdeltatoista tutkimuspisteeltä Linja Tieteellinen nimi ja Suomenkielinen nimi 1A 2 3A 8 14 23A 26A 31A 31B 33A 35A 36A Bryophyta Vesisammalet Fontinalis antipyretica isonäkinsammal Octodiceras fontanum vellamonsammal Platyhypnidium riparioides ahdinsammal Clorophyta Viherlevät Cladophora aegagrophila viherahdinparta Cladophora glomerata palleroahdinparta Rhodophyta Punalevät Batrachospermum sp.
3.2 Pohjaeläimet Tutkimuspisteillä havaittiin 18 pohjaeläinlajia- tai taksonia joiden esiintyminen ja kappalemäärät näkyvät Taulukossa 5. Sessiileistä, eli alustaan kiinnittyneistä selkärangattomista alueella havaittiin runkopolyyppi (Cordylophora caspia) sekä murtovesisieni (Ephydatia fluviatilis). Alueella yleisimmin esiintyvät taksonit ovat harvasukamadot (Oligoghaeta) sekä surviaissääsket (Chironomidae), joiden tiheydet tutkimusalueella olivat ylivoimaisesti runsaimmat (Taulukko 6 ja Kuva 3). Sukkulamatoja (Nematoda) havaittiin kolmella tutkimuspisteellä, mutta pienestä koosta johtuen niiden määrä jäi epävarmaksi. Tästä johtuen sukkulamadot on merkitty merkillä. Sama koskee sessiilejä selkärangattomia (murtovesisieni ja runkopolyyppi) joiden runsautta tässä yhteydessä merkitään kirjaimella. Taulukko 5. Tutkimuspisteiltä löydetyt lajit ja taksonit sekä kappalemäärät Tieteellinen nimi 1A 2 3A 8 14 23A 26A 31A 31B 33A 35A 36A Amphipoda katkat Gammarus sp. katka 1 1 Saduria entomon kilkki 1 Asellota vesisiirat Asellus aquaticus vesisiira 11 2 Caenidae -pikkusurviaiset caenis sp. 4 2 1 Chironomidae surviaissääsket 4 6 3 3 3 3 6 21 10 6 5 11 Dendrocoeliidae Dendrocoelum lacteum -maitolattana 1 Hydroptilidae kääpiövesiperhoset 1 Leptoceridae -viiksivesiperhoset 1 1 1 Nematoda sukkulamadot Oligochaeta harvasukamadot 9 6 5 7 7 2 9 4 7 3 Ostracoda raakkuäyriäiset 6 1 1 6 5 Runkopolyyppi Spongillidae Ephydatia fluviatilis murtovesisieni 2 Sphaeriidae -piensimpukat Pisidium spp. -hernesimpukka 2 2 3 3 Unionidae -jokisimpukat Anodonta anatina järvisimpukka 1 Valvatidae -liejukotilot Valvata sp. -liejukotilo 4 5 Bithyniidae -hoikkasarvikotilot Bithynia tentaculata 1 1 Trichoptera (kopaton) 3 1 1 Acaria -Vesipunkki 1 2 6
Taulukko 6. Pohjaeläinten tiheydet neliömetrille tutkimuspisteittäin. Jokaiselta pisteeltä otettiin viisi putkinäytettä (Putken halkaisija 7 cm). Sukelluspiste ja kappalemäärä Tieteellinen nimi 1A 2 3A 8 14 23A 26A 31A 31B 33A 35A 36A Amphipoda katkat Gammarus sp. katka 52 52 Saduria entomon kilkki 52 Asellota vesisiirat Asellus aquaticus vesisiira 572 104 Caenidae -pikkusurviaiset caenis sp. 208 104 52 Chironomidae surviaissääsket 208 312 156 156 156 156 312 1092 520 312 260 572 Dendrocoeliidae Dendrocoelum lacteum -maitolattana 52 Hydroptilidae kääpiövesiperhoset 52 Leptoceridae -viiksivesiperhoset 52 52 52 Nematoda sukkulamadot Oligochaeta harvasukamadot 468 312 260 364 364 104 468 208 364 156 Ostracoda raakkuäyriäiset 312 52 52 312 260 Runkopolyyppi Spongillidae Ephydatia fluviatilis murtovesisieni Sphaeriidae -piensimpukat Pisidium spp. -hernesimpukka 104 104 156 156 Unionidae -jokisimpukat Anodonta anatina järvisimpukka 52 Valvatidae -liejukotilot Valvata sp. -liejukotilo 208 260 Bithyniidae -hoikkasarvikotilot Bithynia tentaculata 52 52 Trichoptera (kopaton) 156 52 52 Acaria -vesipunkki 52 104 312
Kuva 3. Pohjaeläinkartoituksissa havaittujen lajien keskimääräiset tiheydet (yksilöä/m2) tutkimusalueella. Lähteet: Korhonen, KH., Gardemeister, R. & Tammirinne, M. 1974. Geotekninen maaluokitus. VTT. Geotekninen laboratorio. Tiedonanto 14. Yliniva, M. 2008. Perämeren kansallispuiston pohjaeläimet ulkosaaristosta rannikolle. Pro gradu tutkielma, Oulun yliopisto, Biologian laitos. Toukokuu 2008. 50 s. + liitteet.