Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1330/2010 vp Lääkinnällisen kuntoutuksen lisääminen kotitalousvähennyksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Euroopan nopeimmin ikääntyvälle väestöllemme tarvitaan lisäkannusteita ja mahdollisuuksia omasta jaksamisestaan ja fyysisestä kunnostaan huolehtimiseen niin, että kotona voisi asua ja toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään. Tämä on välttämätöntä ennen kaikkea ikäihmisten elämänlaadun, mutta myös hoivapalveluiden riittävyyden sekä kansantalouden kestävyyden kannalta. Esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta sen piirissä ei ole omasta kunnosta huolehtiminen. Tämä on selkeä epäkohta, joka olisi helppo korjata laajentamalla kotitalousvähennys koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapiaja toimintaterapiayritykset sekä ammatinharjoittajayrittäjät. Näin myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin käynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä. Vanhuus ei ole sairaus, mutta ikääntymiseen liittyy fyysisen kunnon heikkenemistä. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa. Ikääntyneet käyvät usein terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan. Kotitalousvähennys ei edellytä sairautta eikä lääkärissä käyntiä, joten ikääntyneiden henkilöiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Mikä tärkeintä, kotitalousvähennys kannustaisi ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat ikäihmisille paras ennalta ehkäisevä lääke. Kotitalousvähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen. Yli 65-vuotiaat vaikeavammaiset henkilöt putoavat Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä, ja kunnat hyvin harvoin jatkavat kuntoutuksen maksamista. Kotitalousvähennys antaisi myös heille mahdollisuuden ostaa tarvitsemaansa kuntoutusta. Kotitalousvähennyskäytäntö ei ole sidoksissa ikään. Työikäisistä esimerkiksi pienyritysten henkilökunta saa yleensä hyvin typistetyn työterveyshuollon, johon ei kuulu fysioterapiaa tai kuntoutusta. Suomessa on yli yritystä, joissa on alle viisi työntekijää, mutta yhteensä niissä työskentelee noin miljoona suomalaista yrittäjät mukaan lukien. Kotitalousvähennys lisäisi aktiivisuutta oman työkyvyn vaalimiseen, jolloin työnantajat säästäisivät sairauslomapalkoissa ja Kela säästäisi sairauspäivärahoissa. On sanomattakin selvää, että ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistämiseen tarvitaan monia toimia. Erityisesti kuntien on kirittävä ikäihmisille sopivien liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Tähän työhön tarvi- Versio 2.0

2 taan entistä vahvemmin mukaan myös kolmas sektori ja vapaaehtoistyö. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ikääntyvän väestön kannustamiseksi oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ja lääkinnällisen kuntoutuksen lisäämiseksi kotitalousvähennyksen piiriin niille henkilöille, jotka eivät saa kuntoutukseensa muuta korvausta tai tukea? Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2011 Sari Sarkomaa /kok Sanna Lauslahti /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 1330/2010 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1330/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ikääntyvän väestön kannustamiseksi oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ja lääkinnällisen kuntoutuksen lisäämiseksi kotitalousvähennyksen piiriin niille henkilöille, jotka eivät saa kuntoutukseensa muuta korvausta tai tukea? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on, että työ on suoritettu verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Vuoden 2005 alusta myös vanhempien ja isovanhempien asunnossa tehdyt työsuoritukset ovat oikeuttaneet vähennykseen. Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut vuosittain. Vuonna 2008 vähennystä käytti noin verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 219 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 vähennystä käytti puolestaan noin verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 390 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennyksen säätämisen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tarkoitus on kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisella sellaisia töitä, jotka ne ovat aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi tarkoituksena on vähentää pimeän työvoiman käyttöä. Kotitalousvähennyksen säätämisen jälkeen on esitetty useiden eri palveluiden liittämistä kotitalousvähennyksen piiriin. Kotitalousvähennyksen yhtenä kantavana periaatteena on alusta asti ollut se, että vähennys myönnetään ainoastaan kotona tehdyistä työsuorituksista. Kysymyksessä esitetään, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset sekä ammatinharjoittajayrittäjät. Kyseiset työt ovat tyypillisesti sellaisia töitä, joihin liittyvä työ tehdään jossain muualla kuin verovelvollisen kotona. Ne eivät myöskään ole tavanomaista kotona tehtävää hoiva- tai hoitotyötä, vaikka työ poikkeuksellisesti suoritettaisiin asiakkaan kotona. Tuloverolaissa on nimenomaisesti säädetty, että kotitalousvähennykseen oikeuttavana tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pidetä sellaisia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, joiden myynti on arvonlisäverolain (1501/1993) :n mukaan verovapaata. Arvonlisäverolain 35 :n mukaan terveyden- ja sairaudenhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on muun muassa sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity. Tässä tarkoitettua työtä on esimerkiksi lääkärin, hierojan, fysioterapeutin, terveydenhoitajan, jalkahoitajan, sairaanhoitajan ja lähihoitajan tekemä työ. Kotitalousvähennystä ei saa, jos edellä mainitut henkilöt myyvät koulutustaan vastaavia palveluja, joista heidät on myös rekisteröity. 3

