Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 707/2013 vp Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on noin asunto-osakeyhtiötä. Niistä iso osa on korjauksen tarpeessa. Asuntoosakeyhtiöiden omistamissa runsaassa asuinrakennuksessa on noin 1,3 miljoonaa asuntoa, ja niissä asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä. Nykyisin omakotitalojen omistajat voivat tehdä kotitalousvähennyksen peruskorjauksensa palkkakustannuksista. Kiinteistöliitto on tehnyt aloitteen, jossa kotitalousvähennys tulisi uudistaa siten, että asunto-osakeyhtiön osakas voi saada vähennyksen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asuntoosakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja auttaisi rajoittamaan korjausvelan kasvua. Lisäksi kotitalousvähennyksen laajentaminen olisi hyödyllinen energiatehokkuustavoitteiden ja energiansäästön saavuttamisen kannalta. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä ja verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. Koska asunto-osakeyhtiöissä osakkaat yleensä maksavat kaikki taloyhtiön kulut yhtiövastikkeina, heidän asemansa ei eroa taloudellisessa mielessä omakotitalossa asuvasta. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon. Asunto-osakeyhtiöillä on nykyään mahdollisuus saada valtion korjaus- ja energia-avustuksia sekä korkotukilainoja, mutta kunnon tietämys järjestelmästä ja sen mahdollisuuksista on vain harvalla. Lisäksi nämä tukivarat ovat kooltaan vaatimattomia, viime aikoina noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asuntoosakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja selvä tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. Järjestelmä on jo olemassa, ja kansalaiset ovat tutustuneet siihen hyvin. Järjestelmä ei myöskään olisi riippuvainen vuosittain käytettävissä olevista korkotukija avustusmäärärahoista. Etenkin pääkaupunkiseudulla asumisen kustannukset ovat äärirajoilla monille palkansaajille ja eläkeläisille. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Asumisen korkeat kustannukset ovat monin tavoin myös kasvun este metropolialueella. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin ryhdytään kasvavien korjausvastuiden kurissa pitämiseksi sekä asumiskustannusten nousun taittamiseksi ja kotitalousvähennyksen Versio 2.0

2 laajentamiseksi taloyhtiöiden remontteihin? Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2013 Sari Sarkomaa /kok Raija Vahasalo /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 707/2013 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 707/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin ryhdytään kasvavien korjausvastuiden kurissa pitämiseksi sekä asumiskustannusten nousun taittamiseksi ja kotitalousvähennyksen laajentamiseksi taloyhtiöiden remontteihin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kotitalousvähennyksen myöntäminen edellyttää, että sen perusteena oleva työ tehdään verovelvollisen tai suoraan ylenevässä polvessa olevien henkilöiden käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Asunnon hallintatavalla ei ole merkitystä, joten asunto voi olla omistus- tai vuokra-asunto. Myöskään sillä ei ole väliä, onko asunto omakotitalo, rivitalo vai kerrostalo. Kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Vähennystä ei myönnetä esimerkiksi osakeyhtiölle, asunto-osakeyhtiölle, yhdistykselle tai muulle juridiselle henkilölle eikä yhteenliittymälle. Asunto-osakeyhtiön osakas voi saada kotitalousvähennyksen niistä asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, joiden kunnossapitovastuu kuuluu osakkaalle. Tämän taustalla on tärkeä tuloverotuksen periaate: kukin verovelvollinen voi vähentää vain omia kulujaan. Jos remontin kohteen kunnossapitovastuu kuuluu asunto-osakeyhtiölle, on kyse myös yhtiölle kuuluvista