KIRJALLINEN KYSYMYS 320/2004 vp Kotitalousvähennykset asunto-osakeyhtiöissä Eduskunnan puhemiehelle Kotona tehdyn työn kustannukset saa osittain vähentää verotuksessa. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa työ, joka on tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomaisuusvaatimus koskee sekä kotitaloustyötä että hoiva- ja hoitotyötä. Perusparannus- ja kunnossapitotyö voi olla esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden remontti mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Työ tulee lainsäädännön mukaan tehdä vähennystä vaativan verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Asunnon hallintatavalla ei ole merkitystä. Asunto voi olla omistus- tai vuokra-asunto. Jos asunto-osakeyhtiössä tehdään samanlaisia parannustöitä jokaisessa huoneistossa, osakkeenomistajat eivät voi saada kotitalousvähennyksiä, vaikka osakkeenomistajat joutuisivat itse kustantamaan työt. Tämä johtuu siitä, että parannustöiden tilaaja ei ole luonnollinen henkilö, vaan osakeyhtiö. Tästä seuraa, että asunto-osakeyhtiössä asuvat ovat eriarvoisesssa asemassa kuin omakotitalossa asuvat parannus- tai korjaustöitä teetettäessä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus toimia siten, että asunto-osakeyhtiössä asuvat ovat tasa-arvoisessa asemassa omakotitalossa asuviin verrattuna parannus- tai korjaustöitä teetettäessä? Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2004 Arto Seppälä /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Seppälän /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 320/2004 vp: Aikooko hallitus toimia siten, että asunto-osakeyhtiössä asuvat ovat tasa-arvoisessa asemassa omakotitalossa asuviin verrattuna parannus- tai korjaustöitä teetettäessä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kotitalousvähennyksen säätämisen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tarkoituksena on ollut kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi tarkoitus on ollut vähentää pimeän työvoiman käyttöä. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta. Näin ollen myös pienituloiset hyötyvät vähennyksestä. Kotitalousvähennyksen myöntäminen edellyttää, että sen perusteena oleva työ tehdään verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Asunnon hallintatavalla ei ole merkitystä. Asunto voi olla omistus- tai vuokra-asunto. Myöskään sillä ei ole väliä, onko asunto omakotitalo, rivitalo vai kerrostaloasunto. Kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Kuolinpesä ei voi saada vähennystä lukuun ottamatta henkilön kuolinvuodelta toimitettavaa verotusta. Vähennystä ei myönnetä esimerkiksi osakeyhtiölle, asunto-osakeyhtiölle, yhdistykselle tai muulle juridiselle henkilölle eikä yhteenliittymälle. Asunto-osakeyhtiön osakas saa vähennyksen niistä asunnon kunnossapito- ja parannustöistä, joiden kunnossapitovastuu kuuluu asukkaalle. Jos asunto-osakeyhtiö asukkaiden puolesta hoitaa esimerkiksi parvekelasien tilauksen ja laskutuksen, mutta parvekelasien hankkiminen ei yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu asunto-yhtiölle, asukkaat saavat vähennyksen asentamistyöstä. Asunto-osakeyhtiölain 78 :ssä säädetään asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuusta. Lainkohdan mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Jos korjausvastuun jaosta yhtiön ja osakkaiden kesken ei ole yhtiöjärjestyksessä muuta määrätty, noudatetaan mitä asunto-osakeyhtiölain 78 :n 2 momentissa säädetään. Sen mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallitsemansa tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin. Näin ollen asunto-osakeyhtiössä asuva henkilö on oikeutettu kotitalousvähennykseen asukkaan kunnossapitovastuulle kuuluvista perusparannus- ja kunnossapitotöistä. Verohallitus on antanut kotitalousvähennyksen soveltamisesta ohjeen 3.7.2003, jossa käydään läpi vähennyksen myöntämisedellytyksiä varsin yksityiskohtaisesti. Verohallituksen ohjeilla pyritään varmistamaan mahdollisimman yhtenäinen verotuskäytäntö koko maassa. 2
Ministerin vastaus KK 320/2004 vp Arto Seppälä /sd Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 320/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Arto Seppälä /sd: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att personer som bor i bostadsaktiebolag skall vara jämställda med personer som bor i egnahemshus när de låter göra reparations- och renoveringsarbeten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det viktigaste målet med hushållsavdraget har varit att förbättra sysselsättningen med hjälp av stöd från samhället. Syftet har varit att uppmuntra hushåll att låta utomstående göra sådana jobb som de tidigare gjort själva. Dessutom har syftet varit att minska användningen av svart arbetskraft. Avdraget görs i första hand från inkomstskatten till staten. Till den del avdraget överstiger beloppet av inkomstskatten till staten, görs avdraget från kommunalskatten. Härigenom gynnas också låginkomsttagarna av avdraget. Beviljandet av hushållsavdrag förutsätter att arbetet som utgör grund för avdraget utförs i en bostad eller fritidsbostad som används av den skattskyldige. Besittningen av bostaden har ingen betydelse. Bostaden kan vara en ägarbostad eller en hyresbostad. Det spelar heller ingen roll om bostaden är ett egnahemshus, radhus eller en lägenhet i ett flervåningshus. Hushållsavdraget beviljas endast fysiska personer. Dödsbon kan inte beviljas avdrag, med undantag av beskattningen för dödsåret. Avdrag beviljas inte t.ex. aktiebolag, bostadsaktiebolag, föreningar eller andra juridiska personer eller konsortier. Aktieägare i bostadsaktiebolag beviljas avdrag för sådana underhålls- och reparationsarbeten för vilka aktieägaren har underhållsansvar. Om bostadsaktiebolaget t.ex. beställer och fakturerar balkongglas på invånarnas vägnar, men anskaffandet av balkongglasen enligt bolagsordningen inte hör till bostadsbolagets uppgifter, kan invånarna beviljas avdrag för installationsarbetet. I 78 i lagen om bostadsaktiebolag finns bestämmelser om underhållsansvar i bostadsaktiebolag. Enligt lagrummet kan i bolagsordningen bestämmas hur ansvaret för underhållet av bolagets byggnader och övriga lokaliteter skall fördelas mellan aktieägarna och bolaget. Om bolagsordningen inte föreskriver något annat om fördelningen av underhållsansvaret mellan bolaget och aktieägarna, iakttas 78 2 mom. i lagen om bostadsaktiebolag. Enligt det skall varje aktieägare invändigt underhålla den lägenhet som han besitter och de övriga lokaliteter och utrymmen till vilka hans aktier medför besittningsrätt. Bolaget skall dock avhjälpa konstruktionsfel inomhus och underhålla sådana värme-, el-, tele-, gas-, vatten- och avloppsledningar samt ventilationskanaler och andra liknande ledningar och kanaler samt vattenkranar som lägenheterna i byggnaden har utrustats med i samma standard. En person som bor i ett bostadsaktiebolag är sålunda berättigad till hushållsavdrag för ombyggnads- och underhållsarbeten som ingår i invånarens underhållsansvar. Skatteförvaltningen utfärdade den 3 juli 2003 anvisningar gällande tillämpningen av hushållsavdraget i vilka förutsättningarna för beviljande av avdrag gås igenom i detalj. Avsikten är att med hjälp av skatteförvaltningens anvisningar göra beskattningspraxis så enhetlig som möjligt i hela landet. 4
Ministerns svar KK 320/2004 vp Arto Seppälä /sd Helsingfors den 19 maj 2004 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5