4 Ministerin vastaus Kotitalousvähennykseen oikeuttavana tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä pidetään normaalisti kotona tehtävää työtä, kuten esimerkiksi lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoitamista hoidettavan kotona. Työ voi olla esimerkiksi syöttämistä, pukemista, pesemistä ja auttamista ulkoilussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa tai pelkästään lasten kaitsemista. Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa, että kotitalousvähennystä ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa kysymyksessä mainittujen palveluiden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2011 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen 4

5 Ministerns svar KK 1330/2010 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1330/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml m.fl.: Vilka åtgärder kommer regeringen att vidta för att sporra den åldrande befolkningen att upprätthålla sin funktionsförmåga och för att ta med medicinsk rehabilitering inom ramen för hushållsavdrag för personer som inte får annan ersättning eller annat stöd för sin rehabilitering? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Till hushållsavdrag berättigar normalt hushålls-, omsorgs- eller vårdarbete samt arbete som innebär underhåll eller ombyggnad av en bostad eller fritidsbostad. En förutsättning för att avdraget ska beviljas är att arbetet har utförts i en bostad eller fritidsbostad som används av den skattskyldige. Från ingången av 2005 har också arbetsprestationer som utförts i föräldrars och mor- eller farföräldrars bostäder berättigat till avdrag. Hushållsavdragets popularitet har ökat årligen. År 2008 utnyttjades avdraget av ungefär skattskyldiga och kostnaderna för avdraget uppgick till cirka 219 miljoner euro. År 2009 utnyttjades avdraget av ungefär skattskyldiga och kostnaderna uppgick till cirka 390 miljoner euro. Det primära målet med bestämmelserna om hushållsavdraget har varit att förbättra sysselsättningen med hjälp av stöd som samhället beviljar. Avsikten är att uppmuntra hushållen att anlita utomstående för att utföra sådana arbeten som de tidigare har utfört själva. Avsikten är ytterligare att minska användningen av svart arbetskraft. Sedan hushållsavdraget infördes har flera olika tjänster föreslagits bli fogade till avdraget. En av de bärande principerna för hushållsavdraget har ända från början varit att det beviljas endast för arbetsprestationer i hemmet. I spörsmålet föreslås att hushållsavdraget ska utvidgas till att gälla medicinsk rehabilitering, som ges av licensierade fysioterapi- och ergoterapiföretag och yrkesutövare/företagare. Dessa tjänster är vanligen arbetsprestationer där arbetet utförs någon annanstans än i den skattskyldiges hem. De räknas inte heller som normalt omsorgs- eller vårdarbete som utförs hemma hos en person, även om arbetet i undantagsfall kan utföras i klientens hem. I inkomstskattelagen föreskrivs uttryckligen att sådana hälso- och sjukvårdstjänster vilkas försäljning är skattefri enligt i mervärdesskattelagen (1501/1993) inte betraktas som normalt omsorgs- eller vårdarbete som berättigar till hushållsavdrag. Enligt 35 i mervärdesskattelagen avses med hälso- och sjukvårdstjänster åtgärder för att bestämma en människas hälsotillstånd samt funktions- och arbetsförmåga eller för att återställa eller upprätthålla hennes hälsa samt funktions- och arbetsförmåga, om det är fråga om bl.a. vård som ges av en sådan yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården som bedriver sin verksamhet med stöd av lagstadgad rätt eller som enligt lag är registrerad. Den typ av arbete som avses här är t.ex. det arbete som utförs av läkare, massörer, fysioterapeuter, hälsovårdare, fotvårdare, sjukskötare och närvårdare. Hushållsavdrag beviljas inte, om ovan nämnda personer säljer tjänster som motsvarar deras utbildning och detta även har registrerats. 5

6 Ministerns svar Arbete som normalt utförs hemma, t.ex. vård av barn, sjuka, funktionshindrade och äldre i deras hem betraktas som sådant normalt omsorgsoch vårdarbete som berättigar till hushållsavdrag. Sedvanligt arbete kan t.ex. vara att mata, klä på, tvätta och hjälpa sådana personer att komma sig ut eller att utföra andra personliga sysslor eller bara att sköta barn. På grundval av det ovan anförda konstaterar regeringen att det inte är ändamålsenligt att utvidga hushållsavdraget till kostnaderna för köp av de tjänster som nämns i spörsmålet. Helsingfors den 24 mars 2011 Finansminister Jyrki Katainen 6