kuluista. Kunnossapitovastuu osakkeenomistajan ja yhtiön kesken jaetaan asunto-osakeyhtiölain säännösten mukaan, jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä. Kunnossapitovastuun jakautumisessa vaikutusta on siten asunto-osakeyhtiölain säännöksillä ja yhtiöjärjestyksellä. Esimerkiksi yhtiön teettämästä yhtiön kunnossapitovastuun piiriin kuuluvasta putkiremontista vähennystä ei saa. Sitä vastoin, jos osakas teettää yhtiön teettämän remontin yhteydessä tähän remonttiin kuulumattomia osakkaan kunnossapitovastuun piiriin kuuluvia lisätöitä, voi hän saada kotitalousvähennyksen näistä töistä. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi taloyhtiön teettämän putkiremontin yhteydessä osakkaan lisätyönä kylpyhuoneeseen tilaama erillinen lasitiiliseinän teko ja kylpyhuoneen laajennustyö. Tällöin myös muiden vähennysoikeuden edellytysten tulee täyttyä. Asunto-osakeyhtiöiden energiatehokkuutta parantavia korjauksia ja muita perusparannuksia tuetaan erityisesti näitä varten luotujen suorien tukijärjestelmien kautta. Näiden tukijärjestelmien etuna voidaan pitää sitä, että yhteiskunnan myöntämä tuki voidaan kohdentaa verovähennyksiä täsmällisemmin tuen tarpeessa olevaan toimintaan. Asunto-osakeyhtiöt voivat saada valtion korkotukea lainalle. Korkotukilainan suuruus on enintään 40 %. Jos perusparantamisen yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä parannetaan talon energiataloutta, vähennetään energian käytöstä aiheutuvia päästöjä tai otetaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä, korkotukilainan suuruus on kuitenkin enintään 50 % perusparannuskustannuksista. Vuonna 2012 korkotukivaltuuksia käytettiin 33 miljoonaa euroa. Näihin hankkeisiin sisältyi asuntoa. Asunto-osakeyhtiöt voivat edelleen saada valtion avustusta uusien hissien asentamiseen ja korjauksiin, joilla poistetaan liikkumisesteitä. Avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 3

4 Ministerin vastaus 50 % kustannuksista. Vuonna 2013 hissiavustuksia myönnetään noin 20 miljoonaa euroa, minkä lisäksi liikkumisesteiden poistoja asunto-osakeyhtiöissä avustetaan noin 2 miljoonalla eurolla. Kuluvana vuonna asunto-osakeyhtiöt voivat saada myös niin sanottuja suunnitelmallisen korjaustoiminnan avustuksia huoltokirjojen, kuntoarvioiden ja kuntotutkimuksen kustannuksiin. Näihin avustuksiin käytetään noin 4 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa toiseksi lisätalousarvioesitykseksi vuodelle 2013 ehdotetaan lisäksi, että vuonna 2013 saisi myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia asunto-osakeyhtiöiden perusparannushankkeisiin. Avustuksen määrä voisi olla enintään 10 % hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Yhteensä avustuksia voitaisiin vuonna 2013 myöntää enintään 15 miljoonalla eurolla. Hallitus päätti budjettiriihessä, että edellä mainittuihin käynnistysavustuksiin esitetään vuosina yhteensä 115 miljoonaa euroa siten, että tämän vuoden puolella avustuksiin osoitettaisiin yhteensä enintään 15 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 yhteensä enintään 100 miljoonaa euroa. Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 4

5 Ministerns svar KK 707/2013 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 707/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml m.fl.: Vilka åtgärder kommer att vidtas för att hålla växande reparationsskyldigheter under kontroll, för att få slut på ökningen av boendekostnaderna samt för att utvidga hushållsavdraget att omfatta husbolagens renoveringar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Beviljandet av hushållsavdrag förutsätter att det arbete som avdraget baserar sig på utförs i en bostad eller fritidsbostad som används av den skattskyldige eller personer i rakt uppstigande led. Besittningen av bostaden har ingen