Hallituksen lähiruokaohjelman terveiset Forssa 28.11.2012 Tiloilta pöytään - lähiruokaseminaari Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi
Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90% alle 20 hlöä työllistäviä eniten Uudellamaalla, Varsinais- Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla eniten leipomoalalla, hevi (ml. marjat) - jalostuksessa sekä teurastus/lihanjalostuksessa Kanta-Häme: 101 yritystä, joista 86% alle 20 hlöä työllistäviä, toisaalta myös muutama iso
Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2008 Suomalaiset alan yritykset lähiruuan tuottajia "lähes luonnostaan": Kuvio 3. Pääraaka-aineiden hankinta-alueet 70 60 50 40 30 20 10 0 Oma maakunta Muualta Suomesta Ulkomailta Hankintalähteet vaihtelevat myös tuotteiden päämarkkina-alue oma maakunta!
Haasteena toimialan 2-jako Elintarvikelan kaikkien yritysten kehitys 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 Alle 10 henkilöä 10-49 henkilöä 50-249 henkilöä Yli 250 henkilöä 200 0 2006 2007 2008 2009 2010
Miksi lähiruokaa? Lähellä tuotettuihin elintarvikkeisiin käytetyt varat ovat investointi ruuan laatuun, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen, oman alueen talouteen ja työllisyyteen, pk-sektoriin, suomalaiseen ruokakulttuuriin, alkuperäisrotujen säilymiseen ja suomalaisiin makuihin
Lähiruoka antaa työtä ja toimeentuloa omalla alueella, lisää kuluttajien mahdollisuutta elintarvikevalinnoissaan, edistää kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa, mahdollistaa ruoan paremman jäljitettävyyden sekä antaa tuottajille kasvot tuotteen takana. Lähiruoka voi mahdollistaa kokonaishävikin pienentymistä=> säästöjä
Mitä on lähiruoka? Lähiruokaohjelmassa lähiruoalla tarkoitetaan erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria ja on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Ohjelman toimenpiteet kattavat lisäksi elintarvikealan pienempien yritysten erikoistuotteet, jotka omalla alueellaan ovat lähiruokaa, mutta joita eri kanavissa myydään muuallakin Suomessa. Lähiruoka ja ruoan paikallisuus liittyvät erityisesti lyhyisiin jakeluketjuihin. Lyhyitä jakeluketjuja määrittää taloudellisten toimijoiden määrän väheneminen ketjussa, toimijoiden yhteistyö, paikallinen talouskasvu ja tuottajien ja kuluttajien maantieteelliset ja sosiaaliset yhteydet.
Lähiruoka politiikassa Valtioneuvosto teki 8.4.2009 periaatepäätöksen, jolla kannustetaan kestäviin hankintoihin kaikkia julkisia toimijoita valtion keskus- ja aluehallintoa sekä kuntakenttää Kestävä ruokalautanen: Ruokapalvelujen elintarvikehankinnoissa lisätään luonnonmukaista, kasvispohjaista tai sesonginmukaista ruokaa. Sitä on tarjolla valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä.
Hallituksen lähiruokaohjelma Ohjelman taustaa Huomisen ruoka -esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi, kesäkuu 2010 Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta, esitelty eduskunnalle 20.10.2010, ml. lähiruoka lähiruokatrendin jatkuva kasvu: lähiruoka osana vihreää taloutta, jossa keskiössä ovat inhimillinen hyvinvointi, sosiaalinen tasa-arvo, luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon kantokyvyn ja ekosysteemipalvelujen turvaaminen sekä uusiutuvan energian ja vihreän teknologian suosiminen kuluttajien kasvava kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan HALLITUSOHJELMAN LINJAUS!
Kataisen hallitusohjelma: Ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala, jonka kilpailukykyä ja yhteistyötä kehitetään kansallisessa ruokastrategiassa ja ruokapoliittisessa selonteossa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti. Hallituksen tavoitteena on suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen.
Hallitus toteuttaa luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelman, jonka avulla tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi, kehitetään luomuruokaketjua ja nostetaan lähiruoan jalostusastetta. Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia parannetaan lainsäädännön keinoin.
kasvatetaan luomu- ja lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin mm. parantamalla hankintaosaamista ja laadullisten kriteerien esilletuloa. Hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa.
VN periaatepäätös hallitusohjelman strategisesta toimeenpanosuunnitelmasta, 165 kärkihanketta ml. ruokapoliittinen selonteko, luomu- ja lähiruokaohjelmat Lisärahoitus ohjelmille yhteensä 1,58 milj. / vuosi elintarvikeketjun kehittämismomentilla (30.20.47) MMM valmistelussa molemmat ohjelmat omina ohjelminaan MMM perustanut ministeriöiden välisen työryhmän hallituksen luomuohjelman ja lähiruokaohjelmien ohjausryhmäksi (pj. vs Artjoki) ohjausryhmän työ aloitettu elokuussa 2012 ohjausryhmässä MMM/Maatalousosaston ja Elintarvikeja terveysosaston (jatkossa yhteinen Ruokapolitiikkaosasto) lisäksi jäsenet OKM:stä, STM:stä, TEM:stä, UM:stä, VM:stä ja YM:stä
Lähiruokaselvitys maaliskuussa 2012 taustaksi Otakantaa.fi-sivustolla toukokuussa kansalaiskuulemisena lähiruokakeskustelu, Lähiruokaohjelma -Facebook-sivut ja oma sähköposti lahiruoka@mmm.fi perustettu ym. sidosryhmäkeskustelut, asiantuntijakommentointia 1. ohjelmaluonnos valmis heinäkuun -12 alussa mediayhteistyötä=lähiruoka kiinnostaa suunnattomasti! 20.8.12 avautuneessa Laatuketjun hankehaussa erillinen painopiste lähiruualle (8 hakemusta) luonnoksen käsittelyä aluetoimijoista koostuvan sparrausryhmän kokouksessa 27.9.12
ohjelmaluonnokseen sisällytetty mm. tarve alueellisille vahvoille kattohankkeille, elintarvikealan ja lähiruuan sisällyttämisestä alueiden kehittämisstrategioihin ja -ohjelmiin, rahoitettujen hankkeiden listaukset, mallinnukset + levitys, päällekkäisyyksien välttäminen, neuvonta, tutorointi, koe- ja testaustiloja, kuluttajien ja tuottajien kohtaannuttaminen, mistä uusia yrittäjiä eläköityvien tilalle, yritystuet, uudenlaiset markkinointiratkaisut, logistiikka vihdoin kuntoon.. ym MMM:n johtoryhmä käsitteli 15.11.12 tällä viikolla täydennetään muiden ministeriöiden osuuksilla hallituksen iltakouluun 9.1.2013, jonka jälkeen viralliselle lausuntokierrokselle http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/lahiruoka.html https://www.facebook.com/lahiruokaohjelma?ref=hl
Lähiruoka kuntahankinnoissa? lähiruuan lisääminen on nimenomaan kuntapäättäjien harteilla. Lähiruuan on oltava strateginen valinta, johon ohjataan myös riittävästi varoja =>hankintastrategiassa oltava linjaukset: keskitetystä/hajautetusta hankintamenettelystä, suoraostoista/tukkujen käytöstä, osatarjousten mahdollistamisesta
kunnassa on oltava selkeä näkemys tarpeista: mitä ollaan hankkimassa sekä määriteltävä itselleen sopivat (lähi)tuotteet ja palvelut. Perustana oltava kunnan strategiset linjaukset hankinnoista sekä asiakkaiden että ruokapalvelun tarpeet taustaksi selvitettävä lähiruokatarjonta ja potentiaalisen tarjonnan kehittäminen (päättäjät, tuottajat, jalostajat, hlökunta samaan pöytään) www.aitojamakuja.fi -portaalissa yritysinfoa
poliittisten linjausten ja strategioiden perusteella muodostuvat hankintakäytännöt ammattikeittiöiden henkilökunta on sitoutettava linjauksiin: oltava valmiutta myös useampien toimitusten vastaanottamiseen laskutusjärjestelmien/reseptiikan soveltuvuus hankintaosaamisen tasoa on nostettava kaikilla tasoilla
jotta lähiruuan käytön lisääminen mahdollista, tarjonnan oltava kunnossa: riittävät volyymit, tasalaatuisuus, toimitusvarmuus, tuotteiden sopivuus asiakkaan tarpeisiin => vaatii usein lisää tuottajien välistä yhteistyötä sopimuskausien oltava riittävän pitkiä, jotta yrittäjät uskaltavat tehdä tarvittavat investoinnit
Lähiruoka tarjouskilpailussa kunnan määriteltävä periaatepäätöksenä, mitkä tuotteet kilpailutetaan laajasti hankintarenkaassa/kuntakohtaisesti hankinnat voivat olla yksilöityjä (tarkka tuotekuvaus), mutta HUOM! hankintaa ei saa pilkkoa hankintalain vastaisesti mahdollistetaan pienemmät erät mm. osatarjouksilla ja puitejärjestelmillä; esim. koskien tiettyä kuntaa/koulua/tuoteryhmää; esim. peruna ja muut (kuoritut) vihannekset erillään
hankkija tiedottaa hyvissä ajoin tarpeestaan potentiaalisille tarjoajille tarjousasiakirjat mahdollisimman informatiiviset ja yksiselitteiset lähiruoka (ja sen aluetalous- ja työllistävyysseikat) eivät saa olla valintakriteereinä, mutta jos kuljetusmatkoilla tms. vaikutusta laatuun: välillisesti ok hankintaperusteena kokonaistaloudellinen edullisuus: laatukriteereiden korostaminen
laatukriteerejä esimerkiksi: toimitusaikaan/toimituksiin = tuoreuteen (toimitus max. x tuntia paistamisesta/esikäsittelystä) tuotteisiin (hevi ml. marjat: sovittava käyttöön ilman kuumennusta; toimitettava ilman säilöntä-, lisäaineita; vaatimukset kuorintatavoista ja -ajoista; suolan määrä)
raaka-aineen jäljitettävyyteen (liha on jäljitettävissä tuotantotilalle/teurastuserään saakka; pääraaka-aineen alkuperä ilmoitettava; hevi: viljelytila/keräysalue ilmoitettava; valvontajärjestelmin todennettavat ehdottomat hormoni-, lääkeaine-, salmonella-, listeria-, yersinia-, noro-virus- ym. vapaudet) soveltuvuus omaan ruokakulttuuriin (erityisesti paikalliset perinneruuat)
pakkauksiin (ostajan haluama pakkauskoko, kierrätettävyys, pakkaus ostajan omiin pakkauksiin) ympäristö-, luomu- ja vastuullisuusmerkkien kriteeristöjä voi soveltaa
Kunnallisen ruokapalvelun hankintaoppaat tehty MMM:n rahoituksella FCG:n, Kuntaliiton, Ruoka-Suomen ja MTK:n yhteistyönä