betydelse, dvs. bostaden kan vara antingen en ägo- eller hyresbostad. Det har inte heller någon betydelse om bostaden är ett egnahemshus, radhus eller höghuslägenhet. Hushållsavdraget beviljas bara åt en fysisk person. Till exempel ett aktiebolag, bostadsaktiebolag, en förening eller annan juridisk person eller en sammanslutning kan inte göra ett hushållsavdrag. En aktieägare i ett bostadsaktiebolag kan få hushållsavdrag för underhåll och grundlig förbättring av bostaden i de fall där aktieägaren har ansvar för underhållet. Bakom detta ligger en viktig princip inom inkomstbeskattningen: den skattskyldige kan bara avdra sina egna kostnader. Om underhållsansvaret för renoveringsobjektet tillhör bostadsaktiebolaget, är det även fråga om kostnader som tillhör bolaget. Underhållsansvaret mellan aktieägaren och bolaget uppdelas enligt bestämmelserna i lagen om bostadsaktiebolag, om inget annat bestäms i bolagsordningen. Det är alltså bestämmelserna i lagen om bostadsaktiebolag och bolagsordningen som påverkar fördelningen av underhållsansvaret. Man får till exempel inget avdra för rörrenovering som bolaget låtit utföra och som täcks av bolagets underhållsansvar. Om aktieägaren däremot i samband med en renovering som bolaget låtit utföra själv låter utföra tilläggsarbete som inte omfattas av renoveringen i fråga och som omfattas av aktieägarens underhållsansvar, kan han eller hon få ett hushållsavdrag för detta arbete. Exempel på dylikt arbete är till exempel en separat glastegelvägg som aktieägaren beställt till badrummet som tilläggsarbete och en utvidgning av badrummet i samband med rörrenovering som husbolaget har låtit utföra. I detta fall måste även andra förutsättningar för avdragsrätten uppfyllas. Reparationer och andra grundliga förbättringar som förbättrar bostadsaktiebolagens energieffektivitet stöds genom direkta stödsystem som uttryckligen skapats för dem. Fördelen med dessa stödsystem kan anses vara den att stöd som beviljas av samhället kan riktas mer specifikt till sådan verksamhet som behöver stöd än skatteavdrag. Bostadsaktiebolag kan få statens räntestöd på ett lån. Räntestödslånets storlek är högst 40 %. Om man med de åtgärder som vidtas i samband med grundlig förbättring förbättrar husets energieffektivitet, minskar de utsläpp som föranleds av energiförbrukningen eller tar i bruk förnybara energikällor, är räntestödslånets andel dock högst 50 % av kostnaderna för grundlig förbättring. År 2012 användes 33 miljoner euro av räntestödsfullmakter. I dessa projekt ingick bostäder. Bostadsaktiebolag kan alltjämt få stadsstöd för installation av nya hissar och för renoveringar 5

6 Ministerns svar som avlägsnar rörelsehinder. Understödet kan uppgå till högst 50 % av kostnaderna. År 2013 beviljas hisstöd för ca 20 miljoner euro, och därtill stöds avlägsnandet av rörelsehinder i bostadsaktiebolag med ca 2 miljoner euro. Under innevarande år kan bostadsaktiebolag även få stöd för s.k. planmässig reparationsverksamhet som gäller kostnaderna för serviceböcker, undersökning av skicket och konditionsbedömning. För dessa bidrag används ca 4 miljoner euro. I finansministeriets förslag till den andra tillläggsbudgeten för 2013 föreslås ytterligare att man år 2013 fick bevilja tidsbundna startbidrag för bostadsaktiebolagens projekt för grundliga förbättringar. Bidraget kunde uppgå till högst 10 % av de godkända kostnaderna för grundlig förbättring. Sammanlagt kunde man bevilja dylika bidrag för högst 15 miljoner euro under året I sin budgetria beslutade regeringen att man för åren föreslår sammanlagt 115 miljoner euro för ovannämnda startbidrag så att högst 15 miljoner euro används för bidragen under innevarande år och sammanlagt högst 100 miljoner euro år Helsingfors den 19 september 2013 Finansminister Jutta Urpilainen 6